Seuraa 
Viestejä1

Ajattelin tässä että voisiko olla että pimeä aine olisi yksinkertaisesti avaruuden säteilyn massa.

Ja en ymmärrä miksei fotonilla olisi massa.
E=mc^2 on yksinkertainen laskukaava ja sehän kertoo että valon nopeus kertaa fotonin massa toiseen on energia. Jos massa on nolla niin tulos on nolla. Liian yksinkertaista häh?
Eli olisiko fotonin massa universumin pienin jakamaton massa ja siksi myös nopein pienelläkin energialla...
Valohan kaareutuu ohittaessa painavan kappaleen. Massa vetää massaa puoleensa.
Aurinkopurje työntää jne.

Näitä on varmasti viisaammat pohtineet paljon mutten ymmärrä miksi tämä vain ei vois olla näin yksinkertaista?

Kommentit (5)

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6068

Zhikuli kirjoitti:
Ajattelin tässä että voisiko olla että pimeä aine olisi yksinkertaisesti avaruuden säteilyn massa.

Ja en ymmärrä miksei fotonilla olisi massa.
E=mc^2 on yksinkertainen laskukaava ja sehän kertoo että valon nopeus kertaa fotonin massa toiseen on energia. Jos massa on nolla niin tulos on nolla. Liian yksinkertaista häh?
Eli olisiko fotonin massa universumin pienin jakamaton massa ja siksi myös nopein pienelläkin energialla...
Valohan kaareutuu ohittaessa painavan kappaleen. Massa vetää massaa puoleensa.
Aurinkopurje työntää jne.

Näitä on varmasti viisaammat pohtineet paljon mutten ymmärrä miksi tämä vain ei vois olla näin yksinkertaista?

 ”Massa” itsellään ei ole mitään. Se ei siis ole jotain ”alkutöhnää” jota yksinkertaisempaa tai pienempää ei enää olisi. Lepomassa on yksi hiukkasen kvanttiominaisuus. Ja tässä tapauksessa se miten voimakkaasti se ”tuntee” Higgsin kentän. Fotoni (ja gluoni) ei tunne ollenkaan.

Fotonilla voi kuitenkin olla vaihteleva määrä energiaa verrannollisesti säteilyn taajuuteen, eli sen energia E=cp (p=liikemäärä), eli E = neliöjuuri[ (cp)^2 + (mc^2)^2 ]. Kun fotonin lepomassa = 0 niin päästään tuohon E=cp. Levossa olevalle massalliselle p=0 joten tällöin tuo tuttu kaava E=mc^2.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä16951

Fotonin massa on sen emissiossa ja absorptiossa, keskimäärin puolet molemmissa. Emittoiva ja absorboiva rakenne liikahtaa tietyn massamuutoksen m mukaan energialla 1/2 mvv. Fotonin säteilemän energian osuus liikkuu kausaalisella rajanopeudella c, joten molemmissa päissä tapahtuu energiamuutos 1/2 mcc, yhteensä mcc.

Kun kappalerakenne huomioidaan yhtenä kehyksenä kokonaisuutena jokaisen sidosvuorovaikutuksen fotonienergioiden summana, koko kappaleelle huomataan toteutuvan E = Mcc.

Pimeä massa voi olla vastaavaa tilallisuusrakenteen sidosenergiaa. Tilallisuuden rakennehan on luonteeltaan paisuvaa/putoavaa, kun aine on puolestaan kutistuvaa/pudottavaa. Gravitaatiomuutokset signaloituvat ainesten välillä kuten fotonisäteilykin, mutta voivat löytää viritystilansa ja energiasäilönsä avaruusajan tilallisuusrakenteesta vähentäen sen paisumista ja ilmeten ylimääräisenä massana niin, että galaksit pysyvät kasassa. Neutriinot ovat kandidaatti gravitaatiomuutosten säteilyksi.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1309

"Yhtälö kertoo, että kun kappaleella on massaa, sillä on tietty määrä energiaa, vaikka se olisi levossa. Tätä energiaa kutsutaan usein kappaleen lepoenergiaksi. Käänteisesti vaikka fotonien lepomassa on nolla, niillä on kuitenkin liike-energiaa."
Lähde: Wikipedia

En jaksanut itse kirjoittaa.

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat