Seuraa 
Viestejä9177

Tievoksianto

Niin että jos että omista ratiota , niin kauphan ja hopusti.
YLEn 1:n viikon esitelmänä joku , ootappako katton,, PÄIVI KYYRÖ-HARJU
esittelmöipi Aslakin esi-isästä suurnoita Päiviöstä.
Ohjelma lähetethän 5.6 kello 10,43 Siis ylen ykkösellä.

Son kuulkaa raapassu gradun Päiviöstä, ja vielä sen Gradun pohjalta
tekassu esitelmän.
Niin että kuuntelemhan kaikki.

Sivut

Kommentit (26)

Aslak
Tievoksianto

Niin että jos että omista ratiota , niin kauphan ja hopusti.
YLEn 1:n viikon esitelmänä joku , ootappako katton,, PÄIVI KYYRÖ-HARJU
esittelmöipi Aslakin esi-isästä suurnoita Päiviöstä.
Ohjelma lähetethän 5.6 kello 10,43 Siis ylen ykkösellä.

Son kuulkaa raapassu gradun Päiviöstä, ja vielä sen Gradun pohjalta
tekassu esitelmän.
Niin että kuuntelemhan kaikki.


Onko Päiviö oikeasti sinulle sukua? Paulaharjun mukaan Päiviö tais elellä 1500-luvulla Kittilän itäkulmilla, en tosin ole vuosisadasta varma.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848

Kun aletaan tutkia vaikkapa 1500-luvulla eläneen ihmisen sukupuuta, niin saatetaanpa hyvinkin tulla siihen tulokseen, että alueen ihmisistä melkoinen prosentti on jälkeläisiä. Itsekin olen erään 1500-luvulla eläneen historiaan jääneen henkilön (Vesainen) jälkeläinen, mutta niin on muutaman kymmenen tuhatta muutakin...

Taitaa sillä Päiviölläkin olla paljon "perillisiä" siellä päin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Onhan niitä muutama suku, jokka kattovat olevansa lähtösin Päiviöstä.
Kyllä mejän suvun muisteluksissa , on muisteltu mejän periytyvän Päiviöstä.
Toinen sukuhaara tulle vanhasta Vasaran suvusta.
Vaikka ei sitä erikshens mainittu kirkonkirjoissa, siellä sanothan "vain "
henkilö N.N vaimo lähtöjään Lapin sukuja.
Mutta perimätieto sitte sannooki tarkemmin .
Saamelaisethan on suvustans olhet aina hyvinki tarkkoja, son kyllä suku tiijetty ja pijetty visusti muistissa.
Mutta kuunnelkaa esitelmä.

Koskisiahan päinvastoin on suuri joukko, mutta sukua ovat keskenään vain varsin pienet joukot. Samoin Niemisiä, Virtasia, Lahtisia, Jokisia, Mäkisiä ja Järvisiä unohtuiko vielä jokin nimi? Runsaat sata vuota sitten köyhä kansa tarvitsi nimiä, tai ruotsinikielisten tilalle suomalaisia.

Kuusamossa ensimäiset suomalaiset olivat Savosta muuttaneet Lämsä
ja Määttä. Oletettevasti he myös naivat toisiaan. Siten äidinisän puolelta
minä ja kerran kuulu kilpahiihtäjä Pirkko Määttä luultavasti olemme kaukaista sukua.

Eno Sulo mainittiin mahdollisimman punaiseksi, vaan kaatui talvisodassa.
Sukua toisaalla oli myös kuulu hiihtäjä, kaukopartiomies, Mannerheimin ristin ritarikin luutnantti Olli Remes. Hän kaatui Jatkosodassa. Yksi enokin sai sirpaleita taistellessaan Ihantalassa.

Kauan sitten äidinisän sukuun sekoittui saamelaista verta. Tämä on yhtistaä minulle ja kaukaiselle sukulaiselle maaherra Hannele Pokalle.

Äidinäidin isä Kaarle Kustaa Oinas oli melko kuulu runonlaulaja Pallin Kalle. Kun tämä kuitenkin on kepulainen ja lähes samanlaisten vaselistien kunta, hänelle ei ole täällä nimetty katua.

Joskus kauan sitten jostakin Itäs-Suomesta oli Tervoaan saapunut
myös Oinas. Sukutukimus kuulemma on selvittänyt, että ovat kaikki Tervolan Oinaat keskenään jotakin sukua. Ja tähän tulee vielä varmaan yhtä suuri joukko muun nimisiä. Vaikka olenkin siis täällä kuin asukas vieraasta maasta, on minulla täälläkin suuri suku, vaikka enimmäkseen aika kaukainen.

PS. Äitini serkun mies etunimeltään Tauno kuoli äskettäin 75-vuotiaana.
Vasta seurakunnan hautausuutisesta selvisi, että hänen toinen etunimensä oli sama kuin isäni toinen etunimi Iivari. Täten muistan Taunoa, kun muuten en edes tiennyt hänen hautajaisistaan.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Niin sehän on ihan selvää että Päiviö( Peive )joka eleli 1500 luvun alkupuolella, niin että Häneltä on jäänyt sukua tänne lappiin.
Mutta asuihan täällä muitakin Saamelaisija.
Keskilapin aluella jutasivat porojen ja peurain perässä
Päiviöt ,Wasarat ,Riimit , Pokat; Kitit ;Vuollit; Lodget, myöhemmin sitte Niklaavut Nikoteemukset jokka suvut olit Wanhan Wasaran jälkeläisijä.
Pokan suvun yks haara asettui asumaan Kinisjärvelle, ja yksi haara Kittilän Pokkaan . He suomalaistuivat.
Riimit asettuivat Kittilän Lomajärvelle, suku assuu siellä vieläki.
Tosin nimi on vaihtunu . Vuollit asustelevat nykyisin , osa Muoniossa , osa Kittilässä ja Kelontekemässä . Kitin suku on levinny laajalle, Inariin ja osittain yli koko suomen. Päiviön sukuakin nimellä PÄiviö on yhä olemassa.
Päiviön poika Wuollab muutti Inariin ja sukunimi Wuollab on säilynyt näihin päiviin asti. ( Nimi kirjoitetaan ihan tosissaan kaksois , elikkä änkyrä veellä. Kirjoitus asua Vuollab esityy, mutta se on virheellinen )

Päiviön pojista Wuollab toimi jonkin aikaa myöskin lapin nimismiehenä.
Niin myöskin päiviön poika Uula oli Kittilän alueella nimismiehen virassa.
Mutta Uula erotethin tehtävästhäns( kelvoton kelmi ), se oli Uulan vika että yritti kaikitavoin puolustaa Saamelaisten etuja.

Uula kuitenkin jäi asumaan Kittilään, Hänen jälkeläisiään asuu Lapissa
ja muuallakin suomessa yhä vieläki.
Kittilän vanhimmista suvuista muutamat ovat lähtöään sitten Päiviön
Uulasta. tunnetujakin henkilöitä on sitten kohonnut Päiviön jälkeläisistä.
Kuten esimerkiksi kirjailija Annikki Kariniemi, entinen Lapin maaherra
Uuno Hannula .

"Niin ja Aslakki "

Aslak
Kuuntele sieki buskaryssä tuo ohjelma 5.6 kello 10,43 Siis ylen ykkösellä.

Niin jos sulla on ratiota, busmanneilla semmosia vehkheitä ei taijja olla.
Mutta kuuntele kuitenki.
En tillaa seiskaa vaikka kuinka mainostat.
Mutta saat ihan huoletta lehen mulle lähettää, mutta maksa sitä en.


Kuules Naima-Aslakki en ole Busmanni eikä ohjelmasi kiinnosta minua paskan vertaa.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Joo perkele miehän ihan unehutinki ,että josski
viestissäsi kehotin kirjottamhan nimes BUSHman .
No buskaryssä mikä buskaryssä.
Ei se minun ohjelma ole, en omista ohjelmia enkä ohjelmatoimistoja.
Mutta yhellä sukulaisella on mainostoimista Los angelsien kylässä.

niin jos tuon suomentas niin Los = vishin löysä ja angeli on enkeli.
Niin että löyhien enkelten kylässä. Siellä jossaki Buskaryssän ihannemaassa.
Kuuntele se ohjelma !!!

Aslak
Joo perkele miehän ihan unehutinki ,että josski
viestissäsi kehotin kirjottamhan nimes BUSHman .
No buskaryssä mikä buskaryssä.
Ei se minun ohjelma ole, en omista ohjelmia enkä ohjelmatoimistoja.
Mutta yhellä sukulaisella on mainostoimista Los angelsien kylässä.

niin jos tuon suomentas niin Los = vishin löysä ja angeli on enkeli.
Niin että löyhien enkelten kylässä. Siellä jossaki Buskaryssän ihannemaassa.
Kuuntele se ohjelma !!!


Aslakki höpäjää...Onko taas hörpitty liikaa kotipolttosta tai moonshineä niinkuin te ameriiikan ihailijat(sinä jaa tää Busmanni) sanotta? Eiköhän papan ole parempi jo nukkumaan. Tehdä reissu unien maille...

Tämmösiä nää lappalaaset on sekoittavat ihmisiä toisiin henkilöihin! Mitenköhän teijänki kävis jos ei olis meitä etelän ihmisiä vähän perään kattomassa.

Los angeles= Saastuneisuuden ja korruption pesäke ja tyypillisesti ameriikkakalaisittain tykopyhyyden linnake. Ainoat enkelit joita sieltä löytyy on näitä Helvetin enkeleitä. On se onni että mulla ei oo sukua siellä, vaikka sitten en ookkaan Päven sukulaanen.

Helsinki on tätä nykyä suomen suurin saamelaiskylä. Ja asalkin diggailemassa USA:assa asuu n. 30 000 saamelaiset sukujuuret
omaavaa. Ja pahinta kaikesta on että saamelaiset aikovat hyväksyä
vesitetyn ILO:n sopimuksen, voe mahoton näitä aikoja.

Olihan se mielenkiintoinen esitelmä. Tosin ei paljonkaan uutta minulle noitajutuista. Mielenkiintoista ja huvittavaa oli saamelaisten käytännöllisyys jumalien suhteen. Jos pororuttoa ei seita paranna niin sama sitte ottaa kristikaste vastaan. "Risti minut rikkoi, papinkaste painoi.." Päiviö, Paulaharjun mukaan sanoi noitavoimiensa menetyksestä.

Onpa hienoa, että esitys Päiviöstä noteerattiin täällä!

Pia - ei siis Päivi - Kyyrö-Harju on tosiaan tehnyt laadukkaan gradunsa Päiviö-traditiosta, ja nyt hän itse asiassa on jatkamassa tutkimusta väitöskirjaksi. Mukaan tulevat myöhäisperinteen Päiviöt ja suorastaan "next generationit", joista Pia on kenttämatkoillaan kerännyt tietoja. Päiviöhän on - kuten esitelmästä kuultiin - aidosti myyttisen hahmon tapaan jatkuvasti generoinut uutta perinnettä ympärilleen.

Pian työnohjaajana toivoisinkin, että jos sinulla on tiedossasi suullista perinnettä Päiviöstä, ottaisit yhteyttä. Toimitan viestisi ja yhteystietosi Pialle!

Risto Pulkkinen, dos., uskontotieteen laitos, HY

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No olen itse ainakin pettynyt tuohon esitelmään.
Aihe sinänsä oli mielenkiintoinen ,mutta katsantokanta josta aihetta
lähestyttiin ei sitten niin miellyttänykhän.
Na koskapa se etelänalju meitä ymmärtäs.

Päiviö (Peivi) oli aikoinans sankarin osassa. Hän oli kuuluisa ympäri Lappia.
( muistakaa Lappi kirjoitetaan aina isolla, kun taas muut maakuntien nimet ja suomiki pienellä ):twisted:
Sekin oli hieman epäselvästi selostettuna se Noijjan tai tietäjän asema sen aikaisessa saamelais yhteisössä.
Noita= noaidi tai tietäjä =tiehtti.

( shamaani sanan käyttökään ei tunnu sopivalta kun puhutaan Saamelaisista,shamaani sana tulee siperian sukulaiskansalta Samojedeiltä meillä se on täysin vieras sana)

Noita ( tietäjä)oli yhteisönsä johtaja , ylhensä arvostetuin mies saamelais siidassa.
Johtajan asemaa ei savutettu ,kiviä palvomalla ,eikä mitättömien
loitsujen luvulla.
Päiviökin oli varsin arvostettu henkilö. Hänellä oli sen ajan mittapuun mukhan, varsin suuri talous. Siittä kertoo jotain sekin että renkejäkin oli yli 30. (Sen sijaan tarinat , että Päiviöllä olisi ollut lehmäkarjaa, saa jättää omaan arvhonsa, karjatalous tuli vasta suomalaisten matkassa, ehkä 100 vuotta Päiviön jälkeen.)

Jotain kertoo Päiviön saamasta kunnioituksesta ja arvostuksesta sekin , että Hänen nimensä oli Päiviö, sama kuin Saamelaisten pääjumalan nimi.

( Onko nimi ollu aikoinhans Päiviö? Se onki kyshenalanen asija, ehkä nimi oli liikanimi " korkonimi" joka oli ansaittu jotensaki )
Nimi kuitenki sitte vakiintu ja esiintyy vieläkin, olemassaolevana
sukunimenä , sekä jopa talon nimenä Kittilän Lintulassa.
Siis suku joka on lähtösin Päiviöstä elää ja voi hyvin silläkin nimellä.

Päiviön elonaika asettuu saatujen tietojen perusthella ,1500 luvun alkuun.
Eikä Päiviön arvostus johtunut Hänen toimistaan yhteisönsä hyväksi kotipaikoilla. Päiviö teki myöskin laajoja matkoja ympäristöön , auttaen kaikkia avuntarpeessa olijoita .
Pirkkalaisten taholta kohistu Saamelaishin laajaa ja joskus, julmaaki sortoa, pirkkalaisilla kun oli verotusoikeus Saamelaisiin.
Jo kuningas Mauno Ladonlukko oli tämän verotusoikeuden saatäny.
Pirkkalaiset eivät millään voineet uskoa , että Saamelaiset olivat
köyhiä, ei niitä majavien ja hukkien taljoja kaikilla ollu.
Niimpä verotus muovostuiki väkivaltaiseksi ryöstelyksi.
Saamelaiset pakenivat hyvistä asumapaikoista, kalasista jokivarsista kairhoin.

Niinku Päiviöki Rastinjärven pohjaspuolelle. Järvi oli matala pikkunen rapakko, ei siinä siihen aikhan niin kovin hyvin ollu kallaa, mitä ny jänkkäkoiria ja särkiä ja joku ahven. Mutta pirkkalaisilta sai olla rauhassa. Nekku pääasiassa sauvvoivat ylös Ounasta, joka senthän oli toistakymmen kilometrin päässä lännen suunnalla.

Tosin kalaisa Loukinen oli lähistöllä, eikä senyt Ounasjokikhan ollu kaukana.
Pirkkalaisten julmuus kasvo vain tultaessa 1500 luvun puolivälhin.
Oli jopa suoranaisija murhiakin , moni Saamelainen menetti näissä pirkkalaisten kovisteluissa henkensä.
Saamelaisethan tunsivat kairat, monet niliaitat kairoissa olivat täynnä majavan, ketun ,näätän ja muittenki eläinten arvokhaita nahkoja.
Oottamassa talvea ja joko Jokmokin markkinoita , tai Ruijan vastaavia.
Pirkkalaiset tämän tiesivät , ja usein pakottivat Saamelaiset väkivallalla
paljastamhan kätköjäns.

Päiviö taisteli ,niin tavanomaisilla kuin myöskin noitakonsteilla Pirkkalaisia vastaan, sitten myöhemmin myöski vihavenäläisiä vastaan.

Päiviö oli saanut jotensaki tietoonsa , että kuninkaan tyvär oli parantumattomasti sairas. Hovin parhaat lääkärit eivät voineet sairhauvelle mithän. Kuninkhan tyvär oli kuolemassa.
Päiviö matkusti " hauin suolen koikerossa , kolmannessa soikerossa" ensin Kemhin. Sanothan että lensi tuulispäänä sieltä
Stokholmiin.

( Ennenhän uskottiin kaikkien suurnoitien pystynhen lentämhän tuulispäänä, siittä on olemassa monia kertomuksia , esim; jos nakkas puukolla tuulispäätä, se osuikin veitti noitaan , joka kivusta voihkien putosi alas lennosthan )

Kuninkhan linnassa Päiviö paransi kuninkhan tyttären majavan havustheilla . Päiviö oli sitte kans ottanu puhheksi, pirkkalaisten julman verotuksen.

Vuonna 1528 Kustaa Waasa oli vielä vahvistanu , pirkkalaisten verotusoikeuven, mutta lakkautti sen vuonna 1554.
Silloin muutethin Lapin verotus , erillisille vasituille Lapin verovoudeille.
Onkin hyvin luultavaa , että muutos tapahtu Päiviön ansiosta.
( palkkio kuninkaan tyttären parantamisesta)
Varmuutta tuohon asijhan minulla ei kuitenkhan ole . Pitäs päässä tonkimhan tuonaikhaisija "kruunun kirjoja ".
Mutta son minulle mahottomuus.

Päiviön elinajasta saapi jonkulaisen kuvan, sitte myöski Voutin
verokirjanpivosta vuojelta 1616 .
Tuossa kirjassa on Kittilässä asuviksi mainittu mm; Uula Päiviönpoika
joka oli myöskin nimismies.( tiijjä sitte mitä virkahomhin kuulu ?)
Niila Uulanpoika , sitte oli myöski Vanhus Uula Päiviönpoika.
Elikkä tuon nimismies Uulan isä.
Samalla reissulla sitte Kruunun verovouti "Reinholt Steger" erotti
Uula Päiviönpojan nimismiehen hommista.
Tämä oli kuulemma kunniaton kelmi (een ähroförgäten skelm)
Ainoa rike mitä Uulariepu oli tehny ilo Saamelaisten puolustaminen.

Tuon ruottinreissun aikhoin Päiviö oli jo vanha mies, tai ainaki jo
keskiijän "paremmalla puolella." Koskapa jo vuonna 1616 oli olemassa
veroluettelossa Vanhus Uula päiviönpoika.
Mutta oliko tämä vanhus Uula sitte Päiviön itsensä poika, vai Päiviön Sarren poika? Jos oli Sarren poika niin Päiviön aika siirtyy taakseppäin
ainaki yhen " miespolven".

Päiviöllä oli poikia , ainaki Wuollab , Iisak, Johan (eli johannes)
ja Sarre. Itte päiviön kerrothan sanonhen pojisthan ; Na Sarresta se sankari paisuu, mutta Wuollab ,,,, tuommonen vetelä rääpys.
Siinä se killa Päiviö vähän erehty.
Sarre = sarastus ( unholaan painunhen keskilapin Saamenkielen sana)
"Päiviö ootti pojalthan Sarrelta suuria," sen kertoo lapselle annettu nimiki.

( sitä mie en ymmärrä miksi Päiviön pojista kuulusimman Wuollabin nimi on pitäny "väänttää" Olaviksi ???? Minusta esitelmän pitäjän pittää tämä korjata ja HETI.) Se on ainaki minun mielestä Saamelaisuuven
halveksuntaa, väännellä nimiä maka suomalaishin muothoin.

Sillä Päiviön Wuollabin jälkeläisiä yhä elää Saamenmaassa, Inarissaki.
Ja Heidän sukunimensä on Wuollab, eikä Olavi.

Päiviön pojan Johanneksen pojan poika, sitte muutti asustelemhan Kittilän nykysen kirkon lähelle, jokitörmälle.
Pojan nimi oli Hannu, ja siittä sai taloki nimens Hannula.
Sitä sukua son sitte se Lapin entinen maaherraki Uuno Hannula.
Päiviön Sarren jälkeläisiä Kittilässä on ainaki Kariniemet, Salmet,
( Uusisalmi ja Vanhasalmi) sekä Välimaan suvut.
Kariniemen suvun ehkä kuuluisin on kirjailija Annikki Kariniemi.
Kariniemen suvusta tullee sitte myöski Vuomajärvet Anttilat ja
Korteniemen suku. Korteniemen suvun kuulusin " sankari " on eittämättä Korte -Heikka , joka muuttu sujeksi .
Alakylän palkisen porot oli syönhet Korte -Heikan lavon tyhjäksi heinistä Kuusajokivarressa. Poromiehet kieltäyty maksamasta Heikalle korvauksia , syötyistä heinistä. Paliskunnan vuosikokouksessa Heikka oli riehunu ja sanonu, ku mie kuolen niin mie muutun sujeksi ja syön kaikki Alakylän palkisen porot.
Niimpä se Heikka sitte kuoliki, samana syksynä ilmaintu Alakylän palkishen susi, joka tappo poroja niin paljoko vain kerkis.
sanothan Korte- Heikan sutena ollessa kerinhen tappaa yli 400 poroa.
No viimein se Heikkaki ammuthin, Huilajan Tuomo ja Leinosen Ilmari olit ampujina. Ainaki mitä mie tiijän Ilmari elelee vieläki.
Niin että myöski Päiviön noitataito perriinty suvussa.

Niin että meitä Päivijön jälkeläisijä piisaa, kaikkija sen sunkhan miekhän tiijjä.

Se että Saamelaiset tietäjät pystythin muuttumhan, miksi elläimeksi tahans , joukhaiseksi , poroksi, karhuksi tai vaikkapa loheksi.
Se ei ollu mitenkhän erikoinen asija Saamelaisille, paremminki jokapäivänen homma.
Kerranki oli vihamieliset Pirkkalaiset tulhet Päiviön asuinsijalle.
Mutta noitakonsteilhan Päiviö " pani pirkkalaiset". Asuinsiljolla
häärivät eivät kiinittänhet mithän huomiota ithen Päivijhön, vaikka Äijjä oli kaikkijen näkösillä, istui kannon nokassa.
Mutta Päiviön rengin ne kortot nappas, renkiriepu sijothin ja tarkotus oli raahata miesriepu vankina opastamhan pirkkalaiset toisille Saamelaisten asuinsijoille. Nakkaa isäntä hyvä sananen perhän minua auttamhan, mene matkhois tuumi vain Päiviö.
Ja niin Pirkkalaiset vei sijotun rengin matkassans.
Muttako yö tuli ja rosvot nukahti, niin silloin iso hirvasporo työnsi takkapäin sarvens rengin kainalhoin , ja kanto avuttuman rengin takasin kotia.

Niinku tuli selväksi Päiviö teki vanhoilla päivillään matkan Stokholmiin.
Tuolla matkalla Päiviö myöski kastethin Kristinuskhon.
Ajatteli vanha tietäjä , eipä tuo paljoa paina ,,, kaste.
Mutta sepä oliki virhe Päiviöllä , kaste se juuri painoki .
Ei ennää vanha tietäjä pystyny lankeamhan louvhhen , niin että
tarinat siittä että Päiviö olis kokenu kohtalons , ossaamattoman
avustajan unehuttaessa päätös-sanat lovesta, on täyttä höpinää .
Päiviö kuoli normaalisti vanhuuteen, nukkui hiljaa pois.

Sen sijaan suurin Lapin noijjista Akmeeli , joka asusteli Sompion kairoilla koki juuri tuon kohtalon.
Akmeelin vaimo unehutti päästösanat , ja muisti net vasta vuosijen kuluttua. Mutta " kuusi oli kulmille kasunnu, haapa hapsista ylenny".
Siellä son Akmeelin hautapaikka vieläki Akmeelin kummussa, Sompiossa.

Ompa jopa esitetty että Akmeelin tarina olisi " toisintona "kalevalassa.
Nimi vain olis muuttunu Antero Vipuseksi.
No Akmeeli tai Antero sama kaiku on askelten.

Mutta tuohon asijhan on turhaa Päiviötä sotkea.

Myöski höpinä siittä että Päiviö olisi tuhonnu Seitoja , ei mishän nimessä pijä paikaansa. Se että seitoja sitte kans tuhothin ei liity ithen Päivijhön.
Levitunturin itäpuolella on pikkunen Jänkkäjärvi, jonka rannalla Paksun Äijällä oli seita. Paksun äijjä oli suomalaisia , ei sunkhan Saamelainen.
Sanothan äijjän suutunhen seijalhen ja polttanhen sen.
Toinen mahollisuus on Torajais- Katja joka kerran kun poroista ei
tuntunu milhän lähtevän pahatauti, ei ees seita osannu auttaa.
Suutu Katja seijalle, kanto kaks päivää tervaksia ja poltti seijjan.
Torajais-Katja asusteli Levitunturin etelärinthellä , juuri siinä missä
son rinthessä Torajaisen poroaita , ja Torajaisen kenttä.
Mutta niin Paksun äijjä ku Torajais-Katjaki on elänhet paljon Päiviön jälkhin.

Mielenkiintonen on sitte kans Kittilän vanha nimiasu Kijckele.
Nuin son skriivattuna vanhoissa verovoutien kartoissa.
Eikä kartoissa Kijckele sijoitu lähellekhän nykyistä Kittilän kirkonkyllää.
Son jopa Levitunturistaki pohjashen käsin (mitä nyt olis linnuntietä)
kohta 20 kilometriä.
Se tekkee tuon nimen mielenkiintoseksi , seku on " väännös" nimestä
Torajainen = Riitanen suomeksi myös Kiistanen.
Kijckele on piirretty karthan Suokupora nimishen paikhan.
Siinä on pikkunen järventapanenki, olisko 200 metriä pitkä, älä
etteikö kivellä yli heitä. Ei siis järvi, mutta pikkunen lampi.
No pienempiäki sitä järveksi Lapissa sanothan.

Kuitenki järven pohjastörmällä korkealla soraharjulla sijatti Saamelaisten talvikylä. Juuri tuon kylä kohalle son se nimiki Kijckele merkitty , ja tuota pikku järveä sanothan kyläjärveksi.
Harjun etelärinthellä on sitte nähtävissä vieläki, jäännöksiä Saamelaisten asumuksista. Tosin aluve on hakattu ja maata on äestetty ja möyritty.
Mutta muutamia asumuksen sujoja on nähtävillä yhä vieläki.
Mutta missä on tutkijat ? Onko näitä kukhan vaivautunu tutkimhan ?
Tuskimpa sillä nuin selvä muinaisjäännös olisi luultavasti estäny hakkuut ja maaperän äestämisen.
Niin non nyt sitte tekemässä Euroopan suurinta kultakaivosta, ei sunkhan sinne missä se Kijckele oli ennen, mutta sinne missä tuon nimen "perijä" Kiistala sitte maata mötköttääki.
Onko sitte nimet Kijckele ja Kiistala kaikuja toisesta Kittilän suurnoijasta Torajaisesta ? Ehkä.

Jaa sekö onki jo aamu, no heitethän pois ja panhan vähäksiaikaa persesilmä kallelhen.
Mutta kysykää jos on kysyttävää, ehkä ossaan vastata kysymykshin ehkä en, no sen näkkee sitte.

Aslak.

Nyt pääsee meidän Aslak Mateli Kuivalattareksi uudelle, mutta nätimmälle lönruutille, tälle Pialle!

Hänpä pääsee Stokholmiin kunikaankirjoja lukemaan Aslakin puolesta ja sitten saamme lukea lisää Päiviön vaiheista ja oikein väitöskirjasta. Jännittävää!!

Alakylän palkisen porot oli syönhet Korte -Heikan lavon tyhjäksi heinistä Kuusajokivarressa. Poromiehet kieltäyty maksamasta Heikalle korvauksia , syötyistä heinistä. Paliskunnan vuosikokouksessa Heikka oli riehunu ja sanonu, ku mie kuolen niin mie muutun sujeksi ja syön kaikki Alakylän palkisen porot.
Niimpä se Heikka sitte kuoliki, samana syksynä ilmaintu Alakylän palkishen susi, joka tappo poroja niin paljoko vain kerkis.
sanothan Korte- Heikan sutena ollessa kerinhen tappaa yli 400 poroa.
No viimein se Heikkaki ammuthin, Huilajan Tuomo ja Leinosen Ilmari olit ampujina. Ainaki mitä mie tiijän Ilmari elelee vieläki.
Tuon tarinan olen lukenu parikin kertaa, se on varmasti totta. Ei ole monta vuotta, kun oli Lapin Kansassa artikkeli Alakylän poroja tappaneesta sudesta ja A.E Järvinen kirjoitti myös jossain erätarinassaan saman jutun. Oli vielä niin, ettei Lomajärven kuuluisa metsämies (En muista nimeä varmasti, niin en kirjoita) lähtenyt ollenkaan siihen susijahtiin, vaikka pyydettiin.

Onko tuo Päiviötarina minkä kirjoitit perimätietoa? Eli Paulaharjuki, joka tarinaa on kirjannut, vähä sekoilee joissain asioissa; pirkkalaiset oli vaihtuneet karjalaisiksi ja muuta pientä.
Se esitelmöijä niputti kaikki noitatarinat samaksi Päiviö-myytiksi. Olihan vielä Sodankylässä Konttis-Hannu, joka kulki lovessa ollessaan Ruijanmerellä.
Kittilän Haikara ja Pötys-Klaavu ne papin eksaamisiunauksen kirosivat: "Rikheit perkelhet sekottakhon" Ja semmonen voima oli noidan sanoilla, että pappi oli niin hulluna eksaamissa, ettei osannu yhtään mitään (S Paulaharju)
Mitä mieltä saamelaiset muuten on Paulaharjun perinnekeruusta? Minulla on hämärä mielikuva, että jossain ohjelmassa olisi kritisoitu Paulaharjua jostakin. Saattaa olla, että muistan väärin ja sekoitan asioita tai henkilöitä.

Ruvetaan porukalla vahtaamaan tuon Pia Kyyrö-Harjun väitöstyön edistymistä, saapi raportoida Tiedelehteen adoptiotutkijan statuksella.

Sitten mennään intöstilaisuuteen hurraamaan ja kuuntelemaan, kuinka Aslak huutelee yleisökysymyksiä!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat