Onko vallonnopeus aina vakio?
Onko vallonnopeus aina vakio?
Jos esimerkiksi Maasta poispäin lentävä avaruusalus pystyisi liikkumaan lähes valonnopeutta ja sen sisällä oleva havaitsija katsoisi Maassa tikittävää kelloa, niin hänen pitäisi nähdä kellon tikittävän yhtä nopeasti kuin mitä se tikitti hänen ollessaan Maan päällä, mutta samaan aikaan kun avaruusaluksessa olevan näkökulmasta aikaa olisi kulunut esimerkiksi minuutti, niin Maan päällä olevan näkökulmasta aikaa olisi kulunut paljon enemmän. Kun avaruusalus palaisi takaisin maan päälle, niin siinä tapauksessa, että valonnopeus olisi aina vakio avaruusaluksen pitäisi olla eri ajassa kuin Maan päällä ollut havaitsija, miten tämä on mahdollista?
Niin siis korjaan tuohon vielä sen, että Maasta poispäin lähtiessä Maassa olevan kellon tikitys näyttäisikin hidastuvan.
Niin, toden totta. Miten tämä tosiaan on mahdollista...
Se ei ole pelkästään mahdollista vaan välttämätöntä siksi, että kellon käynti on sovittu perustuvan valonnopeuteen.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Mullapas on vielä sellainen vedettävä kierrejouseen perustuva kello. 😜
3³+4³+5³=6³
Höplästä vedettävä?
Kyllä, mutta ei mihinkään etäseurantaan vaan paikalliseen valonnopeuteen, johon vuorovaikutukset kellosysteemin piirissä perustuvat. Etäseuranta on aina viveellistä ja etäisyyden kasvaessa viiveet lisääntyvät, siitä ei saa olla kyse.
höpöti. Sä et vain koskaan tajunnut, ettei ole olemassa muita vuorovaikutuksia yksiselitteisesti kuvaavia koordinaatistoja kuin valonnopeuden vakioisuuteen kaikkialla kullekin mittaajalle perustuvat. Eihän siitä paikallisesta c:stä ole mitään iloa, ellei sillä voi määritellä mitä tahansa etäisyyttä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Eiku siinon semmonen nuppi eli nappula josta se vedetään.
3³+4³+5³=6³
Kysehän ei ollut etäisyydestä sinällään vaan viiveen lisääntymisestä etäisyyden lisääntyessä, josta aiheutuvaa havaintoviiveettä ei pidä ymmärtää reaaliseksi hidastumiseksi. Jos liikkuva systeemi hidastuu myös reaalisesti, silloin havaintoon sisältyy informaatioviiveen lisäksi myös reaalinen hidastuminen. Enkä ole ihan vrama siitä miten kukin kulloinkin on tuon asian ymmärtänyt. Asiassa tuntuu olevan yhtä monta näkemystä kuin on mielipiteen esittäjääkin.
Mitäs ne jätkät höpöttää, viive ei ole hidastumista, se on vain viive, silloin tilanne on staattinen, toistensa suhteen liikkumaton, viive sitä suurempi mitä suurempi etäisyys koska lähteensuhteen c..
Hidastuminen tai nopeutuminen illuusiona on liikkeestä johtuvaa, viiveen lisäksi. Se johtuu juuri siitä lähteensuhteen c:stä.
Tasaisesti liikkuvan systeemin todelliseen hidastumiseen ei ole olemassa ensimmäistäkään syytä, mutta miksi se aikamuutos on eri liiketilassa olevalle havaitsijalle mittattavissa on täysin selvää, informaatio lähteestä liikkuu c:llä, siis lähteen suhteen c, jos lähde liikkuu niin informaatio tulee mitattavaksi/havaittavaksi eri nopeudella kuin c havaitsijan suhteen, tämä johtaa imuutokseen nformaation kykyyn välittää kuvajaista tapahtumasta lähteestä..
Minun mielestä noin.
Ou iäneti, nyt on Joulu!
3³+4³+5³=6³
Eikä oo vielä, höpsö.
Minun mielestä noin.
Kun kierrejousta painaa yhdestä reunasta kasaan, niin väkisinkin toinen reuna vastaavasti ”aukenee”! Eli c:tä se painelee tässäkin😅