Sivut

Kommentit (62)

Minijehova
Seuraa 
Viestejä12625

mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Verbaalisissa tilanteissa minä luennoin melko dominoivasti, joten sitäei voi sanoa useinkaan varsinaiseksi keskusteluksi. Lisäksi keskeytän puhujia jatkuvasti tarpeettomilla, mutta faktuaalisilla välihuomioilla.

Ja jostain oudosta syystä pidän murteella puhuvaa tyhmänä, aivan samoin hitaasti puhuvaa. Minä tiedän ettei murre tai nopeus kerro älystä mitään, mutta lajina olemme luonnostaan ennakkoluuuloista sakkia, joten en voi asialle mitään (paitsi peitellä sitä).

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Ainstaini kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Oon sun hengenheimolainen :)
Ookko paska matikassa?

No en tavallaan kunhan se on matikkaa jota voi lähestyä visuaalisesti joko 2D tasolla tai 3D avaruudessa tai sitten olioihin kapseloituna niin että ymmärrän syötteen ja tuloksen ja korkealla tasolla mitä sisällä tapahtuu, ymmärtämättä kuitenkaan miten (matikka osuus) se tapahtuu.

Teen sitä työssäni päivittäin.

Mut matikka jota pitää lähestyä ns. numerot edellä, siis jos nyt ei puhuta ihan perusjutuista, se on haastavaa.

Omia algoritmeja on helppo kehittää kun käyttää jotain olemassaolevia korkeamman tason olioita, esim vektoreita ja matriiseja/quaternioneja, bayesverkkoja, tms. Mut jos niitä pitäisi tuoda ulos noista olioista ja luoda jotain kaavoja niin ei tuu mitään, en tajua niistä mitään numerotasolla.

Suhteutettuna oon tosi paska matalalla tasolla (numbers) verrattuna siihen et kuitenkin ymmärrän pykälää korkeammalla tasolla sit taas hyvin ja osaan soveltaa matemaattisia malleja.

It's complicated. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minijehova
Seuraa 
Viestejä12625

Neutroni kirjoitti:

Tuo luonnon ymmärtämisen kyky on noista jotenkin vaikeimmin käsitettävä ja minusta kyseenalaisin muista riippumattomana. Minä pidän luonnosta, ja haluan erityisesti tietää mitä eliöt ovat ja millainen rooli niillä on, mutta koen, että eliöiden ja ilmiöiden tunnistaminen tapahtuu kuitenkin pitkälti visuaalisilla kyvyillä ja tiedolla. Luonto voi olla kuinka hienoa ja monipuolista vain, esimerkiksi tropiikissa, mutta jos en tiedä mitä kohtaamani eliöt ovat ja millaisessa vuorovaikutuksessa ne ovat muiden kanssa, kokemus jää ontoksi. Saan enemmän kiksejä, kun pihallani tutussa kukassa käy tuttu perhonen tai kärpänen ja tutut muurahaiset hääräävät juttuja, joista yleensä tiedän noin suunnilleen mitä ne ovat puuhaamassa.

Sinua selvästi hämää juuri tuo ymmärtäminen, sillä koko luontoharrastuksesi näyttäisi minusta olevan ymmärryksen kasvattamista. Noita ymmärryksiä ei voine pitää samana.

Luonnon ymmärtämisenä minä käsitän sellaisen (maalaisen) perusymmärryksen luonnosta, jossa osaa nähdä luonnon toiminnassa syitä ja seurauksia. Kasvistosta näkee sen hyvinvoinnin tilan ja eläimistä osaa arvioida tunnetiloja tai tehdä vaarallisuusarvioita. Lisäksi ymmärtää tavallisia ilmiöitä ja niiden aiheuttajia ja seurauksia, eli ei rakenna taloaan vuosittain tulviville alueille tai aktiivisen tulivuoren juureen, tai veden kaikotessa rannalta jää pällistelemään että mihinkäs se vesi nyt oikein vetäytyy.

Lähinnä luonnon ymmärtämisellä luulen tarkoitettavan erilaiste vaarallisuusarvioiden tekemistä. Ihan sama koskeeko arvio muita ihmisiä, muita nisäkkäitä, erilaisia muita eläimiä ja erilaisia planeetan raivoamiseen liittyviä ilmiöitä.

Mielestäni luonnon ymmärtämisellä ei tarkoiteta sellaista kun hippityttö sienipäissään alkaa suremaan kun on niin yksinäisen tuntuinen tammivanhus.  :)

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Vierailija

Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Verbaalisissa tilanteissa minä luennoin melko dominoivasti, joten sitäei voi sanoa useinkaan varsinaiseksi keskusteluksi. Lisäksi keskeytän puhujia jatkuvasti tarpeettomilla, mutta faktuaalisilla välihuomioilla.

Ja jostain oudosta syystä pidän murteella puhuvaa tyhmänä, aivan samoin hitaasti puhuvaa. Minä tiedän ettei murre tai nopeus kerro älystä mitään, mutta lajina olemme luonnostaan ennakkoluuuloista sakkia, joten en voi asialle mitään (paitsi peitellä sitä).

Puhut empatiasta. Tai siis sen puutteesta.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Ehkä mulla on splittaantunu jotenkin looginen ja matemaattinen älykkyys mitkä usein niputetaan yhteen. :)

Koska korkeamman tason olioilla ja valmiilla kaavoilla pelattaessa kyse ei ole tavallaan matematiikasta. Mut kyl mä nyt perus tilastomatikan yms hanskaan ihan luontevasti ja lasken päässäni mielestäni aika hyvin.

Mut tavallaan siis se looginen puoli on huomattavan paljon pidemmällä mihin puhdas matemaattinen puoli yltää.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä12625

Jesjes kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Verbaalisissa tilanteissa minä luennoin melko dominoivasti, joten sitäei voi sanoa useinkaan varsinaiseksi keskusteluksi. Lisäksi keskeytän puhujia jatkuvasti tarpeettomilla, mutta faktuaalisilla välihuomioilla.

Ja jostain oudosta syystä pidän murteella puhuvaa tyhmänä, aivan samoin hitaasti puhuvaa. Minä tiedän ettei murre tai nopeus kerro älystä mitään, mutta lajina olemme luonnostaan ennakkoluuuloista sakkia, joten en voi asialle mitään (paitsi peitellä sitä).

Puhut empatiasta. Tai siis sen puutteesta.

Luulen että olet oikeassa.

Minulla kyky empatiaan ei ole aina päällä ja sen kohteet ovat rajoittuneita. Jos en pidä jostain ihmisestä, niin saatan hyvinkin kohdella häntä melko psykopaatin ottein, vaikka syy etten hänestä pidä olisi ihan mitätön asia.

Lapsia taas ymmärrän erityisen hyvin ja olen mukuloita kohtaan niin empaattinen, että joskus häiritsee vapaa-aikaakin.

Kausittain empatiani ei mene pois päältä, mutta yksilöllisesti niin ajoittain käy.

Esimerkiksi en osaa ymmärtää miksi joku suree kuollutta sukulaistaa tai ystäväänsä. Itse en moiseen suremiseen ole luultavasti edes kykenevä ja toivon ettei ainoan lapseni kuolema laita minua ekaan todelliseen testiin asian kanssa. Minä pidän kuolemaa hyvin luonnollisena tapana, jota ihan jokainen harrastaa, enkä siksi löydä mitään empatiaa tai sympatiaa itsessäni tuollaisissa tilanteissa.

En ole sosiopaatti tai psykopaatti, vaikka niin tykkäätkin ajatella ja sanoa.  =D

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Minijehova kirjoitti:

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Tjoo, eh... Kyl mullakin käy noin jos toinen ei tiedä ollenkaan mitä yrittää.. eh niinku sanoo. Sit usein alan heitteleen eh dotuksia siitä mitä se yrittää sanoo ja se menee sellaseks eh.. kalasteluks. Joskus voi mennä myös hermo ja sanon et 'eh yritä ny vittu opetella puhuun ennenkö tuut mulle eh.. niinku puhuun', tosin siitä seuraa syyllisyys ja ryhdyn pahottelu- ja eh... toisen mielialaa korjaaviin toimenpiteisiin.

Tosin tota samaa kalastelua kyl tarvii joskus jos juttelee töissä jonkun matemaatikon kanssa. Nekään ei aina osaa puhua tavalla josta voisi ymmärtää jotain ellei ole ite matemaatikko. Siinä se asetelma on tavallaan kyl päinvastoin ja pitää ite ottaa se tyhmän rooli, muuten niistä ei saa yhtään mitään irti. Tai eihän se mikään rooli oo ainakaan sen matikan osalta.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä12625

mdmx kirjoitti:
Ehkä mulla on splittaantunu jotenkin looginen ja matemaattinen älykkyys mitkä usein niputetaan yhteen. :)

Koska korkeamman tason olioilla ja valmiilla kaavoilla pelattaessa kyse ei ole tavallaan matematiikasta. Mut kyl mä nyt perus tilastomatikan yms hanskaan ihan luontevasti ja lasken päässäni mielestäni aika hyvin.

Mut tavallaan siis se looginen puoli on huomattavan paljon pidemmällä mihin puhdas matemaattinen puoli yltää.

Hauska poiminta tuo tilastomatematiikka, sillä se on selvästi erilaista kuin muu matematiikka. Mielestäni tässä ketjussa aiemmin kertomasi tukisi juuri tilastomatematiikan soveltumisesta sinulle.  Liittynee juuri siihen että hahmotat kokonaisuuksia jotenkin paremmin kuin sen osasia.

Itse muistan lukion lyhyessä matematiikassa ainoastaan tilasto-osion vaatineen jotain harjoitusta ja kaiken muun osasin luonnostaan tai opin kerrasta.

Oma lapsi joka on siis aivan todella hyvä matematiikassa sanoi hiljattain että pitää tilastomatematiikkaa hölmöimpänä matematiikan osa-alueista, joihin on tähän mennessä tutustunut. Hyvä se siinäkin on, mutta pitää sitä outona tai hölmönä.

Monet hyvätkin laskijat sen sijaan kompuroi geometriassa. Tytöille tuollainen hahmottaminen tuntuu haastavammalta kuin pojille. Siis olen itse huomannut tuota ilmiötä ja on siitä joskus ihan kirjoitettukin.

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Ainstaini
Seuraa 
Viestejä174

mdmx kirjoitti:
Ehkä mulla on splittaantunu jotenkin looginen ja matemaattinen älykkyys mitkä usein niputetaan yhteen. :)

Koska korkeamman tason olioilla ja valmiilla kaavoilla pelattaessa kyse ei ole tavallaan matematiikasta. Mut kyl mä nyt perus tilastomatikan yms hanskaan ihan luontevasti ja lasken päässäni mielestäni aika hyvin.

Mut tavallaan siis se looginen puoli on huomattavan paljon pidemmällä mihin puhdas matemaattinen puoli yltää.

Olisko siinä myös motivaation puutetta ?

Amis

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Ainstaini kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Ehkä mulla on splittaantunu jotenkin looginen ja matemaattinen älykkyys mitkä usein niputetaan yhteen. :)

Koska korkeamman tason olioilla ja valmiilla kaavoilla pelattaessa kyse ei ole tavallaan matematiikasta. Mut kyl mä nyt perus tilastomatikan yms hanskaan ihan luontevasti ja lasken päässäni mielestäni aika hyvin.

Mut tavallaan siis se looginen puoli on huomattavan paljon pidemmällä mihin puhdas matemaattinen puoli yltää.

Olisko siinä myös motivaation puutetta ?

On tietysti joo. Kyl sitä varmasti oppis jos opiskelis, siihen taas tarvittais joku syy mikä herättäis kiinnostuksen. Oli se koulussa kuitenkin vahvin aine.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Ehkä mulla on splittaantunu jotenkin looginen ja matemaattinen älykkyys mitkä usein niputetaan yhteen. :)

Koska korkeamman tason olioilla ja valmiilla kaavoilla pelattaessa kyse ei ole tavallaan matematiikasta. Mut kyl mä nyt perus tilastomatikan yms hanskaan ihan luontevasti ja lasken päässäni mielestäni aika hyvin.

Mut tavallaan siis se looginen puoli on huomattavan paljon pidemmällä mihin puhdas matemaattinen puoli yltää.

Hauska poiminta tuo tilastomatematiikka, sillä se on selvästi erilaista kuin muu matematiikka. Mielestäni tässä ketjussa aiemmin kertomasi tukisi juuri tilastomatematiikan soveltumisesta sinulle.  Liittynee juuri siihen että hahmotat kokonaisuuksia jotenkin paremmin kuin sen osasia.

Se voi myös liittyä siihen et pelasin muutaman vuoden pokeria tienaamismielessä. :)

Vierailija

Minijehova kirjoitti:
Jesjes kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Verbaalisissa tilanteissa minä luennoin melko dominoivasti, joten sitäei voi sanoa useinkaan varsinaiseksi keskusteluksi. Lisäksi keskeytän puhujia jatkuvasti tarpeettomilla, mutta faktuaalisilla välihuomioilla.

Ja jostain oudosta syystä pidän murteella puhuvaa tyhmänä, aivan samoin hitaasti puhuvaa. Minä tiedän ettei murre tai nopeus kerro älystä mitään, mutta lajina olemme luonnostaan ennakkoluuuloista sakkia, joten en voi asialle mitään (paitsi peitellä sitä).

Puhut empatiasta. Tai siis sen puutteesta.

Luulen että olet oikeassa.

Minulla kyky empatiaan ei ole aina päällä ja sen kohteet ovat rajoittuneita. Jos en pidä jostain ihmisestä, niin saatan hyvinkin kohdella häntä melko psykopaatin ottein, vaikka syy etten hänestä pidä olisi ihan mitätön asia.

Lapsia taas ymmärrän erityisen hyvin ja olen mukuloita kohtaan niin empaattinen, että joskus häiritsee vapaa-aikaakin.

Kausittain empatiani ei mene pois päältä, mutta yksilöllisesti niin ajoittain käy.

Esimerkiksi en osaa ymmärtää miksi joku suree kuollutta sukulaistaa tai ystäväänsä. Itse en moiseen suremiseen ole luultavasti edes kykenevä ja toivon ettei ainoan lapseni kuolema laita minua ekaan todelliseen testiin asian kanssa. Minä pidän kuolemaa hyvin luonnollisena tapana, jota ihan jokainen harrastaa, enkä siksi löydä mitään empatiaa tai sympatiaa itsessäni tuollaisissa tilanteissa.

En ole sosiopaatti tai psykopaatti, vaikka niin tykkäätkin ajatella ja sanoa.  =D

If it quacks like a duck...

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Puhekielen omaisesti, siis meinasin sitä tyyliä tai tapaa miten asiaa lähestytään tai kuvataan. Puhekielen omaisestihan sä ton edellisen tekstinkin kirjotit? No en osaa selittää ei ole varsinaisesti mitään osaamista kielistä mut ihan fiilispohjalta. En kuitenkaan tarkoittanut että pitäisi käyttää sanoja kuten puhekielessä vaan korkeammalla tasolla kuin yksittäiset sanat tai yksittäiset lauseet.

Jotkut varsinkin matikkaan liittyvät kirjat on ihan älyttömän kuivaa luettavaa ehkä se johtuu osittain siitä et se flow siinä luettaessa vaan tyssää yhtäkkiä tai sitä ei synny ollenkaan.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä12625

Jesjes kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Jesjes kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Verbaalisissa tilanteissa minä luennoin melko dominoivasti, joten sitäei voi sanoa useinkaan varsinaiseksi keskusteluksi. Lisäksi keskeytän puhujia jatkuvasti tarpeettomilla, mutta faktuaalisilla välihuomioilla.

Ja jostain oudosta syystä pidän murteella puhuvaa tyhmänä, aivan samoin hitaasti puhuvaa. Minä tiedän ettei murre tai nopeus kerro älystä mitään, mutta lajina olemme luonnostaan ennakkoluuuloista sakkia, joten en voi asialle mitään (paitsi peitellä sitä).

Puhut empatiasta. Tai siis sen puutteesta.

Luulen että olet oikeassa.

Minulla kyky empatiaan ei ole aina päällä ja sen kohteet ovat rajoittuneita. Jos en pidä jostain ihmisestä, niin saatan hyvinkin kohdella häntä melko psykopaatin ottein, vaikka syy etten hänestä pidä olisi ihan mitätön asia.

Lapsia taas ymmärrän erityisen hyvin ja olen mukuloita kohtaan niin empaattinen, että joskus häiritsee vapaa-aikaakin.

Kausittain empatiani ei mene pois päältä, mutta yksilöllisesti niin ajoittain käy.

Esimerkiksi en osaa ymmärtää miksi joku suree kuollutta sukulaistaa tai ystäväänsä. Itse en moiseen suremiseen ole luultavasti edes kykenevä ja toivon ettei ainoan lapseni kuolema laita minua ekaan todelliseen testiin asian kanssa. Minä pidän kuolemaa hyvin luonnollisena tapana, jota ihan jokainen harrastaa, enkä siksi löydä mitään empatiaa tai sympatiaa itsessäni tuollaisissa tilanteissa.

En ole sosiopaatti tai psykopaatti, vaikka niin tykkäätkin ajatella ja sanoa.  =D

If it quacks like a duck...

Nääh, kaikissa on joitain tuollaisia piirteitä. Asia olisi tullut pakosti ilmi muutamassa kohdassa elämän varrella, joten ei diagnoosia on oikea diagnoosi.  =D

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

ekavekara
Seuraa 
Viestejä8186

En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta olisiko jonkinlainen yleispätevä älykkyyden määritelmä se, miten selviää eteen tulevista ongelmista? Siten älykkyys ilmenee hyvin eri tavalla vaikka luonnonkansojen piirissä kuin modernissa yhteiskunnassa, yksinkertaisesti siksi että ongelmat ovat erilaisia.

Vierailija

Minijehova kirjoitti:
Jesjes kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Jesjes kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:

En ole koskaan osannut soittaa mitään, en hahmota maailmaa äänien kautta ja esimerkiksi ymmärrän luetut ohjeet paljon paremmin kuin kuullut

Itellä menee toi oppiminen aikalailla päinvastoin. Kun lukee tekstiä aiheesta jota ei valmiiksi ymmärrä tarvii pitää kokoajan taukoja ja lukee samaa kappaletta moneen kertaan eikä se silti välttämättä aukea. Sitten kun katsoo esim. jonkun youtube videon samasta asiasta se menee usein kerrasta jakeluun. Sen jälkeen sen tekstinkin ymmärtää jos lukee uudelleen.

Joskus miettiny onko mulla joku lukihäiriö mut toisaalta jotain mukaansatempaavia romaaneja taas pystyn ahmiin nopeella tahdilla ja niistä syntyy lukiessa välittömästi mielikuvia.

Se liittyy siihen kun pitää oppia jotain uutta.

Ehkä se kirjoitetun tekstin tyylikin vaikuttaa. Puhekielen omaisesti kirjoitettua tekstiä on helppo lukea, kuten esim tällaista nettifoorumia.

Toi on jännä juttu puhekielen kanssa, koska itselle tekee melko pahaa lukea ja kirjoittaa puhekieltä, mutta taas ulosannissa kirjakieltä olisi lähes mahdotonta tuottaa, koska siitä tulisi liikaa mieleen mustavalkoinen suomielokuva. Myötähäpeä omasta puheesta.

Lukeminen on minulle ehdottomasti paras tapa oppimiseen, koska luen nopeasti ja muistan lukemani. Suullisessa ilmaisussa ajatus alkaa harhailemaan kyökkipsykologoinniksi, jossa analysoin syitä kulloiseenkin sanavalintaan. Lisäksi puhe etenee usein niin hitaasti, että ajatus alkaa harhailemaan kuten joskus trippaillessa. Myös erilaiset maneerit ja vastaavat vie kaiken huomioni itse asiasta. Tarpeeton pikkusanojen toisto tai joku ylikäytetty eh saa minut keskittymään ongelmiin moisien maneerien takana.

Verbaalisissa tilanteissa minä luennoin melko dominoivasti, joten sitäei voi sanoa useinkaan varsinaiseksi keskusteluksi. Lisäksi keskeytän puhujia jatkuvasti tarpeettomilla, mutta faktuaalisilla välihuomioilla.

Ja jostain oudosta syystä pidän murteella puhuvaa tyhmänä, aivan samoin hitaasti puhuvaa. Minä tiedän ettei murre tai nopeus kerro älystä mitään, mutta lajina olemme luonnostaan ennakkoluuuloista sakkia, joten en voi asialle mitään (paitsi peitellä sitä).

Puhut empatiasta. Tai siis sen puutteesta.

Luulen että olet oikeassa.

Minulla kyky empatiaan ei ole aina päällä ja sen kohteet ovat rajoittuneita. Jos en pidä jostain ihmisestä, niin saatan hyvinkin kohdella häntä melko psykopaatin ottein, vaikka syy etten hänestä pidä olisi ihan mitätön asia.

Lapsia taas ymmärrän erityisen hyvin ja olen mukuloita kohtaan niin empaattinen, että joskus häiritsee vapaa-aikaakin.

Kausittain empatiani ei mene pois päältä, mutta yksilöllisesti niin ajoittain käy.

Esimerkiksi en osaa ymmärtää miksi joku suree kuollutta sukulaistaa tai ystäväänsä. Itse en moiseen suremiseen ole luultavasti edes kykenevä ja toivon ettei ainoan lapseni kuolema laita minua ekaan todelliseen testiin asian kanssa. Minä pidän kuolemaa hyvin luonnollisena tapana, jota ihan jokainen harrastaa, enkä siksi löydä mitään empatiaa tai sympatiaa itsessäni tuollaisissa tilanteissa.

En ole sosiopaatti tai psykopaatti, vaikka niin tykkäätkin ajatella ja sanoa.  =D

If it quacks like a duck...

Nääh, kaikissa on joitain tuollaisia piirteitä. Asia olisi tullut pakosti ilmi muutamassa kohdassa elämän varrella, joten ei diagnoosia on oikea diagnoosi.  =D

Ei se ole diagnoosi.

Vierailija

ekavekara kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta olisiko jonkinlainen yleispätevä älykkyyden määritelmä se, miten selviää eteen tulevista ongelmista? Siten älykkyys ilmenee hyvin eri tavalla vaikka luonnonkansojen piirissä kuin modernissa yhteiskunnassa, yksinkertaisesti siksi että ongelmat ovat erilaisia.

Luonnonkansojen ongelmat ovat konkreettisimpia, joten heillä ei abstrakteille kyvyille ole mitään sijaa. Eräälle heimolle ei edes kykene opettamaan matematiikkaa, yritti sitä kuinka paljon tahansa.

Rikollisen elämäntyylin omaavilla on myös taipumusta konkreettiseen ajatteluun abstraktin sijaan.

Keijona
Seuraa 
Viestejä13563

Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Sehän on hyvin naismainen, feminiininen pehmeiden arvojen tuote kun ei saisi kysyä tai sanoa mitään suoraan ja rehellisesti, pitäisi kait olla joku meedio. Kylkiluu on kiero ja meikkaaminen totuuden muuntelua, siis valehtelua.

Eikö samaa valehtelua ole molemmilla puolilla sitten peseytyminen, pukeutuminen, hiusten leikkaaminen ja kampaaminen, kynsien siistiminen, viiksien trimmaus, parran ajo ja jokainen visuaalisesti tai muilla havaittava muutos (myös ominaishajun peiitely pesulla on valehtelua siis)???

Meikkaaminen on sitä kun peitetään asioita, peseytyminen on päivastaista, sitä kun paljastetaan totuutta.
Niin ja parran ajon taas johtuu apinoinnista kun halutaan näyttää samalta kuin vallassaoleva sukupuoli.
Miehillä on parta naisilla ja lapsilla ei.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6187

Neutroni kirjoitti:

Tuo luonnon ymmärtämisen kyky on noista jotenkin vaikeimmin käsitettävä ja minusta kyseenalaisin muista riippumattomana. Minä pidän luonnosta, ja haluan erityisesti tietää mitä eliöt ovat ja millainen rooli niillä on, mutta koen, että eliöiden ja ilmiöiden tunnistaminen tapahtuu kuitenkin pitkälti visuaalisilla kyvyillä ja tiedolla. Luonto voi olla kuinka hienoa ja monipuolista vain, esimerkiksi tropiikissa, mutta jos en tiedä mitä kohtaamani eliöt ovat ja millaisessa vuorovaikutuksessa ne ovat muiden kanssa, kokemus jää ontoksi. Saan enemmän kiksejä, kun pihallani tutussa kukassa käy tuttu perhonen tai kärpänen ja tutut muurahaiset hääräävät juttuja, joista yleensä tiedän noin suunnilleen mitä ne ovat puuhaamassa.

Ehkä toi liittyy jotenkin luonnon aistimiseen tunnetasolla. Siis esim. että ihminen kykenee erottamaan syötävät kasvit myrkyllisistä ilman että varsinaisesti tietää mitä kasveja ne ovat.

Ite tykkään välillä samoilla yksin metsässä täysin ilman minkäänlaista päämäärää tai tavotetta, niin että kävelen vaan johonkin ja välillä pysähdyn ja katselen ympärilleni. Sit lähden sinne suuntaan mikä vaan jollain tavalla tuntuu parhaalta, joskus seuraan jotain kaatunutta puuta menen sinne mihin se osoittaa, jne. Mulla toi ruokkii mielikuvitusta huomattavan paljon. Feel the force around you. :)

Tosta on kyllä hyötyä myös kun metsästää jotain kameran tai aseen kanssa, oppii liikkumaan äänettömästi ja huomaamattomasti osana luontoa. Viimeks törmäsin hirvisonniin n. 10m päässä ja sain tapittaa sitä useamman minuutin puuntakaa. Sit aloin kaivaan puhelinta taskusta niin heti lähti.

JosJosJones
Seuraa 
Viestejä17

Titanic kirjoitti:
Mun mielestä älykkyyttä voi kylmästi mitata älykkyystesteillä. Toki on lahjakkuutta, joka ilmenee moneen eri suuntaan esim. juuri musikaalinen lahjakkuus, mutta mihin tuo lahjakkuus sitten perustuu on mulle tuntematon juttu.

Hassua että poimit yhden yksittäisen esimerkin kuten musikaalinen lahjakkuus. Ehkä koska et ajattele laajemmin ja mieti kuinka paljon erilaisia "erityislahjakkuuksia" onkaan?

Älykkyystestit ovat pahinta mitä on tapahtunut älykkyyden ymmärtämisen kannalta.

Älykkyystesti on oppimiseen, motivaatioon, reaktionopeuteen ja huolellisuustesti. Oppimiseen sen takia että opettelemalla tyypillisiä älykkyystestitehtäviä niissä tulee paremmaksi.  Motivaatioon koska epämotivoitunut ei jaksa edes tehdä testiä. Reaktionopeus liittyy osaltaan motivaatioon. Motivoitunut ajattelee kiihkeästi.

Mutta todellinen älykkyys ja luovuus ei perustu oppimiseen, reaktionopeuteen ja huolellisuuteen. Motivaatioon sekin voi perustua.

Älkääkö nyt sekoittako korrelaatiota tähän. Moni luovimmista ja älykkäimmistä ihmisistä varmaan pärjää alykkyystesteissa hyvin. Mutta älykkyystesteissa vaadittu kyky ei ole millään tavalla luovasti älykästä. Varmaan on monia älykästestinokkelia ihmisiä, jotka eivät silti saa tästä taidostaan mitään muuta irti, kuin että pärjäävät testissä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat