Seuraa 
Viestejä1760

"Tutkijat ovat kehittäneet kaksikerroksisen grafeenimateriaalin, joka on kyllin vahvaa jopa pistoolin luodin pysäyttämiseen.

Työnimellä "diameeni" tunnettu kaksikerroksinen grafeeni ei ole paljon aluminifoliota kestävämpää ennen kuin se altistetaan erittäin kovalle paineelle. Painekäsittely kuitenkin muuttaa diameenin tutkijoiden mukaan timantinkovaksi – tai itse asiassa jopa timanttia kovemmaksi.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/uusi-vahva-materiaali-kak...

Tavallista grafeenia voi tehdä metrien pituisena ja parin metrin levyisenä mattona.
Aika kestäviä ja kevyitä materiaaleja tulee tulevaisuudessa.

Kommentit (6)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1388

Oon viime päivinä miettinyt veden syvyyttä ja painetta. Onko vesi syvällä paineessa enemmän kaasumaista käyttäytymiseltään kuin nestettä. Onko viiden kilometrin syvyydessä oleva vesi suuressa paineessa ollessaan ikään kuin kaasua joiltakin ominaisuuksiltaan? 

Sitten kun ajatellaan, että hiilellä on tapana mennä ketjuihin niin kun grafeenin yhteydessä puhutaan suuresta paineesta tarkoittaako se, että hiilestä tulee ketjujen asemesta ikään kuin yksittäisinä atomeina esiintyvää  kaasumaista ainetta suuressa paineessa? Eli ovatko hiilen atomit grafeenissa irrallaan toisistaan olevia ja ketjuttomia. Vai mistä grafeenissa on kyse? 

Taidan vähän googlettaa. 

Titanic
Seuraa 
Viestejä1388

Sain tuon idean, että KAIKKIALLA MISSÄ ON SUURI PAINE PITÄÄ MIETTIÄ KAASUA JA AJATELLA AINEEN OLEVAN SUURESSA PAINEESSA KAASUA lukiessani erästä Feynmanin kirjaa. 

Tämän jälkeen mietin millaista on uidessa järvessä sukeltaa syvälle ja todella tunne on silloin kuin olisi ilokaasussa. Pää menee sekaisin kaasumaisen tunteen saattelemana.

Onko tuo Feynmanin väite oikea, että paine merkitsee kaasumaisuutta?

 Kun elektronit kulkevat grafeenin hunajakennomuodostelman läpi, ne käyttäytyvät lähes massattomasti. Niiden käyttäytymistä kuvataan Diracin yhtälöllä eikä Schrödingerin yhtälöllä kuten elektroneja yleensä

Vielä kun ajatellaan, että hiili kuudentena aineena tulee aivan typen eli erään kaasun jälkeen ollen tavallaan siinä rajalla kaasun ja kiinteän aineen. Kaasut ovat juuri sellaisia, että ne käyttäytyvät lähes massattomasti monin tavoin ja tuossa Wikipedian artikkelissa sanotaan, että grafeenin läpi kulkevat elektronit käyttäytyvät lähes massattomasti.

Miten sitten tulee kalojen kidusten kautta hengittämiseen? Onko niin, että koska paineessa nestekin on vähän kuin kaasumaista voivat kalat paineen aiheuttaman kaasumaisuuden takia saada helpommin irti happea vedestä?

Nää ajatukset ovat jälleen vähän esoteerisiä ja tietämättömiä, mutta  on mieltäni kiehtova kysymys: Onko GRAFEENI ikään kuin kaasua? Entä tuo Diracin yhtälön ja Scrödingerin yhtälön välinen ero? Mistä siinä on kyse? Soveltuuko Scrödingerin yhtälö tensorin ja skalaarin rajapinnan asioiden käsittelyyn? Mutta mihin Diracin yhtälö soveltuu? 

Lyhyesti: Mitä grafeeni oikeastaan on? Voiko se olla eräänlainen kaasun ja kiinteän aineen äärimmäinen välimuoto? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä31330

Titanic kirjoitti:
Sain tuon idean, että KAIKKIALLA MISSÄ ON SUURI PAINE PITÄÄ MIETTIÄ KAASUA JA AJATELLA AINEEN OLEVAN SUURESSA PAINEESSA KAASUA lukiessani erästä Feynmanin kirjaa.

Tuollaista approksimaatiota voidaan käyttää, jos aineen rakenteellinen lujuus on merkityksetön verrattuna tilanteessa vaikuttaviin voimiin ja energioihin. Esimerkiksi planeettojen ytimissä tai ydinpommien rakennesuunnittelussa.

Lainaus:
Nää ajatukset ovat jälleen vähän esoteerisiä ja tietämättömiä, mutta  on mieltäni kiehtova kysymys: Onko GRAFEENI ikään kuin kaasua?

Grafeeni ei ole kaasua, vaan eroaa kaasusta yhtä paljon kuin kivenmurikka. Grafeeni on ohutta kaksiulotteista hiilikalvoa, jonka atomit ovat sitoutuneen toisiinsa normaalein kemiallisin sidoksin. Kaasu puolestaan on ainetta, jonka rakenneosat vuorovaikuttavat keskenään hyvin heikosti.

Lainaus:
Entä tuo Diracin yhtälön ja Scrödingerin yhtälön välinen ero? Mistä siinä on kyse? Soveltuuko Scrödingerin yhtälö tensorin ja skalaarin rajapinnan asioiden käsittelyyn? Mutta mihin Diracin yhtälö soveltuu?

Diracin yhtälö huomioi relativistiset ilmiöt ja sitä on käytettävä Scrödingerin sijasta tilanteissa, joissa ne ovat merkittäviä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat