Sivut

Kommentit (75)

mdmx
Seuraa 
Viestejä6093
Liittynyt23.11.2009

Niin et jotenkin tiedostomatta vaistonvaraisesti ihminenkin suunnistaisi hajuaistin perusteella.

Ihan järkeenkäypää, eikö muutkin eläimet suunnista hajujen perusteella? Muistan tutkimuksen missä sanottiin että fyysisesti ihmisen hajuaisti vetäisi vertoja koiralle, siis hajureseptoreiden yms osalta.

Ihmisen hajuaisti toimii syvällä tietoisuuden alapuolella. Suoraan tiedostettuja hajuhavaintoja on vain pienen pieni osa, kaikista vahvimmat hajut?

mdmx
Seuraa 
Viestejä6093
Liittynyt23.11.2009

Mietin tuota yllä mainitsemaani hajuaisti tutkimusta lukiessani että jos haistelisi kuolleen jäniksen peräpäätä, sen jälkeen lähtisi metsään ja konttaisi ja nuuhkisi ilmaa ja maata ja kulkisi sinne suuntaan missä tulee jotenkin samanlainen fiilis kuin jäniksen persettä haistellessa tuli, pystyisiköhän pitkällä harjoittelulla eläintä jäljittämään kuin koira.

Ongelma on että koirat innostuu suunnattomasti jäniksen perseestä siinä missä itellä ajatus sen tarkemmasta nuuhkimisesta nenä kiinni on pikkasen häiritsevä. Toinen ongelma tietysti on että joutuu konttaan siinä missä koira haistelee maata luontevasti vaikka juostessaan.
Parempi antaa koiran hoitaa jäljitys. Isompien eläinten kohdalla, esim hirvet, toi vois toimia paremmin. Voisi kuvitella että niistä irtoavat hajut on paljon voimakkaampia ja kulkeutuvat suoraan ilmateitse ihmisen nenään. Jolloin hirven saattaa löytää vain kävelemällä sinne minne nenä vie.

Tarvii jatkossakin käydä säännöllisesti herkistelemässä vaistoaan samoilemalla päättömästi.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10950
Liittynyt13.3.2015

Hyvä artikkeli, vaan ei näytä ihmisillä olevan hajuakaan että dödöä vaan kehiin niin minäminämaahan eksyy yhä enemmän...

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tokilogi
Seuraa 
Viestejä985
Liittynyt15.5.2018

Keijona kirjoitti:
Hyvä artikkeli, vaan ei näytä ihmisillä olevan hajuakaan että dödöä vaan kehiin niin minäminämaahan eksyy yhä enemmän...

Miksiköhän pitää joka viestissä löytää jotain negatiivista sanottavaa muista ihmisistä? Luuletko tosiaan että olet oikea henkilö neuvomaan ihmisiä missään asiassa.

Lahjoita sinä kaikki liienevät rahasi seurakunnalle ja elät niin kuin elät, mutta älä kuvittele että joku tarvitsee neuvojasi.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä5553
Liittynyt10.10.2011

mdmx kirjoitti:
Mietin tuota yllä mainitsemaani hajuaisti tutkimusta lukiessani että jos haistelisi kuolleen jäniksen peräpäätä, sen jälkeen lähtisi metsään ja konttaisi ja nuuhkisi ilmaa ja maata ja kulkisi sinne suuntaan missä tulee jotenkin samanlainen fiilis kuin jäniksen persettä haistellessa tuli, pystyisiköhän pitkällä harjoittelulla eläintä jäljittämään kuin koira.

Ongelma on että koirat innostuu suunnattomasti jäniksen perseestä siinä missä itellä ajatus sen tarkemmasta nuuhkimisesta nenä kiinni on pikkasen häiritsevä. Toinen ongelma tietysti on että joutuu konttaan siinä missä koira haistelee maata luontevasti vaikka juostessaan.
Parempi antaa koiran hoitaa jäljitys. Isompien eläinten kohdalla, esim hirvet, toi vois toimia paremmin. Voisi kuvitella että niistä irtoavat hajut on paljon voimakkaampia ja kulkeutuvat suoraan ilmateitse ihmisen nenään. Jolloin hirven saattaa löytää vain kävelemällä sinne minne nenä vie.

Tarvii jatkossakin käydä säännöllisesti herkistelemässä vaistoaan samoilemalla päättömästi.

Kyllä ihmisillä oli testattu jäljityskykyä kokeessa, jossa pantiin opiskelijat seuraamaan suklaista hajuvanaa ja hämmästyttävän hyvin ihminen selvisi siitä.

On iso ongelma jäljitykseen, että meidän nenä ei ole maassa luonnostaan.

Nenäänsä on vaikea luottaa ellei ihan testaile asiaa ja nuuhki ajatuksen kanssa, joten hyvä idea ihan tietoisesti testata ja harjoittaa nokkaansa toimintaan.

Hyvin sopii samaan soppaan yksi havainto, josta satuin toissailtana keskustelemaan kaverini kanssa: manasin Bangkokin ja Mumbain taipumusta haista suurkaupungin paskalle ja sekoittaa suuntavaisto. Noilla saattaa olla lisäyhteyttä tuossa mielessä.

Joku lontoo tai pariisi menee ilman tunnetta totaalisesta suuntavaiston menetyksestä, mutta jättimäiset kaupungit tasaisella ihmisen ja paskan hajulla saa ainakin minuun sellaisen epätoivoisen eksyjän tunteen. Mexico city lienee myös tuollainen hajuaistin ja suuntavaiston sekoittava kaupunki. En ole vielä päässyt käymään paikan päällä testaamaan kyseistä cityä.

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6093
Liittynyt23.11.2009

Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Mietin tuota yllä mainitsemaani hajuaisti tutkimusta lukiessani että jos haistelisi kuolleen jäniksen peräpäätä, sen jälkeen lähtisi metsään ja konttaisi ja nuuhkisi ilmaa ja maata ja kulkisi sinne suuntaan missä tulee jotenkin samanlainen fiilis kuin jäniksen persettä haistellessa tuli, pystyisiköhän pitkällä harjoittelulla eläintä jäljittämään kuin koira.

Ongelma on että koirat innostuu suunnattomasti jäniksen perseestä siinä missä itellä ajatus sen tarkemmasta nuuhkimisesta nenä kiinni on pikkasen häiritsevä. Toinen ongelma tietysti on että joutuu konttaan siinä missä koira haistelee maata luontevasti vaikka juostessaan.
Parempi antaa koiran hoitaa jäljitys. Isompien eläinten kohdalla, esim hirvet, toi vois toimia paremmin. Voisi kuvitella että niistä irtoavat hajut on paljon voimakkaampia ja kulkeutuvat suoraan ilmateitse ihmisen nenään. Jolloin hirven saattaa löytää vain kävelemällä sinne minne nenä vie.

Tarvii jatkossakin käydä säännöllisesti herkistelemässä vaistoaan samoilemalla päättömästi.

Kyllä ihmisillä oli testattu jäljityskykyä kokeessa, jossa pantiin opiskelijat seuraamaan suklaista hajuvanaa ja hämmästyttävän hyvin ihminen selvisi siitä.

On iso ongelma jäljitykseen, että meidän nenä ei ole maassa luonnostaan.

Nenäänsä on vaikea luottaa ellei ihan testaile asiaa ja nuuhki ajatuksen kanssa, joten hyvä idea ihan tietoisesti testata ja harjoittaa nokkaansa toimintaan.

Hyvin sopii samaan soppaan yksi havainto, josta satuin toissailtana keskustelemaan kaverini kanssa: manasin Bangkokin ja Mumbain taipumusta haista suurkaupungin paskalle ja sekoittaa suuntavaisto. Noilla saattaa olla lisäyhteyttä tuossa mielessä.

Joku lontoo tai pariisi menee ilman tunnetta totaalisesta suuntavaiston menetyksestä, mutta jättimäiset kaupungit tasaisella ihmisen ja paskan hajulla saa ainakin minuun sellaisen epätoivoisen eksyjän tunteen. Mexico city lienee myös tuollainen hajuaistin ja suuntavaiston sekoittava kaupunki. En ole vielä päässyt käymään paikan päällä testaamaan kyseistä cityä.

Joo voi olla. Ite en osaa kaupunkisuunnistamista yhdistää hajuaistiin ollenkaan, koen että se on enempi visuaalisuuteen perustuvaa tietoista korttelikartan päivittämistä päässään. Google maps vapauttaa aivokapasiteettia (tai taksi). :)

Tasainen pakokaasu/teollisuus paskanhaju on kaikissa keskittymissä mitä voi kaupungeiksi kutsua, siis keskustoissa. Kyl se sotkee/lamaannuttaa hajuaistia aika tehokkaasti. Paljon liikkuvia hajunlähteitä (ihmiset, autot). 

Tietysti teollisuudesta/liiketoiminnasta syntyvät hajut on stationaarisia, ravintoloiden tuoksut yms. Ehkä se nenä on sielläkin mukana.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6093
Liittynyt23.11.2009

Erilaisten paikkojen tuoksu vaikuttaa vahvasti vallitsevaan tunnelmaan ja ajatteluun.

Kävin ostaan toissapäivänä nastarenkaat, ja kun astuin rengasliikkeeseen vahva kumin ja autonrasvan haju tulvahti nenään. Koko odottelun ajan päässä pyöri autoihin ja renkaisiin liittyviä ajatuksia. Uskon että hajulla on tossa suuri merkitys.

Joskus käyny 'premium palvelun' rengasliikkeessä missä ei ollut tollasia tuoksuja. Sielä tuoksui nahkaiset nojatuolit ja odottelutilan kahvi. Siellä syntyy ihan erilainen mindsetti, lueskeli jotain työjuttuja puhelimella jne.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä5553
Liittynyt10.10.2011

mdmx kirjoitti:
Erilaisten paikkojen tuoksu vaikuttaa vahvasti vallitsevaan tunnelmaan ja ajatteluun.

Kävin ostaan toissapäivänä nastarenkaat, ja kun astuin rengasliikkeeseen vahva kumin ja autonrasvan haju tulvahti nenään. Koko odottelun ajan päässä pyöri autoihin ja renkaisiin liittyviä ajatuksia. Uskon että hajulla on tossa suuri merkitys.

Joskus käyny 'premium palvelun' rengasliikkeessä missä ei ollut tollasia tuoksuja. Sielä tuoksui nahkaiset nojatuolit ja odottelutilan kahvi. Siellä syntyy ihan erilainen mindsetti, lueskeli jotain työjuttuja puhelimella jne.

Ostoskäyttäytymiseen tuoksut vaikuttaa juuri tuolla tavoin.
Pullatiski marketissa on hyvä esimerkki luonnollisesta tuoksumarkkinoinnista. Noita aletaan tulevaisuudessa tekemään synteettisinä markkinointiin ja massojen ohjailuun. Esimerkiksi jalkapallo-ottelut ansaitsevat rähinäherkkinä paikkoina rauhoittavia feromoneja.

Jalkapallossa lähes maagista kotiedun vaikutusta ollaan vuosien mittaan koitettu analysoida, mutta en ole nähnyt kenekään esittävän syyksi kannustavan tuoksuista fanipohjaa. Minä esitän siis sitä osaksi selitystä kotiedun anomaliasta.

Aggressiivisista faneista tunnetut joukkueet taas saavat enemmän varoituksia ja ulosajoja (pieni otanta ja päätin päässä kenellä on tunnetusti aggressiivisia faneja), joten yleisön hajulla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Kotistadionin tutut tuoksut myös aktivoivat muistia ja sitä kautta parantaa peliä yksilötasolla.

Tilastoista on kaivettavissa myös paikallisotteluita koskeva kotiedun anomalian anomalia, eli kotietu kapenee paikallisvastustajien kohdalla - jopa sellaisten, joilla on omat erilliset kotistadioninsa. Tuo viittaisi kotiedun syyksi juuri katsojia, ei esimerkiksi puitteita. Minä vain syytän mieluummin yleisön levittämiä kannustavia tuoksuja sen varsinaisen kannustamisen (rytmikäs älämölö) sijaan.

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5719
Liittynyt21.7.2017

Suuntavaiston sekä tuoksujen tunnistamiskyvyn yhteys on mielenkiintoinen, mutta en ymmärrä, mistä juontaa hypoteesi jonka mukaan hajuaisti olisi alun perin kehittynyt suunnistamista varten.

”Se, että kumpikin näistä kyvyistä tukeutuu samoihin aivoalueisiin, viittaa siihen, että ne ovat kehittyneet samaan aikaan”

Ajatellaan käsittääkseni niin, että kun eläimen hajuaisti on ollut riittävä pienellä säteellä, mutta on ollut tarve paikantaa hajuja yhä kauempaa, hajuaistin on täytynyt kehittyä yhä tarkemmaksi; samalla on kehittynyt suuntavaisto eli sellainen muisti, jossa ympäristö hahmottuu realistisemmin… Mitä tämä tarkoittaa? Että eläin oppii muistamaan hajujen intensiteettien ja etäisyyksien välisiä korrelaatioita, sillä seurauksella, että suuntavaisto toimii vaikka hajut eivät siihen enää liity? Tämä ei kuulosta hyvältä. Miksi hajun voimakkuus ja sen lähteen paikantamiseen käytetty etäisyys kehittäisi suuntavaistoa, kun haju on heikompi? Haju voi olla mieto myös läheltä paikannettuna, ja päinvastoin. Miten  pelkkä hajun seuraaminen edes liittyy suuntavaistoon? Eläin vain kulkee nokkansa ohjaamana, tuskin miettii maisemia tai mittailee mihin on menossa. Ei magneettikenttäkään varmaan yksin ole  luonut lintujen suuntavaistoa, luultavammin se on perustunut tarpeeseen ja magneettikenttä on ollut siinä apuna. Aivan kuten nälkä on pakottanut eläimiä uusille alueille, ja haju on vain keino navigoida. Kuulokin on tärkeä, kaikki aistiminen itse asiassa, mutta miksi hajuaisti ja suuntavaisto liittyvät vahvasti toisiinsa? Ehkä se ei tarkoita muuta, kuin että ne ovat perimmiltään samanlaatuisia.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5719
Liittynyt21.7.2017

”Kun eläimet liittävät hajuinformaation aivojen muodostamaan karttaan ympäristöstä, ne pystyvät paremmin löytämään tiensä ruokapaikoille ja välttelemään vaaroja, kuuluu selitys.” 

Miksi haju pitäisi liittää johonkin? Jos eläin palaa joka päivä samalle raadolle, haju varmaan riittää eikä siinä mitään karttaa tarvita. Tai jos käytetään vain ”karttaa”, mitä väliä hajulla enää on, kun se oli pelkkä johtolanka jonka kartta korvasi. Toisaalta oppiminen tarkoittaa assosiaatioita, ja eläin voi tukeutua sekä muistiin hajusta että ympäristöstä. Jos haju on yhtenä päivänä heikompi, eläin voi kenties tukeutua enemmän muistikuviinsa ympäristöstä. Ymmärrän hajun motivaatiotekijänä, sen perusteella eläin kulkee, mutta en tosiaan näe miksi hajuaistin kehittyminen olisi ollut suuntavaiston edellytys.

Ihminen jolla on hyvä suuntavaisto ja hyvä kyky erotella hajuja, on todennäköisesti myös hyvä kyky tulkita kehonkieltä, ymmärtää eläinten käyttäytymistä jne. Ihminen joka läträä hajusteilla on puolestaan todennäköisesti vajaaälyinen myös monessa muussa asiassa. Hän voi esim. vetää juustoa muovikuorineen, eikä edes tajua syövänsä muovia.

Sitten on myös ihmisiä, jotka opastamaan joutuessaan näyttävät aina eksyneeltä, vaikka kyse olisi heidän kotinurkistaan; ja kun sellainen ihminen lopulta vaivautuneena huitaisee suunnan, se on taatusti vähintään 90 astetta pieleen. Sellaisiakin muuten on (käyttäjänimiä mainitsematta), jotka joutuvat mattojen tamppauksen jälkeen miettimään, missä olikaan mattojen paikat. Toisella taas on erinomainen syvyysnäkö, tai mikä onkaan, kyky arvioida etäisyyksiä... mutta en lainkaan tiedä, miten se toteutuu. Että onko kuvamuistia, vai jotain muuta muistia. Kyvyt painottuu niin eri tavoin.

Tämä kiinnitti huomioni:

”Koehenkilöillä, jotka loistivat sekä suunnistuksessa että tuoksuaineiden tunnistuksessa, kyseinen aivoalue oli toisessa aivopuoliskossa paksumpi kuin muilla. Myös toinen hippokampuksista oli heillä suurempi.”

Onko mitään yhteyttä kasvojen epäsymmetriaan?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Jesjes
Seuraa 
Viestejä694
Liittynyt2.10.2018

Minijehova kirjoitti:
mdmx kirjoitti:
Erilaisten paikkojen tuoksu vaikuttaa vahvasti vallitsevaan tunnelmaan ja ajatteluun.

Kävin ostaan toissapäivänä nastarenkaat, ja kun astuin rengasliikkeeseen vahva kumin ja autonrasvan haju tulvahti nenään. Koko odottelun ajan päässä pyöri autoihin ja renkaisiin liittyviä ajatuksia. Uskon että hajulla on tossa suuri merkitys.

Joskus käyny 'premium palvelun' rengasliikkeessä missä ei ollut tollasia tuoksuja. Sielä tuoksui nahkaiset nojatuolit ja odottelutilan kahvi. Siellä syntyy ihan erilainen mindsetti, lueskeli jotain työjuttuja puhelimella jne.

Ostoskäyttäytymiseen tuoksut vaikuttaa juuri tuolla tavoin.
Pullatiski marketissa on hyvä esimerkki luonnollisesta tuoksumarkkinoinnista. Noita aletaan tulevaisuudessa tekemään synteettisinä markkinointiin ja massojen ohjailuun. Esimerkiksi jalkapallo-ottelut ansaitsevat rähinäherkkinä paikkoina rauhoittavia feromoneja.

Jalkapallossa lähes maagista kotiedun vaikutusta ollaan vuosien mittaan koitettu analysoida, mutta en ole nähnyt kenekään esittävän syyksi kannustavan tuoksuista fanipohjaa. Minä esitän siis sitä osaksi selitystä kotiedun anomaliasta.

Aggressiivisista faneista tunnetut joukkueet taas saavat enemmän varoituksia ja ulosajoja (pieni otanta ja päätin päässä kenellä on tunnetusti aggressiivisia faneja), joten yleisön hajulla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Kotistadionin tutut tuoksut myös aktivoivat muistia ja sitä kautta parantaa peliä yksilötasolla.

Tilastoista on kaivettavissa myös paikallisotteluita koskeva kotiedun anomalian anomalia, eli kotietu kapenee paikallisvastustajien kohdalla - jopa sellaisten, joilla on omat erilliset kotistadioninsa. Tuo viittaisi kotiedun syyksi juuri katsojia, ei esimerkiksi puitteita. Minä vain syytän mieluummin yleisön levittämiä kannustavia tuoksuja sen varsinaisen kannustamisen (rytmikäs älämölö) sijaan.

Meinaat siis että on Tappara ja TPS feromoneja joilla TPS pärjää Turussa ja Tappara Tampereella?

Jesjes
Seuraa 
Viestejä694
Liittynyt2.10.2018

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tämä kiinnitti huomioni:

”Koehenkilöillä, jotka loistivat sekä suunnistuksessa että tuoksuaineiden tunnistuksessa, kyseinen aivoalue oli toisessa aivopuoliskossa paksumpi kuin muilla. Myös toinen hippokampuksista oli heillä suurempi.”

Onko mitään yhteyttä kasvojen epäsymmetriaan?

Tuskinpa. Aivojen kohdalla epäsymmetria on ihan hyvä asia. Se tarkoittaa että informaatio on tiukasti pakkautuneena johonkin kohtaa. Esimerkiksi kaksikätisillä on tilastollisesti muita pienempi älykkyysosamäärä. Ja onhan se ihan luonnollista, kun miettii montaa kättä mihinkin tarvitaan.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5719
Liittynyt21.7.2017

Tokilogi kirjoitti:
Suunnistuksessa loistaminen perustuu kokemukseen ja juoksunopeuteen, eikä mihinkään suuntavaistoon, jota ihmisillä ei edes ole.

Kokemusta ei ole suunnistuksessa ikinä tarpeeksi - ainakaan kuntosuunnistajalla, joka kuvittelee että on olemassa "täydellinen" suoritus... Oikeastaan täydellistä on vain se, jos (löytää suunnistuspaikalle, malttaa ottaa sopivan pituisen lenkin, viitsii juoda vettä, sitoa nauhat kunnolla ja mielellään myös teipata ne, lämmitellä lihaksia) jos pääsee sellaiseen "flow"-tilaan, jossa kartta ja maasto sulautuu yhdeksi, samalla kun kehon säätely sujuu maaston ehdoilla...

Ja näin se menee - kerrasta toiseen, eli kokemuksella - jos luulet, että hyvä juoksunopeus on kaikki kaikessa: et löydä edes ensimmäistä rastia. Toteat hosuneesi ja aloitat nollasta, ihan rauhassa. Tuntuu että alku lähtee hyvin, mielessä käy "täydellinen suoritus". Sorrut lisäämään vauhtia enemmän kuin kartalla pysyminen vaatii, ethän sinä kehtaa löntystellä - kyllä se rasti sieltä päin löytyy! Polku on oiva tilaisuus näyttää, että olet hyvässä kunnossa (oikeastaan tässä kohtaa et enää suunnista). Pian huomaat olevasi maitohapoilla. Rasti on kuitenkin lähellä, tai ainakin pitäisi olla. Pyörit  kuin päätön kana, toivoen että rasti löytää sinut. Keskivaiheilla lenkkiä lihakset on jo lämmenny, unelmat karissu, ja voit vain nauttia suunnistamisesta. Sitten tulee hiukan väsy, katsot että on vielä toiset 3 km jäljellä ("koko rahalla ahneutta"). Sen voisi vaikka kävellä, syödä mustikoita. Onhan peli jo menetetty, joten miksei ottaa ilo irti luonnosta (koska joku odottaa maalissa?). On se hienoa, jos edes yhden etapin pusersi kuin kilpailija konsanaan... siinä on näyttö JUOKSUNOPEUDESTA! 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5719
Liittynyt21.7.2017

Jesjes kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tämä kiinnitti huomioni:

”Koehenkilöillä, jotka loistivat sekä suunnistuksessa että tuoksuaineiden tunnistuksessa, kyseinen aivoalue oli toisessa aivopuoliskossa paksumpi kuin muilla. Myös toinen hippokampuksista oli heillä suurempi.”

Onko mitään yhteyttä kasvojen epäsymmetriaan?

Tuskinpa.

Face-brain asymmetry in autism spectrum disorders.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat