Sterilisoivan valon aallonpituus ja teho
Sterilisoivan valon aallonpituus ja teho
Viestejä11226
klo 7:58 | 19.1.2019
Tilasin ebaysta UV-lednauhaa josta voisin rakentaa sterilisoivan valon esim. kesämökin kellariin. Mikä valon aallonpituus toimii parhaiten tässä tarkoituksessa? Halvalla saisi nyös uv-loisteputki mutta jossain mainittiin että niiden aallonpituus ei osu parhaiten tässä käytössä joten tehoa menee "hukkaan"?
Voiko uv-valon bakteereja tms. tuhoavasta vaikutuksesta sanoa mitään nyrkkisääntöarviota paljonko valotehoa millä aallonpituudella tarvitaan tekemään esim. 90% desfiointi?
Sivut
260nm tällä aallonpituudella dna absorboi säteilyn tehokkaimmin johon vaikutus perustuu.
Minkä 90%:een desinfiointiin? Uv on melko heikko desinfiointi menetelmä. Kohteen täytyy olla pintapuhdas että siitä on mitään hyötyä. Ja sittenkin toimivuus ei koskaan ole täydellistä.
Ei onnistu sterilointi ledeillä eikä loisteputkella. Siihen tavitaan UV-lamppu, jossa on kvartsiputki niin että UV pääsee ulos. Noita saa elektroniikkamyymälöistä jotka myy eprommien tyhjennyslaitteita.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Jotenkin tuntuisi, että valossa kaikki kasvaa paremmin kuin täysin pimeässä. Valon siis täytyisi olla aallonpituudeltaan kaiketi sellaista missä vähiten ajattelisi kasvien kasvavan, jos pasillit sitten käyttäytyy samalla tavalla kuin muut kasvit.
Tuolla mainitsemallani aallonpituudella 260nm. Sytosiini ja tymiini muodostaa kovalenttisen sidoksen toistensa kanssa joka tärvelee DNA:n ja tuhoaa useimmat solut. Itiöt kestää huomattavasti paremmin UV:ta kuin solut.
Uv valon teho perustuu siihen että valo läpäisee bakteerin tms. pinnan ja rikkoo solujen dna:n. Jos valolähde tuottaa tehokkaalla aallonpituusalueella valoa niin toimii.
Jos fotonin energia ylittää molekyylisidosten rikkomiseen vaadittavan energian, niin sitten valo tuhoaa kudosta ja soluja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
Usein pidetään ionisoivan säteilyn fotonin energian alarajana 10 eV joka vastaa 124 nm aallonpituutta. Varmaan monet solujen osat tykkäävät huonoa pitkäaaltoisemmastakin säteilystä.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Hommaa jostain perinteinen elohopealamppu liitäntälaitteineen, lyö ulkokuori rikki, ja steriloi. Se säteily ja sen tuottama otsonikaasu on sitten pahaksi kaikelle elämälle, myös kädellisille. Ne vahingoittavat myös materiaaleja. Käytä keraamista kantaa ja laita johdot alumiinisähköputkeen. Joidenkin valmistajien lamput menevät rikki muutamassa tunnissa (tarkoituksella), jos niitä käyttää ilman ulkokuorta, mutta joidenkin kestävät pitkään.
Elohopealampussa on jotain reilu 250 nm:n aallonpituuksia, jotka steriloivat. 180 nm:n alueen säteily tuottaa otsonia, joka on myös sterilointiaine. "UVC-lamput" ovat yleensä elohopealamppuja, joissa on kvartsikuori eikä loisteainetta.
260 nm:n alueen ledejä voi tietenkin myös käyttää, mutta kellarin kokoiseen tilaan tarviaan satoja ja ne maksavat kympin verran kappale.
Voihan elohopealamppua polttaa semmoisella virralla että se kestää vaikka isältä pojanpojalle. Minulla on hakkuripoweri jolla voi tehon tehon säätää sopivaksi. Lämpenee juuri sen verran kuin haluaa.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Saahan noita valmiita otsonaattoreitakin, millä poistetan orgaanisia hajuja, mm. homeen tuoksua ja kalman hajua, kun joku asuntoon kuollut. Toimii varmaan kesämökin kellarissakin.
Voi toki, mutta jos haluaa steriloida kellarin, siinä menee ikä ja terveys pihistämällä. Ainakin wanhan ajan rikkidioksidikäsittelyt olivat sellaisia, että siinä saa kärventää koko talven tuhdimmalla elohopealampulla mitä kaupasta löytyy, että saa saman vaikutuksen.
Tuo itsetuhotoiminto perustuu kai jonkun osan hapettumiseen. Sen tarkoitus on sammuttaa katulamppu, jonka ulkokuori hajoaa jostain syystä. En tiedä voiko sitä ohittaa tehoa alentamalla.
Elohopealampun tehoa säädetään virralla. En ole mitannut kuinka pienellä virralla lamppu sammuu, mutta melkoisen laajalla alueella voi virtaa ja tehoa säätää. Loisteputken mallinen 10 W vehje jota käytetään muistien tyhjentämiseen palaa ja valaisee ihan hyvin jo 1 W teholla. Voihan virran tietysti säätää niin suureksi, että lamppu räjähtää. Tuskinpa tuota estää muu kuin virtalähteen maksimiteho. Johonkin kellariin kannattaa tietysti hankkia vaikkapa 50 W lamppu tai jotain.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Minä ajattelin lähinnä normaalia elohopealamppua ja kuristinta. Säädettävän vaihtovirtalähteen (tasavirta rikkoo normaalirakenteiset elohopealamput) rakentaminen tai hankkiminen kellarin sterilointiin on vähän overkill. Romuna voi löytää toimivia 125, 250 ja 400 W valaisimia, jotka olivat yleisimmät koot ulko- ja teollisuusvalaisussa. Ja kenties pienemmillä sähköliikkeilläkin on varaston nurkassa muutama lamppu jäljellä, jotka ne myyvät mielellään pois.
Mitäs tässä nyt tarkalleen ottaen oltiin steriloimassa ja minkä takia?
Minä käytän ainoastaan normaaleja elohopealamppuja. Epänormaalia en ole vielä nähnyt.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
”Led-tekniikalla on mahdollista tehdä sinistä valoa, jossa ei ole ultraviolettia komponenttia. Siten se on ihmiselle vaaratonta.”
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/led-taipuu-monee...
Minulla olikin romuista tuollainen 125W elohopealampussa tehty otsonaattori. Jäi pois käytöstä kun tein paremman (enemmän otsonituottoa) plasmalevyyn perustuvan otsonaattorin. Sillä lähti hajut auton ilmastoinnista. Tuossa vehkeessä on 125W lamppu ja 80W kuristin. Kirkas valo joka tuottaa hajun perusteella heti otsonia. Mutta lämpene niin paljon että taidan virittää tuulettimen jäähdyttämään lamppua.
Ledeillä vain pääsisi niin pieneen tehotarpeeseen että voisi Li akuilla toimivan uv strelisaattorin.
Tuleeko ongelmaksi se, että valo tapa bakteeria kulman takana? Ts. joku kanta jää elämään sinne, minne valo ei osu.
Takuulla tulee, mutta on hyvin epätodennäköistä, että niistä mikrobeista on oikeaa haittaa, joten mielenrauha ja itse tekemisen ilo kattanevat vaivan ja rahanmenon kulut.
Sivut