Sivut

Kommentit (2100)

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Apua.

Oikea vastaus on 250 km/h, mutta miksi?

Älä perkele.  ei hajuakaan miksi..

Kuvittelin että täysin kimmoisa tuottaisi saman paluunopeuden kiinteästä seinästä, plus tässä  junan nopeus.

No leikitään, että olet unelma-ammatissasi veturinkuljettajana. Syöt juuri eväitäsi, ja sivusilmällä huomaat,  että joku kaheli seisoo raitella ja heittää pallon veturin keulaan ennenkuin edit vetää hätäjarrusta. No onneksi juna pyörät hirveesti kirskuen pysähyy juuri kun tyyppi on hyppäämässä sivuun poliisin nopeustuka kädessään.

No millä nopeudella pallo lähtee veturin keulasta takainsinpäin? Millä nopeudella veturin keula liikkuu maahan ja kaheliin nähden, ennenkuin ehdit vetäistä hätäjarrusta?

Tarkennan vielä. 

Oletetaan, että pallo painuu 1 cm kasaan aina yhtä 50 km/h nopeuden lisäystä kohti.

Kiinteään seinään pallo painuu yhden sentin kun se heitetetään 50 km/h.

 Jos myös seinä liikkuu palloa kohti 50 km/h,  se painuu 2 cm.

Jos myös seinä liikkuu palloa kohti 100 km/h,  se painuu 3 cm.  

No tuo sama 3 cm painuma edustaa patoutunutta energiaa 100 km/h + 50 km/h = 150 km/h.

Sinä siellä veturissa toteat pallon siis pomppavan keulasta tietysti tuon 3 cm painuman energialla eli 150 km/h.

Mutta kun veturi liikkuu 100 km/h maan ja kahelin suhteen;  150 km/h + 100km/h = 250 km/h.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Gossu

Tämä nopeusvektorien yhteenlaskun ja kappaleen kimmoisiuuden oppitunti varmaan menikin sitten jakeluun?

Seuraava oppitunti olis sitten voima ja kitka.

Olin eilen emännän kanssa tansseissa (meilläpäin sanotaan kotihengertärtä emännäksi näin arkikielessä). Mentiin limpparille. Kun mentiin pöytään, yritin avata pullon korkkia. Ihan tavallinen kierrekorkki Jaffapullo. Ei auennut - ei sitten millään. Emäntä sanoi, että annas kun minä. No selvähän se on ettei tuommoinen ehkä  jotain 55 kiloinen (ei anna koskaan katsoa vaakaa kun seisoo siinä), mutta tiesinhän minä sen ihan turhaksi yritykseksi, mutta annoin pullon kuitenkin hänelle. No menin kysymään myyjärouvalta korkinavaajaa. Tämä hymyili, otti pullon ja väänsi vasemmaalla kädellään korkin auki - minua lyhempi, mutta ehkä puolet paksumpi. Arvaa hävettikö.

No niin tässä siis kyseessä voima ja kitka. 

Voimalla on aina vastavoima, joka kohdistuu aina toiseen kappaleeseen (paina tämä nyt visusti mieleesi). Tässä tapauksessa siis rouvan sormien puristusvoima oli se voima ja suuri kitkakerroin rouvan sormien korkin välissä, ja vastavoima korkin ja pullon suun välisen kitkan aiheuttama vastavoima. Sitten astui kuvaan myös ns vääntömomentti rouva riuskassa käsivarressa. 

Miksi minä en saanut korkkia auki on mysteeri, mutta saattoi olla hikeä tanssin jälkeen sen verran että kitkakerroin sormien ja korkin välillä oli liian pieni.  Vääntömomenttia käsivarressa oli kyllä riittävä. Minä tiedän sen siitä, että komennuskeikalla - 60-luvulla kerran alettiin vääntää kättä paikallisten kavereiden kanssa - vajaa kymmenen ukkoa, ja voitin kaikki. Painoin silloin ehkä vajaa 70 kiloa. Mutta siitä seurasi pitkäaikainen kolotus oikean käden kyynärpäässä, vallankin matalapaineen aikana. 

Ei olla emännän kanssa aikoihin käyty tansseissa, kun hänellä on jaloissa kroonisia kipuja. Muut tanssit sujui minulta mainiosti, mutta jivessa olin vaikeuksissa, kun promenadikuvioissa (rinnakkain askellus) aina sekosi askelet. Pakko alkaa treenata kotona - on niin noloa kun penkillä istujat naureskelee meikäläisen kohellusta, ja emäntääkin niin nauratti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JPI
Seuraa 
Viestejä27207

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Apua.

Oikea vastaus on 250 km/h, mutta miksi?

Älä perkele.  ei hajuakaan miksi..

Kuvittelin että täysin kimmoisa tuottaisi saman paluunopeuden kiinteästä seinästä, plus tässä  junan nopeus.

Noinkaan helppo lasku ei siis onnistunut?
No toisaalta Gossufysiikassahan ei laskemisella ole paskankaan väliä, tärkeintä on että kädet heiluu ja suu käy.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Apua.

Oikea vastaus on 250 km/h, mutta miksi?

Älä perkele.  ei hajuakaan miksi..

Kuvittelin että täysin kimmoisa tuottaisi saman paluunopeuden kiinteästä seinästä, plus tässä  junan nopeus.

Miten kuvittelet osaavasi hahmottaa jotain valonnopeusfysiikkaa, kun yksikertainen dynamiikkakin on sulla hukassa?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Nature
Seuraa 
Viestejä9336

Goswell kirjoitti:
Muistakaa että me ei riidellä, asiat riitelee, antaa korven  ja katujen raikua mutta reilusti.

Mun mielestä pallon nopeus on n 150 km/h.

Noihan se menisi jos olisit vaunu kyydissä ja heittäsit sen pallon vaunun takaseinään, silloin se pallo etenisi seinästä pompattuaan maassa olijan suhteen 150 km/h.

PPo
Seuraa 
Viestejä14501

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Apua.

Oikea vastaus on 250 km/h, mutta miksi?

Älä perkele.  ei hajuakaan miksi..

Kuvittelin että täysin kimmoisa tuottaisi saman paluunopeuden kiinteästä seinästä, plus tässä  junan nopeus.

Kontra  jo asian selvitti ja kyllä sinunkin pitäisi seuraava päättely ymmärtää.

Pallon nopeus junaan nähden ennen törmäystä on -150 km/h.

Täysin kimmoisa törmäys—>

Pallon nopeus junaan nähden törmäyksen jälkeen on 150 km/h

joten pallon nopeus  radan varressa seisovaan nähden on

100 km/h+150 km/h=250 km/h

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Kun tässä ketjussa on enemmän eloa kuin tuolla turbo-ketjussa ottakaas kantaa tähän mysteeriin.

Mikä se sisäenergia oikein on tässä hävittäjän moottorin Laval-suuttimen selostuksessa. Kopsin selostuksen  jostakin ja laitoin kysymysmerkin tuon sisäenergian kohdalle, kun en ymmärrä onko kirjoittaja käsittänyt asian väärin. Rakettimoottorissahan on varmaan sama fysiikka. 

Yliääninen suihkuhan  saadaan syntymään Laval-suuttimella (suppeneva ja heti laajeneva).

"Kun virtaavan ilman paine, tiheys ja lämpötila (ja sisäenergia?) pienenevät jatkuvasti, suihkun liike-energia kasvaa ja nopeus ylittää äänennopeuden suihkun lämpötilassa,"

Goswell
Seuraa 
Viestejä12921

Oikein hyvin selitetty kontralta, kiitos.

Eusalle oikein hyvin voin, sitä valonnopeutta on funtsittu n 15 vuotta, tuota n 1 minuuttia. Hiukan erilainen systeemi fotonilla ja pallolla.

Minun mielestä noin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12921

Kontra1 kirjoitti:
Gossu

 Voimalla on aina vastavoima, joka kohdistuu aina toiseen kappaleeseen (paina tämä nyt visusti mieleesi). 

Just noin. Tästä päästään hitausvoimaan eli massanhitauteen.  Vaikka tuo pallo, sama pallo eri heittonopeuksilla aiheuttaa erilaisen voiman junankeulaan, miten se on mahdollista, pallon massa on täysin sama joka kerta nopeudesta riippumatta. Ainut selitys on erilainen kiihtyvyys, se taas johtuu nopeuserosta törmäyksessä.

Kontaktipinnalla voimapari on aina symmetrinen, erilainen eri kohtaamisnopeuksissa mutta aina symmetrinen, molempien kappaleiden massa on sama kaiken aikaa.

No niin kontra1, nyt päästään kvanttiloihin ja vuorovaikutustaajuuksiin. Junan kiihtyvyys on lähes plus miinus nolla törmäyksessä, mutta pallon ei, mitä suurempi kiihtyvyys pallolla on, sen suurempi vvtaajuus kohdistuu junan keulaan pallon sisäisestä kvanttirakenteesta.

Tuo vvtaajuus on se mikä siirtää voimavaikutusta noiden kappaleiden välillä, pienikin massa voi suuressa kiihtyvyydessa aikaansaada suuren voiman, mutta vain hetkeksi, kun kiihtyvyys lakkaa, lakkaa myös voima.

kun kuvittelet kappaleet siksi mitä todellisuudessa on, kvanttipuuroa ja sinne ne ziljoonat voimaparit, alkaa ajatus aueta miten hidasmassa syntyy kvanttitasolta kappaletason kontaktipinnan voimaksi.

Eli tuo mitä yllä sanoit, pitää paikkansa.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949

Goswell kirjoitti:
Oikein hyvin selitetty kontralta, kiitos.

Eusalle oikein hyvin voin, sitä valonnopeutta on funtsittu n 15 vuotta, tuota n 1 minuuttia. Hiukan erilainen systeemi fotonilla ja pallolla.


Kun minuutissa meni 100 km/h pieleen 15 vuodessa menee vähkntn 300 000 km/s pieleen.
:o]

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

JPI
Seuraa 
Viestejä27207

Goswell kirjoitti:
Oikein hyvin selitetty kontralta, kiitos.

Eusalle oikein hyvin voin, sitä valonnopeutta on funtsittu n 15 vuotta, tuota n 1 minuuttia. Hiukan erilainen systeemi fotonilla ja pallolla.

Juu, erilainen on systeemi koska valo painelee aina c:tä ja pallo mitä milloinkin sattuu. 😉

3³+4³+5³=6³

Kontra1
Seuraa 
Viestejä4950

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Gossu

 Voimalla on aina vastavoima, joka kohdistuu aina toiseen kappaleeseen (paina tämä nyt visusti mieleesi). 

Just noin. Tästä päästään hitausvoimaan eli massanhitauteen.  Vaikka tuo pallo, sama pallo eri heittonopeuksilla aiheuttaa erilaisen voiman junankeulaan, miten se on mahdollista, pallon massa on täysin sama joka kerta nopeudesta riippumatta. Ainut selitys on erilainen kiihtyvyys, se taas johtuu nopeuserosta törmäyksessä.

Kontaktipinnalla voimapari on aina symmetrinen, erilainen eri kohtaamisnopeuksissa mutta aina symmetrinen, molempien kappaleiden massa on sama kaiken aikaa.

No niin kontra1, nyt päästään kvanttiloihin ja vuorovaikutustaajuuksiin. Junan kiihtyvyys on lähes plus miinus nolla törmäyksessä, mutta pallon ei, mitä suurempi kiihtyvyys pallolla on, sen suurempi vvtaajuus kohdistuu junan keulaan pallon sisäisestä kvanttirakenteesta.

Tuo vvtaajuus on se mikä siirtää voimavaikutusta noiden kappaleiden välillä, pienikin massa voi suuressa kiihtyvyydessa aikaansaada suuren voiman, mutta vain hetkeksi, kun kiihtyvyys lakkaa, lakkaa myös voima.

kun kuvittelet kappaleet siksi mitä todellisuudessa on, kvanttipuuroa ja sinne ne ziljoonat voimaparit, alkaa ajatus aueta miten hidasmassa syntyy kvanttitasolta kappaletason kontaktipinnan voimaksi.

Eli tuo mitä yllä sanoit, pitää paikkansa.

Nyt taisi käydä niin, että ei oikein selvinnyt, pruukataan sanoa, substanssi tuossa kommentissasi. Mutta ei mittään. 

Nyt taisi selvitä se, miksen saanut sitä jaffapullon korkkia auki. Syy on fysiikkaa. Vasemalla kädellä korkki kiilautuu peukalohankaan ja  kitka on huomattavasti suurempi kuin oikealla kädellä kierrettäessä. Tämä myyjärouva tiesi jujun, mutta ei kertonut, ja nolasi minut.

Sitten harjoitustehtävä joka liittyy jopa valo kulkuun.

Sinulla on kaksi saman kapasitanssin kondensaattoria - toinen varauttuna ja toinen tyhjä.

Varatun kondensaattorin energia on ½ QU , jossa Q on sähkömäärä ja U jännite.

Kytket hyvin lyhyillä pari milliä paksuilla hopealangoilla  konkat rinnan, siis miinukset yhteen ja plussat yhteen. (Kytke ensinmiinukset yhteen ja sittenhyvin nopealla liikkeellä plussat, ettei synny kipinöintiä.)

Jännite putoaa silloin tietysti puoleen, jolloin konkkien yhteinen energia  ½ Q ½ U = ¼ QU.

Kysymys kuuluu: Mihin katosi puolet energiasta, kun hopealankojen vastus on niin  pieni, ettet ohmimittarilla saa mitään lukemaa, eli käynnössä 0 ohmia?

PPo
Seuraa 
Viestejä14501

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Gossu

 Voimalla on aina vastavoima, joka kohdistuu aina toiseen kappaleeseen (paina tämä nyt visusti mieleesi). 

Just noin. Tästä päästään hitausvoimaan eli massanhitauteen.  Vaikka tuo pallo, sama pallo eri heittonopeuksilla aiheuttaa erilaisen voiman junankeulaan, miten se on mahdollista, pallon massa on täysin sama joka kerta nopeudesta riippumatta. Ainut selitys on erilainen kiihtyvyys, se taas johtuu nopeuserosta törmäyksessä.

Kontaktipinnalla voimapari on aina symmetrinen, erilainen eri kohtaamisnopeuksissa mutta aina symmetrinen, molempien kappaleiden massa on sama kaiken aikaa.

No niin kontra1, nyt päästään kvanttiloihin ja vuorovaikutustaajuuksiin. Junan kiihtyvyys on lähes plus miinus nolla törmäyksessä, mutta pallon ei, mitä suurempi kiihtyvyys pallolla on, sen suurempi vvtaajuus kohdistuu junan keulaan pallon sisäisestä kvanttirakenteesta.

Tuo vvtaajuus on se mikä siirtää voimavaikutusta noiden kappaleiden välillä, pienikin massa voi suuressa kiihtyvyydessa aikaansaada suuren voiman, mutta vain hetkeksi, kun kiihtyvyys lakkaa, lakkaa myös voima.

kun kuvittelet kappaleet siksi mitä todellisuudessa on, kvanttipuuroa ja sinne ne ziljoonat voimaparit, alkaa ajatus aueta miten hidasmassa syntyy kvanttitasolta kappaletason kontaktipinnan voimaksi.

Eli tuo mitä yllä sanoit, pitää paikkansa.

Nyt taisi käydä niin, että ei oikein selvinnyt, pruukataan sanoa, substanssi tuossa kommentissasi. Mutta ei mittään. 

Nyt taisi selvitä se, miksen saanut sitä jaffapullon korkkia auki. Syy on fysiikkaa. Vasemalla kädellä korkki kiilautuu peukalohankaan ja  kitka on huomattavasti suurempi kuin oikealla kädellä kierrettäessä. Tämä myyjärouva tiesi jujun, mutta ei kertonut, ja nolasi minut.

Sitten harjoitustehtävä joka liittyy jopa valo kulkuun.

Sinulla on kaksi saman kapasitanssin kondensaattoria - toinen varauttuna ja toinen tyhjä.

Varatun kondensaattorin energia on ½ QU , jossa Q on sähkömäärä ja U jännite.

Kytket hyvin lyhyillä pari milliä paksuilla hopealangoilla  konkat rinnan, siis miinukset yhteen ja plussat yhteen. (Kytke ensinmiinukset yhteen ja sittenhyvin nopealla liikkeellä plussat, ettei synny kipinöintiä.)

Jännite putoaa silloin tietysti puoleen, jolloin konkkien yhteinen energia  ½ Q ½ U = ¼ QU.

Kysymys kuuluu: Mihin katosi puolet energiasta, kun hopealankojen vastus on niin  pieni, ettet ohmimittarilla saa mitään lukemaa, eli käynnössä 0 ohmia?

Olen enemmän huolissani boldatun oikeellisuudesta kuin energian katoamisesta.

PPo
Seuraa 
Viestejä14501

PPo kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Gossu

 Voimalla on aina vastavoima, joka kohdistuu aina toiseen kappaleeseen (paina tämä nyt visusti mieleesi). 

Just noin. Tästä päästään hitausvoimaan eli massanhitauteen.  Vaikka tuo pallo, sama pallo eri heittonopeuksilla aiheuttaa erilaisen voiman junankeulaan, miten se on mahdollista, pallon massa on täysin sama joka kerta nopeudesta riippumatta. Ainut selitys on erilainen kiihtyvyys, se taas johtuu nopeuserosta törmäyksessä.

Kontaktipinnalla voimapari on aina symmetrinen, erilainen eri kohtaamisnopeuksissa mutta aina symmetrinen, molempien kappaleiden massa on sama kaiken aikaa.

No niin kontra1, nyt päästään kvanttiloihin ja vuorovaikutustaajuuksiin. Junan kiihtyvyys on lähes plus miinus nolla törmäyksessä, mutta pallon ei, mitä suurempi kiihtyvyys pallolla on, sen suurempi vvtaajuus kohdistuu junan keulaan pallon sisäisestä kvanttirakenteesta.

Tuo vvtaajuus on se mikä siirtää voimavaikutusta noiden kappaleiden välillä, pienikin massa voi suuressa kiihtyvyydessa aikaansaada suuren voiman, mutta vain hetkeksi, kun kiihtyvyys lakkaa, lakkaa myös voima.

kun kuvittelet kappaleet siksi mitä todellisuudessa on, kvanttipuuroa ja sinne ne ziljoonat voimaparit, alkaa ajatus aueta miten hidasmassa syntyy kvanttitasolta kappaletason kontaktipinnan voimaksi.

Eli tuo mitä yllä sanoit, pitää paikkansa.

Nyt taisi käydä niin, että ei oikein selvinnyt, pruukataan sanoa, substanssi tuossa kommentissasi. Mutta ei mittään. 

Nyt taisi selvitä se, miksen saanut sitä jaffapullon korkkia auki. Syy on fysiikkaa. Vasemalla kädellä korkki kiilautuu peukalohankaan ja  kitka on huomattavasti suurempi kuin oikealla kädellä kierrettäessä. Tämä myyjärouva tiesi jujun, mutta ei kertonut, ja nolasi minut.

Sitten harjoitustehtävä joka liittyy jopa valo kulkuun.

Sinulla on kaksi saman kapasitanssin kondensaattoria - toinen varauttuna ja toinen tyhjä.

Varatun kondensaattorin energia on ½ QU , jossa Q on sähkömäärä ja U jännite.

Kytket hyvin lyhyillä pari milliä paksuilla hopealangoilla  konkat rinnan, siis miinukset yhteen ja plussat yhteen. (Kytke ensinmiinukset yhteen ja sittenhyvin nopealla liikkeellä plussat, ettei synny kipinöintiä.)

Jännite putoaa silloin tietysti puoleen, jolloin konkkien yhteinen energia  ½ Q ½ U = ¼ QU.

Kysymys kuuluu: Mihin katosi puolet energiasta, kun hopealankojen vastus on niin  pieni, ettet ohmimittarilla saa mitään lukemaa, eli käynnössä 0 ohmia?

Olen enemmän huolissani boldatun oikeellisuudesta kuin energian katoamisesta.
Korjaus:-(

Onhan se ihan oikein. 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat