Seuraa 
Viestejä1388

Kyllästyin jouten olemiseen ja kysyin eräältä tutulta vihjettä tieteen pohdiskelemiseen. Hän sanoi, että ei tiedä tieteestä mitään, mutta antoi sanonnan:

KAIKKI KULUU KÄYTÖSSÄ!

Onko niin, että koskettaminen toinen toiseensa kuluttaa ainetta.
Kun elektroni koskettaa elektroniin niin se kuluu.
Kaikki koskettelu kuluttaa ainetta.
Kun protoni koskee protoniin niin se kuluu. jne.

Kaasu pomppii ja luo painetta. Kaasu siis ei ole pysyvää? Vaan
koskettelee atomit ja molekyylit toinen toiseensa ja sen vuoksi
kaasu haihtuu melko helposti. Kaasu kuluu käytössä. Ja paineen
alaisuudessa.

Kaasuatomit tulevat kulumaan nopeammin kuin maaperän atomit?

Miten atomin kuluminen ilmenee?

Kaasuissa paine purkaantuu ja molekyylit erkanevat toisistaan.
Ilmapallo tyhjenee itsestään.
Mikään paine ei voi kestää pitkään.Itse asiassa atomi välttää
kuolemaa ja omaa libidon eli elämänvoiman.
Sillä on kyky: Lisääntyä, Syödä, Liikkua ja PUOLUSTAUTUA.

Kaasu puolustaa oman elämänsä pituuden säilymistä purkamalla aina
paineen?

Aine ja antiaine ennemmin annihiloituvat kuin suostuvat kuluttavaan
yhteiseloon.

Onko ruudin räjähtämisessä ja jopa ydinpommissa kyse samasta ilmiöstä.
Ruudissa kaksi tai useampi alkuaine alkaisi lähennellä toisiaan,
mutta ennemmin tapahtuu räjähdys kuin sallitaan kuluttavaa yhteiseloa.

Entä kvarkkien ja mittabosonien käyttäytyminen. Ilmeneekö taipumus välttää
koskettelua niiden tapauksessa myös?

Sivut

Kommentit (19)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1388

According to the Standard Model, protons, a type of baryon, are stable because baryon number (quark number) is conserved(under normal circumstances; see chiral anomaly for exception). Therefore, protons will not decay into other particles on their own, because they are the lightest (and therefore least energetic) baryon

https://en.wikipedia.org/wiki/Proton_decay

Ehkä on niin, että ne jutut, jotka estävät protonia tai elektronia hajoamasta perustuvat hyvin suuriin lainalaisuuksiin ja periaatteisiin kuten : Energian tai massan häviämättömyyden laki. Sen tähden voi tuntua naurettavalta miettiä sitä, että kun kaksi rajapintaa aktuaalisesti koskee toisiinsa tapahtuu kulumista tai ikääntymistä tai katoamista.

Mikä laki tai periaate se sitten on, että atomit eivät voi koskea toisiinsa? Aluksi luulin, että kyse on pelkästä sähkömagneettisesta voimasta tai kolmesta muusta voimasta, vaan ehkä kyse on lopulta ja viime kädessä jostakin häviämättömyyden laista ja sen johdannaisista.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1388

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_laki

Kun kaksi eri atomia tuodaan yhteen ja toisen massa on 4 ja toisen 6 niin välttämättä ei syntyneen yhdistelmän massa olekaan tasan 10, vaan jää sen alle. Esim. atomien ytimissä tapahtuu ns. Massakato. Sitä en ymmärrä rikkooko massakato tms. aineen tai massan häviämättömyyden lakia vai ei? 

Onko massakato tarkoitettu suojelemaan protonien elinikää? Perustuuko se johonkin korkeampaan lainalaisuuteen kuin Massan häviämättömyyden laki? Siinä tapauksessa: Korkeampi laki - Massan häviämättömyyden laki - Sähkömagneettisen voiman lainalaisuudet - jne. osoittaa, että luonnontieteellisestä tietämyksestä puuttuu vielä jotakin? Emme tunne sitä lakia, joka on Massan häviämättömyyden lain yläpuolella? 

Miten oikein on? Kun ytimessä on protoneita ja neutroneita lähes kosketusetäisyydellä toisiinsa niin vanhenevatko nuo protonit ja neutronit koskettelun seurauksena? Eli kuluuko aine koskettelusta? Ja minkä vuoksi oikeastaan uraani hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minijehova
Seuraa 
Viestejä10522

Miten grafeeni kuluu? Ei ole osunut silmiin moinen, mutta jos kerros on atomin vahvuinen, niin ei kai siinä paljon kulumisvaraa voi olla.

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31348

Minijehova kirjoitti:
Miten grafeeni kuluu? Ei ole osunut silmiin moinen, mutta jos kerros on atomin vahvuinen, niin ei kai siinä paljon kulumisvaraa voi olla.

Grafeenikerrokseen tulee reikiä, kun siitä irtoaa atomeja, ja alla oleva pehmeämpi aine altistuu kulutukselle.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31348

Titanic kirjoitti:
Kun kaksi eri atomia tuodaan yhteen ja toisen massa on 4 ja toisen 6 niin välttämättä ei syntyneen yhdistelmän massa olekaan tasan 10, vaan jää sen alle. Esim. atomien ytimissä tapahtuu ns. Massakato. Sitä en ymmärrä rikkooko massakato tms. aineen tai massan häviämättömyyden lakia vai ei?

Se on energian säilymislaki ja se pätee noissa reaktioissa aina. Se puuttuva massa on sidosenergiaa. Massan säilyminen on vain karkea arkipäivän approksimaatio.

Lainaus:
Miten oikein on? Kun ytimessä on protoneita ja neutroneita lähes kosketusetäisyydellä toisiinsa niin vanhenevatko nuo protonit ja neutronit koskettelun seurauksena? Eli kuluuko aine koskettelusta?

Protonit, neutronit ja elektronit ovat erottamattomia hiukkasia. Niillä ei ole vanhenemista, kulumista tai edes yksilöllistä identiteettiä. Systeemin kahden hiukkasen paikkojen vaihto ei muuta systeemiä. Kuluminen on makroskooppinen ilmiö, joka johtuu siitä että suurista kappaleista irtoaa pieniä hiukkasia.

Lainaus:
Ja minkä vuoksi oikeastaan uraani hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi? 

Luonto pyrkii energiaminimiin. Uraanilla sidosenergia hiukkasta kohti on pienempi kuin hajoamistuotteilla ja uraaniatomille on energeettisesti edullisempaa hajota.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä10522

Neutroni kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Miten grafeeni kuluu? Ei ole osunut silmiin moinen, mutta jos kerros on atomin vahvuinen, niin ei kai siinä paljon kulumisvaraa voi olla.

Grafeenikerrokseen tulee reikiä, kun siitä irtoaa atomeja, ja alla oleva pehmeämpi aine altistuu kulutukselle.

Joo, noin sen päättelin itsekin. Ja rispaantuu reunoilta, mutta ohenemaan ei grafeeni taida kyetä.

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä17842

Neutroni kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Miten grafeeni kuluu? Ei ole osunut silmiin moinen, mutta jos kerros on atomin vahvuinen, niin ei kai siinä paljon kulumisvaraa voi olla.

Grafeenikerrokseen tulee reikiä, kun siitä irtoaa atomeja, ja alla oleva pehmeämpi aine altistuu kulutukselle.

Aiheuttaako se fission vai fuusion ?

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Lyde19
Seuraa 
Viestejä5093

Lyde19 kirjoitti:
Eikös raudassa ole energiatila minimissään? Ts. raudasta ei saada energiaa fuusiossa tai fissiossa?

Teoreettisesti olisi siis mahdollista tehdä sarja ydinvoimaloita joista ensimmäinen fuusioisi vetyä ja viimeisestä tulisi rautaa ulos jätteenä. Ja kaikki tuottaisivat myös energiaa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lyde19 kirjoitti:
Eikös raudassa ole energiatila minimissään? Ts. raudasta ei saada energiaa fuusiossa tai fissiossa?

Raudallakin on radioaktiivisia isotooppeja. Luonnossa ne ovat harvinaisia mutta kyllä niitä ydinreaktorissa syntyy.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31348

Lyde19 kirjoitti:
Teoreettisesti olisi siis mahdollista tehdä sarja ydinvoimaloita joista ensimmäinen fuusioisi vetyä ja viimeisestä tulisi rautaa ulos jätteenä. Ja kaikki tuottaisivat myös energiaa.

Niitä kutsutaan raskaiksi tähdiksi. Se viimeinen vaihe, jossa pii fuusioituu raudaksi, on tunnetusti hieman epästabiili. Kannattaa laittaa suosiolla säätösauvoille ne kalliimmat servot. Muissa vaiheissa riittää Alibaban työmiesservot.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31348

o_turunen kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Eikös raudassa ole energiatila minimissään? Ts. raudasta ei saada energiaa fuusiossa tai fissiossa?

Raudallakin on radioaktiivisia isotooppeja. Luonnossa ne ovat harvinaisia mutta kyllä niitä ydinreaktorissa syntyy.

Kyllä toki ja niissä sidosenergia per hiukkanen on pienempi kuin pysyvissä isotoopeissa ja niillä on taipumus muodostaa tiukemmin sitoutuneita ytimiä. Olikohan joku nikkelin isotooppi siinä mielessä pysyvin. Rauta 56, joka on fuusion päätuote, ei kuitenkaan muutu suurissa määrin nikkeliksi normaaleissa tähdissä ja on sekin hyvin voimakkaasti sitoutunut.

MooM
Seuraa 
Viestejä8030

Jos puhutaan arkielämässä tapahtuvasta materiaalien kulumisesta, ydinreaktiot voi unohtaa.

Arki-ilmiöt tapahtuvat atomitasolla ja siitä isompaan päin.  Esimerkiksi kallion kuluminen hiekaksi (about) säilyttää  kiven "alkeisosaset", eli sen mineraalien hilarakenteen.  Ei siinä kannata miettiä, hankaako protoni neutronia ja tykkääkö se siitä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

MooM
Seuraa 
Viestejä8030

Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Eikös raudassa ole energiatila minimissään? Ts. raudasta ei saada energiaa fuusiossa tai fissiossa?

Raudallakin on radioaktiivisia isotooppeja. Luonnossa ne ovat harvinaisia mutta kyllä niitä ydinreaktorissa syntyy.

Kyllä toki ja niissä sidosenergia per hiukkanen on pienempi kuin pysyvissä isotoopeissa ja niillä on taipumus muodostaa tiukemmin sitoutuneita ytimiä. Olikohan joku nikkelin isotooppi siinä mielessä pysyvin. Rauta 56, joka on fuusion päätuote, ei kuitenkaan muutu suurissa määrin nikkeliksi normaaleissa tähdissä ja on sekin hyvin voimakkaasti sitoutunut.

Noissa ydinreaktioissa on sen lopputuloksen lisäksi vaikuttamassa potentiaalivalli, joka pitää ylittää, eli tavallaan (=huomattavasti oikoen) repiä tytärytimet irti (fissio) tai työntää ne riittävän lähelle yhteen (fuusio). Varsinkin fuusiossa tämä on huomattavan iso työ ja vaatii paljon energiaa (=lämpö), vaikka lopputuloksessa vapautuukin paljon energiaa.   

Jos valli on pieni tai olematon, ydin hajoaa nopeasti (=spontaani fissio). Ja muilla hajoamiskanavilla on oma energiataloutensa ja dynamiikkansa. Kaikelaista saa tapahtumaan, jos pumppaa riittävästi energiaa, mutta lopputulos ei ole yleensä kovin stabiili.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat