Pettuleipä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt on löydetty kuusen oksista jotain terveellistä ja sitä yritetään kaupallistaa lääke- ja luontaistuote teollisuudessa.

Ennen vedettiin leivän jatkeeksi männyn nilaa kun oli vilja vähissä.
Saiskohan siitä kaupallista tuotetta?
Ilkka Luomakin tuolla kehoittaa metsien monimuotoisempaan käyttöön.

Onko pettuleipä muuten minkä moista ravintoarvoiltaan?
Tiedä mitä terveysvaikutteita silläkin lie...

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Kuusenkerkkiä minäkin syön joka alkukesä, kun kuljen lenkillä. Pehmeitä ja raikastavat hengityksen. Niistä tehdään hilloakin, on vain tosi sokerista.

Vierailija

Pettuleipä on ollut Lapissa aikoinaan ihan normaalia jokapäiväistä ruokaa. Yksi syy Lapin mäntymetsien häviämiseen ovat juuri "leipämännyt". Puu kaadettiin ja nila syötiin poronlihan ja kalan lisukkeena. Pettua syötiin ihan päivittäin, ja yksi perhekunta söi yhden männyn nilat viikossa (mikäli oikein muistan). Pettu ei siis ole ollut Pohjois-Suomessa vain nälänhädän aikana käyettyä ruokaa, vaan ihan normaalia arkiruokaa.

Vierailija
geena
Pettuleipä on ollut Lapissa aikoinaan ihan normaalia jokapäiväistä ruokaa. Yksi syy Lapin mäntymetsien häviämiseen ovat juuri "leipämännyt". Puu kaadettiin ja nila syötiin poronlihan ja kalan lisukkeena. Pettua syötiin ihan päivittäin, ja yksi perhekunta söi yhden männyn nilat viikossa (mikäli oikein muistan). Pettu ei siis ole ollut Pohjois-Suomessa vain nälänhädän aikana käyettyä ruokaa, vaan ihan normaalia arkiruokaa.

Aslak, tunnustatko?

Mitkähän ovat noi epäterveelliset syyt tossa Nukkumatin linkissä pitkäaikaisen käytön yhteydessä?

Mielenkiintoista on keräämistapa. Jos mänty pihkaantuu siitä saadaan erittäin kestävää rakennuspuuta, joka säilyy vuosisatoja.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
geena
Pettuleipä on ollut Lapissa aikoinaan ihan normaalia jokapäiväistä ruokaa. Yksi syy Lapin mäntymetsien häviämiseen ovat juuri "leipämännyt".

Noh noh. Ei pidä olla yliampuva. Ihminen on kyllä tuhonnut lapin metsät, mutta ei se kyllä niitä syönyt ole.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Kyllä pettua on syöty läpi suomenmaan, ei se mikään lappilainen ilmiö ole. Oikeastaa enemmän muualla suomessa katovuosina. Lappilaiset ja saamelaiset ovat olleet enemmän riistan keskellä eikä heidän ole tarvinnut muutenkaan olla riipuvaisia leipätuotteista.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
Papillon

Mitkähän ovat noi epäterveelliset syyt tossa Nukkumatin linkissä pitkäaikaisen käytön yhteydessä?
Liittyisikö turhan äreään kuitupitoisuuteen...?

Vierailija
Papillon
Mitkähän ovat noi epäterveelliset syyt tossa Nukkumatin linkissä pitkäaikaisen käytön yhteydessä?

Kun nyt tutkailin tarkemmin, niin vastauksetkin saattavat löytyä netistä ja päättelystä:

[url=http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/00000000000000000000000000000000/...öön_pitkät_URLit_joitten_kanssa_joutuu_pelleilemään_ettei_koko_palstan _rakenne_hajoaisi_ARGGGGH_

Ja lainausta tästäkin eteenpäin:

"Pettu on terveellistä

Pettujauho sisältää runsaasti kuituja. Petussa on myös kivennäisaineita sekä muita elimistön vastustuskykyä parantavia aineita.

http://www.kolumbus.fi/therese.maasalo/ ... leipa.html

Perimätieto pula-aikoina käytetystä pettuleivästä on katoamassa, mutta Kiilin kotiseutumuseo yrittää säilyttää pettuleivän valmistukseen liittyvät tiedot ja taidot. Katovuosina oli pakko jatkaa jauhoja jollakin tavalla, joko puintijätteillä, jopa oljilla tai petulla, jotta olisi pysytty hengissä. Männyn kaarnan ja puun välissä oleva vaalea nilakerros kuorittiin keväällä, kun se vielä irtosi helposti rungosta ja kuivattiin ja jauhettiin. Sitä sitten sekoitettiin jauhojen joukkoon sitä enemmän mitä huonompi aika. Pettujauho sisältää joitakin tärkeitä ravintoaineita, kuten sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja rautaa, jopa enemmän kuin ruis ja vehnä. Vitamiinipitoisuus on myös korkea, mutta energiasisältö sen sijaan matala. Pettuleivän kuitupitoisuus on myös erittäin korkea ja siinä mielessä sen pitäisi olla varsin terveellistä suoliston hyvinvoinnille. Keliakiapotilaille pettuleipä saattaisi olla hyvä kuitujen lähde. Kiilin pettuleivässä on 1dl pettujauhoja 10dl:aan jauhoja."

Olen itse joskus maistanut pettuleipää. Ei se kokemuksena avaratanut jossei tyhmistänytkään. Kelpo leipää.

Olisikohan kuitenkin varoitus tarpeelinen silloin, jos ravintona on pelkästään sitä. Ravinnon yksipuolisuus. Jos ja joskus kun ei ole muuta ravintoa, niin täytyy syödä mitä saa.

Marie Antoinetten toteamus: "No, mikseivät syö leivoksia?" on väärinkäsitysten ja väärinkäännösten sekasotku, toivottavasti tuota ei enää opeteta kouluissa!

Vierailija

Nukkumatti on ahkera, kiitos.

Ei muuta kun tuotteistamaan. Kyllä petullekkin ostajat löytyy ja pihkaiselle rakennuspuulle omansa.

Vierailija
Aweb
geena
Pettuleipä on ollut Lapissa aikoinaan ihan normaalia jokapäiväistä ruokaa. Yksi syy Lapin mäntymetsien häviämiseen ovat juuri "leipämännyt".



Noh noh. Ei pidä olla yliampuva. Ihminen on kyllä tuhonnut lapin metsät, mutta ei se kyllä niitä syönyt ole.

Teoksessa Suomalaisen sosiologian juures Ilmo Massan kirjoittaa artikkelissaan Napapaholainen puurajalla seuraavaa: Pettuleiväksi tarkoitettujen "leipämäntyjen" hakkuilla on ollut tuntuva vaikutus Lapin metsänrajaan. Jokaista perhettä kohden kului päivässä yksi leipämänty, mutta koska kuori kiskottiin kasvavasta puusta, josta vain lyhyt kappale käytettiin hyväksi, on todellinen puunkulutus ollut paljon suurempi. Arvion mukaan vuosina 1740-1880 käytettiin Utsjoella noin kaksi miljoonaa mäntyä pettuleivän tekoon. Pettuleivällä ei saamelaiskulttuurissa ole samaa hätäravinnon leimaa kuin suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa. Pettua käytettiin normaaliravintona kalan ja lihan lisukkeena.

Kirjan on julkaissut Suomen antropologinen seura vuonna 1979, ja lainaus löytyy sivuilta 94-95.

Aweb, nyt peru puheesi.

Vierailija

Napapaholainen tarkoittaa sitä, että metsänrajalla (joka Suomessa sijoittuu Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntiin) puut elävät selviytymisen äärirajoilla. Ilmaston muutos, hakkuut, metsäpalot, koivumittarituhot yms., hävittävät metsiä, ja ankaran ilmaston takia metsä ei kykene uusiutumaan. Eli ilmaston äärirajoilla metsiä ei saa hakata sileiksi, koska se ei enää uusiudu. Uusiutumista tapahtuu metsässä puuston suojassa mutta metsää ei synny aukeille paikoille josta puut on jostakin syytä hävitetty/hävinneet.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Killa son kuule pörhönen niin että Aslakki ei mithän tunnusta , vaikka
viikko pijettäs putkassa.
Mie asun lihan ja leivän rajan yläpuolella.
Täällä ei ole leipä ollu niin helkatin tärkejää ku etelässä.
Vanaha lannan ja lapin raja on meiltä , suunnilhen 100 kilometriä
etelhän. Niin että reilusti lapin puolella ( lihan puolella ) täällä asuthan.
Vieläki meillä syyvhän enämpi lihhaa ku leipää.

Niin että en tunnusta, en vaikka putkassa pijettäs viikko.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat