Sivut

Kommentit (1895)

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4275

jatkoa  kommenttiin 1667

Unohtui mainita moottorivene 4,3 metrinen 50  hp Tohatsulla. Enhän minä sillä itse enää ajele, mutta hauskaa ajankulua aina keväisin putsata kaasari, kunnostaa kippi tms.  

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4275

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Optisia.

Koko kuvio lähtee valonnopeuden väärästä ymmärryksestä, ei tajuta sitä että sm-vuorovaikutus on kvanttitason tapahtuma, ei kappaletason, kappale on kiinteä staattinen, tuohon kun verrataan sm-kenttiä saadaan tuloksia jotka tukee kaikensuhteen c:tä,

Todellisuus on kuitenkin paljon jännempi, kappale on kvanttipöhinää, sitä kvanttipuuroa, yhtä helvetin hallittua kaaosta, liiketillaa löytyy joka makuun, tämä pöhinä on se olio  joka keskustelee sm-kenttien kanssa, ei kappaleen pinta.

Suomeksi se menee niin että tuolta kvanttipöhinästä löytyy sellaisessa liiketilassa oleva kvantti joka absorpoi fotonin silloin kun sen liiketila voi olla vaikka lähes sama kuin fotonin, siis sillä hetkellä on absorptio tapahtuu.

Tästä johtuu käsitys kaikensuhteenc;stä.

Tuossa jo mennään siis metsään, mutta kun otetaan huomioon edellämainittu, alkaa aikadilaatiot ja pituuskondraktiot saada järkevän syyn, optisia virheitä siis vain ja ainoastaan.

Pohtikaa sitä kelkkakoetta, rehellisesti ja sen jälkeen koko poppoo nurkkaan häpeämään aasinhattu päässä.

No, mitäs siinä vielä teet, hopi hopi.

Eivätköhän jo kaikki aikuiset tässä maailmassa tiedä, että kappaleet koostuvat pienen pienistä rakenneosista, joita voidaan sinun kvanttipörinäksesi kutsua. Varsinkin kaikki fyysikot tuon tietävät. Sinä et kutenkaan tajua, että tuolla kvanttipörinällä ei ole hevon paskan merkitystä siihen millä nopeudella valo kulkee tai mikä ko. nopeudeksi mitataan. Kvanttipörinällä ei ole myöskään suhteellisuusteorian pätevyyteen, pikemminkin sen pörinän luonne on seurausta kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian sinua vituttavasta todellisuudesta.

Kyllä sinäkin sen vielä tajuat, usko pois. Ei se valonnopeuteen tietenkään mitään vaikutakkaan, mutta se vaikuttaa siihen mitä mitataan, se riittää.

Ei se minua vituta ollenkaan, tämähän on kerrassaan riemastuttavaa, kuin maskikkahilloa ja köyhiäritareita, ei paremmasta väliä..

Vai että kapitalisti syö köyhiäritareita, ohhoh, eikä ole aprillipäiväkään. Vaikka varsinaiset riistokapitalistit ne vasta nuukia onkin. 

Miksei söisi, halvatun hyviä, tai oli, keliakia vei senkin herkun. keskustalainen olin äidinmaidosta, siis olin, nyt ei mitään kun keskusta kusi aamiasmuroihin. Kapitalismia on monenlaista, nykyinen epärehellinen riistosysteemi veroparatiiseineen ei oikein jaksa innostaa vaan pikemminkin päinvastoin, ällöttää ja vituttaa, ei sosialismikaan, kommunismista puhumattakaan, koditon siis olen tällä rintamalla, pitää katsoa persuja.

Niin että älä hyvä veikkonen kapitalistin viittaa minulle pue, sillä en kahtaisi sen viitan alla kyllä julkisella paikalla liikkua.

Jos tietäisit millaisessa kurimuksessa täällä ollaan....Kaikki lopettaa, eilen illalla urakoitsija soitti ja sanoi että nyt loppuu urakointi, ei kannata, saas nähdä lyödäänkö pillit pussiin meilläkin, omia koneita ei ole mitään mahdollisuutta enään hommata, arvaas ketä tästä nykymenosta syytän..

Kyllä minä tiedän nuo teikäläisten vaikeudet, kunhan vaan herjaa heitin - niinkuin usein mulloinkin.

Joka puolella on tiukkaa - töissä porukat palaa loppuun - niin kävi kotihengettärellekin, vaikka oli valtion hommissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Goswell
Seuraa 
Viestejä12719

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Optisia.

Koko kuvio lähtee valonnopeuden väärästä ymmärryksestä, ei tajuta sitä että sm-vuorovaikutus on kvanttitason tapahtuma, ei kappaletason, kappale on kiinteä staattinen, tuohon kun verrataan sm-kenttiä saadaan tuloksia jotka tukee kaikensuhteen c:tä,

Todellisuus on kuitenkin paljon jännempi, kappale on kvanttipöhinää, sitä kvanttipuuroa, yhtä helvetin hallittua kaaosta, liiketillaa löytyy joka makuun, tämä pöhinä on se olio  joka keskustelee sm-kenttien kanssa, ei kappaleen pinta.

Suomeksi se menee niin että tuolta kvanttipöhinästä löytyy sellaisessa liiketilassa oleva kvantti joka absorpoi fotonin silloin kun sen liiketila voi olla vaikka lähes sama kuin fotonin, siis sillä hetkellä on absorptio tapahtuu.

Tästä johtuu käsitys kaikensuhteenc;stä.

Tuossa jo mennään siis metsään, mutta kun otetaan huomioon edellämainittu, alkaa aikadilaatiot ja pituuskondraktiot saada järkevän syyn, optisia virheitä siis vain ja ainoastaan.

Pohtikaa sitä kelkkakoetta, rehellisesti ja sen jälkeen koko poppoo nurkkaan häpeämään aasinhattu päässä.

No, mitäs siinä vielä teet, hopi hopi.

Eivätköhän jo kaikki aikuiset tässä maailmassa tiedä, että kappaleet koostuvat pienen pienistä rakenneosista, joita voidaan sinun kvanttipörinäksesi kutsua. Varsinkin kaikki fyysikot tuon tietävät. Sinä et kutenkaan tajua, että tuolla kvanttipörinällä ei ole hevon paskan merkitystä siihen millä nopeudella valo kulkee tai mikä ko. nopeudeksi mitataan. Kvanttipörinällä ei ole myöskään suhteellisuusteorian pätevyyteen, pikemminkin sen pörinän luonne on seurausta kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian sinua vituttavasta todellisuudesta.

Kyllä sinäkin sen vielä tajuat, usko pois. Ei se valonnopeuteen tietenkään mitään vaikutakkaan, mutta se vaikuttaa siihen mitä mitataan, se riittää.

Ei se minua vituta ollenkaan, tämähän on kerrassaan riemastuttavaa, kuin maskikkahilloa ja köyhiäritareita, ei paremmasta väliä..

Vai että kapitalisti syö köyhiäritareita, ohhoh, eikä ole aprillipäiväkään. Vaikka varsinaiset riistokapitalistit ne vasta nuukia onkin. 

Miksei söisi, halvatun hyviä, tai oli, keliakia vei senkin herkun. keskustalainen olin äidinmaidosta, siis olin, nyt ei mitään kun keskusta kusi aamiasmuroihin. Kapitalismia on monenlaista, nykyinen epärehellinen riistosysteemi veroparatiiseineen ei oikein jaksa innostaa vaan pikemminkin päinvastoin, ällöttää ja vituttaa, ei sosialismikaan, kommunismista puhumattakaan, koditon siis olen tällä rintamalla, pitää katsoa persuja.

Niin että älä hyvä veikkonen kapitalistin viittaa minulle pue, sillä en kahtaisi sen viitan alla kyllä julkisella paikalla liikkua.

Jos tietäisit millaisessa kurimuksessa täällä ollaan....Kaikki lopettaa, eilen illalla urakoitsija soitti ja sanoi että nyt loppuu urakointi, ei kannata, saas nähdä lyödäänkö pillit pussiin meilläkin, omia koneita ei ole mitään mahdollisuutta enään hommata, arvaas ketä tästä nykymenosta syytän..

Kyllä minä tiedän nuo teikäläisten vaikeudet, kunhan vaan herjaa heitin - niinkuin usein mulloinkin.

Joka puolella on tiukkaa - töissä porukat palaa loppuun - niin kävi kotihengettärellekin, vaikka oli valtion hommissa.

Ihan sieltä syvältä on nykymeno kaiken kaikkiaan, mutta päivä kerrallaan on mentävä, tämä on sellaista terapiaa, saa ajatukset pois paskasta epäreilusta maailmasta, mutta varmaan olisi jotenkin aiheessa kuitenkin pysyttävä..

Minun mielestä noin.

PPo
Seuraa 
Viestejä14258

Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Nature
Seuraa 
Viestejä9279

PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Saman tapaisesta asiasta siinä on kyse. Eikä se nyt ole kovin oleellista miten siinä asia oli käsitelty, epämääräinen keslustelu.

Mielenkiintoisempi on se toinen linkki, johon laitoin viittauksen. Siinä oli pidempi analyysi vastaavantyyppisestä asiasta. Siitä kävi myös ilmi se että eri fyysikoilla vaikuttaisi olevan hieman erilaisia käsityksiä aikadilataation ja pituuskontraktion konkreettisuudesta.

Pääpointti on kuitenkin siinä että ei voida oikopäätä olettaa että v = -v'. Mistä se tiedetään mitä mittaustuloksia saadaan. "Maantienopeuksilla" keskinäiset nopeuspoikkeamat ovat havaitsemattoman pieniä. Kun nopeus on merkittävä osa valon nopeudesta, niin poikkeamat voivat olla epäsymmetriasta riippuen hyvinkin suuria.

PPo
Seuraa 
Viestejä14258

Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Saman tapaisesta asiasta siinä on kyse. Eikä se nyt ole kovin oleellista miten siinä asia oli käsitelty, epämääräinen keslustelu.

Mielenkiintoisempi on se toinen linkki, johon laitoin viittauksen. Siinä oli pidempi analyysi vastaavantyyppisestä asiasta. Siitä kävi myös ilmi se että eri fyysikoilla vaikuttaisi olevan hieman erilaisia käsityksiä aikadilataation ja pituuskontraktion konkreettisuudesta.

Pääpointti on kuitenkin siinä että ei voida oikopäätä olettaa että v = -v'. Mistä se tiedetään mitä mittaustuloksia saadaan. "Maantienopeuksilla" keskinäiset nopeuspoikkeamat ovat havaitsemattoman pieniä. Kun nopeus on merkittävä osa valon nopeudesta, niin poikkeamat voivat olla epäsymmetriasta riippuen hyvinkin suuria.

Jos näennäisnopeus, joka ei kuvaa kappaleen nopeutta, on suurempi kuin c, niin entä sitten?

Ei sillä ole mitään fysikaalista merkitystä.

Linkin, johon viittasit,  alussa on kuva, joka kertoo, mistä on kyse.

Pituuskontraktio liikkeen suunnassa, kohteen eri osien etäisyys havaitsijasta, vääristävät kohteen muotoa havaitsijan mielestä.

Vääristymistä kuvaavat yhtälöt on johdettu EST:aan nojautuen.

Nature
Seuraa 
Viestejä9279

PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Saman tapaisesta asiasta siinä on kyse. Eikä se nyt ole kovin oleellista miten siinä asia oli käsitelty, epämääräinen keslustelu.

Mielenkiintoisempi on se toinen linkki, johon laitoin viittauksen. Siinä oli pidempi analyysi vastaavantyyppisestä asiasta. Siitä kävi myös ilmi se että eri fyysikoilla vaikuttaisi olevan hieman erilaisia käsityksiä aikadilataation ja pituuskontraktion konkreettisuudesta.

Pääpointti on kuitenkin siinä että ei voida oikopäätä olettaa että v = -v'. Mistä se tiedetään mitä mittaustuloksia saadaan. "Maantienopeuksilla" keskinäiset nopeuspoikkeamat ovat havaitsemattoman pieniä. Kun nopeus on merkittävä osa valon nopeudesta, niin poikkeamat voivat olla epäsymmetriasta riippuen hyvinkin suuria.

Jos näennäisnopeus, joka ei kuvaa kappaleen nopeutta, on suurempi kuin c, niin entä sitten?

Ei sillä ole mitään fysikaalista merkitystä.

Ei välttämättä muuta fysikaalista merkitystä kuin että se poistaa pituuskontraktion tarpeen, kun nopeudet saavat (käsitteellisesti) vapaina muuttujina muokkautua konkreettisten fysikaalisten objektien sijaan.

Nature
Seuraa 
Viestejä9279

Vääristymät johtuvat siitä että paikkaa käytetään valon nopeuden vakioisuuden ohella teorian muodostuksessa sillä tavoin että siitä on seurauksena vääristymät. Kun paikat määritetään molemmissa suunnissa relaationopeuksilla v = -v' niin siitä seuraa epäsymmetria joka (matemaattisesti) vääristymisen aiheuttaa. Jos relaatio rakennettaisiin oikeao-opisesti mittausten perusteella siten ett' v <> -v' (kuten havaittu aikadilataatio osoittaa) niin vääristymiä ei syntyisi.

PPo
Seuraa 
Viestejä14258

Nature kirjoitti:
Vääristymät johtuvat siitä että paikkaa käytetään valon nopeuden vakioisuuden ohella teorian muodostuksessa sillä tavoin että siitä on seurauksena vääristymät. Kun paikat määritetään molemmissa suunnissa relaationopeuksilla v = -v' niin siitä seuraa epäsymmetria joka (matemaattisesti) vääristymisen aiheuttaa. Jos relaatio rakennettaisiin oikeao-opisesti mittausten perusteella siten ett' v <> -v' (kuten havaittu aikadilataatio osoittaa) niin vääristymiä ei syntyisi.
EST ennustaa, että liike vääristää havainoja mutta se ennustaa myös miten.

Kupera peili vääristää havaintoja. Prisma vääristää havaintoja jne...

Nämäkin voidaan ennustaa.

Mikä on ongelma?

Nature
Seuraa 
Viestejä9279

PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Vääristymät johtuvat siitä että paikkaa käytetään valon nopeuden vakioisuuden ohella teorian muodostuksessa sillä tavoin että siitä on seurauksena vääristymät. Kun paikat määritetään molemmissa suunnissa relaationopeuksilla v = -v' niin siitä seuraa epäsymmetria joka (matemaattisesti) vääristymisen aiheuttaa. Jos relaatio rakennettaisiin oikeao-opisesti mittausten perusteella siten ett' v <> -v' (kuten havaittu aikadilataatio osoittaa) niin vääristymiä ei syntyisi.
EST ennustaa, että liike vääristää havainoja mutta se ennustaa myös miten.

Kupera peili vääristää havaintoja. Prisma vääristää havaintoja jne...

Nämäkin voidaan ennustaa.

Mikä on ongelma?

Ei sen tarvitse olla mikään ongelma muulta osin kuin ymmärrettävyyden kannalta.

Löysin vielä linkin, jossa on sisällöllisesti sama asia kuin mitä itse esitin edellä tuosta epäsymmetriasta. Tuossa asiaa on vain lähestytty doppler-ilmiön näkökulmasta. Siinä on käytetty jopa samaa termistöä suhteellisen nopeuden aiheuttamasta symmetrisestä ensimmäisen kertaluokan taajuusmuutoksesta ja aikadilataation aiheuttamasta toisen kertaluokan epäsymmetrisestä taajuusmuutoksesta. Nuo liittyen niihin lennätettyihin atomikelloihin maapallon ympäri. Sama asia (epäsymmetrisyys) on sovellettavissa suoraan suhteellisiin nopeuksiin, kuten olen esittänyt.

redshift.vif.com/JournalFiles/V16NO2PDF/V16N2BUE.pdf

Oli miten oli, asia on mielenkiintoinen.

JPI
Seuraa 
Viestejä26941

Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Saman tapaisesta asiasta siinä on kyse. Eikä se nyt ole kovin oleellista miten siinä asia oli käsitelty, epämääräinen keslustelu.

Mielenkiintoisempi on se toinen linkki, johon laitoin viittauksen. Siinä oli pidempi analyysi vastaavantyyppisestä asiasta. Siitä kävi myös ilmi se että eri fyysikoilla vaikuttaisi olevan hieman erilaisia käsityksiä aikadilataation ja pituuskontraktion konkreettisuudesta.

Pääpointti on kuitenkin siinä että ei voida oikopäätä olettaa että v = -v'. Mistä se tiedetään mitä mittaustuloksia saadaan. "Maantienopeuksilla" keskinäiset nopeuspoikkeamat ovat havaitsemattoman pieniä. Kun nopeus on merkittävä osa valon nopeudesta, niin poikkeamat voivat olla epäsymmetriasta riippuen hyvinkin suuria.

Jos näennäisnopeus, joka ei kuvaa kappaleen nopeutta, on suurempi kuin c, niin entä sitten?

Ei sillä ole mitään fysikaalista merkitystä.

Ei välttämättä muuta fysikaalista merkitystä kuin että se poistaa pituuskontraktion tarpeen, kun nopeudet saavat (käsitteellisesti) vapaina muuttujina muokkautua konkreettisten fysikaalisten objektien sijaan.

Vai poistaa pituuskontraktion tarpeen?
Tuohan on aika kätevää, sitähän voisi soveltaa vaikka liikkumiseen ...hmm... miksei poistettais painovoiman tarvetta vaikka raketeilta, helpottais kovasti.

Mitähän jos poistaisit yksintein todellisen hitaushaistpaskavoiman tarpeen.
😂

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä9279

JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Saman tapaisesta asiasta siinä on kyse. Eikä se nyt ole kovin oleellista miten siinä asia oli käsitelty, epämääräinen keslustelu.

Mielenkiintoisempi on se toinen linkki, johon laitoin viittauksen. Siinä oli pidempi analyysi vastaavantyyppisestä asiasta. Siitä kävi myös ilmi se että eri fyysikoilla vaikuttaisi olevan hieman erilaisia käsityksiä aikadilataation ja pituuskontraktion konkreettisuudesta.

Pääpointti on kuitenkin siinä että ei voida oikopäätä olettaa että v = -v'. Mistä se tiedetään mitä mittaustuloksia saadaan. "Maantienopeuksilla" keskinäiset nopeuspoikkeamat ovat havaitsemattoman pieniä. Kun nopeus on merkittävä osa valon nopeudesta, niin poikkeamat voivat olla epäsymmetriasta riippuen hyvinkin suuria.

Jos näennäisnopeus, joka ei kuvaa kappaleen nopeutta, on suurempi kuin c, niin entä sitten?

Ei sillä ole mitään fysikaalista merkitystä.

Ei välttämättä muuta fysikaalista merkitystä kuin että se poistaa pituuskontraktion tarpeen, kun nopeudet saavat (käsitteellisesti) vapaina muuttujina muokkautua konkreettisten fysikaalisten objektien sijaan.

Vai poistaa pituuskontraktion tarpeen?
Tuohan on aika kätevää, sitähän voisi soveltaa vaikka liikkumiseen ...hmm... miksei poistettais painovoiman tarvetta vaikka raketeilta, helpottais kovasti.

Mitähän jos poistaisit yksintein todellisen hitaushaistpaskavoiman tarpeen.
😂

Olisihan se kätevää, kappaleita voisi siirtää paikasta toiseen pelkästään kitkaa / ilmanvastusta vastaan. Nyt tarvitaan ikävä kyllä voimaa myös  liikkeeseen saattamiseen ja pysäyttämiseen kun massahitaus hankaloittaa liiketilan muutoksia kiihtyvyyden mukaan. Valitettavasti hitausvoima ja painovoima luonnossa selkeästi ilmenevät, toisin kuin pituuskontraktio, josta ei ole olemassa mitään konkreettista havaintoa. Aikadilataatiosta havaintoja on olemassa.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2198

PPo kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Ei täällä kukaan ole EST:n perusteita ymmärtämätön, vastustus johtuu vain siitä että ne perusteet ovat järjettömät. Olen esittänyt erään vaihtoehdon, jonka perusteet ovat huomattavasti järkevämmät.
Kun B:n nopeus A:han nähden on v, sinun "järkevä" vaihtoehtosi A:n nopeudelle B:hen nähden gamma*v johtaa väistämättä ristiriitaiseen teoriaan.

Kaikki eivät pidä moista järkevänä:-)

Ei varmaankaan, mutta sille ei todellakaan ole mitään perustetta että nopeudet olisivat arvoltaan samat, paitsi illuusio eli kuvitelma siitä. Väärä mielikuva, joka johtaa väärään tulkintaan. Esittämässäni näkemyksessä ei ole mitään ristriitaa, se on sisäisesti konteksti kuten on EST:kin.

Jos se olisi ristiriidaton, niin silloin  B:n nopeus A:han nähden olisi gamma1*gamma*v. Tiedetää, että se on v.—>gamma1*gamma=1  eli ristiriita.

Jokainen havaitsija itsenäisesti mittaa toisen etenemän ja siihen kuluneen ajan, vain sattumalta kumpikin havaistija voi saada saman tuloksen. Kun toinen on vaihtanut liiketilaansa ja toinen ei, niin silloin on erittäin todennäköistä että mittaustulos ei ole sama arvoltaan. Kun on havaittu että (matkaajan) liike tai gravitaatio vaikuttaa ajankulkuun kertoimella gamma, silloin matkaaja saa lepoon jääneelle vastaavasti laskennaliisesti suuremman nopeuden. Looginen johtopäätös on täysin yksiselitteinen. Jos pituus kontraktoituu, se tietenkin vaikuttaa lopputulokseen, mutta siitä ei ole olemassa mitään konkreettista näyttöä. Asia on täsmälleen näin, eikä sen osalta ole olemassa mitään muita vaihtoehtoja.

Tulee sen verran rankasti alapaeukkua että täytyy hieman täsmentää. Toki "arkipäiväisissä" tilanteissa suhteellisen liikkeen nopeuksille saadaan toisiaan vastaavat arvot. Suurinopeuksisissa (0,1c - 0,99c) tilanteissa näin ei todennäköisesti ole. Tuolta osin siis sama tilanne kuin EST:ssä.

 Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’

Yllä on on esitetty, mitä EST:ssa ( ja klassisessa mekaniikassa) tarkoitetaan liikkeen suhteellisuudella.

Mitä on liikkeen suhteellisuus Naturen fysiikassa?

Liikkeen suhteellisuus on sitä että kappleet liikkuvat toistensa suhteen eri suuntiin. Siihen ei sisälly vaatimusta että kumpikin osapuoli mittaa toisilleen vastaavan nopeuden. Ongelma on siinä että v=ds/dt ja kumpikin mittaa paikkaeron (etenemän) ja aikaeron (keston) toisilleen erikseen (ei yhteisellä mittalaitteella). Eli noissa yhtälöissä käytettävät v:t eivät saisi ola samoja. Pitäisi olla v ja v', jotka pienillä nopeuksilla (Newtonin mekaniikassa) toki vastaavat toisiaan.

Jatketaan.

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’

Aiemmin esittämäsi perusteella   K liikkuu K':sta katsoen vastakkaiseen suuntaan nopeudella v'= v/√(1-v^2/c^2).

Jos esim v=4c/5, niin v'=4c/3>c!

Tästähän riemu syntyy.

K:sta lähetetty valonsäde saavuttaa K':n mutta K':sta lähetetty  ei saavuta koskaan K:aa.

Kuullostaa hieman ristiriitaiselta.

Noin se nopeuksien osalta menee kun asiaa tarkastellaan kiihdyttäneen koordinaatistosta. Lepoon jäänyt näyttää liikkuvan matkaa tekevän mielestä ylivalonnopeudella, mutta on syytä todeta että se on laskennallinen nopeus.

Liikettä vastaava nopeus on aina suhteessa lepoon jääneeseen. Jos molemmat ovat kiihdyttäneet, niin sitten siihen koordinaatistoon nähden josta on kiihdytetty. Koskaan ei voida reaalisesti kiihdyttää valonnopeuteen minkään koordinaatiston suhteen. Valo kyllä saavuttaa molemmat koska se reaalinen nopeus on alle c:n.

Esittämäsi  A:n nopeus B:n suhteen v'=v/√(1-v^2/c^2), kun B:n nopeus A:n suhteen on v, on selvästikin mahdoton.

Mutta eipä huoleen. Jargonia piisaa.............

Ei se ole mikään mahdoton vaan ehdoton silloin kun toinen on toiseen nähden suhteelliseen liikkeeseen kiihdyttänyt, nopeuteen v suhteessa kiihdyttämättömään. Se nopeus ei voi koskaan olla yli c:n, koska yli c:n ei voi levosta kiihdyttää. Jos ymmärtäisin asian yhdellä kertaa, ei sitä tarvitsisi toistaa kerta toisensa jälkeen.  Kiihdyttämmättömä nopeus on näennäisnopeus samalla tavalla kuin sen kiihtyminenkin (suhteessa kiihtyneeseen) on näennäistä.

Jargoni jatkuu joutavana hölynpölynä.

Alkutilanne on, että B:n nopeus A:n suhteen on v.

On täysin yhdentekevää, kuinka tähän tilanteeseen on päädytty.

Siitä vaan sitten kakasoparadoksi uusiksi, samoin kellojen hidastuminen maapallon ympärilennoila ym.

Silloin kun tilanne on se että ei tiedetä miten on kiihdytelty on olemassa vain yksi vaihtoehto selvittää asia. Kumpikin mittaa toisen nopeuden, niiden poikkeama kertoo millainen epäsymmetria tilanteessa vallitsee. Silloin kun ollaan oltu aluperin toistensa suhteen levossa tilanne on selvä (esittämäni mukaisena), kun toinen on kiihdyttänyt.

Siis toisessa koordinaatistossa v = dx/dt ja toisessa -v = dx'/dt', jos dx = dx' ja dt <> dt' niin silloin v <> v'.

Eikä tuota asiaa voi selvittää suhteelisen liikkeen osalta mitenkään muuten kuin erikseen mittaamalla kummassakin koordinaatistossa ja sitten verrata mittaustuloksia (siis silloin kun yhteistä referenssiä ei ole olemassa).

EST:ssä oletetaan lisäksi että dx<>dx' (pituuskontraktio), mutta se on täysin tarpeeton oletus, eikä tee itse asiasta yhtään yksinkertaisempaa - päinvastoin.

Naturen teoriassa on (hatusta vedetty) aikadilataatio mutta ei (muka tarpeetonta) pituuskontraktiota.

Tästä seuraa, että v≠v'.

Olen kysynyt, mikä on muunnos f siten, että v'=f(v)?

(v'=v/√(1-v^2/c^2) ei kelpaa.)

Jotta syntyisi ristiriidaton teoria, niin käänteismuunnoksen g pitää toteuttaa  yhtälö v=g(v')

Kysyn vielä kerran, mikä on f (ja g)?

Naturen teoriassa on havaittu aikadilataatio, mutta ei pituuskontarktiota, jota ei ole havaittu. Pelkän suhteellisen liikkeen tarkasteluun ei ole olemassa mitään funktiota, eikä pidäkkään olla. Funktiot ovat käytetävissä vain siinä tapauksessa että on olemassa yhteinen referenssi (esim. lepotila), johon tilanteita voidaan luotettavasti verrata.

Käyvät Naturen jutut yhä oudoimmiksi. Liike on aina suhteellista.

Ei ole absoluuttista liikettä.

Onko nyt niin, että Naturen teoriassa ei voida sanoa, mikä on B:n nopeus A:n suhteen, kun  A:n nopeus B:n suhteen on v?

Totta helvetissä liike on suhteellista, mutta mieti nyt edes sekunti miten sen nopeuden määrität. Se on etenemä ja jaettuna ajalla eikä sitä kukaan mittaaja / havaitsija voi toisen puolesta tehdä. Tällöin suhteellisesta liikkeestä tulee mitatuksi kaksi erillistä nopeutta, molemmat havaitsijat mittaavat toisensa nopeuden omaan koordinaatistoonsa nähden. Ne saadut mittaustulokset ovat arvoltaan joko samansuuruisia tai erisuurusia, ei ole olemassa mitään automaattia joka pakottaisi ne suhteellisen liikkeen nopeudet olemaan arvoltaan samat.

Boldattu pitää paikkaansa ja sen vuoksi EST:ssa on postuloitu, että ne ovat suuruudeltaan yhtä suuret. 

Niin kauan kun mittamiehet eivät ole osoittaneet,että ne ovat eri suuret, postulointi on perusteltu.

En ole nähnyt sellaista postulaattia, mutta olen kyllä nähnyt suhteellisuusteorian johtamisessa sellaista oletusta käytettävän. Kun teoriaan sisältyy useita sellaisia kohtia joiden todenperäisyys on kyseenalainen, joutuu koko teorian kyseenalaistamaan.

Voin asettaa tavoitteeksi (en välttämättä omaksi tavoitteekseni) osoittaa, että havainnot jotka näyttävät tukevan suhteelisuusteoriaa sopivat paremmin sellaiseen teoreettiseen malliin jossa  pituuskontraktiota ei tarvita.

Lorenz veti hatusta pituuskontraktion selittääkseen M-M-kokeen tuloksen.

Kuinka Naturen teoria selittää M-M-kokeen tuloksen?

Eihän Lorenz sitä (pelkästään) hatusta vetänyt vaan oletti että valo liiikkuu eetterin suhteen nopeudella c, josta seurauksena olisi  pituuskontraktio vuorovaikutusten hidastumisen seurauksena.

Havaivintojen perusteella vaikuttaa siltä että maan keskipisteen suhteen on olemassa pyörimätän (siis ulkoavaruuteen sidonnainen) koordinaatisto, jonka suhteen valon nopeus on vakio. Se selittäisi mm. GPS-sateelliitien aikaviipeet ja aikaerot Hafele&Keatinh atomikellokokeissa. Pituuskontraktiota tällöin ei tarvita koska M-M -mittauksessa valon lähde on samassa liiketilassa vastaanottimen kanssa, jolloin mitään poikkeaamaa ei voikaan havaita. M-M-kokeen selittämiseen ei siis tarvita mitään muuta. Aikadilataatio puolestaa selittyy juuri informaatioviiveellä, joka johtaa mm. kellojen hidastumiseen niiden liikkuessa tuon taustaframen suhteen.

???????????

M-M- kokeen suunnittelijat olettivat, että on olemassa koordinaatisto K, jonka suhteen valonnopeus on vakio.

Lisäksi he olettivat, että maalla on nopeus tämän koordinaatiston suhteen.

Kokeessa käytettiin kohtisuoria valonsäteitä, jotka kulkivat eri pitkät matkat K:ssa.

Kokeessa tätä matkaeroa ei havaittu ja tämä selitettiin pituuskontraktiolla.

Miksiköhän kenellekään ei tullut selitykseksi boldattu?:-)

Voi  taivas,  umpilluukalloinen  kapakkafyysikko  ei  ymmärrä  M&M - kokeesta  mitään.

Koe  ei  perustunut  eri  pitkien  matkojen  kulkemiseen  vaan  siihen,  että  edestäpäin  tulleella  valolla  oletettiin  olevan  30 km/s  suurempi  nopeus  verrattuna  sivulta  tulleeseen  valoon.

Olen aiemminkin kiinnittänyt huomiota trollin luetun ymmärtämiseen.

M-M- kokeen suunnittelijat olettivat, että on olemassa koordinaatisto K, jonka suhteen valonnopeus on vakio.

Lisäksi he olettivat, että maalla on nopeus tämän koordinaatiston suhteen.

Kokeessa käytettiin kohtisuoria valonsäteitä, jotka kulkivat eri pitkät matkat K:ssa.

Laboratoriokoordinaatistossa säteet kulkivat yhtä pitkät matkat. Sen sijaan K:ssa matkat ovat eri pitkät.

On  se  erittäin  törkeää,  että  kapakkafyysikko  PPo  esiintyy  "Euroopan  omistajana"  vaikkei  ymmärrä  mitään  edes  M&M - kokeesta.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12719

Nature kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa siis k = √(1 – v^2/c^2) on oikeastaan epäsymmetrisyyskerroin, jos mitattu v=v' -> k=1 (symmterinen tilanne).

Kun v --> c, niin k --> 0. Eli epäsymmetrisyys lisääntyy k:n arvon pienentyessä. Tai selkeämmin käänteisarvo k' = 1/k kuvaa epäsymmetrisyyden kasvua.

Tuossa linkissä

https://physics.stackexchange.com/questions/107149/apparent-velocity-of-...

on käsitelty saman tapaista asiaa jossa V <> -Vapp , eli sama asia v <> -v', jota itse korostin.  (Vapp = näennäisnopeus).

Viimeinen kommentti vastaa PPo:n (laitostieteen) näkemystä eli että se pitäisi olla v = -v', eikä mistään löydy muunlaista tietoa. No nyt löytyy.

Imagine a stealthed1 alien vessel is approaching the earth with relative velocity 𝛽=𝑣/𝑐,β=vc.

Mikä on edellä kuvatun raketin nopeus maahan nähden?

Minkä teorian mukaan?

Tietenkin sen teorian mukaan, jossa nopeus määritellään ∆x/∆t.

Siis mikä on raktein nopeus maahan nähden?

Mikä mahtaa olla linkissä lasketun näennäisen nopeuden fysikaalinen merkitys?

Oma näkemys v' = -∆x/∆t', suhtis v' = -v = -∆x/∆t (vaatii toteutuakseen pituuskontraktion).

Näennäisnopeuden kertoo sen millä nopeudella maa näyttää lähestyvän alusta, kun aluksen aika on hidastunut jolloin maan nopeus on samassa (epäsymmetrisyyden määrittämässä) suhteessa nopeutunut, 

????????

Linkissä  on kaikki annettu maan koordinaatistossa joten mitä tekemistä pituuskontraktiolla tai aluksen hidastuneella ajalla on sen kanssa, kun lasketaan raketin nopeutta maahan nähden?

Linkissä  ei ole laskettu raketin nopeutta maahan nähden, vaan jotain muuta.

Saman tapaisesta asiasta siinä on kyse. Eikä se nyt ole kovin oleellista miten siinä asia oli käsitelty, epämääräinen keslustelu.

Mielenkiintoisempi on se toinen linkki, johon laitoin viittauksen. Siinä oli pidempi analyysi vastaavantyyppisestä asiasta. Siitä kävi myös ilmi se että eri fyysikoilla vaikuttaisi olevan hieman erilaisia käsityksiä aikadilataation ja pituuskontraktion konkreettisuudesta.

Pääpointti on kuitenkin siinä että ei voida oikopäätä olettaa että v = -v'. Mistä se tiedetään mitä mittaustuloksia saadaan. "Maantienopeuksilla" keskinäiset nopeuspoikkeamat ovat havaitsemattoman pieniä. Kun nopeus on merkittävä osa valon nopeudesta, niin poikkeamat voivat olla epäsymmetriasta riippuen hyvinkin suuria.

Jos näennäisnopeus, joka ei kuvaa kappaleen nopeutta, on suurempi kuin c, niin entä sitten?

Ei sillä ole mitään fysikaalista merkitystä.

Ei välttämättä muuta fysikaalista merkitystä kuin että se poistaa pituuskontraktion tarpeen, kun nopeudet saavat (käsitteellisesti) vapaina muuttujina muokkautua konkreettisten fysikaalisten objektien sijaan.

Vai poistaa pituuskontraktion tarpeen?
Tuohan on aika kätevää, sitähän voisi soveltaa vaikka liikkumiseen ...hmm... miksei poistettais painovoiman tarvetta vaikka raketeilta, helpottais kovasti.

Mitähän jos poistaisit yksintein todellisen hitaushaistpaskavoiman tarpeen.
😂

Olisihan se kätevää, kappaleita voisi siirtää paikasta toiseen pelkästään kitkaa / ilmanvastusta vastaan. Nyt tarvitaan ikävä kyllä voimaa myös  liikkeeseen saattamiseen ja pysäyttämiseen kun massahitaus hankaloittaa liiketilan muutoksia kiihtyvyyden mukaan. Valitettavasti hitausvoima ja painovoima luonnossa selkeästi ilmenevät, toisin kuin pituuskontraktio, josta ei ole olemassa mitään konkreettista havaintoa. Aikadilataatiosta havaintoja on olemassa.

Hitausvoiman synty on aivan selviö, kunhan pohtii mitä se massa on pohjimmiltaan ja hyväksyy sen.

Kyse on massattomien vvkvanttien liikemäärän siirrosta, kiihtyvyydestä ja sen seurauksena epäsymmetriseksi muuttuvasta vvtaajuudesta massan sisäisessä kvanttipuurossa, jokainen pari on toki symmetrinen mutta pareissa on eroa ja se on siinä, hitausvoima.

Vai mitä JPI: :-)

Minun mielestä noin.

Nature
Seuraa 
Viestejä9279

Goswell kirjoitti:

Hitausvoiman synty on aivan selviö, kunhan pohtii mitä se massa on pohjimmiltaan ja hyväksyy sen.

Kyse on massattomien vvkvanttien liikemäärän siirrosta, kiihtyvyydestä ja sen seurauksena epäsymmetriseksi muuttuvasta vvtaajuudesta...

Elektroniverhon ja raskaan ytimen välillä vallitseva vuorovaikutus muodostuu kiihdytyksessä toki epäsymmetriseksi, kun raskas ydin pyrkiii säilyttämään liiketilansa, mutta ei  se massahitauden perusluonnetta selitä. Virtuaalihiukkasten vuorovaikutuksesta voi olla kyse, mutta silloin niillä pitäisi olla kytkös ympäröivään tilaan / paikalliseen taustaan. Muuten menee ns. tukasta nostamiseksi, kvanttipuuronkin osalta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat