Sivut

Kommentit (2100)

Goswell
Seuraa 
Viestejä12921

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jos junanvaunun toinen kylki olisi kokonaan lasia, laiturin havaitsija näkisi valon ensin heijastuvan takaseinästä, ja hetken päästä etuseinästä. Nyt jos voitaisiin vähentää aika kauanko valo kulkee kummastakin seinästä havaitsijan silmiin, havaitsija toteaisi valon tulleen aikaisemmin takaseinästä. Eli toteaisi laiturin koordinaatistossa valon osuvan ensin takaseinään, koska takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Eikä se vain näyttäsi siltä, vaan valo todella osuisi eri aikaan seiniin. 

Tuo ei uppoa minulle sitten millään.

Valo liikkuu väliaine ilmassa yhdellä nopeudella, lähes c, vaunussa ilmamassa liikkuu vaunun mukana joten on sama vaikka tehtäisiin koe tyhjiössä, valo saavuttaa seinät yhtäaikaa, miten ihmeessä peräseinä voi tulla valoa vastaan yhtään sen enempää kuin etuseinä menee sitä karkuun, menopaluu aika on sama molemmissa suunnissa, ei laiturilla ole osaa eikä arpaa tuohon tapahtumaan.

Kun ajatellaan se havaitsija laiturille homma muuttuu, peräseinä tulee häntä kohti ja etuseinä karkaa havaitsijan suhteen, tottakait hän näkee peräseinän tapahtuman tapahtuvan ensin. koska se on lähempänä..

Tuo boldatti lauseesi.

Jos seisot laiturilla, ja lamppu vaunun sisällä syttyy kun etuseinä on sinun kohdalla. Kumman välähdyksen kuvittelisit näkeväsi ensin? Onhan etuseinä vaunun pituuden verran lähempänä sinua  kuin takaseinä.

Kun suhtiksesta jutellaan, niin saattaisi olla asiallista unohtaa tuo näkeminen/havaitseminen ihan kokonaan, ainakin Gossua se vain sotkee.

Jaa, tiedäppä tuota. havaitsija viittaa havaintoon, siis mahdollisuuteen tehdä havainto, onko siinä havaitsijaa vai ei on sivuseikka. Havainto taas tehdään sm-kentän kautta joten...

Tuo koe menee niin että lamppu välähtää silloin kun laiturilla oleva havaitsija tai paikka on liikkuvassa vaunussa olevan  lampun kohdalla, sinä aikana kun valo matkaa seinään, vaunu liikkuu, seinät on jo eri etisyydellä on informaatio valon seinän tavaittamisesta saapuu havaitsijalle tai merkittyyn paikkaan laiturilla.

Viiveetön havaitsija näkisi myös yhtäaikaisen välähdyksen koska viivettä ei ole, ero on siinä että vaunun kaskellä oleva joutuu odottamaan paluupulssin saadakseen tiedon seinien välähdyksestä, viiveetön näkee sen heti kun se tapahtuu, mistä tahansa..


Viiveeton havaitsija näkisi yhtäaikaiset välähdykset vain jos se välähdyksen aiheuttava valokin kulkisi leikisti äärettömällä nopeudella. Mutta kun ei kulje, niin viiveetön havaitsija "näkee" asiat täsmälleen Lorentz-muunnoksen mukaisina ja eri aikaisina. Oikea havaitsija sitten tässä tapauksessa taas näkee muuten saman kuin viiveetönkin, paitsi valon äärellisestä nopeudesta johtuen hieman myöhemmin.

No ei. Vaunun keskellä oleva lamppu välähtää, valo alkaa laajeta pallokuoren lailla nopeudella c joka suuntaan, se tekee ensin vaunun seiniin keskelle pisteen jotka alkaa laajeta, piste syntyy molempiin seiniin yhtäaikaa.

Viiveetönkään ei näe etenevää valoa vaunussa, vasta kun seinästä syntyy uusi pallokuori joka alkaa laajeta nopeudella c viiveetön havaitsee seinän välähdyksen, siis pisteen syntyessä, välähdys on yhtäaikainen ja sen voi mitata keskellä vaunua olevalla ilmaisimella, paluupulssi saapuu yhtäaikaa vaunun keskelle.

Jos havaitsija kerran on viiveetön, niin se on viiveetön, yhtäaikainen välähdys on selvääkin selvempi tapaus.

Lisäksi pitäisi olla selvää että jos havaitsija on viiveetön, se/hän voi sijaita vaikka vihdissä tai andromedaalla kun juna on kuopion asemalla.

Tai niin, eihän tuossa selityksessä mitään väärin ole, mutta mitä yrität sillä todistaa, kun tuo asia tuskin on kenellekkään epäselvä. 

Sensijaan et sano sanaakaan tapahtumasta laiturin havaitsijan kokemana, joka seisoo juuri lampun kohdalla valon välähtäessä. Sitähän sinä et ymmätänyt oikein.

Kyllä minä sen ymmärrän ihan oikein, tuo vaunussa tapahtuva on absoluutti, se mitä todella tapahtuu, seinät välähtää yhtäaikaa.

Laiturilla lampun syttymiskohdalta se menee näin, hetkellä jolloin lamppu välähtää vaunun liike on yhä tasaista, sinä aikana kun valo etenee molempiin seiniin täysin symmetrisesti, vaunu laiturilla olevan pisteen suhteen liikkuu, peräseinä on nyt hiukan lähempänä ja etuseinä hiukan kauempana tuosta pisteestä sillä hetkellä kun valo saavuttaa seinät, yhtäaikaa.

Laiturin pisteessä oleva normaali havaitsija näkee peräseinän välähtävän ensin, etuseinän myöhemmin, viiveetön havaitsee tietysti sen mitä todella tapahtuu, yhtäaikaisen välähdyksen.

Ja voin sanoa jo nyt, tässä ei ole ensimmäistäkään virhettä.

Minun mielestä noin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jos junanvaunun toinen kylki olisi kokonaan lasia, laiturin havaitsija näkisi valon ensin heijastuvan takaseinästä, ja hetken päästä etuseinästä. Nyt jos voitaisiin vähentää aika kauanko valo kulkee kummastakin seinästä havaitsijan silmiin, havaitsija toteaisi valon tulleen aikaisemmin takaseinästä. Eli toteaisi laiturin koordinaatistossa valon osuvan ensin takaseinään, koska takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Eikä se vain näyttäsi siltä, vaan valo todella osuisi eri aikaan seiniin. 

Tuo ei uppoa minulle sitten millään.

Valo liikkuu väliaine ilmassa yhdellä nopeudella, lähes c, vaunussa ilmamassa liikkuu vaunun mukana joten on sama vaikka tehtäisiin koe tyhjiössä, valo saavuttaa seinät yhtäaikaa, miten ihmeessä peräseinä voi tulla valoa vastaan yhtään sen enempää kuin etuseinä menee sitä karkuun, menopaluu aika on sama molemmissa suunnissa, ei laiturilla ole osaa eikä arpaa tuohon tapahtumaan.

Kun ajatellaan se havaitsija laiturille homma muuttuu, peräseinä tulee häntä kohti ja etuseinä karkaa havaitsijan suhteen, tottakait hän näkee peräseinän tapahtuman tapahtuvan ensin. koska se on lähempänä..

Tuo boldatti lauseesi.

Jos seisot laiturilla, ja lamppu vaunun sisällä syttyy kun etuseinä on sinun kohdalla. Kumman välähdyksen kuvittelisit näkeväsi ensin? Onhan etuseinä vaunun pituuden verran lähempänä sinua  kuin takaseinä.

Kun suhtiksesta jutellaan, niin saattaisi olla asiallista unohtaa tuo näkeminen/havaitseminen ihan kokonaan, ainakin Gossua se vain sotkee.

Jaa, tiedäppä tuota. havaitsija viittaa havaintoon, siis mahdollisuuteen tehdä havainto, onko siinä havaitsijaa vai ei on sivuseikka. Havainto taas tehdään sm-kentän kautta joten...

Tuo koe menee niin että lamppu välähtää silloin kun laiturilla oleva havaitsija tai paikka on liikkuvassa vaunussa olevan  lampun kohdalla, sinä aikana kun valo matkaa seinään, vaunu liikkuu, seinät on jo eri etisyydellä on informaatio valon seinän tavaittamisesta saapuu havaitsijalle tai merkittyyn paikkaan laiturilla.

Viiveetön havaitsija näkisi myös yhtäaikaisen välähdyksen koska viivettä ei ole, ero on siinä että vaunun kaskellä oleva joutuu odottamaan paluupulssin saadakseen tiedon seinien välähdyksestä, viiveetön näkee sen heti kun se tapahtuu, mistä tahansa..


Viiveeton havaitsija näkisi yhtäaikaiset välähdykset vain jos se välähdyksen aiheuttava valokin kulkisi leikisti äärettömällä nopeudella. Mutta kun ei kulje, niin viiveetön havaitsija "näkee" asiat täsmälleen Lorentz-muunnoksen mukaisina ja eri aikaisina. Oikea havaitsija sitten tässä tapauksessa taas näkee muuten saman kuin viiveetönkin, paitsi valon äärellisestä nopeudesta johtuen hieman myöhemmin.

No ei. Vaunun keskellä oleva lamppu välähtää, valo alkaa laajeta pallokuoren lailla nopeudella c joka suuntaan, se tekee ensin vaunun seiniin keskelle pisteen jotka alkaa laajeta, piste syntyy molempiin seiniin yhtäaikaa.

Viiveetönkään ei näe etenevää valoa vaunussa, vasta kun seinästä syntyy uusi pallokuori joka alkaa laajeta nopeudella c viiveetön havaitsee seinän välähdyksen, siis pisteen syntyessä, välähdys on yhtäaikainen ja sen voi mitata keskellä vaunua olevalla ilmaisimella, paluupulssi saapuu yhtäaikaa vaunun keskelle.

Jos havaitsija kerran on viiveetön, niin se on viiveetön, yhtäaikainen välähdys on selvääkin selvempi tapaus.

Lisäksi pitäisi olla selvää että jos havaitsija on viiveetön, se/hän voi sijaita vaikka vihdissä tai andromedaalla kun juna on kuopion asemalla.

Tai niin, eihän tuossa selityksessä mitään väärin ole, mutta mitä yrität sillä todistaa, kun tuo asia tuskin on kenellekkään epäselvä. 

Sensijaan et sano sanaakaan tapahtumasta laiturin havaitsijan kokemana, joka seisoo juuri lampun kohdalla valon välähtäessä. Sitähän sinä et ymmätänyt oikein.

Kyllä minä sen ymmärrän ihan oikein, tuo vaunussa tapahtuva on absoluutti, se mitä todella tapahtuu, seinät välähtää yhtäaikaa.

Laiturilla lampun syttymiskohdalta se menee näin, hetkellä jolloin lamppu välähtää vaunun liike on yhä tasaista, sinä aikana kun valo etenee molempiin seiniin täysin symmetrisesti, vaunu laiturilla olevan pisteen suhteen liikkuu, peräseinä on nyt hiukan lähempänä ja etuseinä hiukan kauempana tuosta pisteestä sillä hetkellä kun valo saavuttaa seinät, yhtäaikaa.

Laiturin pisteessä oleva normaali havaitsija näkee peräseinän välähtävän ensin, etuseinän myöhemmin, viiveetön havaitsee tietysti sen mitä todella tapahtuu, yhtäaikaisen välähdyksen.

Ja voin sanoa jo nyt, tässä ei ole ensimmäistäkään virhettä.

Parannusta mutta boldattu on väärin.

Laiturin "normaali" havaitsija ja viiveetön havaitsija näkevät kumpikin takaseinässä välähtävän ensin.

Kuitenkin normaali havaitsija näkee välähdysten eron taka- ja etuseinien välillä suurempana kuin viiveetön havaitsija, koska valon kulkuaika etusenästä havaitsijan silmään kestää kauemmin kuin takasenästä, koska etuseinä on kauempana havaitsijsta kuin takaseinä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
H.O.H
Seuraa 
Viestejä2215

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jos junanvaunun toinen kylki olisi kokonaan lasia, laiturin havaitsija näkisi valon ensin heijastuvan takaseinästä, ja hetken päästä etuseinästä. Nyt jos voitaisiin vähentää aika kauanko valo kulkee kummastakin seinästä havaitsijan silmiin, havaitsija toteaisi valon tulleen aikaisemmin takaseinästä. Eli toteaisi laiturin koordinaatistossa valon osuvan ensin takaseinään, koska takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Eikä se vain näyttäsi siltä, vaan valo todella osuisi eri aikaan seiniin. 

Tuo ei uppoa minulle sitten millään.

Valo liikkuu väliaine ilmassa yhdellä nopeudella, lähes c, vaunussa ilmamassa liikkuu vaunun mukana joten on sama vaikka tehtäisiin koe tyhjiössä, valo saavuttaa seinät yhtäaikaa, miten ihmeessä peräseinä voi tulla valoa vastaan yhtään sen enempää kuin etuseinä menee sitä karkuun, menopaluu aika on sama molemmissa suunnissa, ei laiturilla ole osaa eikä arpaa tuohon tapahtumaan.

Kun ajatellaan se havaitsija laiturille homma muuttuu, peräseinä tulee häntä kohti ja etuseinä karkaa havaitsijan suhteen, tottakait hän näkee peräseinän tapahtuman tapahtuvan ensin. koska se on lähempänä..

Tuo boldatti lauseesi.

Jos seisot laiturilla, ja lamppu vaunun sisällä syttyy kun etuseinä on sinun kohdalla. Kumman välähdyksen kuvittelisit näkeväsi ensin? Onhan etuseinä vaunun pituuden verran lähempänä sinua  kuin takaseinä.

Kun suhtiksesta jutellaan, niin saattaisi olla asiallista unohtaa tuo näkeminen/havaitseminen ihan kokonaan, ainakin Gossua se vain sotkee.

Jaa, tiedäppä tuota. havaitsija viittaa havaintoon, siis mahdollisuuteen tehdä havainto, onko siinä havaitsijaa vai ei on sivuseikka. Havainto taas tehdään sm-kentän kautta joten...

Tuo koe menee niin että lamppu välähtää silloin kun laiturilla oleva havaitsija tai paikka on liikkuvassa vaunussa olevan  lampun kohdalla, sinä aikana kun valo matkaa seinään, vaunu liikkuu, seinät on jo eri etisyydellä on informaatio valon seinän tavaittamisesta saapuu havaitsijalle tai merkittyyn paikkaan laiturilla.

Viiveetön havaitsija näkisi myös yhtäaikaisen välähdyksen koska viivettä ei ole, ero on siinä että vaunun kaskellä oleva joutuu odottamaan paluupulssin saadakseen tiedon seinien välähdyksestä, viiveetön näkee sen heti kun se tapahtuu, mistä tahansa..


Viiveeton havaitsija näkisi yhtäaikaiset välähdykset vain jos se välähdyksen aiheuttava valokin kulkisi leikisti äärettömällä nopeudella. Mutta kun ei kulje, niin viiveetön havaitsija "näkee" asiat täsmälleen Lorentz-muunnoksen mukaisina ja eri aikaisina. Oikea havaitsija sitten tässä tapauksessa taas näkee muuten saman kuin viiveetönkin, paitsi valon äärellisestä nopeudesta johtuen hieman myöhemmin.

No ei. Vaunun keskellä oleva lamppu välähtää, valo alkaa laajeta pallokuoren lailla nopeudella c joka suuntaan, se tekee ensin vaunun seiniin keskelle pisteen jotka alkaa laajeta, piste syntyy molempiin seiniin yhtäaikaa.

Viiveetönkään ei näe etenevää valoa vaunussa, vasta kun seinästä syntyy uusi pallokuori joka alkaa laajeta nopeudella c viiveetön havaitsee seinän välähdyksen, siis pisteen syntyessä, välähdys on yhtäaikainen ja sen voi mitata keskellä vaunua olevalla ilmaisimella, paluupulssi saapuu yhtäaikaa vaunun keskelle.

Jos havaitsija kerran on viiveetön, niin se on viiveetön, yhtäaikainen välähdys on selvääkin selvempi tapaus.

Lisäksi pitäisi olla selvää että jos havaitsija on viiveetön, se/hän voi sijaita vaikka vihdissä tai andromedaalla kun juna on kuopion asemalla.

Tai niin, eihän tuossa selityksessä mitään väärin ole, mutta mitä yrität sillä todistaa, kun tuo asia tuskin on kenellekkään epäselvä. 

Sensijaan et sano sanaakaan tapahtumasta laiturin havaitsijan kokemana, joka seisoo juuri lampun kohdalla valon välähtäessä. Sitähän sinä et ymmätänyt oikein.

Kyllä minä sen ymmärrän ihan oikein, tuo vaunussa tapahtuva on absoluutti, se mitä todella tapahtuu, seinät välähtää yhtäaikaa.

Laiturilla lampun syttymiskohdalta se menee näin, hetkellä jolloin lamppu välähtää vaunun liike on yhä tasaista, sinä aikana kun valo etenee molempiin seiniin täysin symmetrisesti, vaunu laiturilla olevan pisteen suhteen liikkuu, peräseinä on nyt hiukan lähempänä ja etuseinä hiukan kauempana tuosta pisteestä sillä hetkellä kun valo saavuttaa seinät, yhtäaikaa.

Laiturin pisteessä oleva normaali havaitsija näkee peräseinän välähtävän ensin, etuseinän myöhemmin, viiveetön havaitsee tietysti sen mitä todella tapahtuu, yhtäaikaisen välähdyksen.

Ja voin sanoa jo nyt, tässä ei ole ensimmäistäkään virhettä.

Parannusta mutta boldattu on väärin.

Laiturin "normaali" havaitsija ja viiveetön havaitsija näkevät kumpikin takaseinässä välähtävän ensin.

Kuitenkin normaali havaitsija näkee välähdysten eron taka- ja etuseinien välillä suurempana kuin viiveetön havaitsija, koska valon kulkuaika etusenästä havaitsijan silmään kestää kauemmin kuin takasenästä, koska etuseinä on kauempana havaitsijsta kuin takaseinä. 

On  tuo  Kontra  jumankauta  kovakalloinen  laitoshoidokki.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jos junanvaunun toinen kylki olisi kokonaan lasia, laiturin havaitsija näkisi valon ensin heijastuvan takaseinästä, ja hetken päästä etuseinästä. Nyt jos voitaisiin vähentää aika kauanko valo kulkee kummastakin seinästä havaitsijan silmiin, havaitsija toteaisi valon tulleen aikaisemmin takaseinästä. Eli toteaisi laiturin koordinaatistossa valon osuvan ensin takaseinään, koska takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Eikä se vain näyttäsi siltä, vaan valo todella osuisi eri aikaan seiniin. 

Tuo ei uppoa minulle sitten millään.

Valo liikkuu väliaine ilmassa yhdellä nopeudella, lähes c, vaunussa ilmamassa liikkuu vaunun mukana joten on sama vaikka tehtäisiin koe tyhjiössä, valo saavuttaa seinät yhtäaikaa, miten ihmeessä peräseinä voi tulla valoa vastaan yhtään sen enempää kuin etuseinä menee sitä karkuun, menopaluu aika on sama molemmissa suunnissa, ei laiturilla ole osaa eikä arpaa tuohon tapahtumaan.

Kun ajatellaan se havaitsija laiturille homma muuttuu, peräseinä tulee häntä kohti ja etuseinä karkaa havaitsijan suhteen, tottakait hän näkee peräseinän tapahtuman tapahtuvan ensin. koska se on lähempänä..

Tuo boldatti lauseesi.

Jos seisot laiturilla, ja lamppu vaunun sisällä syttyy kun etuseinä on sinun kohdalla. Kumman välähdyksen kuvittelisit näkeväsi ensin? Onhan etuseinä vaunun pituuden verran lähempänä sinua  kuin takaseinä.

Kun suhtiksesta jutellaan, niin saattaisi olla asiallista unohtaa tuo näkeminen/havaitseminen ihan kokonaan, ainakin Gossua se vain sotkee.

Jaa, tiedäppä tuota. havaitsija viittaa havaintoon, siis mahdollisuuteen tehdä havainto, onko siinä havaitsijaa vai ei on sivuseikka. Havainto taas tehdään sm-kentän kautta joten...

Tuo koe menee niin että lamppu välähtää silloin kun laiturilla oleva havaitsija tai paikka on liikkuvassa vaunussa olevan  lampun kohdalla, sinä aikana kun valo matkaa seinään, vaunu liikkuu, seinät on jo eri etisyydellä on informaatio valon seinän tavaittamisesta saapuu havaitsijalle tai merkittyyn paikkaan laiturilla.

Viiveetön havaitsija näkisi myös yhtäaikaisen välähdyksen koska viivettä ei ole, ero on siinä että vaunun kaskellä oleva joutuu odottamaan paluupulssin saadakseen tiedon seinien välähdyksestä, viiveetön näkee sen heti kun se tapahtuu, mistä tahansa..


Viiveeton havaitsija näkisi yhtäaikaiset välähdykset vain jos se välähdyksen aiheuttava valokin kulkisi leikisti äärettömällä nopeudella. Mutta kun ei kulje, niin viiveetön havaitsija "näkee" asiat täsmälleen Lorentz-muunnoksen mukaisina ja eri aikaisina. Oikea havaitsija sitten tässä tapauksessa taas näkee muuten saman kuin viiveetönkin, paitsi valon äärellisestä nopeudesta johtuen hieman myöhemmin.

No ei. Vaunun keskellä oleva lamppu välähtää, valo alkaa laajeta pallokuoren lailla nopeudella c joka suuntaan, se tekee ensin vaunun seiniin keskelle pisteen jotka alkaa laajeta, piste syntyy molempiin seiniin yhtäaikaa.

Viiveetönkään ei näe etenevää valoa vaunussa, vasta kun seinästä syntyy uusi pallokuori joka alkaa laajeta nopeudella c viiveetön havaitsee seinän välähdyksen, siis pisteen syntyessä, välähdys on yhtäaikainen ja sen voi mitata keskellä vaunua olevalla ilmaisimella, paluupulssi saapuu yhtäaikaa vaunun keskelle.

Jos havaitsija kerran on viiveetön, niin se on viiveetön, yhtäaikainen välähdys on selvääkin selvempi tapaus.

Lisäksi pitäisi olla selvää että jos havaitsija on viiveetön, se/hän voi sijaita vaikka vihdissä tai andromedaalla kun juna on kuopion asemalla.

Tai niin, eihän tuossa selityksessä mitään väärin ole, mutta mitä yrität sillä todistaa, kun tuo asia tuskin on kenellekkään epäselvä. 

Sensijaan et sano sanaakaan tapahtumasta laiturin havaitsijan kokemana, joka seisoo juuri lampun kohdalla valon välähtäessä. Sitähän sinä et ymmätänyt oikein.

Kyllä minä sen ymmärrän ihan oikein, tuo vaunussa tapahtuva on absoluutti, se mitä todella tapahtuu, seinät välähtää yhtäaikaa.

Laiturilla lampun syttymiskohdalta se menee näin, hetkellä jolloin lamppu välähtää vaunun liike on yhä tasaista, sinä aikana kun valo etenee molempiin seiniin täysin symmetrisesti, vaunu laiturilla olevan pisteen suhteen liikkuu, peräseinä on nyt hiukan lähempänä ja etuseinä hiukan kauempana tuosta pisteestä sillä hetkellä kun valo saavuttaa seinät, yhtäaikaa.

Laiturin pisteessä oleva normaali havaitsija näkee peräseinän välähtävän ensin, etuseinän myöhemmin, viiveetön havaitsee tietysti sen mitä todella tapahtuu, yhtäaikaisen välähdyksen.

Ja voin sanoa jo nyt, tässä ei ole ensimmäistäkään virhettä.

Parannusta mutta boldattu on väärin.

Laiturin "normaali" havaitsija ja viiveetön havaitsija näkevät kumpikin takaseinässä välähtävän ensin.

Kuitenkin normaali havaitsija näkee välähdysten eron taka- ja etuseinien välillä suurempana kuin viiveetön havaitsija, koska valon kulkuaika etusenästä havaitsijan silmään kestää kauemmin kuin takasenästä, koska etuseinä on kauempana havaitsijsta kuin takaseinä. 

On  tuo  Kontra  jumankauta  kovakalloinen  laitoshoidokki.

Vanhallapiialle elämä voi olla tosi v-mäistä, kun ei miehestä tietoa, ja pitää pahaa oloaan purkaa täysin sivullisiin. Laita nyt Tideriin kuvaus h-tin kiukkusesta vanhastapiiasta. On niitä semmoisia naisiakin, jotka ottavat kirjekumppanin vankilasta - murhaajat ovatkin kaikkein suosituimpia - niin miksei joku mieskin haluaisi pelastaa sinut kurjuudestasi - onhan niitä ilotyttöjenkin  pelastamiseekin halukkaita. Mutta varo noita Auervaaroja - sullakin tietysti varallisuutta jo kertynyt, joka voi mennä sen siliän, jos uskot noiden salakavalat liehittelyt ja hellimiset. 

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

HOH

Varo tosiaan noita lipeviä hyväksikäyttäviä huijareita. Moni nainen on mennyt lentoasemalle vastaan upeaa adonistaan. Ja arvaa mitä. Tyhjin sydämin palaa kotikoloonsa mieli hajalla ja häpeissään kun ainakin psykiatrille on pakko kertoa totuus, että saisi jotakin rauhoittavaan ja mielialaa kohentavaa. 

Olen varottanut.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

HOH

Niin ja tälle ihanalla nalleharhulle ei riitä sinulta viemänsä asunto, auto ym omaisuus, vielä ottamasi pankkilaina, jotta pääsisi matkustamaan luoksesi, kun luottokortti varastettiin, ja pitää päästä Dubaihin selvittäämään asiaa uuden kortin saamiseksi - niin sitten -  "malttamttomana odotan päästäkseni sulkemaan sinut ihana prinsessani syliini", tämä huijari  lepertelee. Että ota nyt onkeesi, ennenkuin alat sinne Tinderiin kuviasi laittamaan.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2215

Kontra1 kirjoitti:
HOH

Niin ja tälle ihanalla nalleharhulle ei riitä sinulta viemänsä asunto, auto ym omaisuus, vielä ottamasi pankkilaina, jotta pääsisi matkustamaan luoksesi, kun luottokortti varastettiin, ja pitää päästä Dubaihin selvittäämään asiaa uuden kortin saamiseksi - niin sitten -  "malttamttomana odotan päästäkseni sulkemaan sinut ihana prinsessani syliini", tämä huijari  lepertelee. Että ota nyt onkeesi, ennenkuin alat sinne Tinderiin kuviasi laittamaan.

On  se  liikuttavaa  kun  VAJAAÄLYINEN  KONTRA 1  on  niin  huolehtivainen  muista  kansalaisista.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

HOH

Nythän mä hokaisin. Te kaksi poikkeuksellista tiedeihmistä, sinä vanhapiika ja savorinen uskoakseni vanhapoika - lyökääpä hynttyyt yhteen. Uskoisin että se kummasti rauhoittaisi tuota maanista kirjoittamisen kiihkoa molemmilta - voisitte suunnata kiihkonne ihan muille alueille, hmm. Täällä taas päästäisiin käynnistämään klassisen tieteen paikalleen juuttuneet vankkurit, teidän pseudotieteenne kun on vallanneet lähes koko tieteen  tieverkoston. Saanen esittää sydämelliset onnittelut jo näin ennakkoon. 

Goswell
Seuraa 
Viestejä12921

Jos siitä vaunukokeesta kuitenkin, ei siinä mitään ihmissuhdeasiatkin pitää hoitaa, mutta silti.

Mikähän tämä teidän semiviiveetön oikein on, ei oikein kumpaakaan. jos koetapahtuma on absoluuttisesti symmetrinen, vaunun keskellä tehtävä tarkistusmittaus sen osoittaa vääjäämättä, ei viiveetön voi, toistan, ei viiveetön voi havaita sellaista mitä ei tapahdu koska hän näkee juuri sen ja juuri silloin kun se tapahtuu, mistä tahansa.

Minun mielestä noin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Goswell kirjoitti:
Jos siitä vaunukokeesta kuitenkin, ei siinä mitään ihmissuhdeasiatkin pitää hoitaa, mutta silti.

Mikähän tämä teidän semiviiveetön oikein on, ei oikein kumpaakaan. jos koetapahtuma on absoluuttisesti symmetrinen, vaunun keskellä tehtävä tarkistusmittaus sen osoittaa vääjäämättä, ei viiveetön voi, toistan, ei viiveetön voi havaita sellaista mitä ei tapahdu koska hän näkee juuri sen ja juuri silloin kun se tapahtuu, mistä tahansa.

Yritä nyt käsittää, että lampun syttyessä laiturin havaitsijan kohdalla, valon lähtiessä eteenpäin ja taaksepäin, sillä on tietty kulkaika kumpaankin suuntaan. Tänä kulkuaikana takaseinä lähestyy laiturin havaitsijaa ja etusenä liikkuu poispäin havaitsijasta. Kun valo nopeus on 300 m mikrosekunnissa ja vaunu on 60 metriä pitkä, valon kulkuaika takaseinään on 0,09 mikrosekuntia, mutta etusenään 0,11 mikrosekuntia, jos vaunulla on hurja nopeus, luotijijuna esim.

No, nyt viiveetön havaitsija toteaa tuon aikaeron 0,02 mikrosekuntia.

"Normaali" havaitsijan kokema aikaero - onko se tuo kaksinkertaisena 0,04 mikrosekuntia noin suurinpiirtein.

Keskity nyt koko aivokapasiteelliasi tähän, ja palaa sitten asiaan, kun tuo on mennyt täydellisesti jakeluun.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2215

On  se  suuri  ihme  kun  vajaaälyinen  Kontra  ei  millään  käsitä  että  vaunun  keskeltä  olevalta  kahdelta  valonheittäjältä  eteen  ja  taakse  lähtevät  valokiilat  kulkevat  koko  ajan  vaunun  koordinaatistossa  ja  saavuttavat  molemmat  seinät  samanaikaisesti.

Kun  valo  törmää  yhtä  aikaa  seiniin  ja  heijastuu  niistä  ikkunoiden  kautta  esim.  kilometrin  etäisyydellä  radan  sivussa  olevan  havaitsijan  silmiin  näkee  havaitsija  seinistä  kimmonneen  valon  samanaikaisesti.

Kontran  ja  JPI:n  järki  on  niin  alhaisella  tasolla  etteivät  ikinä  käsitä  sitä,  että  valonheittimistä  seiniin  etenevä  valo  ei  missään  vaiheessa  kulje  vaunun  ulkopuolella  olevassa  koordinaatistossa  (ilmakehä)  vaan  aina  ja  vain  junan  koordinaatistossa.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

H.O.H kirjoitti:
On  se  suuri  ihme  kun  vajaaälyinen  Kontra  ei  millään  käsitä  että  vaunun  keskeltä  olevalta  kahdelta  valonheittäjältä  eteen  ja  taakse  lähtevät  valokiilat  kulkevat  koko  ajan  vaunun  koordinaatistossa  ja  saavuttavat  molemmat  seinät  samanaikaisesti.

Kun  valo  törmää  yhtä  aikaa  seiniin  ja  heijastuu  niistä  ikkunoiden  kautta  esim.  kilometrin  etäisyydellä  radan  sivussa  olevan  havaitsijan  silmiin  näkee  havaitsija  seinistä  kimmonneen  valon  samanaikaisesti.

Kontran  ja  JPI:n  järki  on  niin  alhaisella  tasolla  etteivät  ikinä  käsitä  sitä,  että  valonheittimistä  seiniin  etenevä  valo  ei  missään  vaiheessa  kulje  vaunun  ulkopuolella  olevassa  koordinaatistossa  (ilmakehä)  vaan  aina  ja  vain  junan  koordinaatistossa.

Lopettaisit nyt vaan nämä pölhöilysi täällä ja keskittisit häiden järjestelyyn. Otapa nyt pikapikaa yhteyttä tuohon tulevaan aviosiippaasi - ethän tietenkään ole hänelle vielä virkannut mitään tulevasta onnestanne, kun kaikki aika menee herjojen suunnitteluun.

JPI
Seuraa 
Viestejä27207

H.O.H kirjoitti:
On  se  suuri  ihme  kun  vajaaälyinen  Kontra  ei  millään  käsitä  että  vaunun  keskeltä  olevalta  kahdelta  valonheittäjältä  eteen  ja  taakse  lähtevät  valokiilat  kulkevat  koko  ajan  vaunun  koordinaatistossa  ja  saavuttavat  molemmat  seinät  samanaikaisesti.

Kun  valo  törmää  yhtä  aikaa  seiniin  ja  heijastuu  niistä  ikkunoiden  kautta  esim.  kilometrin  etäisyydellä  radan  sivussa  olevan  havaitsijan  silmiin  näkee  havaitsija  seinistä  kimmonneen  valon  samanaikaisesti.

Kontran  ja  JPI:n  järki  on  niin  alhaisella  tasolla  etteivät  ikinä  käsitä  sitä,  että  valonheittimistä  seiniin  etenevä  valo  ei  missään  vaiheessa  kulje  vaunun  ulkopuolella  olevassa  koordinaatistossa  (ilmakehä)  vaan  aina  ja  vain  junan  koordinaatistossa.

Kulkeeko jojo junanvaunun ulkopuolella jos hommaat jo jojon ja jojotat junan ilkunasta?
Onkos sulla jo se jojo jo?

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27207

Goswell kirjoitti:
Jos siitä vaunukokeesta kuitenkin, ei siinä mitään ihmissuhdeasiatkin pitää hoitaa, mutta silti.

Mikähän tämä teidän semiviiveetön oikein on, ei oikein kumpaakaan. jos koetapahtuma on absoluuttisesti symmetrinen, vaunun keskellä tehtävä tarkistusmittaus sen osoittaa vääjäämättä, ei viiveetön voi, toistan, ei viiveetön voi havaita sellaista mitä ei tapahdu koska hän näkee juuri sen ja juuri silloin kun se tapahtuu, mistä tahansa.

Kaikki havaitsijat näkevät sekä leikisti viiveettänäkevät kaiken tapahtuvan samalla ajanhetkellä mikäli kyseessä on yksi ainoa avaruuden tapahtuma. Useamman eripaikassa sattuvan tapahtuman samaikaisuutta ei kuitenkaan yleisesti ole olemassa. Josoa seuraavien sanokaamme viiden vuoden kuluttu pikkuhiljaa myönnät tosiasiat ja opiskella fysiikkaa.

3³+4³+5³=6³

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Goswell

Saunaanko sä olet menny miettimään, kun ei miehestä mitään elonmerkkiä?

Kun noita aikoja valon kulkuajalle laskin, junan täytyisi kulkea 3 metriä mikrosekunnissa - eli 3000  km/s. 

Aika haipakkaa. Jos tuo sinua vaivaa, mutta voihan noita nollia laittaa pilkun perään ennen ykköstä niin, että päästään tavallisen pikajunan nopeuksiin. Periaatteestahan vaan on kysymys, kun ei edes Teräsmies kykenisi erottamaan aikaeroa noissa välähdyksissä. 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat