Seuraa 
Viestejä28196
Liittynyt13.5.2005

Onko palstalla aiheeseen perehtyneitä?

Millaista itseopiskelumateriaalia (kielenä suomi ja englanti) suosittelisitte aiheesta kiinnostuneelle, joka lähtee aikalailla alkeista, mutta jota kiinnostaa oppia, mitä siellä "konepellin" alla tapahtuu?

PS. tämä on nyt aivot-osiossa vaikka olisi kyllä sopinut aiheensa puolesta matematiikan tai tekniikankin alle, mutta koska itseäni kiinnostaa AGI (artifical general intelligence) ajattelin, että aivot toimisivat tässä ehkä parempana kattoterminä, jonka laatua niin matematiikka kuin tekniikkakin sitten tietysti määrittävät.

Löytyykö koneoppimisesta järkevää itseopiskelumateriaalia?
Löytyy
Löytyy
60.0%
Ei löydy
Ei löydy
40.0%
Ääniä yhteensä: 10

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sivut

Kommentit (28)

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3104
Liittynyt12.9.2012

Mie oon mainostanu tätä MOOC AI-kurssia, siellä opetettiin miten tehdään spämmifiltteri, mikä seuloo mappi ööhön vaikkapa hyysäri,ylenanto,viherkomukka jne. sanoja sisältävät viestit (niiko tämänkin:)).

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Affe on huijari.

Nobelisti Obama levittää vaarallista uususkontoa "ajattelevista koneista"

Tarkoituksena on muun maailman sotilaallinen ja taloudellinen uhkailu.

Barack Obama ja 12 bisnestietäjää – Nämä puhujat Nordic Business Forumissa nähdään

Monet puhujista edustavat bisnesmaailman kermaa, vaikka heitä ei välttämättä tunneta liike-elämän ulkopuolella.

Tuomas Niskakangas HS

Julkaistu: 26.9. 2:00 , Päivitetty: 26.9. 9:35

Jättiluokan bisnestapahtumaksi kasvaneen Nordic Business Forumin (NBF) vetonaulasta ei tänä vuonna ole epäselvyyttä. Se on Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama, tapahtuman historian korkea-arvoisin vieras.

Obaman nimellä NBF kasvattaa entisestään mainettaan tapahtumana, joka tuo Suomeen poikkeuksellisen valovoimaisia hahmoja liike-elämästä ja sen liepeiltä.

... Andrew McAfee

Huippuyliopisto MIT:n tutkija Andrew McAfee on Tapscottin tavoin keskittynyt siihen, miten teknologia vaikuttaa liiketoimintaan. Yhdysvaltalainen McAfee puhuu Helsingissä siitä, miksi tekoäly tulee muuttamaan liiketoimintaa luultua enemmän.

Molemmat ovat MIT-huijari- ja haistapaskantiede"yliopistosta".

... "

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005843104.html

Vaarallinen juttu on erityisesti tämä, Erik Brynjofsson on yhtä tunnettu "ajattelevat koneet"- huijari kuin Affekin.

https://edisciplinas.usp.br/pluginfile.php/622156/mod_resource/content/1/Erik-Brynjolfsson-Andrew-McAfee-Jeff-Cummings-The-Second-Machine-Age.pdf

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28196
Liittynyt13.5.2005

NytRiitti kirjoitti:
Mie oon mainostanu tätä MOOC AI-kurssia, siellä opetettiin miten tehdään spämmifiltteri, mikä seuloo mappi ööhön vaikkapa hyysäri,ylenanto,viherkomukka jne. sanoja sisältävät viestit (niiko tämänkin:)).

Tuo voisi olla hyvä. Etusivulta sai käsityksen, että kyse olisi pelkästä filosofisesta pohdinnasta, mutta kun menee kurssin sivulle, paljastuu, että kyllä kurssilla opitaan ilmeisesti ihan asiaakin. Aiemmin en ole mennyt kurssin sivuille ja jäänyt kurssi aloittamatta, kun on jäänyt tuosta etusivusta vaikutelma, ettei kurssin käymisestä olisi hyötyä, mutta ilmeisesti kurssilla päästäisiinkin käsiksi itse asiaan. Kiitos siis vinkistä.

Olen aloittanut aiemmin yhden Udemyn maksullisen kurssin aiheesta, mutta toistaiseki jättänyt sen kesken kun siinä ei lähdetä alkeista. Mitään muita ennakkotietoja ei tietysti tarvinnut olla kuin osata ohjelmoinnin alkeita. Ongelmaksi muodostui kuitenkin, että teoriapuoli jää niin etäiseksi, että itse alasta ei tahdo saada yleiskuvaa. Ei osaa liittää oppimiaan asioita oikeisiin asiayhteyksiin. Ei synny intuitiota.

Siten löysin Googlen Deep Learning -osaston asiantuntijana kunnostautuneen Geoffrey Hintonin keinotekoisista hermoverkoista kertovan youtubestakin löytyvän Coursera-kurssin, mutta se puolestaan ainakin tuossa youtube-formaatissa edellyttää niin paljon pohjatietoja matematiikasta, että suurin osa on mennyt minulta suoraan yli hilseen (jäänyt siksi myöskin kesken). Sitten aloitin toisen Udemyn maksullisen kurssin koneoppimisen taustalla toimivasta matematiikasta, jonka kävin kyllä läpi, mutta jossa käytännössä vain nimettiin matematiikan osaalueet, jotka aiheeseen liittyy sen syvällisemmin sitä matetmaatiikkaa kuitenkaan opettamatta. Siksi olen yrittänyt löytää alkeista lähtevää, mutta yksityiskohtiin etenevää opiskelumateriaalia.

Toistaiseksi olen päätynyt käymään läpi mm. tätä podcastia ja aloittanut siinä suositellun Courseran tarjoaman Stanfordin yliopiston Machine Learning -kurssin, jossa opettajana toimii niin ikään Googlenkin koneoppimisen asiantuntijana kunnostautunut Andrew Ng. Tuota podcastia suositeltiin hiljattain yhdessä tekoälyyn keskittyvässä Slackin keskusteluryhmässä. Podcastissa ja Courseran Machine learning kurssissa molemmissa on tosiaan se hyvä puoli, että mitään ennakkotietoja ei tarvitse asiasta olla, mutta varsinkin tuossa Andrew Ng:n kurssissa vaikutetaan lähdettävän liikkeelle tosiaan liikkeelle ihan niistä perusteista, eli opetetaan myös sitä matematiikkaa, jota hommassa tarvitaan. Podcast esittelynsä mukaan esittelee koneoppimista keskittyen "metsään" ja taas tuo Andrew Ng:n kurssi niihin "puihin". Mutta olen tosiaan sen verran alkutekijöissä vielä, että en osaa sanoa, kuinka hyödylliseksi/hyödyttömäksi tämä aloittamani polku lopulta paljastuu. Muutenkaan kun ei ole ammatin puolesta mitään ensisijaista edellytystä oppia aluetta, eikä mitään omaa projektiakaan, jossa kyiseisiä taitoja tarvittaisiin vaan ihan vain näin omaksi iloksi, saa nähdä, kestääkö motivaatio aiheen opiskelemiseen tarpeeksi pitkään. Toivottavasti kestää.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3104
Liittynyt12.9.2012

MOOC AI on todella alkeita ja myös kurssin laatijoiden omia pohdintoja. En ole vielä saanut kursssia lopuun, kun pitäsisi kirjoitella pari eseenomaista vastausta, mitä itse olen mieltä ja joutuu kysymään itseltään, mitä mieltä olen?

pöhl
Seuraa 
Viestejä932
Liittynyt19.3.2005

Eikö yleensäkin tietyn asian oppimisessa kannata tehdä kyseistä asiaa ja katsoa, mitä tulee vastaan? Koneoppimista voi soveltaa ihan älyttömän moneen asiaan. Keksi joku mieleisesi projekti, jota kone tai robotti ei tee ja yritä saada se automatisoitua.

MooM
Seuraa 
Viestejä7374
Liittynyt29.6.2012

pöhl kirjoitti:
Eikö yleensäkin tietyn asian oppimisessa kannata tehdä kyseistä asiaa ja katsoa, mitä tulee vastaan? Koneoppimista voi soveltaa ihan älyttömän moneen asiaan. Keksi joku mieleisesi projekti, jota kone tai robotti ei tee ja yritä saada se automatisoitua.

Riippuu tavoitteesta. jos tavoite on saada se kone toimimaan ja oppia siihen läheisesti lliittyvä käytännön taito, niin joo, tuo on hyvä tapa. Jos haluaa lisätä ymmärrystä laajemmin ja hakea uusia ideoita, on hyvä opiskella tausta ja laajemmin eri sovelluskohteita. sitten voi hakea tuon käytännön taidon tekemällä oman projektin. Tai tehdä sen rinnakkain. 

Noista MOOCin kursseista olen kuullut hyvää. Työkavereista pari ICT-puolen tutkijaa opiskelee nimenomaan tekoälyyn ja muuhun "moderniin" data-analytiikkaan liittyviä asioita sen kautta.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11506
Liittynyt13.7.2015

Hänen pyhyytensä kirjoitti:
Onko palstalla aiheeseen perehtyneitä?

Jossain määrin joo. 

Hänen pyhyytensä kirjoitti:

Millaista itseopiskelumateriaalia (kielenä suomi ja englanti) suosittelisitte aiheesta kiinnostuneelle, joka lähtee aikalailla alkeista, mutta jota kiinnostaa oppia, mitä siellä "konepellin" alla tapahtuu?

Tähän en osaa vastata, kun itselläni pohjalla on liuta yliopistokursseja ja sen jälkeen KVG-menetelmä, jossa tarjonta on about kaikki internetin sisältö alkeellisista perusesimerkeistä tieteellisiin artikkeleihin. Varsinainen syy vastata viestiisi oli seuraava:

Hänen pyhyytensä kirjoitti:

PS. tämä on nyt aivot-osiossa vaikka olisi kyllä sopinut aiheensa puolesta matematiikan tai tekniikankin alle, mutta koska itseäni kiinnostaa AGI (artifical general intelligence) ajattelin, että aivot toimisivat tässä ehkä parempana kattoterminä, jonka laatua niin matematiikka kuin tekniikkakin sitten tietysti määrittävät.

Koneoppimista on monenlaista, yksinkertaisimmillaan se on käyränsovitustyyppistä muutaman parametrin hakemista. Mutta jos ja kun aivojen kaltainen toiminta on kiinnostuksen keskiössä, niin ANN (Artificial Neural Network) lienee hyvä termi aloittaa. Sen perusperiaate on simppeli, yksittäinen "neuroni" on varsin alkeellinen kapistus matemaattisessa/loogisessa mielessä; lähinnä syötetulojen summan tai vastaavan perusalgebrallisen funktion sisältävä looginen portti jollain kynnysarvolla, jonka ylittyessä se signaloi eteenpäin. Niitä voidaan koostaa topografialtaan erilaisiksi verkoiksi ja sitten alkaakin jännät jutut. Matematiikasta ei tarvitse välittää välttämättä mitään, vaan systeemit voi koodata brute force -for-silmukoina jne, mutta jos haluaa laskentaan tehoa, niin näistä saa muotoiltua usein jonkinlaisia matriisilaskutoimituksia. Näissä on sitten kaikenlaisia variaatioita erilaisten takaisinkytkentöjen yms. muodossa vielä lisäksi. Google ja wikipedia auttanevat pitkälle, mutta jo tarjotut ideat valmiiksi pureskelluista kurssimuotoisista materiaaleista varmaan ovat helpoin tie valaistumiseen. Massiivista teoriaa ei kuitenkaan yleensä tarvita, koska perusperiaatteet ovat hyvin yksinkertaisia; neuroni on simppeli yksikkö ja lähinnä niitä vain tarvitaan ongelman mukaan joko vähän, paljon tai enemmän. Ehkä isoin asia on ongelman muotoilu sopivaksi syötevektoriksi ja ongelmaan soveltuvimman (ei ylimutkikasta, joka voi takertua epäoleellisuuksiin ja kohinaan oppien muuta kuin oli tarkoitus) ja tehokkaimman neuroverkon rakentelu. Ja jos paremmin pelaa jokin muu kuin neuroverkko, tietysti sekin olisi hyvä hoksata, eli pikkuisen muitakin menetelmiä tunnettava. 

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto

... jatkuu:

" ... Tiedon määrä ylittää ihmisen kyvyt

Hävittäjän hankinnasta vastaava puolustusministeriö on linjannut, että Suomi ei osta hävittäjää vaan järjestelmän. "

T.:  Systeemin, tämä on sinänsä selvää. Termi systeemi on tässä mielessä. Termi on peräisinio venäjästä,mm. ohjuspuolutussysteemeistä, jollaisina paketteina niitä mm. myydäänkin.

" ... Edelleen: sana (ja käsite) SYSTEEMI (sistema, system), tarkoittaa varsinkin venäjässä TOIMINNALLISTA JÄRJESTELMÄÄ, kokonaisuutena ohjautuvaa ja ohjattua systeemiä. Esimerkiksi ne ohjukset MYYDÄÄNKIN SYSTEEMEINÄ (eikä minään pinotavarana). Voidaan myös sanoa, että "systeemissä" jotakin vaikka teknistä kokonaisuutta TARKASTELLAAN TUOLLAISENA, kun taas esimerkiksi KOMPLEKSISSA sellaista tarkastellaa enempi "laitteiden pinona", esimerkiksi kaikki telarivaunun vehkeet, vaikka kompleksi on yleensä paljon yksinkertaisempi kuin systeemi. (KOMPLEKTI, esimerkiksi ohjus, on sitten yksi vehje, jossa on vaihtoehtoisia osia.) DSB:n raportissa pitäisi olla "The oldest (version) of the missile systems (KUB)... "

TK: " Tästä jutusta voit lukea tarkempaa vertailua Suomeen ehdolla olevista hävittäjämalleista. Tämän jutun lopussa esitellään puolestaan hävittäjäkauppojen tämänhetkistä tilannetta Euroopassa.

Hiukan oikoen järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että hävittäjien pitää pystyä jakamaan tietoa vihollisesta keskenään ja samalla välittämään sitä maa- ja merivoimille. "

T. : "Systeemillä"!

TK: " Lisäksi niiden täytyy pystyä häiritsemään vihollisen tutkia, tuhoamaan maahan tunkeutuvat viholliskoneet ja ohjukset sekä kyettävä iskemään syvälle vihollisen selustaan.

Toisin sanoen koneen nopeus ei enää ole yksistään ratkaiseva, vaan se nopeus, millä tietoa käsitellään ja analysoidaan. Martti Lehdon mukaan tällöin kyse on koko systeemin nopeudesta. "

T.: Lehto soaa käyttäätermejä, toimittaja ei.

TK: Käytännössä tietoa tulee kuitenkin hävittäjän ohjaajalle niin paljon ja niin nopeasti, että tämä ei joka tilanteessa siitä yksin selviä. Hänelle tarvitaan avustaja vaikka viime kädessä päätöksen tekeekin ihminen.

Avustaja voisi olla eräänlainen J.A.R.V.I.S., siis supersankari Iron Manin persoonallinen tekoäly, kuten Martti Lehto asian kuvaa.

– Tekoäly kykenee nopeasti analysoimaan ja kertomaan ohjaajalle, miltä homma näyttää. Siitä tulee aktiivinen avustaja ja tuki kuskille.

Lehto lienee oikeassa, sillä tekoälystä tulee vääjäämättä osa tulevaisuuden sotakalustoa. Samalla tavalla, kun tekoäly on voittanut ihmisen shakissa ja muissa peleissä vuodesta 1996 alkaen, se voittaa lopulta ihmisen oikeassa sodassakin. "
T. : Kyseessä ei ole AITO TEKOÄLY vaan anantojen esikäsittely. Se voitedä myös karmeita vireitä. Lopullinen päätös on sotilaalla.

TK: " Tekoäly ei pelkästään analysoi uutta tietoa vaan vertaa sitä aiemmin kerättyyn tiedustelutietoon ja erottelee olennaisen epäolennaisesta.

Taannoisessa esitelmässään Air Power Conference 2018:ssa lokakuussa Martti Lehto esitteli simulaatiota, jossa kokenut taistelulentäjä, eversti Gene Lee kilpaili ALPHA-nimistä tekoälyä vastaan ilmataisteluissa. Vaatimattomaan tietokoneeseen asennettu tekoälyohjelma voitti Leen joka ikisessä yhteenotossa.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Mikko Airikka | Yle

... jatkuu:
" ... Eri kysymys onkin sitten se, miten käy, kun tekoäly ottaa mittaa toisesta tekoälystä. Venäjä on jo ilmoittanut kehittävänsä tekoälyyn perustuvaa ohjusta, joka osaa itse valita maalinsa. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on vastaavia hankkeita.

Muutenkin uusien koneiden ohjaaminen ilman softan, siis tietokoneohjelmien, apua olisi mahdotonta. Kun vuonna 1970 tietokoneohjelmat hoitivat amerikkalaisen F-111 hävittäjän toiminnoista 20 prosenttia, vastaava luku kolmekymmentä vuotta myöhemmin F-22 koneessa oli jo 80 prosenttia.

Tekoäly ja digitaalinen osaaminen näkyy kaiken kaikkiaan hävittäjäkaupassa, kuten myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa.

Yllä oleva grafiikka kuvaa, mihin kaikkeen uuden hävittäjän vähintään täytyy kyetä.

Maanpuolustus tarvitsee tekoälyä

Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat määritelleet, että hävittäjähankkeessa asetetaan vaatimuksia suoralle ja epäsuoralle teolliselle yhteistyölle myyjämaan kanssa. Teollisen yhteistyön arvo on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta.

Epäsuora teollinen yhteistyö ei välttämättä liity suoraan hankittaviin järjestelmiin, mutta yhteistyön täytyy olla maanpuolustuksen kannalta tärkeää.

Painopistealueiden kärjessä ovat, kuinka ollakaan, kyberosaaminen ja tekoäly.

Myös puolustushankintojen ulkopuolella viritellään hävittäjähankinnan kylkiäisenä kaupallista yhteistyötä. EK:n ja Business Finlandin tavoitteena on edistää innovaatioiden vientiä ja investointeja Suomeen.

Tämänkin listan kärjessä ovat tekoäly ja muun muassa meriteollisuuteen liittyvät autonomiset järjestelmät. Ensimmäinen markkinointimatka tehdään tammikuussa Yhdysvaltoihin.

Mitä sitten tekoäly on maanpuolustuksessa? Määrittely on hankalaa, mutta viime kädessä se liittyy tiedon käsittelyyn, sanoo puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist. Aivan kuten siviilipuolella, myös puolustuksessa pyritään tietotekniikan avulla verkostoihin.

– Kaikki mahdolliset taistelukentän sensorit ja muut datalähteet keräävät tietoa ja niistä jalostetaan tilannekuvaa.

Tekoäly ei tunge kaikkialle sotavälineisiin vaan keskimäärin aseet ovat varsin perinteistä teknologiaa. Vain pieni osa aseistuksesta on niin korkeaa osaamista, että siviipuolella sitä ei ole vielä saavutettu.

– Ilman muuta hävittäjät edustavat terävintä kärkeä.

Toinen puoli tekoälystä on lisääntyvä koneautomaatio. Aseista tulee yhä omatoimisempia, mikä ei Appelqvistin mukaan tarkoita ihmisen jäämistä sivurooliin, sillä tekoäly ratkoo ihmisen sille antamia tehtäviä.

– Ihminen on merkittävässä roolissa mutta esimerkiksi nopeuteen liittyvissä tehtävissä kone ikään kuin ehdottelee ratkaisumalleja ja niiden pohjalta ihminen päättää asioita.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

... jatkuu:

" ... Enää ei turvata pelkästään omaa ilmatilaa

Vielä yhdeksänkymmentäluvulla ajateltiin, että hävittäjien tehtävä on pystyä pitämään oman maan ilmatila hallussa. Sittemmin ajattelu on muuttunut.

Nyt hävittäjän täytyy pystyä vaikuttamaan pitkälle vihollismaahan strategisten kohteiden tuhoamiseksi. Tätä varten Suomeenkin on hankittu lähes 400 kilometrin päähän kantavia JASSM-risteilyohjuksia. Lehto pitää Yhdysvaltojen myöntämää myyntilupaa merkittävänä, sillä ohjusta ei ole myyty edes kaikkiin Nato-maihin.

JASSM-risteilyohjuksia tai muitakaan nyt käytössä olevia aseita ei välttämättä saa asentaa kaikkiin Suomeen ehdolla oleviin hävittäjiin, mikä voi Lehdon mukaan painaa koneen valinnassa.

Hävittäjien toimintakykyyn vaikuttavat merkittävästi myös niiden häiveominaisuudet ja mahdollisuudet ilmatankkaukseen. Näiden avulla voidaan nopeasti siirtää sodan painopistettä paikasta toiseen.

Viidennen sukupolven amerikkalainen F-35 Lightning on häiveominaisuuksiltaan paras. Häivettä on lisätty piilottamalla aseistusta koneen rungon sisään.

Lehto pitää häivettä hyvänä ominaisuutena, koska sen avulla kone voi tunkeutua vihollisen alueelle, mutta sen toimivuus tulevaisuudessa on epävarmaa.

– Ei se mikään hopealuoti ole, sillä tulevaisuudessa kehitään uusia matalan taajuuden tutkia ja sensoreita.

Lehto arvioi, että lähes jokainen merkittävä kohde pinnalla ja pinnan alla voidaan havaita, sillä kaikesta jää jonkinlainen jälki.

Ilmatankkaus on niin ikään välttämätön ominaisuus. Joidenkin hävittäjien tankkaaminen onnistuu toisesta hävittäjästä eli ilmaan ei tarvita suurta ilmatankkauskonetta.

Yksi vaihtoehto toimintasäteen kasvattamiseksi on häiritä vihollisen tiedustelua ja tutkia. Kaikissa koneissa ominaisuus on sisään rakennettuna tai se hoidetaan erillisellä koneella, kuten tekee amerikkalaisen Boeingin Growler.

Growler on elektroniseen sodankäyntiin ja tutkahäirintään erikoistunut aseistettu hävittäjä. Sitä ei ole vielä myyty Eurooppaan, mutta myyntilupa saattaa tulla Suomeen ja Saksaan, mahdollisesti myös Puolaan, sanoo Boeingin myyntijohtaja Bryan Crutchfield.

– Growler pystyy häiritsemään vihollisen tutkia kaikilla taajuuksilla, Chrutchfield sanoo.
Crutchfield ei ota kantaa siihen, kuinka monta Growleria Suomi tarvitsisi mutta jos esimerkkiä haetaan Yhdysvaltain laivaston tukialuslennostosta, määrä voisi olla mitä tahansa 7–16 väliltä.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Boeing F/A-18 Hornet Puolustusvoimat

... jatkuu:

" ... Tietoja ei vaihdeta, mutta naapuriin voi vilkuilla

Lähivuosina Euroopan maista uusia hävittäjiä tilaavat tai ovat jo tilanneet ainakin Saksa, Sveitsi, Puola, Espanja, Turkki, Tanska, Norja, Slovakia, Serbia, Bulgaria, Belgia, Kroatia, Hollanti, Britannia. Osa näistä maista tekee päätöksensä samoihin aikoihin Suomen kanssa.

Muualla maailmassa kauppoja pohtivat Kanada, Intia, Singapore sekä monet Persianlahden maat. Japani on jo päättänyt ostaa yli 140 kappaletta F-35 -hävittäjiä

Kysyntää ja myyntimiehiä siis riittää, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan maat eivät saa vaihtaa tarjouskilpailuissa saatuja tietoja keskenään.

Useimmissa maissa ehdolla ovat samat hävittäjät kuin Suomessa. Viimeaikaisten kauppojen menestyjä on ollut amerikkalainen Locheed Martinin F-35 Lightning. Pentti Perttulan syksyllä julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomella todetaan, että kaikissa ehdokkaissa on paremmat sensorit kuin nykyisessä Hornetissa, ja jokaisessa koneessa on tehokas AESA-tutka.

Euroopan osalta myyntitilastoja kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.

Onko F-35 ottanut Euroopassa paalupaikan?

F-35 on amerikkalaisen Lockheed Martinin uusi viidennen sukupolven häivehävittäjä.

Konetta on tilattu 13 maahan, joista 9 on ollut mukana kehitysohjelmassa alusta pitäen. Alustavia tai sitovia tilauksia on noin 3 000. Euroopan maista F-35:n ovat päätyneet kokonaan tai osaksi ilmavoimia Belgia, Norja, Tanska, Britannia, Italia, Hollanti ja Turkki. Turkin osalta tilanne on kuitenkin toistaiseksi epäselvä.

Monet koneen valinneista maista ovat korvanneet sillä Locheed Martinin F-16 hävittäjän eli nämä maat pysyvät saman valmistajan asiakkaina.

F-35 on ehdolla myös ainakin Singaporeen, Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja Kanadaan.

Koneen myyntiä Euroopassa saattaa jarruttaa Saksan ja Ranskan suunnitelma kehittää sille kilpaileva viidennen sukupolven hävittäjä. Myös Espanja aikoo osallistua hankkeeseen.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

" ... Super Hornet olisi jatkoa nykyiselle Hornetille

Super Hornet on Suomen kannalta mahdollinen ennen kaikkea siksi, että nykyinen Hornet F/A-18 C/D -kalusto tulee samalta valmistajalta, Boeingilta.

Suomessa on runsaasti kokemusta Hornetien huollosta. Pian kokemusta alkaa karttua toisenkin amerikkalaisehdokkaan eli F-35:n huollosta, sillä Patria ja norjalainen Kongsberg ovat ostaneet hiljattain Norjassa koneiden moottoreiden huollosta vastaavaan AIM Norwayn.

Super Hornet on joukon myydyin kone, mutta samalla se on koneista vanhin.

Toistaiseksi Super Hornetia ei ole tilannut yksikään Euroopan maa, vaikka vanhempia Horneteja Euroopassa on runsaasti. Super Hornet on käytössä lähinnä Yhdysvaltain ja Australian laivastoissa.

Miksi kone ei sitten myy Euroopassa, Bryan Crutchfield?

Selitys on yksinkertaisesti se, että F-35:n päätyneet maat ovat siirtyneet siihen saman valmistajan F-16 koneesta, Crutchfield sanoo.

Gripen E lujittaisi Suomen ja Ruotsin yhteistyötä

Ruotsalaista Gripen E:tä on myyty Ruotsin ilmavoimille 60 kappaletta ja 36 Brasilian ilmavoimille. Brasiliassa Gripenin kovimmat kilpailijat olivat amerikkalainen Super Hornet ja ranskalainen Rafale.

Euroopan maista sitä harkitsevat ainakin Suomi, Itävalta ja Sveitsi. Itävallassa on arvosteltu nykyistä Eurofighter-kalustoa kiskurihinnoista, ja edullisemmaksi arvioitu Gripen on saanut maassa kannatusta.

Gripen oli ehdolla myös Slovakiaan, mutta maa valitsi heinäkuussa amerikkalaisen Lockheed Martinin F-16 -koneen. Belgiassa puolestaan päädyttiin lokakuussa F-35:n, samoin kuin aiemmin Norjassa ja Tanskassa. Kaikki ovat Nato-maita ja kaikki korvaavat F-35:llä saman valmistajan F-16 koneita.

Bulgaria saattaa ostaa Gripenin C/D -mallia.

Toistaiseksi vasta kaksi Gripen E -konetta on tehnyt koelentoja. Ensimmäinen lensi kesäkuussa 2017 ja toinen tämän vuoden marraskuussa.

Gripeniin voidaan asentaa tarkka ja kaukovaikuttamiseen soveltuva Meteor-ohjus.

Eurofighter Typhoon on myydyin Euroopassa

Yhteiseurooppalaista Eurofighteria on myyty tai tilauksessa yli 600 kappaletta eri puolilla maailmaa. Euroopassa se on edelleen joukon yleisin kone, jota käyttävät Britannia, Saksa, Espanja, Italia ja Itävalta. Joulukuussa Qatar ilmoitti ostavansa 24 Typhoonia.

Eurofighterin kohdalla Suomessa joudutaan pohtimaan, kuinka pitkälle sen käyttöikä riittää, varsinkin jos Britannia aloittaa uuden koneen eli Tempestin kehittämisen. On myös huhuttu, että Britannia ja Ruotsi aloittaisivat uuden koneen suunnittelun yhdessä jo lähivuosikymmeninä.

Typhoonilla on toki monia teknisiä etuja nopeudesta ja ketteryydestä alkaen, eikä vähin ansio ole siihen asennettava Meteor-ohjus. Sitä pidetään yhtenä markkinoiden parhaimpana ja tarkimpana keskipitkän kantaman ohjuksena.

Tosin Meteorin asentaminen onnistuu yhtä lailla Gripeniin ja Rafaleen.

Rafale on Ranskan ilmavoimien selkäranka

Ranskalaista Rafalea pidetään Suomessa epätodennäköisimpänä vaihtoehtona, vaikka koneella on paljon etuja ja paljon käyttäjiä. Rafaleen päätyneet maat ovat Ranskaa lukuunottamatta Euroopan ulkopuolella. Ranskalla itsellään on 140 konetta.

Rafalen myynti Ranskan ulkopuolelle lähti vauhtiin vasta muutama vuosi sitten. Konetta on myyty Intiaan, Egyptiin ja Qatariin.

Suomen nykyisen Hornetin Amraam-ohjus ei ole näillä näkymin integroitavissa Rafaleen, toisin kuin kaikkiin muihin ehdokkaisiin. "

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28196
Liittynyt13.5.2005

Liittyikö tuo Tokkuran floodaaminen koneoppimiseen? Yhtään sanaa koneoppimisesta kun ei ollut floodatussa osiossa.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Hänen pyhyytensä kirjoitti:
Liittyikö tuo Tokkuran floodaaminen koneoppimiseen? Yhtään sanaa koneoppimisesta kun ei ollut floodatussa osiossa.

 
Liittyy tietysti. Kun tuota F 35:ä myydään koneoppimisella. Siitä on kauhea hätä päästä eroon ollekin pölhölälle, syystä, jonka USA:n uusi puolustusministeri näyttää eilen paljastaneen:

USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan " F-35 on "täysi romu" ("polnaja hren" = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri, sitä pantiin ennen mm. Latviasa sitä enemmän mitä huonompaa ja pahemman makuista  ruoka muuten(kin) oli), eikä Lockheed-Martin tiedä, miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. "

https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml?fbclid=IwAR0fe1RYFJqRKrErYCSq-m5WD9u_EAy4Fc9wRGZk9fcn3yxwvOvAhmz3Xjk

" «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35

Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat