Seuraa 
Viestejä2

Hei,

Olen aikuisopiskelija lukiossa viimeisellä vuodella kirjoituksiin valmistautumassa. Kiinnostus fysiikkaan on valtava ja lukiofysiikassa harmittaa matematiikan (Calculus?) puute. Lisäksi tuntuu, että materiaali sekä aihe käydään erittäin pinnallisesti läpi. Tästä johtuen ostin Kleppnerin ja Kolenkowin Introduction to Mechanics fuksikirjan, joka on aivan loistava verrattuna lukiofysiikan kursseihin. En ole vielä käynyt fysiikan puolela sähkömagneetiikan ja aalto-opin kursseja sekä matematiikan puolelta differentiaalilaskennan jatkokurssia sekä lukuteorian ja todistamisen kurssia läpi ja minua huolettaa ajankäyttö. Ajattelin, että käyn em. Introduction to Mechanics- kirjan läpi ja alan sitten käymään sähkömagnetismia sekä "aalto-oppia" läpi, joko lukion puolelta tai vaihtoehtoisia resursseja hyödyntäen (mielelläni otan suosituksia vastaan!). Lisäksi opiskelen tällä hetkellä kertauksena sekä uutta oppiakseni MIT OpenCourseWarelta single variable calculusta sekä kiinnostaisi tämn jälkeen multivariable calculus (ajatuksena, että jälkimmäinen "korvaisi" differentiaalilaskennan jatkokurssin(?)).

Kirjoitan äidinkielen, Pitkän matematiikan sekä Fysiikan maaliskuussa enkä ole varma miten minun tulisi jakaa resurssini opiskelun suhteen. Kuinka paljon minun kannatta panostaa esimerksi äidinkielen kokeeseen harjoitteluun vs. Fysiikan syventämiseen? Äidinkieli ei kiinnosta laisinkaan... Onko tavoitteeni realistinen? Introduction to Mechanics, single/multi variable calculus sekä E&M (olen ajatellut Electricity and Magnetism Edward M. Purcell). Intoa ja määrätietoisuutta riittää kokopäiväiseen opiskeluun. Vai olisiko kenties optimaalisempaa lukea ainoastaan lukiomateriaalia kirjoituksiin?

Lisäksi olisi mukava kuulla alan opiskelijoilta ja työntekijöiltä vastaako/vastasiko ala näkemyksiä? Miksi/miksi ei?

Kiitoksin
- Nicklas

Kommentit (4)

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6857

Kirjoituksiin ei kannata lukea materiaalia, joka ei ole oppimateriaalia. Kannattaa tehdä vaikka vanhoja tehtäviä se aika.

Fysiikkaa yliopistoon lukemaan pääseminen on niin helppoa, että jos ei pääse ensiyrittämällä se ei ole vaan sitten sinua varten se.

Suosittelen, että harkitset vielä muusikon uraa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31323

Nickname kirjoitti:
Olen aikuisopiskelija lukiossa viimeisellä vuodella kirjoituksiin valmistautumassa. Kiinnostus fysiikkaan on valtava ja lukiofysiikassa harmittaa matematiikan (Calculus?) puute. Lisäksi tuntuu, että materiaali sekä aihe käydään erittäin pinnallisesti läpi. Tästä johtuen ostin Kleppnerin ja Kolenkowin Introduction to Mechanics fuksikirjan, joka on aivan loistava verrattuna lukiofysiikan kursseihin.

Ainakin parikymmentä vuotta sitten ylioppilaskokeeseen piti vastata lukiossa opetetuin menetelmin. Hifistelystä rangaistiin. Tuossa asioiden etukäteen opiskelussa on suuri riski, että lipsautat kokeessa hifistelyn puolelle, tai joudut näkemään vaivaa sen opettelemisessa erikseen, mitä kokeessa saa tietää.

Usko pois, että saat vielä vääntää diffisyhtälöitä turhautumiseen asti, ja olet tehnyt vasta puolet laskuharjoituksista. Ei ole tarvetta hätäillä.

Lainaus:
Kuinka paljon minun kannatta panostaa esimerksi äidinkielen kokeeseen harjoitteluun vs. Fysiikan syventämiseen? Äidinkieli ei kiinnosta laisinkaan...

Mikä on tasosi äidinkielessä? Jos olet varma läpipääsystä, niin tee mitä huvittaa. Fysiikkaa on tosi helppo päästä opiskelemaan fysiikan ja matematiikan keskinkertaisellakin osaamisella eikä ole tarvetta pingottaa arvosanoja, kunhan pääset läpi.

Lainaus:
Lisäksi olisi mukava kuulla alan opiskelijoilta ja työntekijöiltä vastaako/vastasiko ala näkemyksiä?

Opiskelin tekniikkaa mutta hyvin fysiikkavoittoista alaa.Työllistyminen on paljon vaikeampaa kuin luulin (siihen aikaan uskottiin, että joku tusinatuotekehityshomma on kurjin mahdollinen kohtalo, mutta sitten tuli lama ja todellisuus). Muuten joo. Toki fysiikkaan kuuluu niin valtava kirjo erilaisia asioita ja hommia, että ani harva voi etukäteen tietää mitä haluaa. Kyllä sitä sitten johonkin ajautuu, jos homma kiinnostaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pöhl
Seuraa 
Viestejä936

Neutroni kirjoitti:

Ainakin parikymmentä vuotta sitten ylioppilaskokeeseen piti vastata lukiossa opetetuin menetelmin. Hifistelystä rangaistiin.

Kävin Maunulassa matikkalukion. Silloin sanottiin, että myös korkeakoulumatikan menetelmiä sai käyttää, kunhan kertoi mitä menetelmää käyttää, millä ehdoilla menetelmiä voi käyttää ja menetelmän toimivuus voidaan todistaa käyttämättä kyseisen tehtävän tulosta. Mulla hyväksyttiin ihan täysin yhtälöryhmän ratkaiseminen matriiseilla ja toisessa tehtävässä vektorien ristitulo. Myös aikaisempina kirjoituskertoina joltain hyväksyttiin todennäköisyyslaskennassa Markovin ketjujen käyttö. Mutta joku menetti kai pisteitä käytettyään aritmeettis-geometrista keskiarvoepäyhtälöä.

Nykykoulumaailmasta en tiedä.

Tauko
Seuraa 
Viestejä430

Nickname kirjoitti:
"Lisäksi olisi mukava kuulla alan opiskelijoilta ja työntekijöiltä vastaako/vastasiko ala näkemyksiä? Miksi/miksi ei?"

Hei Nicklas!

Fysiikan opiskelulla ei suoraan valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin. Paitsi toki, jos opettajaksi haluaa ja lisäksi suorittaa opettamiseen liittyvät pedagogiset opinnot.

- Fysiikan tutkijan ammatti yliopistolla on varmasti kiinnostava, mutta rahallinen puoli ja työn jatkuvuus epävarmempaa. Määräaikaisuuksia, projektirahoituksen hakemista jne.
- tutkimustyötä voi, jos haluaa, perustutkinnon tai jatko-opintojen kautta löytää myös vaikka meteorologian, tähtitieteen tai muitten sivuaineitten puolelta
- tutkimusta tehdään tietysti myös yliopistojen ulkopuolella, yritykset, VTT, puolustusvoimat jne

- yrityspuolella fyysikoita sijoittuu hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Periaatteessa jos vaatimus tehtävään on insinööri, diplomi-insinööri tai vastaava, fyysikot ovat niitä vastaavia.
- yrityksissä fyysikoita sijoittuu hyvinkin erilaisiin tehtäviin ja tehtävät myös vaihtuvat uran mittaan mielenkiinnon ja osaamisen myötä esim tutkimukseen, tekniseen suunnitteluun, koulutukseen, hallinnollisiin tehtäviin, markkinointiin, myyntiin, liiketaloussuunnitteluun jne.

- fyysikoita toimii myös erilaisissa matematiikan alan tehtävissä analyytikkoina esim vakuutusmatemaatikkoina

- Fyysikoilla vahvimpia osaamisalueita on kokonaisuuksien hahmottaminen, ongelmien matemaattinen mallintaminen ja analyyttinen ongelman ratkaisukyky

En tiedä oliko tästä mitään asiaa selventävää, toivottavasti ei ainakaan pahemmin sekoittavaa.
Ja huom, tämä on vain minun näkemys/kokemus alasta, ja muitakin varmaan on.

Oma työpolkuni lyhyesti, fysiikan perustutkinnon jälkeen kolme vuotta tutkijana yliopistolla, sitten yrityspuolelle aluksi ohjelmistokoodaajaksi ja siitä vuosien ja eri tehtävien ja firman sisäisten koulutusten kautta viimeisimpään tehtävään liiketalousprosessien hallintaan.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat