Seuraa 
Viestejä1

Ihmettelen Tiede-lehden käytäntöä ilmaista suuruussuhteet "sata kertaa pienempi kuin" muotoisina. Tiedän, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun asiaa on kommentoitu. Esimerkkinä ottaisin nyt Kalevi Rantasen artikkelin "Nyt alkaa selluvallankumous". Siinä kerrotaan, että "tekstiilin tuottaminen puusta nielee sata kertaa vähemmän vettä kuin..." ja "Energiaa kuluu viisi kertaa vähemmän". Näistä järjettömyyksistä tietenkin kaikki ymmärtävät, että kyseessä on sadasosa ja viidesosa - ytimekäs ja selkeä ilmaisu. Asia muuttuu sekavammaksi käytettäessä sinänsä oikeaa ilmausta "suurempi kuin". Samainen artikkeli kertoo sellukuidusta, joka on "viisi kertaa terästä lujempaa". Seuraavana kerrotaan, että kuitu "painaa vain viidesosan siitä, mitä teräs". Tässä lauseessa on annettu kaksi eri arvoa lujuudelle; jos jälkimmäinen tieto on oikea, niin kuitu ei olekaan viisi vaan neljä kertaa terästä lujempaa.
Eikö toimitus voi editoida käytäntöä oikeaa tietoa antavaksi ja ytimekkään lyhyeksi. Nyt näyttää siltä, että artikkelien teksti on käännettyä plagiaattia englanninkielisestä tekstistä.
Mitähän sotkua tulee ymmärryksessä, jos kerrotaan, että jokin on
- puolet suurempi kuin 100 - tarkoitetaanko 150 vai 200?
- yhden kerran suurempi kuin 100 - käyttääkö tätä kukaan arvolle 200?
- kaksi kertaa suurempi kuin 100 - tarkoitetaanko 200 vai 300?

Rantasen artikkeliin antaisi pari muutakin kommenttia (ei virheistä).
1) Arvio, että "Suomi voi nousta muotimaailman huipulle" on tietenkin mahdollinen, mutta jonkin raaka-aineen saanti ei siihen riitä. Tällainen ajatus on vastaava kuin, että huonekaluteollisuus olisi puunjalostusbisnestä (vertaa: Suomi ei pärjää mutta Tanska kyllä) tai, että kirjallisuus olisi paperiteollisuutta.
2) Täydennykseksi selluloosakarbamaattipohjaisen kuidun tekoon: Neste Oy keksi aikanaan kyseisen menetelmän ja sitä testattiin pilotmittaisena Kemiraan kuuluvan Säterin kanssa. Silloin menetelmä ei osoittautunut kilpailukykyiseksi perinteiseen ksantaattimenetelmään verrattuna. Sinänsä rikkihiileen perustuvan selluloosan regenerointiprosessin korvaamista on pidetty yhtenä kemian suurista tavoitteista ja erilaisia menetelmiä on kehitetty, mutta kaupallinen suuri läpimurto on tekemättä.
Terveisin
Elias Suokas

Kommentit (4)

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä17818

Tuo on ikävää...ja onko näitä sellutuotteita nyt ostettavissa ?

Itse kehitin puukomposiittia 2014-2016 ja jatkoa on tulossa jahka saamme suuremmän mekaanisen prässin..jonka koneinssi kaverini suunnittelee ja paja pohjoissuomessa toteuttaa.

Samaa prässiä varten olisi Raute ollut 1,1 miljoonaa euroa vailla...me teemme hydraulisen sijaan mekaanisen joka pitää myös lihaskuntoa yllä muutamalla tonnilla.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

MooM
Seuraa 
Viestejä8028

Käyttäjä14187 kirjoitti:

Mitähän sotkua tulee ymmärryksessä, jos kerrotaan, että jokin on
- puolet suurempi kuin 100 - tarkoitetaanko 150 vai 200?
- yhden kerran suurempi kuin 100 - käyttääkö tätä kukaan arvolle 200?
- kaksi kertaa suurempi kuin 100 - tarkoitetaanko 200 vai 300?

Matemaattisesti noissa ei ole mitään epäselvää. Puolet sadasta on 50 ja 50 (yksikköä) suurempi/enemmän kuin 100 (yksikköä)on 150. Jne.

Mutta arkikielessä tuossa  usein jää yhdistämättä se "suurempi" vertailuna siihen annattuun lukuarvoon, eli ei tehdä summausta. Eli on vain vihje, että loputulos on suurempi ja sitten pitää tulkita luvuista, paljonko se on. Puolet suurempi kuin 100 voi (mutuna) olla sekä 150 että 200, riippuen puhujan analyyttisyydestä. Kaksi kertaa suurempi on lähes aina kaksinkertainen, mutta 200 % suurempi on usein kolminkertainen... Ehkä siksi, että prosentteina ilmaiseva on todennäköisesti eksaktimpi ja matemaattisempi muutenkin. Kerran suurempaa ei käytetä, mutta 100 % suurempi on yleensä poikkeuksetta 200 % alkuperäisestä. Ja samalle ihmiselle sekä puolet suurempi että kaksi kertaa suurempi että kaksinkertainen voi tarkoittaa samaa (tässä 200).  

Pelkään pahoin, että kieli on menossa tuohon tulkintaan, että kymmenen kertaa suurempi/pienempi on kymmenkertainen /kymmenesosa. Varsikin pienemmyydessä noilla yli ykkösen kertoimilla ("kaksi kertaa pienempi"ei yleensä edes ole mitään järkevää käyttöä. Jos vertailussa halutaan mennä negatiiviselle puolelle, puhutaan jo jostain muusta (saatavat muuttuu veloiksi tai kulut tuotoksi), ja useimmiten ei ole edes mahdollista olla yli yhtä kertaa pienempi, esim moottori ei voi olla tilavuudeltaan negatiivinen eikä väkiluku alle nollan. Noissa tulinta on helppoa, vaikka matemaattisesti ilmaisu on väärin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat