Sivut

Kommentit (151)

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

ksuomala kirjoitti:
Siitähän kuitenkin lähdetään että säteilynä auringon energia saapuu ja säteilynä se myös poistuu. Pitkän aikavälin yli laskettu keskimääräinen teho määrää sen pintalämpötilan perustason. Nämä maanpinnan, merien ja kaasukehän ominaisuudet vaikuttavat siihen miten pintalämpötila vaihtelee ajan ja paikan fktiona. Jos siis kaasukehä ei absorboi. 

Jos taas absorboi niin sitten se perustaso täytyy laskea uusiksi.

Kyllä ilmakehän kolmiatomiset kaasut hieman absorboibvat säteilyä molempiin suuntiin. Myös kaksiatomiset, mutta vieläkin vähemmän.

Vesi esiintyy ilmakehässä kaikissa olomuodoissaan, kolmiatomisena kaasuna, nesteenä ja jääkiteinä. Näistä kolmiatominen kaasu absorboi infrapunaa useammalla kaistalla molempiin suuntiin. Vesi ja jää absorboivat kaikkia taajuuksia molempiin suuntiin.

Tähän saakka ilmakehän kasvihuonevaikutus on laskettu näiden absorbtiovaikutusten summana. Tai oikeastaan se on makroskooppisesti mitattu ja sitten jaettu näiden säteilyä absorboivien ja emittoivien elementtien kesken. Näin laskien absobtiokaasuille on jäänyt valtavan kokoinen pieti hoidettavakseen, mikä on sitten näkynyt virheellisinä ennusteina kasvihuonekaasujen määrien vaikutusarvioissa.

Minun väitteeni on, että edellä kuvatun absorbtiokaistojen lisäksi suuren osan kasvihuonevaikutuksesta tekee ilmakehän  auringon lämmittämän maan pinnalta konvektion avulla kaappaama lämpöenergia, joka kaasumaisessa aineessa säteilee ulos ja sisään vain viivaspektrejä. Paljon vähemmän siis kuin kiinteä maan kamara, vesi tai jää.

Tämän ilmiön merkittävyys perustuu siihen, että ilman konvektio sitoo aurinkoiselta pinnalta lämpöä kaasuun, jolloin kiinteän tai nesteen pinnan säteilylämmönsiirron kannalta erittäin merkityksellinen pintalämpötila jää alemmaksi kuin ilman kaasua.

Koska säteilylämmönsiirron teho on riippuvainen pinnan lämpötilan neljännestä potenssista, ylimpien lämpötilojen leikkautuminen parantaa sisään säteilevää tehoa ja vähentää ulos säteilevää, eli kerää lämpöä plateetalle.

Kaasu toki maan jäähtyessä siirtää lämpöä maahan ja tämä tietysti lisää maan ulos säteilevää osuutta. Ilman lämmittämä kivi on kuitenkin viileämpi kuin kiven auringopaisteessa lämmennyt pinta, joten Stefan-Boltzmannin neljännen potenssin mukainen kokonaisvaikutus sitoo lämpöä planeetalle.

Tätä ilmiötä edesauttavat kaikki kaasut. Myös hiilidioksidikaasukehällisillä planeetoilla iso osa kasvihuonevaikutuksesta on tämän kaasukehän lämpöpankki-ilmiön vaikutusta, eikä suinkaan kaikki vain kapeiden hiilidioksidin absorbtio-emissio kaistojen, kuten nykyinen kasvihuoneselitys väittää.

MAK
Seuraa 
Viestejä2692

lokki kirjoitti:

Koska säteilylämmönsiirron teho on riippuvainen pinnan lämpötilan neljännestä potenssista, ylimpien lämpötilojen leikkautuminen parantaa sisään säteilevää tehoa ja vähentää ulos säteilevää, eli kerää lämpöä plateetalle.

Olin juuri muotoilemassa aivan samansisältöistä vastinetta - ehdit ensin.

Tuohon lisää vielä se, että mitä paksumpi kaasukehä, sitä voimakkaampi on mainitsemasi ilmiö. Ollessaan riittävän paksua ei kaasukehä päästä läpi enää mitään (kuten Venuksen tapauksessa). Typpikin blokkaa säilyä hieman. Kun tätä on 90baria, tuo "hieman" onkin jo niin paljon, ettei läpi pääse käytännössä mikään säteily.

Toisin kun täällä joidenkin mainitsemassa kaasupullossa, ilmakehässä kaasu pääsee laajenemaan vapaasti. Noustessaan ja laskiessaan se muodostaa gravitaation pohjalta kyseisellle ilmakehälle ominaisen lap raten, jonka mukaisesti lämpötila alenee (nousee) paineen laskiessa (noustessa). Loppujen lopuksi lämpötilahan on vain kaasujen liike-energiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
offmind
Seuraa 
Viestejä17583

lokki kirjoitti:
Tätä ilmiötä edesauttavat kaikki kaasut. Myös hiilidioksidikaasukehällisillä planeetoilla iso osa kasvihuonevaikutuksesta on tämän kaasukehän lämpöpankki-ilmiön vaikutusta, eikä suinkaan kaikki vain kapeiden hiilidioksidin absorbtio-emissio kaistojen, kuten nykyinen kasvihuoneselitys väittää.

Eli olet varmaan sitä mieltä, että myös väitteet Lumipallomaasta ovat ihan humpuukia?

https://en.wikipedia.org/wiki/Snowball_Earth .

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

Castor-Pollux kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Nyt mielestäsi pitäisi todistaa ilmakehän kasvihuonevaikutuksen toimintaa UNOHTAMALLA KAASUKEHÄ. Toivotaan, että kyse on vain olkinukketyyppisestä argumentointivirheestä, etkä oikeasti tarkoita mitä kirjoitat.

Kaasukehän "unohtaminen" laskelmissa on aivan hyvä lähestymiskulma, jos halutaan selvittää mikä on kaasukehän vaikutus. Kokeellisessa fysiikassakin tekijöitä lisätään tai poistetaan yksitellen. Planeettojen tapauksessa tämä kokeellinen menetelmä on hieman hankala, joten lasketaan.

Seuraava askel voisi olla se, että pohditaan, mitä tapahtuu puhtaan typpi-happi-kaasukehän tapauksessa. Tällöin pinnan infrapunasäteily pääsisi esteettömästi avaruuteen, ikään kuin kaasukehä puuttuisi kokonaan. Tässä kohtaa olisi jo ensimmäisen oivalluksen paikka.

Sitten kaasukehään voitaisiin lisätä jotain kasvihuonekaasua, esimerkiksi hiilidioksidia, jonka spektri tunnetaan paineen eli korkeuden funktiona. Nyt laskelmat menevät jo haastaviksi, mutta kvalitatiiviset päätelmät on helppo tehdä. Pinnalle saapuvan säteilyn voimakkuus on kasvanut. Taas on oivalluksen paikka

Teit täsmälleen, kuten tähän saakka on tehty. On edetty loogisesti noin kuin sinä tuossa edellä ja päästy päätelmään, että kvalitatiivisesti kasvihuoneilmiön aiheuttaa minimaalinen määrä "kasvihuonekaasua".

Kvantitatiivinen näkökulma on tuohon otettu mittauksista, joissa on havaittu kaasukehällisten planeettojen olevan lämpimämpiä kuin kaasuttomat ja tästä interpoloimalla päädytty tulokseen "ilmakehän kasvihuoneilmiö lämmittää planeetta maata 20-30 astetta." Tuloksena väite: "Kasvihuonekaasut lämmittävät kaasukehällisiä planeettoja ja hiilidioksidi näistä suurimpana vastaa suurimmasta osuudesta"

------------------------

Kaasukehän -jonka vaikutusta nimeonomaan halutaan tarkastella– unohtaminen ei kuulosta loogiselta etenemistavalta.

Tehdäänpä täysin päinvastoin kuin sinä tuossa edellä, mutta unohdetaan tällä kertaa "kasvihuonekaasut", joita siis ilmakehässä on vesi pois lukien alle 0,05%.

Aurinko lämmittää maata, mutta "ei kasvihuonekaasut" typpi ja happi (yhteensä yli 99%) huuhtelevat maan pintaa ja kaappaavat osan lämmöstä ilmakehän kaasujen lämmönnousuksi. Koska ilmakehä koostuu "ei kasvihuonekaasuista", se ei säteile lämpenemistään pois, vain lämpenee itse ja samalla jäähdyttää kiven pinnan kylmemmäksi kuin se olisi ilman kaasun aiheuttamaa jäähdytystä.

Koska kiven pinta on nyt helposti kymmeniä asteita viileämpi, kivi säteilee tämän kuvaamasi inertin ilmakehän läpi avaruuteen paljon pienemmällä intensiteetillä. Avaruuteen katoaa siis vähemmän lämpöä ja maan pinta lämpiää. Olennaista tässä on säteilevän pinnan tehon neljännen potenssin riippuvuus lämpötilasta.

Mihin tässä tarvittiin minimaalista osuutta ilmasta käsittäviä kasvihuonekaasuja. Huomaa, että päättelyni oli täysin analoginen omasi kanssa. Aktiivisesti unohdin merkittävän vaikuttajan, kasvihuonekaasut.

[sarkasmi] Nyt vain sitten jakamaan tuota 30 asteen lämmönnousua typen, hapen ja argonin kesken ja vaatimaan poliittista päätöstä kasvien tuhoamisista, koska tuottavat hirvittävää kasvihuonekaasua happea, joka lämmittää maapalloa.[/sarkasmi]

Vierailija

lokki kirjoitti:
ksuomala kirjoitti:
ksuomala kirjoitti:
Siitähän kuitenkin lähdetään että säteilynä auringon energia saapuu ja säteilynä se myös poistuu. Pitkän aikavälin yli laskettu keskimääräinen teho määrää sen pintalämpötilan perustason. Nämä maanpinnan, merien ja kaasukehän ominaisuudet vaikuttavat siihen miten pintalämpötila vaihtelee ajan ja paikan fktiona. Jos siis kaasukehä ei absorboi. 

Jos taas absorboi niin sitten se perustaso täytyy laskea uusiksi.

Tietenkin se pintalämpötila vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti sen perustason ympärillä mutta mitä suuremmaksi asettaa lämpökapasiteetin sitä pienemmäksi käy ajallinen vaihtelu ja lämmönjohtavuuden kasvaessa käy se paikallinen vaihtelu pienemmäksi. Aattelin vaan mainita tämmöisen itsestäänselvyyden.

Mitä lämpökapasiteettia sinä tuossa asettelet. On eri asia onko kyseessä kaasun vai kiinteän aineen lämpökapasiteetti. Yleisesti ottaen planeetan lämpökapasiteetti on varmasti riittävä kaikkien vuorokausi-ilmiöiden lämmönvaihtelun tasaamiseen. Olennaista on lämmönsiirto. Ilma on tuulineen melko hyvä lämmönsiirtokanava ja kivi oikeastaan aika huono. Maahan sen ilman lämmittää ja jäähdyttää normaalistikin, ei aurinko suoraan. Kaikki ilmassa oleva lämpö on kaasujen spektrin ja matalan emissiviteetin takia huomattavasti paremmassa suojassa ulossäteilyn lämpöhukalta. Tässä se pointti.

Siis. Yksinkertaisin malli olisi:

P0=k*((theta0)**4)

eli saapuva säteilyteho P0 ei riipu ajasta eikä paikasta, tasapainolämpötila theta0 ei sekään riipu ajasta tai paikasta. Kun P0 pysyy vakiona ja k pienenee niin theta0:n täytyy kasvaa. Kaasukehää, kiviä, merta yms. ei ole otettu mukaan.

Seuraava malli olisi:

C*(d/dt)(theta0+theta1(x,t))=P0+P1(x,t)-k*((theta0)**4)-k*((theta0)**3)*theta1+D*(nabla_toiseen)(theta0+theta1(x,t))

eli kun sisääntulevasta säteilystä, mikä saa vaihdella ajan ja paikan fktiona, vähennetään linearisoitu versio ulosmenevästä säteilystä ja johtuminen, saadaan se määrä tehoa mikä jää muuttamaan kaasukehän, kivien, yms. lämpötilaa. Huomattavaa on että mikäli lämpökapasiteetti C kasvaa sisääntulevan tehon pysyessä vakiona, pienenee poikkeaman muutosnopeus ja näin ollen myös sen poikkeaman maksimiarvo. Samoin jos tasapainolämpötila theta0 kasvaa, myös se lämpötilan heilahtelu ajan suhteen pienenee.

Sitten jos ei Stefan-Boltzmannin linearisointi ole tarpeeksi tarkka niin ei olla enää harrastelijoiden tontilla vaan täytyy ryhtyä Matlab-vääntöön. Ja samoin siinä tapauksessa että kaasukehän absorptiot ja sironnat täytyy käsitellä tarkemmin.

Tai näin minä lähtisin asiaa lähestymään. Ammattilaisista en tiedä.

Castor-Pollux
Seuraa 
Viestejä688

lokki kirjoitti:
Tehdäänpä täysin päinvastoin kuin sinä tuossa edellä, mutta unohdetaan tällä kertaa "kasvihuonekaasut", joita siis ilmakehässä on vesi pois lukien alle 0,05%.

Oikein tehtynä päättely menee tietysti näin:

Olkoon meillä ensin puhdas typpi-happi-kaasukehä. Koska pinnan infrapunasäteily ei absorboidu kaasukehään, planeetan kokonaissäteilyteho on heti pinnan yläpuolelta mitattuna yhtä suuri kuin kaasukehän yläreunalla. Ja tämä säteilyteho on yhtä suuri kuin kaasukehättömällä planeetalla. Happi-typpi-kaasukehä-planeetan pinnan keskilämpötila on siis hyvällä tarkkuudella sama kuin vastaavan kaasukehättömän planeetan pinnan keskilämpötila. Mahdollinen ero lämpötilojen alueellisessa jakaumassa aiheuttaa pienen eron, josta seuraavassa viestissä.

Lisätään tähän kaasukehään 0,04 % hiilidioksidia. Prosenttimäärä on epäolennainen suure. Ratkaisevaa on kyseisen kaasumäärän kyky absorboida maanpinnan emittoimaa infrapunasäteilyä. CO2 absorboi voimakkaasti, jolloin maanpinnalle tulee merkittävästi, kymmeniä watteja per neliömetri takaisinsäteilyä ja pinnan lämpötila nousee useita asteita.

Castor-Pollux
Seuraa 
Viestejä688

Täällä on mainittu myös Stefanin-Boltzmannin lain epälineaarisuus. Tarkastellaan hieman sen vaikutusta.

Maapallo absorboi Auringon säteilyä keskimäärin 240 W/m2. Tästä on tietyin oletuksin laskettu teoreettinen lämpötila ilman kasvihuoneilmiötä 255,1 K. Maapallon todellinen keskilämpötila on noin 288 K eli kasvihuoneilmiö nostaa lämpötilaa noin 33 astetta.

Em. teoreettinen lämpötila perustuu oletukseen, että säteilyn jakauma on alueellisesti tasainen eli myös lämpötilan jakauma on tasainen. Muutetaan säteilyn jakaumaa niin, että toinen puoli pallosta säteilee 200 W/m2 ja toinen puoli 280 W/m2. Pallo säteilee siis edelleen samat 240 W/m2. SB-laista lasketaan, että toisen puolen lämpötila on 243,7 K ja toisen puolen 265,1 K. Keskimääräinen lämpötila on nyt 254,4 K. Epätasainen säteilyn jakauma tuottaa aina pienemmän keskilämpötilan kuin tasainen jakauma.

Jos teoreettinen keskilämpötila ilman kasvihuonekaasuja lasketaan käyttäen todellista maapallon lämpötilan jakaumaa, saadaan tulokseksi, että kasvihuoneilmiö nostaa lämpötilaa enemmän kuin 33 astetta. SB-lain epälineaarisuus ei siis toimi ilmastodenialistien toivomalla tavalla vaan päinvastoin.

Castor-Pollux
Seuraa 
Viestejä688

lokki kirjoitti:
Aurinko lämmittää maata, mutta "ei kasvihuonekaasut" typpi ja happi (yhteensä yli 99%) huuhtelevat maan pintaa ja kaappaavat osan lämmöstä ilmakehän kaasujen lämmönnousuksi. Koska ilmakehä koostuu "ei kasvihuonekaasuista", se ei säteile lämpenemistään pois, vain lämpenee itse...

Lokki pistää ilmakehän kaasuseoksen toiminnan uusiksi. Todellisuudessa tapahtuu kuitenkin näin: Kaasuseoksen molekyylit törmäilevät jatkuvasti toisiinsa. Törmäyksien vaikutuksesta molekyylit tasaavat koko ajan energiaansa. Happi- ja typpimolekyylit eivät itse säteile energiaansa pois, mutta ne luovuttavat törmäyksissä energiaa kasvihuonekaasujen molekyyleille, jotka sitten säteilemällä jäähdyttävät kaasua. Kaasuseoksen lämmitys toimii vastaavalla tavalla eli kasvihuonekaasujen molekyylit absorboivat säteilyä ja luovuttavat energiaansa törmäyksissä happi- ja typpimolekyyleille. Tasapainossa nämä prosessit (emissio ja absorptio, energian luovutus törmäyksissä) kulkevat molempiin suuntiin yhtä voimakkaina.

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

Castor-Pollux vain jääräpäisesti kieltäytyy hyväksymästä tosiasiaa, että päivänpaisteessa lämpeneviä pintoja jäähdyttää ilman konvektio. Ilmaan lämpenemisen aikana sitoutunut lämpöenergia alentaa maan pinnan ulos säteilevää lämpötilaa. Koska ulos säteilevä teho riippuu pintalämpötilan neljännestä potenssista, aiheuttaa pienikin lämpötilaero suuren eron lämpövirrassa avaruuteen.

Jokainen metri ilmaa maan pinnan yläpuolella vastaa ominaislämpökapasiteetiltaan noin millin kerrosta maata, eli lämpenevän ilman ja lämpenevä maa sitovat lämpenemisastettaan kohti summittain saman energiamäärän. Maa lämpenee ja jäähtyy enemmän, mutta esimerkiksi tänään ilman lämpötila nousee noin kymmenen astetta yön lukemista.

On meteorologinen totuus, että ilma lämpenee auringossa lämpeneviä pintoja jäähdyttäessään ja itse jäähtyy lämpönsä pimeässä ulos säteilleitä pintoja lämmittäessään. Kiinteät pinnat ja vesi hoitavat yhteydet avaruuteen ja ilma toimii infrapunalta suljettuna varastona, joka leikkaa korkeimmat piikit säteilevältä teholta.

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

Castor-Pollux kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Aurinko lämmittää maata, mutta "ei kasvihuonekaasut" typpi ja happi (yhteensä yli 99%) huuhtelevat maan pintaa ja kaappaavat osan lämmöstä ilmakehän kaasujen lämmönnousuksi. Koska ilmakehä koostuu "ei kasvihuonekaasuista", se ei säteile lämpenemistään pois, vain lämpenee itse...

Lokki pistää ilmakehän kaasuseoksen toiminnan uusiksi. Todellisuudessa tapahtuu kuitenkin näin: Kaasuseoksen molekyylit törmäilevät jatkuvasti toisiinsa. Törmäyksien vaikutuksesta molekyylit tasaavat koko ajan energiaansa. Happi- ja typpimolekyylit eivät itse säteile energiaansa pois, mutta ne luovuttavat törmäyksissä energiaa kasvihuonekaasujen molekyyleille, jotka sitten säteilemällä jäähdyttävät kaasua. Kaasuseoksen lämmitys toimii vastaavalla tavalla eli kasvihuonekaasujen molekyylit absorboivat säteilyä ja luovuttavat energiaansa törmäyksissä happi- ja typpimolekyyleille. Tasapainossa nämä prosessit (emissio ja absorptio, energian luovutus törmäyksissä) kulkevat molempiin suuntiin yhtä voimakkaina.

En minä tuota kiellä. Tottakai tuo on yksi lämmönsiirron mekanismeista, muttei ainoa. Katsopa Kelikameroiden lämpötiloja ja mieti, miksi maan pinta menee lämpenemisessä ja jäähtymisessä aina edellä. Minulle se kertoo, että enemmän kuin kasvihuonekaasujen säteily, ilman lämpötilaan vaikuttaa sen huuhtelemien pintojen lämpötila ja niistä konvektiolla saatu lisäenergia.

MAK
Seuraa 
Viestejä2692

Castor-Pollux kirjoitti:
Täällä on mainittu myös Stefanin-Boltzmannin lain epälineaarisuus. Tarkastellaan hieman sen vaikutusta.

Maapallo absorboi Auringon säteilyä keskimäärin 240 W/m2. Tästä on tietyin oletuksin laskettu teoreettinen lämpötila ilman kasvihuoneilmiötä 255,1 K. Maapallon todellinen keskilämpötila on noin 288 K eli kasvihuoneilmiö nostaa lämpötilaa noin 33 astetta.

Miten niin 240 W/m2? Eiköhän lukema ole n. 342 W/m2.

Mikä on ilmakehättömän maapallon lämpötila? Pinnastako sen mittaat?

Jos maapallolta puuttuisi ilmakehä, vastaisivat lämpötilavaihtelut kuun tilannetta (Lämpötilat välillä -183 - 224 astetta).

Maapallon "todelliseen" keskilämpötilaan vaikuttavat olennaisesti myös meret, jotka sitovat auringon säteilyä tropiikissa ja siirtävät energiaa korkeammille leveysasteille. Myös meret nostavat keskilämpötilaa merkittävästi, sillä ne pienentävät lämpötilahuippuja tropiikissa ja näin vähentävät ulos lähtevää säteilyä. Mikään laskelma maapallon "kasvihuoneilmiöstä" ei ole tehty oikein ilman merien olemassaolon huomiointia.

MAK
Seuraa 
Viestejä2692

MAK kirjoitti:

Jos maapallolta puuttuisi ilmakehä, vastaisivat lämpötilavaihtelut kuun tilannetta (Lämpötilat välillä -183 - 224 astetta).

Korjaus: - 233 - 123 astetta.

Castor-Pollux
Seuraa 
Viestejä688

MAK kirjoitti:
Miten niin 240 W/m2? Eiköhän lukema ole n. 342 W/m2.

Mikä on ilmakehättömän maapallon lämpötila? Pinnastako sen mittaat?

Jos maapallolta puuttuisi ilmakehä, vastaisivat lämpötilavaihtelut kuun tilannetta (Lämpötilat välillä -183 - 224 astetta).

Maapallolle saapuvan Auringon säteilyn voimakkuus on keskimäärin aurinkovakio / 4 = 1368 / 4 = 342 W/m2. Albedo on noin 0,3, joten keskimääräinen absorboitunut teho on (1-A)342 = 240 W/m2.

Tällöin myös maapallon säteilemä keskimääräinen teho on noin 240 W/m2. Avaruudesta katsottuna maapallo säteilee kuin lämpötilassa 255 K eli -18 C oleva musta kappale. Tähtitieteessä puhutaan planeetan efektiivisestä lämpötilasta ja maapallon tapauksessa se on tuo 255 K.

Pintalämpötiloista on koko ajan kysymys.

Vertaukset Kuuhun ovat epäolennaisia. Pistetään Kuu pyörimään vähän nopeammin ja laitetaan sinne materiaalia, jonka lämpöominaisuudet vastaavat maapallon valtameriä, niin lämpötilan vaihtelut siellä tasoittuvat kummasti.

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

Castor-Pollux kirjoitti:
MAK kirjoitti:
Miten niin 240 W/m2? Eiköhän lukema ole n. 342 W/m2.

Mikä on ilmakehättömän maapallon lämpötila? Pinnastako sen mittaat?

Jos maapallolta puuttuisi ilmakehä, vastaisivat lämpötilavaihtelut kuun tilannetta (Lämpötilat välillä -183 - 224 astetta).

Maapallolle saapuvan Auringon säteilyn voimakkuus on keskimäärin aurinkovakio / 4 = 1368 / 4 = 342 W/m2. Albedo on noin 0,3, joten keskimääräinen absorboitunut teho on (1-A)342 = 240 W/m2.

Tällöin myös maapallon säteilemä keskimääräinen teho on noin 240 W/m2. Avaruudesta katsottuna maapallo säteilee kuin lämpötilassa 255 K eli -18 C oleva musta kappale. Tähtitieteessä puhutaan planeetan efektiivisestä lämpötilasta ja maapallon tapauksessa se on tuo 255 K.

Pintalämpötiloista on koko ajan kysymys.

Vertaukset Kuuhun ovat epäolennaisia. Pistetään Kuu pyörimään vähän nopeammin ja laitetaan sinne materiaalia, jonka lämpöominaisuudet vastaavat maapallon valtameriä, niin lämpötilan vaihtelut siellä tasoittuvat kummasti.

Tästä kuvasta voit päätellä, mitä pyörimisen kasvattaminen aiheuttaa. Päiväntasaajan lämpötila tietysti tasaantuu hieman, mutta navoilla on ihan yhtä kylmää, vaikka pyörittäisi kuinka kovaa. Isot ovat lämpötilaerot, kun ilmakehä puuttuu.

Tässä astronomin selitys, miksi lämpötila kuussa on mitä on:

What is the temperature on the Moon?

The average temperature on the Moon (at the equator and mid latitudes) varies from -298 degrees Fahrenheit (-183 degrees Celsius), at night, to 224 degrees Fahrenheit (106 degrees Celsius) during the day. Because the Moon has no significant atmosphere to block some of the Sun's rays or to help trap heat at night, its temperature varies greatly between day and night.

Thor Hammer
Seuraa 
Viestejä1033

"Kasvihuoneilmiö" on onneton termi (sen myöstää jopa Ilmatieteen laitoksen Ari Paasonen), jonka Svante Arhennius lanseerasi yli sata vuotta sitten spekuloidessaan hiilidioksidin roolista. Kasvihuoneessa ei hiilidioksidi aiheuta lämpötilan nousua vaan konvektion estyminen. Ilmakehällä ei ole lasikattoa,

Ennemmin kuin kasvihuone maapallo on lämpöpumppu, joka veden olomuodon muutoksilla siirtää lämpöä päiväntasaajalta navoille.Vesihöyry, ennenkaikkra pilvien muodossa, vastaa 99 prosenttisesti maapallon lämmönsäädöstä.

Castor-Pollux
Seuraa 
Viestejä688

lokki kirjoitti:
Tästä kuvasta voit päätellä, mitä pyörimisen kasvattaminen aiheuttaa. Päiväntasaajan lämpötila tietysti tasaantuu hieman, mutta navoilla on ihan yhtä kylmää, vaikka pyörittäisi kuinka kovaa. Isot ovat lämpötilaerot, kun ilmakehä puuttuu.

Tässä astronomin selitys, miksi lämpötila kuussa on mitä on:

What is the temperature on the Moon?

Mikä on pointti? Kuu ei liity mitenkään kasvihuoneilmiöön. Ja sen epätasaisen lämpötilan jakauman seuraukset saavat vain kasvihuoneilmiön vaikutuksen näyttämään suuremmalta. Eli numeroin:

Maapallon pinnan keskimääräisessä lämpötilassa 288 K (15 C) oleva pinta säteilee 390 W/m2. Maapallo säteilee kuitenkin keskimäärin vain 240 W/m2 (efektiivinen lämpötila -255 K). Tämä 150 W/m2:n ero selittyy kasvihuoneilmiöllä.

Kuten aikaisemmin totesin, epätasainen lämpötilan jakauma tekee tuon eron vain suuremmaksi. Jos puolet maapallosta on lämpötilassa 273 K (0 C) ja puolet lämpötilassa 303 K (30 C), keskimääräinen pinnan säteilyteho on (315+478)/2 = 396,5 W/m2. Ero kasvoi arvoon 156,5 W/m2.

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

Castor-Pollux kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tästä kuvasta voit päätellä, mitä pyörimisen kasvattaminen aiheuttaa. Päiväntasaajan lämpötila tietysti tasaantuu hieman, mutta navoilla on ihan yhtä kylmää, vaikka pyörittäisi kuinka kovaa. Isot ovat lämpötilaerot, kun ilmakehä puuttuu.

Tässä astronomin selitys, miksi lämpötila kuussa on mitä on:

What is the temperature on the Moon?

Mikä on pointti? Kuu ei liity mitenkään kasvihuoneilmiöön. Ja sen epätasaisen lämpötilan jakauman seuraukset saavat vain kasvihuoneilmiön vaikutuksen näyttämään suuremmalta. Eli numeroin:

Maapallon pinnan keskimääräisessä lämpötilassa 288 K (15 C) oleva pinta säteilee 390 W/m2. Maapallo säteilee kuitenkin keskimäärin vain 240 W/m2 (efektiivinen lämpötila -255 K). Tämä 150 W/m2:n ero selittyy kasvihuoneilmiöllä.

Kuten aikaisemmin totesin, epätasainen lämpötilan jakauma tekee tuon eron vain suuremmaksi. Jos puolet maapallosta on lämpötilassa 273 K (0 C) ja puolet lämpötilassa 303 K (30 C), keskimääräinen pinnan säteilyteho on (315+478)/2 = 396,5 W/m2. Ero kasvoi arvoon 156,5 W/m2.

No niin. Pääsit siis jyvälle, miksi kaksiatomiset ilmakaasut nostavat maapallon lämpötilaa tasaamalla lämpötilaeroja, eli vähentämällä ulos säteilevää tehoa.

Tulihan se sieltä kun malttoi odottaa ja moneen kertaan selittää. Juuri tämän ilmakaasut tekevät myös paikallisemmassa mittakaavassa. Leikkaavat pintalämpötilan korkeimpia huippuja ja toisaalta jakavat tämän lämmön matalammille lämpötila-alueille ja viileämpään aikaan. Lämpötilaerot ovat todellisuudessa paljon suuremmat kuin tuo sinun esimerkkisi keskiarvon luomisesta kahdesta osasta. Lisäksi ilmaan varastoitu lämpöenergia on paremmassa "säteilysuojassa" kuin kiinteät pinnat.

Kuten huomaat osa "kasvihuoneilmiöstä" on kuin onkin kaksiatomisten ilmakaasujen aiheuttamaa. Kun tuo osuus huolellisesti lasketaan ja yhdistetään veden monifaasiseen vaikutukseen, ei kolmi ja useampiatomisille "kasvihuonekaasuille" jääkään enää juuri mitään osuutta.

Vaikeaahan tämä on, mutta kyllä tämä näyttää vähä vähältä menevän hiilidioksidiuskovienkin kaaliin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31987

lokki kirjoitti:
Kuten huomaat osa "kasvihuoneilmiöstä" on kuin onkin kaksiatomisten ilmakaasujen aiheuttamaa. Kun tuo osuus huolellisesti lasketaan ja yhdistetään veden monifaasiseen vaikutukseen, ei kolmi ja useampiatomisille "kasvihuonekaasuille" jääkään enää juuri mitään osuutta.

Citation needed.

lokki
Seuraa 
Viestejä5303

Neutroni kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Kuten huomaat osa "kasvihuoneilmiöstä" on kuin onkin kaksiatomisten ilmakaasujen aiheuttamaa. Kun tuo osuus huolellisesti lasketaan ja yhdistetään veden monifaasiseen vaikutukseen, ei kolmi ja useampiatomisille "kasvihuonekaasuille" jääkään enää juuri mitään osuutta.

Citation needed.

Kenen työhön haluaisit viitattavan?

Kuten huomasit tuossa edellä jäähdyttävän ja lämpötiloja tasaavan kaasun vaikutus osoitettiin olemassaolevaksi ja merkittävän suuruiseksi kasvihuonevaikutuksen (osa-)tekijäksi jo kahteen osaan jaetulla pallolla ja lämpötiloilla.

Tuosta induktiolla päätellen sama kokonaisenergia jaettuna suurempiin lämpötilaeroihin (15 astetta suurempien lämpötilaerojen realistisuus on sekin tuolla aiemmin osoitettu) ilmakaasujen jäähdytysvaikutuksen merkitys energian ulossäteilyn vähentämisessä entisestään kasvaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat