Sivut

Kommentit (2101)

hmk
Seuraa 
Viestejä1046

Kontra1 kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jos on lasi 40-asteista vettä, ja annat sen jäähtyä huoneenlämpötilaan 20-asteiseksi, lämpömäärä on pudonnut puoleen. Mihin puolet lämpömäärästä eli energiasta on kadonnut?
Kysymys lienee huonosti muotoiltu.

Kun veden lämpötila laskee, sen sisäenergia pienee luovutetun lämmön verran mutta mistä tämä luovutettu lämpömäärä on puolet?

Kun lasin 20-asteisen veden lämpömäärä on puolet lasin 40-asteisen veden lämpömäärästä. Noiden erotus on louvutettu lämpömäärä, joka on yhtä suuri kuin 20-asteisen lasin lämpömäärä.

Lasin  lämpömäärän merkitys on minulle tässä epäselvä, eikä tuo mainintani ole absoluuttinen fakta, mutta tässä oli tarkoitus vain osoittaa , että:  

Aina kun energiaa siirtyy korkeammalta energiatasolta alemmalle energiatasolle, energiaa menetetään

Tuon sisäenergian tässä mainitsit, että kertoisitko mikä se tässä oikein on, kun ajatus siitä on raastanut minua jo vuosia.

Jos 40- asteisen veden lämpömäärä on Q, niin yllä olevan mukaan 20-asteisen veden lämpömäärä on Q/2.

Paljonko on 0-asteisen veden lämpömäärä?

Paljonko on -20-asteisen veden lämpömäärä?

Tulipa taas hölmäiltyä. Kiitti vaan huomiostasi. Minulle sattuu näitä jatkuvasti, mutta onneksi on tarkkoja kommentoijia.

Kelvineinä:   273 + 40 astetta olisi lähtötilanne Q1 ja lopputilanne 273 + 20 astetta Q2. Lämpömäärät menisi tuossa suhteessa.

Eli lopputilanne  Q2 =  (293/313) Q1  .

 

Väität, että lämpömäärä olisi lineaarinen tilanfunktio. Ei pidä paikkaansa: lämpö ei ole edes tilanfunktio, puhumattakaan, että se olisi lämpötilan suhteen lineaarinen (tilan)funktio. Lämpö on reitinfunktio eli prosessinfunktio.

Jos esim. lämmität 20-asteisen & 1 bar paineisen kaasun 40-asteiseksi & 1 bar paineiseksi kaasuksi, riippuu tarvittava lämpömäärä siitä prosessista, jolla lämmitys tehdään.

Prosessi 1: Tehdään lämmitys vakiopaineessa (1 bar):

Q(isobaarinen) = Cp⋅ΔT = (20 K)⋅Cp, missä Cp on kaasun lämpökapasiteetti vakiopaineessa.

Koska (ideaali)kaasulle Cp = Cv + nR, saadaan (Cv on lämpökapasiteetti vakiotilavuudessa):

Q(isobaarinen) = (20 K)⋅Cv + (20 K)⋅nR.

Prosessi 2: Lämmitetään kaasu ensin vakiotilavuudessa alkulämpötilasta loppulämpötilaan (tällöin paine kasvaa n. 7%), ja annetaan sen sitten laajentua (n. 7%) vakiolämpötilassa takaisin 1 bar paineeseen. Tällöin kaasun lopputila on sama kuin prosessissa 1:

20°C ja 1 bar --> 40°C ja 1,07 bar --> 40°C ja 1 bar.

Tarvittava lämpö on kuitenkin erilainen:

Q(isokoorinen+isoterminen) = Cv⋅ΔT + nRT2⋅ln(V2/V1) = (20 K)⋅Cv + (20,7 K)⋅nR.

Siis:

Q(isokoorinen+isoterminen) - Q(isobaarinen) = (0,7 K)⋅nR  => Q(prosessi 2) ≠ Q(prosessi 1).

On paljon muitakin mahdollisia tapoja toteuttaa tuo sama tilanmuutos, ja yleensä niihin liittyy eri lämpömäärät. Ei siis ole olemassa tilanfunktiota "lämpömäärä", joka muuttuisi sillä lämpömäärällä, joka systeemiin tuodaan tai siitä poistetaan.

Systeemi ei siis sisällä lämpöenergiaa, koska ko. suure ei määräydy yksikäsitteisesti. Jos vaikkapa tuon 20-asteisen & 1 bar paineisen kaasun lämpöenergiaksi sovittaisiin 10 J, niin mikä olisi 40-asteisen & 1 bar paineisen kaasun lämpöenergia? Voidaan vain sanoa, että tietyssä prosessissa systeemiin (tai systeemistä ulos) siirtyy tietty määrä lämpöenergiaa. Lämpö on (tietyn tyyppisen) energiansiirron mitta, ei energiasisällön.

Sen sijaan systeemi "sisältää" yksikäsitteisen määrän sisäenergiaa, entalpiaa, entropiaa, jne. Nämä ovat systeemin tilanfunktioita, toisin kuin lämpö.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

hmk kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jos on lasi 40-asteista vettä, ja annat sen jäähtyä huoneenlämpötilaan 20-asteiseksi, lämpömäärä on pudonnut puoleen. Mihin puolet lämpömäärästä eli energiasta on kadonnut?
Kysymys lienee huonosti muotoiltu.

Kun veden lämpötila laskee, sen sisäenergia pienee luovutetun lämmön verran mutta mistä tämä luovutettu lämpömäärä on puolet?

Kun lasin 20-asteisen veden lämpömäärä on puolet lasin 40-asteisen veden lämpömäärästä. Noiden erotus on louvutettu lämpömäärä, joka on yhtä suuri kuin 20-asteisen lasin lämpömäärä.

Lasin  lämpömäärän merkitys on minulle tässä epäselvä, eikä tuo mainintani ole absoluuttinen fakta, mutta tässä oli tarkoitus vain osoittaa , että:  

Aina kun energiaa siirtyy korkeammalta energiatasolta alemmalle energiatasolle, energiaa menetetään

Tuon sisäenergian tässä mainitsit, että kertoisitko mikä se tässä oikein on, kun ajatus siitä on raastanut minua jo vuosia.

Jos 40- asteisen veden lämpömäärä on Q, niin yllä olevan mukaan 20-asteisen veden lämpömäärä on Q/2.

Paljonko on 0-asteisen veden lämpömäärä?

Paljonko on -20-asteisen veden lämpömäärä?

Tulipa taas hölmäiltyä. Kiitti vaan huomiostasi. Minulle sattuu näitä jatkuvasti, mutta onneksi on tarkkoja kommentoijia.

Kelvineinä:   273 + 40 astetta olisi lähtötilanne Q1 ja lopputilanne 273 + 20 astetta Q2. Lämpömäärät menisi tuossa suhteessa.

Eli lopputilanne  Q2 =  (293/313) Q1  .

 

Väität, että lämpömäärä olisi lineaarinen tilanfunktio. Ei pidä paikkaansa: lämpö ei ole edes tilanfunktio, puhumattakaan, että se olisi lämpötilan suhteen lineaarinen (tilan)funktio. Lämpö on reitinfunktio eli prosessinfunktio.

Jos esim. lämmität 20-asteisen & 1 bar paineisen kaasun 40-asteiseksi & 1 bar paineiseksi kaasuksi, riippuu tarvittava lämpömäärä siitä prosessista, jolla lämmitys tehdään.

Prosessi 1: Tehdään lämmitys vakiopaineessa (1 bar):

Q(isobaarinen) = Cp⋅ΔT = (20 K)⋅Cp, missä Cp on kaasun lämpökapasiteetti vakiopaineessa.

Koska (ideaali)kaasulle Cp = Cv + nR, saadaan (Cv on lämpökapasiteetti vakiotilavuudessa):

Q(isobaarinen) = (20 K)⋅Cv + (20 K)⋅nR.

Prosessi 2: Lämmitetään kaasu ensin vakiotilavuudessa alkulämpötilasta loppulämpötilaan (tällöin paine kasvaa n. 7%), ja annetaan sen sitten laajentua (n. 7%) vakiolämpötilassa takaisin 1 bar paineeseen. Tällöin kaasun lopputila on sama kuin prosessissa 1:

20°C ja 1 bar --> 40°C ja 1,07 bar --> 40°C ja 1 bar.

Tarvittava lämpö on kuitenkin erilainen:

Q(isokoorinen+isoterminen) = Cv⋅ΔT + nRT2⋅ln(V2/V1) = (20 K)⋅Cv + (20,7 K)⋅nR.

Siis:

Q(isokoorinen+isoterminen) - Q(isobaarinen) = (0,7 K)⋅nR  => Q(prosessi 2) ≠ Q(prosessi 1).

On paljon muitakin mahdollisia tapoja toteuttaa tuo sama tilanmuutos, ja yleensä niihin liittyy eri lämpömäärät. Ei siis ole olemassa tilanfunktiota "lämpömäärä", joka muuttuisi sillä lämpömäärällä, joka systeemiin tuodaan tai siitä poistetaan.

Systeemi ei siis sisällä lämpöenergiaa, koska ko. suure ei määräydy yksikäsitteisesti. Jos vaikkapa tuon 20-asteisen & 1 bar paineisen kaasun lämpöenergiaksi sovittaisiin 10 J, niin mikä olisi 40-asteisen & 1 bar paineisen kaasun lämpöenergia? Voidaan vain sanoa, että tietyssä prosessissa systeemiin (tai systeemistä ulos) siirtyy tietty määrä lämpöenergiaa. Lämpö on (tietyn tyyppisen) energiansiirron mitta, ei energiasisällön.

Sen sijaan systeemi "sisältää" yksikäsitteisen määrän sisäenergiaa, entalpiaa, entropiaa, jne. Nämä ovat systeemin tilanfunktioita, toisin kuin lämpö.

Minähän en väitä mitään - kunhan yritin valaista noiden ao. energian siirron lauseiden sisältöä, mutta se meni ihan päin honkia.  Minulla ei sattunut olemaan fysiikan kirjaa käytettävissä ja epäilinkin riippuuko lämpömäärä suoraanverrannollisesi lämpötilasta. Minua ei kiinnosta edes keskutella tästä vesilasin sählingistä.

Kun korkeamman energian tilasta siirrytään matalamman energian tilaan, energiaa muuttuu suoraan tai eri vaiheiden kautta lämmöksi. (oma versio) tai

Kun matalamman entropian tilasta siirrytään korkeamman entropian tilaan, se näkyy tuotetussa lämmössä. (Lentotaidoton Tiede-lehti keskustelu, yleinen?)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

Sillä vesilasilla oli tarkoitus osoittaa mahdollisimman yksinkrtainen esimerkki noiden yhtälöiden sisällöstä. Olisi riitänyt, kun olisi esittänyt kysymyksen, mihin lämpöenergia katoaa, kun 40-asteinen vesi on jäähtynyt 20-asteiseksi?  No tokihan jokainen sen tajuaa, mutta kaikissa muissakin energian siirtymisissä selitys on yhtä yksinkertainen, vaikkakin joskus välivaiheiden kautta.

Kun korkeamman energian tilasta siirrytään matalamman energian tilaan, energiaa muuttuu suoraan tai eri vaiheiden kautta lämmöksi. (oma versio) tai

Kun matalamman entropian tilasta siirrytään korkeamman entropian tilaan, se näkyy tuotetussa lämmössä. (Lentotaidoton Tiede-lehti keskustelu, yleinen?)

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3508

Kontra1 kirjoitti:
korjaus

Sillä vesilasilla oli tarkoitus osoittaa mahdollisimman yksinkrtainen esimerkki noiden lauseiden  sisällöstä.   (ei yhtälöiden)

Siis meille yksinkertaisille, et pilkkua lähemmin tutkaileville?

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

NytRiitti kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
korjaus

Sillä vesilasilla oli tarkoitus osoittaa mahdollisimman yksinkrtainen esimerkki noiden lauseiden  sisällöstä.   (ei yhtälöiden)

Siis meille yksinkertaisille, et pilkkua lähemmin tutkaileville?

Katos kun minä olen opiskellut fysiikkaa opin ahjossa viime vuosisadalla vuosina -61 - 63, enkä montaa kertaa ole sen jälkeen oppimateriaaliin kajonnut, niin  täytyy tukeutua vain maalaisjärjeen, ja sen vuoksi se ensimmäinen vesilasivertaus meni mönkään, kun aloin lämpömäärien kanssa sählätä. 

Täällä olen saanut oppia paljon asioita, sellaisiakin, joita ei opin ahjossa edes käsitelty. Eli syy yksinkertaiselle vertaukselle johtuu omasta puuteellisesta fysiikkan tuntemuksestani, ei toisista kommentoijista. 

Nature
Seuraa 
Viestejä9371

Olkoon olemassa täysi astia jossa on 60 °C vettä 100 litraa, sen sisältö sekoitetaan isoon eristettyyn sammioon jonka lämpötila on 20°C. Astia täytetään uudelleen tuolla 20-asteisella vedellä.

Paljonko ulkopuolista energiaa suunnilleen tarvitaan korottamaan astian lämpötila takaisin 60 °C?

PPo
Seuraa 
Viestejä14545

Nature kirjoitti:
Olkoon olemassa täysi astia jossa on 60 °C vettä 100 litraa, sen sisältö sekoitetaan isoon eristettyyn sammioon jonka lämpötila on 20°C. Astia täytetään uudelleen tuolla 20-asteisella vedellä.

Paljonko ulkopuolista energiaa suunnilleen tarvitaan korottamaan astian lämpötila takaisin 60 °C?

Tehtävän kysymykseen vastaamiseen  eivät tehtävässä annetut tiedot riitä.

Jos kysyjä tarkoitti, paljonko tarvitaan energiaa kohottamaan 20-asteisen veden, jota on 100 l, lämpötilan kohottaminen  60 asteeseen, niin se on noin 17 kJ.

PPo
Seuraa 
Viestejä14545

PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Olkoon olemassa täysi astia jossa on 60 °C vettä 100 litraa, sen sisältö sekoitetaan isoon eristettyyn sammioon jonka lämpötila on 20°C. Astia täytetään uudelleen tuolla 20-asteisella vedellä.

Paljonko ulkopuolista energiaa suunnilleen tarvitaan korottamaan astian lämpötila takaisin 60 °C?

Tehtävän kysymykseen vastaamiseen  eivät tehtävässä annetut tiedot riitä.

Jos kysyjä tarkoitti, paljonko tarvitaan energiaa kohottamaan 20-asteisen veden, jota on 100 l, lämpötilan kohottaminen  60 asteeseen, niin se on noin 17 kJ.

Korjataan yksikkö

17MJ

Nature
Seuraa 
Viestejä9371

PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Olkoon olemassa täysi astia jossa on 60 °C vettä 100 litraa, sen sisältö sekoitetaan isoon eristettyyn sammioon jonka lämpötila on 20°C. Astia täytetään uudelleen tuolla 20-asteisella vedellä.

Paljonko ulkopuolista energiaa suunnilleen tarvitaan korottamaan astian lämpötila takaisin 60 °C?

Tehtävän kysymykseen vastaamiseen  eivät tehtävässä annetut tiedot riitä.

Jos kysyjä tarkoitti, paljonko tarvitaan energiaa kohottamaan 20-asteisen veden, jota on 100 l, lämpötilan kohottaminen  60 asteeseen, niin se on noin 17 kJ.

Korjataan yksikkö

17MJ

Jos tuotat sen lämmön  vedenkeittimellä tai esim sähkövastuksilla tarvitse noin 17 MJ, jos sen sijaan siirrät sen lämmön takaisin sammiosta johon astian tyhjensit tarvitaan (lämpöpumpulle) ulkoista energiaa noin 2,7 MJ.

Jätin (tarkoituksella) vastaajan harkittavaksi valita mahdollisimman järkevä keino kohottaa astian lämpötilaa. Sitä en tiedä onko energiatehokkain mahdollinen tapa.

Uskoisin että nimimerkiltä hmk voisi (aikaisempien kommenttien perusteella) löytyä vieläkin energiatehokkaampi keino, jos käytännön osaaminen vastaa teoreettista osaamista.

PPo
Seuraa 
Viestejä14545

Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Olkoon olemassa täysi astia jossa on 60 °C vettä 100 litraa, sen sisältö sekoitetaan isoon eristettyyn sammioon jonka lämpötila on 20°C. Astia täytetään uudelleen tuolla 20-asteisella vedellä.

Paljonko ulkopuolista energiaa suunnilleen tarvitaan korottamaan astian lämpötila takaisin 60 °C?

Tehtävän kysymykseen vastaamiseen  eivät tehtävässä annetut tiedot riitä.

Jos kysyjä tarkoitti, paljonko tarvitaan energiaa kohottamaan 20-asteisen veden, jota on 100 l, lämpötilan kohottaminen  60 asteeseen, niin se on noin 17 kJ.

Korjataan yksikkö

17MJ

Jos tuotat sen lämmön  vedenkeittimellä tai esim sähkövastuksilla tarvitse noin 17 MJ, jos sen sijaan siirrät sen lämmön takaisin sammiosta johon astian tyhjensit tarvitaan (lämpöpumpulle) ulkoista energiaa noin 2,7 MJ.

Jätin (tarkoituksella) vastaajan harkittavaksi valita mahdollisimman järkevä keino kohottaa astian lämpötilaa. Sitä en tiedä onko energiatehokkain mahdollinen tapa.

Uskoisin että nimimerkiltä hmk voisi (aikaisempien kommenttien perusteella) löytyä vieläkin energiatehokkaampi keino, jos käytännön osaaminen vastaa teoreettista osaamista.

Jos energiaa tarvitaan 17 MJ veden lämpötilan nostamiseen klassisen termodynamiikan mukaan  niin silloin 2,7 MJ riittää ainoastaan Naturen fysiikassa:-)

Nature
Seuraa 
Viestejä9371

PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Olkoon olemassa täysi astia jossa on 60 °C vettä 100 litraa, sen sisältö sekoitetaan isoon eristettyyn sammioon jonka lämpötila on 20°C. Astia täytetään uudelleen tuolla 20-asteisella vedellä.

Paljonko ulkopuolista energiaa suunnilleen tarvitaan korottamaan astian lämpötila takaisin 60 °C?

Tehtävän kysymykseen vastaamiseen  eivät tehtävässä annetut tiedot riitä.

Jos kysyjä tarkoitti, paljonko tarvitaan energiaa kohottamaan 20-asteisen veden, jota on 100 l, lämpötilan kohottaminen  60 asteeseen, niin se on noin 17 kJ.

Korjataan yksikkö

17MJ

Jos tuotat sen lämmön  vedenkeittimellä tai esim sähkövastuksilla tarvitse noin 17 MJ, jos sen sijaan siirrät sen lämmön takaisin sammiosta johon astian tyhjensit tarvitaan (lämpöpumpulle) ulkoista energiaa noin 2,7 MJ.

Jätin (tarkoituksella) vastaajan harkittavaksi valita mahdollisimman järkevä keino kohottaa astian lämpötilaa. Sitä en tiedä onko energiatehokkain mahdollinen tapa.

Uskoisin että nimimerkiltä hmk voisi (aikaisempien kommenttien perusteella) löytyä vieläkin energiatehokkaampi keino, jos käytännön osaaminen vastaa teoreettista osaamista.

Jos energiaa tarvitaan 17 MJ veden lämpötilan nostamiseen klassisen termodynamiikan mukaan  niin silloin 2,7 MJ riittää ainoastaan Naturen fysiikassa:-)

Lämpöpumppu perustuu kyllä ihan kalssiseen termodynamiikkaan. Se energia vain on oltava olemassa, joka on mahdollista palauttaa sammiosta astiaan. Lopputulos on että sekä sammio että astia ovat (lähes) alkuperäisessä lämpötilassa. Pääosa ämpöenergia otetaan siis sammiosta ja lämpötilan kohottamiseen tarvittava lisäenergiaa tuotetaan lämpöpumpun avulla (kompressori paineistaa ja kuumentaa sammion lämmöllä höyrystyneen kylmäainekaasun). Kuumenneeseen kylmäainekaasuun sitoutunut lämpö  lauhdutetaan astiaan, tällöin astian lämpötila nousee. 

Ulkoista energiaa ei siis tarvita yhtään enempää kuin mitä kompressorin käyttämiseen tarvitaan ja se on moninkerroin vähemmän kuin on siirretty lämpömäärä -> lämmitettävän massan lämpötilan nousu.

Jos COP -kerroin ei ole vielä tuttu käsite, niin kannattaa sen merkitys itselleen selvittää. Energiaa ei synny tyhjästä eli sen on oltava olemassa, mutta sen siirto on paljon edullisempaa kuin sen suora tuottaminen. Sen vuoksi esim. suoralla sähkölämmityksellä energiakustannus on moninkertaisesti suurempi kuin lämpöpumpulla, joka siirtää lämpöä esim. maasta, ilmasta tai vedestä.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

No mikäs ketjun hiljetänyt. Onko Gossu ja neiti Hinkkilä  jo ymmärtäneet suhtiksen ja valon  nopeuden, vai ovatko katsoneet toivottomaksi yritykseksi saada järkeä taottua suhtisuskovaisten umpiluukalloihin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

Laitoin vielä tämän täydennettynä, jotta näkyy, kuinka kondensaattorin energia muodostuu. 

Harjoitustehtävä kondensaattorien keskinäinen energiasiirto:

On kaksi saman kapasitanssin kondensaattoria C - toinen varattuna ja toinen tyhjä.

Kondensaattorin energia W saadaan differentiaaliyhtälöstä, kun Q sähkömäärä (varaus), U jännite.

dW = (Q/C) dq  ;  W = ½ Q²/C = ½ QU  ;    kun CU = Q

Kytketään lyhyillä noin 1,5 neliön hopealangoilla konkat rinnan: miinukset yhteen ja plussat yhteen. (Ensin miinukset yhteen ja sitten hyvin nopealla liikkeellä plussat, ettei synny kipinöintiä.)

Jännite putoaa silloin tietysti puoleen, jolloin konkkien yhteinen energia  ½ Q ½ U = ¼ QU = ½W

Kysymys: Mihin katosi puolet varausenergiasta, kun hopealankojen vastus on pieni, eli käytännössä 0 ohmia?   (Vihje: Ratkaisu sivuaa valonkin kulkua.)

Vastaus:

Jos kondensaattorit johtimineen ovat täysin häviöttömiä, piirin induktanssi ja kapasitanssi muodostavat värähtelypiirin, ja kaikki energia säteilee sähkömagneettisina aaltoina ympäristöön piirin resonanssitaajuudella. (Jos induktanssi hyvin pieni ja kapasitanssi hyvin suuri, kokonaista siniaaltoa ei ehkä synny.)  

Häviöttömiä komponentteja ei ole, joten häviöitä muodostuu kondensaattoreiden sisäisistä resistansseista ja eristehäviöistä ja johtimien resistansseista. Nyt värähtelypiirin taajuus on matalampi kuin häviöttömillä kondensaattoreilla, sillä resistanssi värähtelypiirissä laskee piirin ominaistaajuutta. Samoin säteilyenergia on pienempi, koska resistanssi ja eristehäviöt ovat pois säteilyenergiasta lämpöhäviöinä.

Valon kulkuun tämä tehtävä liittyy sikäli, että tässä syntyy sähkömagneettista säteilyä, jonka etenemisen määrittelee Maxwellin yhtälöt, ja valokin on sähkömagneettista säteilyä ja samojen lakien alainen.

Värähtelytaajuuden kulmanopeus ω = 2(pii)f  ,  josta taajuus  f = ω/2(pii)      (piin syboli ei siirry)

häviöttömät kondensaattorit  ω = 1/√LC    ; L induktanssi, C kapasitanssi

todelliset kondensaattorit       ω = (1/√LC) ∙ 1/√(1+1/Q²)   ;  Q piirin hyvyys (ei siis varaus tässä)

Q = induktiivinen reaktanssi/resistanssi  =  1/(kapasitiivinen reaktanssi ∙ resistanssi)

Miten kapasitanssin dielektriset häviöt saadaan ympättyä tuohon konkan resistanssiin? Mitenkähän tuo pitäisi mitata oikeaoppisesti? Ratkeaisikohan jotenkin näin; syöttämällä vaihtojännitettä konkan napoihin saadaan impedanssi, ja sarjaresistanssin avulla vaihesiirto?

…….

Kuuman vesilasin lämpöenergia Q1 ja jäähdyttyä Q2. Sähkömagneettisena säteilynä ympäristöön siirtynyt lämpöenergia on Q1 – Q2. Periaate on sama liike- ja potentiaali- ja sähköenergiasiirroissa.

Kun korkeamman energian tilasta siirrytään matalamman energian tilaan, energiaa muuttuu suoraan tai eri vaiheiden kautta lämmöksi. (oma versio)

Kun matalamman entropian tilasta siirrytään korkeamman entropian tilaan, …. (tieteellisempi versio)

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5004

Goswell

Oletko linjoilla. Missäs mies luuraa. Olen ihan alkanut kaivata känäämistä kanssasi.

Kun sinä olet kvanttien fotonien kanssa enemmän kuin ystävä, kerropas minulle näistä.

Tuolla Suihkusuuttimen ketjussa oli juttua miten kaasussa lämpösäteily syntyy.

Molekyylien törmäys

On ollut sellaista puhetta noista molekyylien törmäyksistä, että ne olisivat täysin kimmoisia?

Kyllähän siinä niin käy, että kun ne lyövät päänsä yhteen, ne saavat kumpikin tällin, joka hyppyyttää elektroneja radoillaan ylös - virittyvät ja alas palatessaan virityksen lauetessa lähettävät ainakin yhden sm-kvantin fotonin, samalla menettäen liike-energiaansa.

Mutta mitäs sitten tapahtuu, kun lämpötila on tasaantunut ja asettunut ympäristön lämpötilaan. Törmäleväthän ne molekyylit edelleen. Menetettyään liike-energiaansa törmäyksessä kun on hidastunut, miten se saa takaisin sen? No jollakin kaverilla kun on kovempi vauhti, sekö siirtää sitä liikemääräänsä, vai miten? No se pääasia kuitenkin oli, että kuumina niiden törmäykset eivät ole täysin kimmoisia.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat