Seuraa 
Viestejä3

Jos pudotan Itämereen (syvyys 100 m) samanaikaisesti kulta- ja hopeapallon, niiin kumpi uppoaa pohjaan nopeammin ja miksi?

Molemmat ovat täsmälleen samanmuotoisia palloja, joiden tilavuus on 1 litra. Kullan tiheys on suunnilleen kaksinkertainen hopeaan verrattuna.

Kommentit (15)

N.N.
Seuraa 
Viestejä3

Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338

N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Noin se on. Lisäksi asiaan vaikuttaa veden vastus, joka hidastaa uppoamista, mutta sekin riippuu vain pallojen koosta ja muodosta, joten on sama, jos pallojen säde on sama.

käyttäjä-7929
Seuraa 
Viestejä465

N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Logiikkasi ontuu. F = ma joten mg = ma eli a =g. Molemmilla palloilla. Noste on yhtäsuuri. Kitkan voi olettaa yhtäsuureksi koska pallot samankokoisia ja muotoisia. Yhtä nopeasti uppoavat.

N.N.
Seuraa 
Viestejä3

käyttäjä-7929 kirjoitti:
N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Logiikkasi ontuu. F = ma joten mg = ma eli a =g. Molemmilla palloilla. Noste on yhtäsuuri. Kitkan voi olettaa yhtäsuureksi koska pallot samankokoisia ja muotoisia. Yhtä nopeasti uppoavat.

Kultapallon massa on kaksinkertainen hopeapalloon verrattuna.

käyttäjä-7929
Seuraa 
Viestejä465

käyttäjä-7929 kirjoitti:
N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Logiikkasi ontuu. F = ma joten mg = ma eli a =g. Molemmilla palloilla. Noste on yhtäsuuri. Kitkan voi olettaa yhtäsuureksi koska pallot samankokoisia ja muotoisia. Yhtä nopeasti uppoavat.

Sori. Kultapallon massa on M ja kiihtyvyys A, hopeapallon massa on m ja kiihtyvyys a. Noste on N.

'

MA = Mg - N joten A = g - N/M > g - N/m ja kultapallon kiihtyvyys siis suurempi => uppoaa nopeammin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338

käyttäjä-7929 kirjoitti:
N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Logiikkasi ontuu. F = ma joten mg = ma eli a =g. Molemmilla palloilla. Noste on yhtäsuuri. Kitkan voi olettaa yhtäsuureksi koska pallot samankokoisia ja muotoisia. Yhtä nopeasti uppoavat.

Sotket voimia ja kiihtyvyyksiä väärin.

Pitkässä pudotuksessa väliaineessa nopeus lähestyy terminaalinopeutta, jossa nopeudesta riippuva vastusvoima on sama mutta vastakkaissuuntainen kuin painovoiman ja nosteen summa. Isompi painovoima johtaa kultapallolle korkeampaan terminaalinopeuteen ja se osuu pohjaan ensin.

käyttäjä-7929
Seuraa 
Viestejä465

käyttäjä-7929 kirjoitti:
käyttäjä-7929 kirjoitti:
N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Logiikkasi ontuu. F = ma joten mg = ma eli a =g. Molemmilla palloilla. Noste on yhtäsuuri. Kitkan voi olettaa yhtäsuureksi koska pallot samankokoisia ja muotoisia. Yhtä nopeasti uppoavat.

Sori. Kultapallon massa on M ja kiihtyvyys A, hopeapallon massa on m ja kiihtyvyys a. Noste on N.

'

MA = Mg - N joten A = g - N/M > g - N/m ja kultapallon kiihtyvyys siis suurempi => uppoaa nopeammin.

Pannaan nyt vielä mukaan se kitkakin K joka on sama molemmilla palloilla.

MA = Mg - N  - K joten A = g - N/M - K/M.

ma = mg - N - K joten a = g - N/m - K/m ja siis A > a.

lokki
Seuraa 
Viestejä5109

Neutroni kirjoitti:
käyttäjä-7929 kirjoitti:
N.N. kirjoitti:
Alas vaikuttava voima on mg eli kultapallolla suurempi. Noste on molemmissa sama, koska ne syrjäyttävät litran vettä.

Tällä logiikalla kultapallo uppoaa nopeammin.

Logiikkasi ontuu. F = ma joten mg = ma eli a =g. Molemmilla palloilla. Noste on yhtäsuuri. Kitkan voi olettaa yhtäsuureksi koska pallot samankokoisia ja muotoisia. Yhtä nopeasti uppoavat.

Sotket voimia ja kiihtyvyyksiä väärin.

Pitkässä pudotuksessa väliaineessa nopeus lähestyy terminaalinopeutta, jossa nopeudesta riippuva vastusvoima on sama mutta vastakkaissuuntainen kuin painovoiman ja nosteen summa. Isompi painovoima johtaa kultapallolle korkeampaan terminaalinopeuteen ja se osuu pohjaan ensin.

Tuolta löytyy kaava, jolla voit laskea terminaalinopeuden. Vastuskerroin Cd riippuu pallon koosta ja on pienillä palloilla paljon suurempi kuin suurilla. Ero johtuu massavoimien ja kitkavoimien suhteesta. Massat kun ovat tilavuusriippuvaisia ja kitkavoimat riippuvat pinta-alasta. Tuota suhdetta kuvailee Reynoldsin luku, jonka suhteen löytyy Cd arvoja palloille.

"sphere reynolds number drag coefficient" haulla löytyy Cd arvoja.

Vedessä Reynoldsin luku on noin 1000 x halkaisija milleinä x nopeus (m/s)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kannattaa pudottaa veteen kivi ja samankokoinen muovipussillinen vettä, niin ilmiö tulee selväksi samantien.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Eusa kirjoitti:
Kannattaa pudottaa ilmakehään heliumpallo.

Autoon ei kannata pudottaa heliumpalloa. Siitä kun ei koskaan tiedä, miten se keksii liikkua. Saattaa jopa vajota nopeammin kuin hitausvoima sallii.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11625

o_turunen kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Kannattaa pudottaa ilmakehään heliumpallo.

Autoon ei kannata pudottaa heliumpalloa. Siitä kun ei koskaan tiedä, miten se keksii liikkua. Saattaa jopa vajota nopeammin kuin hitausvoima sallii.

Heliumpallon ei-tovottua ja arvaamatonta käytöstä voi helposti ehkäistä työntävällä narulla, joka samalla estää sen putoamisen. Työntävää narua voi ostaa Michiganin yliopiston verkkokaupasta, sieltä saman huuhaa-kategorian alta, josta Ph.D. -tutkinnotkin löytyvät. 

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat