Sivut

Kommentit (132)

MooM
Seuraa 
Viestejä10689

ekavekara kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Muuten meni ihan hyvin, paitsi että uraanimalmin (puhdas uraniitti) säteilytaso on 5 mikrosievertiä tunnissa, kun taas ydinjätteen säteilytaso on vielä 10 000 vuodenkin päästä vielä 300 mikrosievertiä, eli 0,3 millisievertiä, kuten Posivan kuvassa yllä lukee.

Sievert mittaa absorboitunutta energiamäärää. Se riippuu lähteen määrästä. Tuon kuvan perusteella nuo määrät ovat yhden polttoainesauvan säteilemiä. Mutta mikä määrä uraanimalmia säteilee 5 µSv. Polttoainesauva ei ole mikään mielekäs vertailumäärä. Yhden sauvan tekemiseen tarvitaan tolkuton määrä malmitonneja.

Muutamalla googletuksella huomasin, että vertailun laskeminen onkin melko hankalaa. Uraanimalmin säteily ilmoitetaan becquerelleissa ja ydinjätteen vaarallisuus sieverteissä (biologisena vaikutuksena), ja noiden yhdistäminen ei ole ihan helppoa.


Joo, aktiivisuus Bq hajoamista/s liittyy lähteeseen ja annos Gy tai Sv J/kg siihen, mihin säteily osuu. Välissä on mm. säteilyn ominaisuudet ja geometria lähteen ja kohteen välillä. Ja itse absorptio tietenkin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

MooM
Seuraa 
Viestejä10689

Major_Breakthrough kirjoitti:
Olisi kiva tietää kommentoijien sidonnaisuudet.

Lokki, Haamu, Elmis ja laiskimus on die hard HAWT potkurityyppejä...MooM ja Neutroni selkeästi YDINVOIMAN kannattajia.

Ketäs muut ovat ?


Ei nuo ole sidonnaisuuksia, major myötähäpeä. Vaan mielipiteitä tai kantoja.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

Major_Breakthrough kirjoitti:
Olisi kiva tietää kommentoijien sidonnaisuudet.

Lokki, Haamu, Elmis ja laiskimus on die hard HAWT potkurityyppejä...MooM ja Neutroni selkeästi YDINVOIMAN kannattajia.

Ketäs muut ovat ?

Mulla pari omaa ydinvoimalaa, miksi suhtaudun nihkeasti kilpaileviin energiamuotoihin.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Muuten meni ihan hyvin, paitsi että uraanimalmin (puhdas uraniitti) säteilytaso on 5 mikrosievertiä tunnissa, kun taas ydinjätteen säteilytaso on vielä 10 000 vuodenkin päästä vielä 300 mikrosievertiä, eli 0,3 millisievertiä, kuten Posivan kuvassa yllä lukee.

Sievert mittaa absorboitunutta energiamäärää. Se riippuu lähteen määrästä. Tuon kuvan perusteella nuo määrät ovat yhden polttoainesauvan säteilemiä. Mutta mikä määrä uraanimalmia säteilee 5 µSv. Polttoainesauva ei ole mikään mielekäs vertailumäärä. Yhden sauvan tekemiseen tarvitaan tolkuton määrä malmitonneja.

Muutamalla googletuksella huomasin, että vertailun laskeminen onkin melko hankalaa. Uraanimalmin säteily ilmoitetaan becquerelleissa ja ydinjätteen vaarallisuus sieverteissä (biologisena vaikutuksena), ja noiden yhdistäminen ei ole ihan helppoa.


Joo, aktiivisuus Bq hajoamista/s liittyy lähteeseen ja annos Gy tai Sv J/kg siihen, mihin säteily osuu. Välissä on mm. säteilyn ominaisuudet ja geometria lähteen ja kohteen välillä. Ja itse absorptio tietenkin.

Siten tuo stukin pylväskuvaaja polttoainenipusta ei kerro mitään muuta kuin suhteellisen eron ajan funktiona. Säteilyannoshan riippuu mm. siitä miten etäällä nipusta ihminen on.

MooM
Seuraa 
Viestejä10689

ekavekara kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Muuten meni ihan hyvin, paitsi että uraanimalmin (puhdas uraniitti) säteilytaso on 5 mikrosievertiä tunnissa, kun taas ydinjätteen säteilytaso on vielä 10 000 vuodenkin päästä vielä 300 mikrosievertiä, eli 0,3 millisievertiä, kuten Posivan kuvassa yllä lukee.

Sievert mittaa absorboitunutta energiamäärää. Se riippuu lähteen määrästä. Tuon kuvan perusteella nuo määrät ovat yhden polttoainesauvan säteilemiä. Mutta mikä määrä uraanimalmia säteilee 5 µSv. Polttoainesauva ei ole mikään mielekäs vertailumäärä. Yhden sauvan tekemiseen tarvitaan tolkuton määrä malmitonneja.

Muutamalla googletuksella huomasin, että vertailun laskeminen onkin melko hankalaa. Uraanimalmin säteily ilmoitetaan becquerelleissa ja ydinjätteen vaarallisuus sieverteissä (biologisena vaikutuksena), ja noiden yhdistäminen ei ole ihan helppoa.


Joo, aktiivisuus Bq hajoamista/s liittyy lähteeseen ja annos Gy tai Sv J/kg siihen, mihin säteily osuu. Välissä on mm. säteilyn ominaisuudet ja geometria lähteen ja kohteen välillä. Ja itse absorptio tietenkin.

Siten tuo stukin pylväskuvaaja polttoainenipusta ei kerro mitään muuta kuin suhteellisen eron ajan funktiona. Säteilyannoshan riippuu mm. siitä miten etäällä nipusta ihminen on.


Posivan, ei stukin. Annosnopeus on ilmoitettu polttoainesauvan pinnalla. Jos ihminen on vaikka kilometrin päässä, annosnopeus on tietysti pienempi.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä. Näyttää siltä, ettei vielä miljoonassakaan vuodessa päädytä uraanimalmin radioaktiivisuuden tasolle. Noin tuhatkertainen virhe siis mielikuvassa. Eipä tosiaan ihme, että ydinvoiman käytetyn polttoaineen ongelmat näyttivät niin simppeliltä ja ydinvoima vartenotettavalta energiavaihtoehdolta -kalleudestaan huolimatta.

Nyt kun olette muutkin saaneet hieman oikeamman kuvan todellisuudesta. Arveletteko tämän vaikuttavan mielikuvaanne ydinvoimaloiden maailmaa pelastavasta siunauksesta. Muistakaa, että ydinvoimalla tuotettu sähkö on tällä hetkellä omakustannushinnaltaan kalliimpaa kuin Nordpoolin myymä, systeemihinnaltaan 40 €/MWh markkinasähkö.

https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourl...

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

 

Et siis joko lukenut, tai lainkaan ymmärtänyt viestiäni. Yritän uudelleen: Ei jauhaminen ja sekoittaminen yhtään vähennä sätelyä, vaan ainoastaan levittää sen laajemmalle ja mahdollistaa useamman kontaktin. Hienona pölynä radioaktiiviset, ns. kuumat hiukkaset leviävät elokehään ja aiheuttavat tuhoa kaikkeen niihin on kosketuksessa olevaan.

Jopa uraani 238, joka on U235 paljon stabiilimpi, aiheuttaa pieninä hiukkasina vakavia terveysongelmia samalla alueella oleskelleille, kun sitä on käytetty ns. köyhdytettynä uraanina sisältävinä panssariammuksina. Kuinka arvelet käyttäytyvän parikymmentätuhatta kertaa kuumemman pieneksi pölyksi jauhetun hiukkasen.

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

 

Et siis joko lukenut, tai lainkaan ymmärtänyt viestiäni. Yritän uudelleen: Ei jauhaminen ja sekoittaminen yhtään vähennä sätelyä, vaan ainoastaan levittää sen laajemmalle ja mahdollistaa useamman kontaktin. Hienona pölynä radioaktiiviset, ns. kuumat hiukkaset leviävät elokehään ja aiheuttavat tuhoa kaikkeen niihin on kosketuksessa olevaan.

Jopa uraani 238, joka on U235 paljon stabiilimpi, aiheuttaa pieninä hiukkasina vakavia terveysongelmia samalla alueella oleskelleille, kun sitä on käytetty ns. köyhdytettynä uraanina sisältävinä panssariammuksina. Kuinka arvelet käyttäytyvän parikymmentätuhatta kertaa kuumemman pieneksi pölyksi jauhetun hiukkasen.

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

kumpi meistä ei lue, kun ideani oli haudata se takaisin niihin kaivoksiin joista aikoinaan kaivettu, tai muihin vastaaviin paikkoihin. Siis että kaivoksessa, jossa on ennen kaivamista ollut xxxx becqurelliä säteilyä on hautaamisen jälkeen sama määrä säteilyä.

Ja jos tuo MooMin linkittämä Posivan pylväistö pitää paikkaansa, niin 100-200v päästä käytetty polttoaine on jo huomattavasti vähemmän säteilevää kuin heti reaktorista poiston jälkeen.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

lokki kirjoitti:

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

Asiaa voi myös miettiä siitä näkökulmasta, että se todellinen (radioaktiiviperäisen) keuhkosyövän aiheuttaja on maaperästä tuleva radon, joka ihan luonnon uraanin hajomistuote. Moniko siltä suojautuu, vaikka on ihan todellinen riski.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä7593

Uraanimalmia ei voi käyttää polttoaineena. Jos kuvaajassa on on - uraanimalmin- aktiivisuus niin todellista valehtelua kuvaajalla jolla ei ole mitään tekemistä ydinvoiman kanssa.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

Lyde19 kirjoitti:
Uraanimalmia ei voi käyttää polttoaineena. Jos kuvaajassa on on - uraanimalmin- aktiivisuus niin todellista valehtelua kuvaajalla jolla ei ole mitään tekemistä ydinvoiman kanssa.

Luepa nyt tuo viestini, jossa numeroidut vaiheet, niin ehkä ymmärrät ajatukseni. Jos et, niin en jaksa koko ajan korjailla.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

Lyde19 kirjoitti:
Uraanimalmia ei voi käyttää polttoaineena. Jos kuvaajassa on on - uraanimalmin- aktiivisuus niin todellista valehtelua kuvaajalla jolla ei ole mitään tekemistä ydinvoiman kanssa.

Anteeksi edellinen! Et ollutkaan Lokki. :)

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

 

Et siis joko lukenut, tai lainkaan ymmärtänyt viestiäni. Yritän uudelleen: Ei jauhaminen ja sekoittaminen yhtään vähennä sätelyä, vaan ainoastaan levittää sen laajemmalle ja mahdollistaa useamman kontaktin. Hienona pölynä radioaktiiviset, ns. kuumat hiukkaset leviävät elokehään ja aiheuttavat tuhoa kaikkeen niihin on kosketuksessa olevaan.

Jopa uraani 238, joka on U235 paljon stabiilimpi, aiheuttaa pieninä hiukkasina vakavia terveysongelmia samalla alueella oleskelleille, kun sitä on käytetty ns. köyhdytettynä uraanina sisältävinä panssariammuksina. Kuinka arvelet käyttäytyvän parikymmentätuhatta kertaa kuumemman pieneksi pölyksi jauhetun hiukkasen.

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

kumpi meistä ei lue, kun ideani oli haudata se takaisin niihin kaivoksiin joista aikoinaan kaivettu, tai muihin vastaaviin paikkoihin. Siis että kaivoksessa, jossa on ennen kaivamista ollut xxxx becqurelliä säteilyä on hautaamisen jälkeen sama määrä säteilyä.

Ja jos tuo MooMin linkittämä Posivan pylväistö pitää paikkaansa, niin 100-200v päästä käytetty polttoaine on jo huomattavasti vähemmän säteilevää kuin heti reaktorista poiston jälkeen.

Käyttämätön ydinpolttoaine säteilee vain hyvin vähän eikä sen käsittelyssä vaadita säteilysuojelutoimia. 

Käytetty ydinpolttoaine on voimakkaasti säteilevää ja kehittää lämpöä vielä reaktorista poistonkin jälkeen. 

Nuo kaksi lausetta on lainattu Ydinpolttoainekierto wikipediasta. Ne kertovat, että ydinpolttoaine ei ole merkittävän radioaktiivista ennen reaktoriin menoaan, mutta käytetty polttoaine on vielä satojen tuhansien vuosien päästäkin radioaktiivisempaa kuin käyttämätön polttoaine. Reaktorissa radioaktiivisuus kasvaa satoja tuhansia kertoja korkeammaksi, eikä vielä miljoonankaan vuoden päästä ole vaimentunut tuoreen polttoaineen suuruiseksi.

Miten tämä sopii yhteen tuon sinun laimennusideasi kanssa. Miten valtavasti isompi määrä radioaktiivisuutta voisi olla mahdollista laimentaa pienemmäksi ja tunkea pienemmän  radioaktiivisuuden materiaalilta jääneeseen tilaan. 

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

 

Et siis joko lukenut, tai lainkaan ymmärtänyt viestiäni. Yritän uudelleen: Ei jauhaminen ja sekoittaminen yhtään vähennä sätelyä, vaan ainoastaan levittää sen laajemmalle ja mahdollistaa useamman kontaktin. Hienona pölynä radioaktiiviset, ns. kuumat hiukkaset leviävät elokehään ja aiheuttavat tuhoa kaikkeen niihin on kosketuksessa olevaan.

Jopa uraani 238, joka on U235 paljon stabiilimpi, aiheuttaa pieninä hiukkasina vakavia terveysongelmia samalla alueella oleskelleille, kun sitä on käytetty ns. köyhdytettynä uraanina sisältävinä panssariammuksina. Kuinka arvelet käyttäytyvän parikymmentätuhatta kertaa kuumemman pieneksi pölyksi jauhetun hiukkasen.

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

kumpi meistä ei lue, kun ideani oli haudata se takaisin niihin kaivoksiin joista aikoinaan kaivettu, tai muihin vastaaviin paikkoihin. Siis että kaivoksessa, jossa on ennen kaivamista ollut xxxx becqurelliä säteilyä on hautaamisen jälkeen sama määrä säteilyä.

Ja jos tuo MooMin linkittämä Posivan pylväistö pitää paikkaansa, niin 100-200v päästä käytetty polttoaine on jo huomattavasti vähemmän säteilevää kuin heti reaktorista poiston jälkeen.

Käyttämätön ydinpolttoaine säteilee vain hyvin vähän eikä sen käsittelyssä vaadita säteilysuojelutoimia. 

Käytetty ydinpolttoaine on voimakkaasti säteilevää ja kehittää lämpöä vielä reaktorista poistonkin jälkeen. 

Nuo kaksi lausetta on lainattu Ydinpolttoainekierto wikipediasta. Ne kertovat, että ydinpolttoaine ei ole merkittävän radioaktiivista ennen reaktoriin menoaan, mutta käytetty polttoaine on vielä satojen tuhansien vuosien päästäkin radioaktiivisempaa kuin käyttämätön polttoaine. Reaktorissa radioaktiivisuus kasvaa satoja tuhansia kertoja korkeammaksi, eikä vielä miljoonankaan vuoden päästä ole vaimentunut tuoreen polttoaineen suuruiseksi.

 

Onko tuo ei-boldattu sinun omaa tulkintaasi?

Ihmisen säteilyannos on noin 4mSv vuodessa, joka tarkoittaa jatkuvaa noin 0,46uSv/h kuormitusta. MooM:n linkittämän Posivan palkiston mukaan korkea-aktiivinen polttoainejäte on 200v kuluttua tilassa noin 30mSv/h (mutu-interpoloitu), eli noin 60 000 kertainen. Jos tuo jäte nyt sitten laimennetaan suhteessa 1g:60kg maata, niin 1g tätä seosta taskussa vaikuttaa saman verran kuin koko muu vuosikuormitus yhteensä.

Suomen vuosituotto 30tn jätettä vaatisi siis noin 1,8 miljoonaa tonnia maata, joskin  jos tuollainen seos haudataan syvälle maan uumeniin, niin tuota laimennussuhdettahan voisi vielä pienentää huomattavastikin.

Nyt suunniteltu kapselitarkaisu ei poikkea tästä oikeastaan muuten kuin että kapselin sijaan jäte sekoitetaan laajaan maa-massaan. Ajatus on, että sen esiinkaivautuminen on lähes mahdotonta.

MooM
Seuraa 
Viestejä10689

ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

 

Et siis joko lukenut, tai lainkaan ymmärtänyt viestiäni. Yritän uudelleen: Ei jauhaminen ja sekoittaminen yhtään vähennä sätelyä, vaan ainoastaan levittää sen laajemmalle ja mahdollistaa useamman kontaktin. Hienona pölynä radioaktiiviset, ns. kuumat hiukkaset leviävät elokehään ja aiheuttavat tuhoa kaikkeen niihin on kosketuksessa olevaan.

Jopa uraani 238, joka on U235 paljon stabiilimpi, aiheuttaa pieninä hiukkasina vakavia terveysongelmia samalla alueella oleskelleille, kun sitä on käytetty ns. köyhdytettynä uraanina sisältävinä panssariammuksina. Kuinka arvelet käyttäytyvän parikymmentätuhatta kertaa kuumemman pieneksi pölyksi jauhetun hiukkasen.

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

kumpi meistä ei lue, kun ideani oli haudata se takaisin niihin kaivoksiin joista aikoinaan kaivettu, tai muihin vastaaviin paikkoihin. Siis että kaivoksessa, jossa on ennen kaivamista ollut xxxx becqurelliä säteilyä on hautaamisen jälkeen sama määrä säteilyä.

Ja jos tuo MooMin linkittämä Posivan pylväistö pitää paikkaansa, niin 100-200v päästä käytetty polttoaine on jo huomattavasti vähemmän säteilevää kuin heti reaktorista poiston jälkeen.

Käyttämätön ydinpolttoaine säteilee vain hyvin vähän eikä sen käsittelyssä vaadita säteilysuojelutoimia. 

Käytetty ydinpolttoaine on voimakkaasti säteilevää ja kehittää lämpöä vielä reaktorista poistonkin jälkeen. 

Nuo kaksi lausetta on lainattu Ydinpolttoainekierto wikipediasta. Ne kertovat, että ydinpolttoaine ei ole merkittävän radioaktiivista ennen reaktoriin menoaan, mutta käytetty polttoaine on vielä satojen tuhansien vuosien päästäkin radioaktiivisempaa kuin käyttämätön polttoaine. Reaktorissa radioaktiivisuus kasvaa satoja tuhansia kertoja korkeammaksi, eikä vielä miljoonankaan vuoden päästä ole vaimentunut tuoreen polttoaineen suuruiseksi.

 

Onko tuo ei-boldattu sinun omaa tulkintaasi?

Ihmisen säteilyannos on noin 4mSv vuodessa, joka tarkoittaa jatkuvaa noin 0,46uSv/h kuormitusta. MooM:n linkittämän Posivan palkiston mukaan korkea-aktiivinen polttoainejäte on 200v kuluttua tilassa noin 30mSv/h (mutu-interpoloitu), eli noin 60 000 kertainen. Jos tuo jäte nyt sitten laimennetaan suhteessa 1g:60kg maata, niin 1g tätä seosta taskussa vaikuttaa saman verran kuin koko muu vuosikuormitus yhteensä.

Suomen vuosituotto 30tn jätettä vaatisi siis noin 1,8 miljoonaa tonnia maata, joskin  jos tuollainen seos haudataan syvälle maan uumeniin, niin tuota laimennussuhdettahan voisi vielä pienentää huomattavastikin.

Nyt suunniteltu kapselitarkaisu ei poikkea tästä oikeastaan muuten kuin että kapselin sijaan jäte sekoitetaan laajaan maa-massaan. Ajatus on, että sen esiinkaivautuminen on lähes mahdotonta.

 


Säteilysuojauksen lisäksi kapselin tehtävä on estää raskasmetallien ja muiden myrkkyjen liukeneminen pohjaveteen ja siitä esim kaivoihin. Eiköhän tässäkin maassa ole dumpattu paskaa maaperään ihan riittävästi menneen sadan vuoden aikana, siitä tavasta voisi vähitellen päästä eroon.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33980

ekavekara kirjoitti:

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

Uraanimalmin uraanipitoisuus on noin promille. 0.7 % luonnonuraani rikastetaan muistaakseni johonkin parin prosentin tasolle. En tiedä sen prosessin hyötysuhdetta, mutta jos oletetaan se täydelliseksi, niin 3000 massayksiköstä uraanimalmia sadaan yksi massayksikkö ydinpolttoainetta. Tuon kuvaajan mukaan käytetyn polttoaineen aktiivisuus laskee noin 200 vuodessa tasolle, joka on 3000 kertainen malmiin verrattuna. Silloin sen voisi sekoittaa ja saada tuote, jonka aktiivisuus on uraanimalmin tasolle ja jota on sama määrä kuin malmia aikanaan.

Mutta ongelma ei suinkaan ole niin yksinkertainen. Uraanimalmin radioaktiiviset aineet ovat yleensä sitoutuneet yhtenäiseen kiveen heikosti liukenevaan muotoon. Tuossa laimennetussa jätteessä on on laaja kirjo radioaktiivisia isotoppeja ja niiden yhdisteitä. Osa niistä on hyvin liukenevia ja osa kemiallisesti myrkyllisiä. Tuollainen sekoitettu jäte on myös huokoista, joten pohjavesi virtaa siitä helposti läpi ja liuottaa liukenevat komponentit itseensä. Ei se tietysit maailmaa kaada, tietyissä maissa on ydinjätteet upotettu mereen tai jätetty lojumaan minne sattuu vuosikymmeniä eikä siellä ole paikallisia ongelmia ihmeellisempiä. Mutta ei se ole mitenkään järkevä ja ongelmaton tapa hoitaa jätteitä. Jos se sallittaisiin ydinvoimayhtiöille, millä perusteella myrkyllisten jätteiden laimentaminen ja hautaaminen voitaisiin kieltää kemianteollisuudelta?

Suunniteltu luolaan hautaaminen on varma (niin varma kuin ihmisen tekemiset ylipäätään voivat olla) ja kustannuksiltaan kohtuullinen ratkaisu. Se mahdollistaa tarvittaessa myös jätteen uudelleenkäsittelyn. Se on valtava energiaresurssi, nykyiset ydinvoimalat käyttävät vain muutaman prosentin uraanista. Kun uraanin hinta nousee, esimerkiksi kaivostominnan ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten noustua kehitysmaissa, ydinjätteen jälleenkäsittely tulee kannatavaksi. Ja ties vaikka joskus päätettäisiin tehdä erikoisreaktoreita, joilla pitkäikäiset radioaktiiviset isotoopit hajoitetaan lyhytikäisiksi ja ratkaistaisiin siten ongelma lopullisesti.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä12968

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Tässä vielä paremmin todennettuna Pseudohipin erheen määrä.

En ymmärrä, mihin viittaa kuvaajalla uraanimalmista? Sehän on puhdas luonnontuote, jota louhitaan maaperästä. Se säteilee siellä saman joka tapauksessa.

Tuo kuvaaja on "Ydinpolttoainekierto" nimiseltä Wikipediasivulta napattu kuva, jossa kerrotaan kuinka moninkertainen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on verrattuna uraanimalmiin, jonka louhinta on säteilyvaarallista työtä sekin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Te keskustelitte ydinjätemateriaalin laimentamisesta ja mereen sirottelemisesta ymmärtämättä ollenkaan, että laimentaminen ei tapahdu tasaisesti, vaan kuumat hiukkaset jäävät kuumiksi, vaikka kuinka niitä laimentaisi.

Sinä ehdotit sadan vuoden säilytyksen jälkeen tämän raskasmetallijätteen upottamista mereen. Katso kuvaa ja mieti, miten pihalla olit tuota ehdottaessasi. Radioaktiivisuus on uraanimalmiin verrattuna noin 15000-kertainen ja uraanimalmikin säteilee parikymmenkertaisesti tavalliseen kallioon nähden.

En niin pihalla kuin sinä väittäessäsi, että minä ehdotin mereen laskemista.

Kuten sanoin, niin en tunne ydinvoimalan prosessia. Mutta kiinnostaa lähinnä se suhde, että jos
1. luonnosta kaivetaan vaikka 1000 tonnia uraani-rikasta maa-ainesta,

2. jalostetaan siitä ydinpolttoainetta,

3. käytetään se loppuun reaktorissa,

4. odotetaan 100 vuotta

5. jauhetaan ko. polttoaine-erä hienoksi

6. sekoitaan takaisin maa-ainekseen

Niin kuinka paljon tuota kohda 6. maa-ainesta pitää olla, jossa sen sekoituksen säteilytaso on sama kuin tuon kohdan 1. maa-aineksen?

 

Et siis joko lukenut, tai lainkaan ymmärtänyt viestiäni. Yritän uudelleen: Ei jauhaminen ja sekoittaminen yhtään vähennä sätelyä, vaan ainoastaan levittää sen laajemmalle ja mahdollistaa useamman kontaktin. Hienona pölynä radioaktiiviset, ns. kuumat hiukkaset leviävät elokehään ja aiheuttavat tuhoa kaikkeen niihin on kosketuksessa olevaan.

Jopa uraani 238, joka on U235 paljon stabiilimpi, aiheuttaa pieninä hiukkasina vakavia terveysongelmia samalla alueella oleskelleille, kun sitä on käytetty ns. köyhdytettynä uraanina sisältävinä panssariammuksina. Kuinka arvelet käyttäytyvän parikymmentätuhatta kertaa kuumemman pieneksi pölyksi jauhetun hiukkasen.

Haluaisitko itse saada tuollaisen hiukkasen keuhkoosi, tai jonkin kasvin mukana ruoansulatuselimiisi. Tällaisia hiukkasia kiertää  yhä elokehää ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena. Täytyy vain toivoa, ettei osu kohdalle.

kumpi meistä ei lue, kun ideani oli haudata se takaisin niihin kaivoksiin joista aikoinaan kaivettu, tai muihin vastaaviin paikkoihin. Siis että kaivoksessa, jossa on ennen kaivamista ollut xxxx becqurelliä säteilyä on hautaamisen jälkeen sama määrä säteilyä.

Ja jos tuo MooMin linkittämä Posivan pylväistö pitää paikkaansa, niin 100-200v päästä käytetty polttoaine on jo huomattavasti vähemmän säteilevää kuin heti reaktorista poiston jälkeen.

Käyttämätön ydinpolttoaine säteilee vain hyvin vähän eikä sen käsittelyssä vaadita säteilysuojelutoimia. 

Käytetty ydinpolttoaine on voimakkaasti säteilevää ja kehittää lämpöä vielä reaktorista poistonkin jälkeen. 

Nuo kaksi lausetta on lainattu Ydinpolttoainekierto wikipediasta. Ne kertovat, että ydinpolttoaine ei ole merkittävän radioaktiivista ennen reaktoriin menoaan, mutta käytetty polttoaine on vielä satojen tuhansien vuosien päästäkin radioaktiivisempaa kuin käyttämätön polttoaine. Reaktorissa radioaktiivisuus kasvaa satoja tuhansia kertoja korkeammaksi, eikä vielä miljoonankaan vuoden päästä ole vaimentunut tuoreen polttoaineen suuruiseksi.

 

Onko tuo ei-boldattu sinun omaa tulkintaasi?

Ihmisen säteilyannos on noin 4mSv vuodessa, joka tarkoittaa jatkuvaa noin 0,46uSv/h kuormitusta. MooM:n linkittämän Posivan palkiston mukaan korkea-aktiivinen polttoainejäte on 200v kuluttua tilassa noin 30mSv/h (mutu-interpoloitu), eli noin 60 000 kertainen. Jos tuo jäte nyt sitten laimennetaan suhteessa 1g:60kg maata, niin 1g tätä seosta taskussa vaikuttaa saman verran kuin koko muu vuosikuormitus yhteensä.

Suomen vuosituotto 30tn jätettä vaatisi siis noin 1,8 miljoonaa tonnia maata, joskin  jos tuollainen seos haudataan syvälle maan uumeniin, niin tuota laimennussuhdettahan voisi vielä pienentää huomattavastikin.

Nyt suunniteltu kapselitarkaisu ei poikkea tästä oikeastaan muuten kuin että kapselin sijaan jäte sekoitetaan laajaan maa-massaan. Ajatus on, että sen esiinkaivautuminen on lähes mahdotonta.

 


Säteilysuojauksen lisäksi kapselin tehtävä on estää raskasmetallien ja muiden myrkkyjen liukeneminen pohjaveteen ja siitä esim kaivoihin. Eiköhän tässäkin maassa ole dumpattu paskaa maaperään ihan riittävästi menneen sadan vuoden aikana, siitä tavasta voisi vähitellen päästä eroon.

Juu, en missään nimessä kannata paskan dumppaamista maaperään, vaan hallitua säilömistä. Yritän tässä lähinnä ymmärtää ydinjäteproblemtiikkaa. Tuo ydinjätteen kemiallinen myrkyllisyys on melko vähän esillä julkisuudessa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat