Filosofi varoittaa positiivisen ajattelun vaaroista

Hieno on avaus.

Ja kun vielä on lisäksi postimyynnistä ostettu tohrorinhutkinto, itseaiheutetut potkut aikakausilehdestä ja persesuomalaisen puolueen hyvin lyhytaikainen jäsenyys , ei pitäisi olla positiivinen ajattelun vaaraa.

Höpö höpö, optimistilla on paljon kivempaa. Ja jos jutut ei siten menekkään kuin toivoo, niin juuri silloinhan sitä optimismia eniten tarvitaan.
😯😁

Thor Hammer kirjoitti:

Mitäpä sinä "tyy", Timo Ylhäinen Vantaalta, turhimpia suunsoittajia jonka olen tavannut, tiedät minun ansioistani?

Ei pessimistillä mitään ansioita voi olla, ei omasta eikä varsinkaan toisten pessimistien mielestä.

Thor Hammer kirjoitti:

Siksi jo lapsena luin ulkoa kulttuurikotimme kirjahyllyn Arthur Schopenhauerin "Pessimistin elämänviisauden" ja se on ollut johtotähteni siitä lähtien (5 v).

"NO SMILING" valokilpi on syttynyt.

"If you are allowed one wish for your child, seriously consider wishing him or her optimism. Optimists are normally cheerful and happy, and therefore popular; they are resilient in adapting to failures and hardships, their chances of clinical depression are reduced, their immune system is stronger, they take better care of their health, they feel healthier than others and are in fact likely to live longer."

http://www.richardhughesjones.com/daniel-kahneman-cognitive-biases-entre... .

Thor Hammer kirjoitti:

turhimpia suunsoittajia jonka olen tavannut

Thor Hammer kirjoitti:

jussipissin tieteellinen llähde on iltapäivälehti?

No, muuta en odottanutkaan.

Älä viitsi taas vääristellä asiaa. Tuossa lehdessä on hyvä ja arkikielinen summaus yleisöluennosta, jonka piti aihetta pitkään tutkinut ja meritoitunut professori:

Lähde: Professori Jussi Huttusen luento "100 vuotta itsenäisen Suomen terveydenhuoltoa - Miten kansanterveys parani ja mitä sitten?" Luento oli yksi "Studia medicina - 100 vuotta suomalaista terveyttä" -tapahtuman luennoista Biomedicumissa Helsingissä 15. marraskuuta 2017.

Huttusesta wikipediassa:

Huttusen tutkimustyö on suuntautunut keskeisiin kansantauteihin kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja muihin aineenvaihduntasairauksiin sekä syöpään. Tutkimustyö pysyi hänelle tärkeänä myös KTL:n johtoroolissa ja hän osallistui erityisesti epidemiologisiin tutkimuksiin ja kontrolloituihin kokeellisiin tutkimuksiin, muun muassa lääketutkimuksiin ja syövänehkäisytutkimuksiin (esimerkiksi beetakaroteenitutkimus). Hän on ollut erityisen huolestunut suurista terveyseroista eri sosiaaliryhmien välillä.[4]

Uransa aikana Huttunen on toiminut monissa organisaatioissa ja ollut usein käytetty asiantuntija. Hän on toiminut aktiivisesti Suomalainen Lääkäriseura Duodecimissa, jonka Duodecim-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1972–1975 ja päätoimittajana 2003–2006.[1] Jäätyään eläkkeelle Kansanterveyslaitoksesta Huttunen siirtyi hoitamaan Duodecim-seuran julkaisutoimintaa. Hän on ollut myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen, Helsingin seudun lääkäriyhdistyksen, UKK-instituutin hallituksen, Diabetestutkimussäätiön, Syöpäinstituutin säätiön hallintoneuvoston, Syöpätautien tutkimussäätiön, Suomen Sydänliiton, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Terveyden edistämisen keskuksen hallituksen, Sydäntutkimussäätiön hallituksen, Sydänsäätiön ja Alkon halliuksen puheenjohtaja. Huttunen on toiminut myös useiden kansainvälisten järjestöjen ja toimikuntien jäsenenä ja puheenjohtajana sekä useiden tieteellisten lehtien toimituskunnan jäsenenä.