Sivut

Kommentit (793)

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
Kaksi viimeistä kappaletta tallennettu legendaaristen kumoamis-argumenttien joukkoon. Voidaan ihastella seuraavassa keskusteluketjussa.

Oletko samaa mieltä että jos punaisen kehyksen origoa siirretään punaisen muodon suhteen niin ratkaisusi tulos muuttuu?

Jos päätän ratkaista noppaa heittämällä ja heitän lasisen pöydän päällä, muuttuuko ratkaisun tulos, kun kurkkaankin noppaa pöydän alta?

Fysiikassa yritetään selvittää mitä kokonaisuutena tapahtuu, ei sitä mitä kirjoitetaan tai piirretään paperille, vaikka se tuloksesta kertookin. Fysiikan kieli, matematiikka, on väline, ei päämäärä.

Suhteellisuusteoriankumoajien yleisin paradoksi on viestittää, että fysiikka on jotain muuta kuin matematiikka - ja sitten esittää kumoamista vedoten absoluuttiseen aikaan (koordinaatisto) tai Wigner-rotaatioon (geometria/koordinaatisto) tai kvanttiloisiin (diskreetti algebra) tms eli matematiikkaan. Ainoa millä tarvitsisi kumoamista koittaa on selvitys tapahtuman vuorovaikutuksista - se riittää aina fysiikassa. Siinä mielessä valokuvaaminen ja kokeellisuus on aivan avainasemassa, way to go!

Nytkin mprofin olisi löydettävä ristiriita niistä eri nopeuteen vievistä kiihdyttävistä vuorovaikutuksista, ei kinemaattisesta matematiikasta.

Huvittavin kritiikin kohde on valonnopeuden vakion c vastustaminen - pitäisi antaa vaihtoehto mihin ne mitat sitten sidottaisiin, ellei kausaalisen ja avaruudellisen järjestyksen rajasuureeseen...

Nyt et aivan ymmärtänyt mitä tarkoitan. Koitetaan päästä yhteisymmärrykseen parista pikku seikasta tuon Wigner rotaation osalta.

1. Punaisen kappaleen rotaatio kumuloituu vihreän kehyksessä kiihdytysten aikana ja on tuossa QS:n ratkaisussa olevassa maksimissaan kun kiihdytykset loppuvat

2. Punaisen muodon vasen piste (QS nimesi C') liikkuu kiihdytyksen aikana hitaammin kuin oikea piste (QS nimesi D')

3. Punaisen piste C' liikkuu kiihdytyksen aikana hitaammin koska Wigner rotaatio vie sitä vihreästä poispäin ja rotaatio vastaavasti tuo D':tä lähemmäs vihreää

4. Kiihdytyksen jälkeen C' ja D' pisteet liikkuvat vihreän suhteen samalla nopeudella

.

Olemmeko yhtä mieltä näistä seikoista?

Jospa vaikka Eusa, QS ja PPo nyt ottaisivat kantaa tähän. Oletteko yhtä mieltä edellä esitetyistä seikoista?

Nimimerkki korantin sanat herätetty henkiin, kumuloituu. ;D Rauha hänen sielulleen.

En saa kuvauksesta selvää, kun et mainitse missä kehyksessä nämä kiihdyttelyt, kumuloitumiset jne tapahtuvat. Ilmeisesti koordinaatistossa K, jossa nopeusvektorien välinen kulma 90 astetta ?

Oli miten oli, en ala nyt kiihtyvyysvektorien kanssa pelaamaan. Tärkeämpää hommaa. Kysy jotain, joka voidaan käsitellä suhteellisilla nopeuksilla. Saatan vastata, kun ehdin.

Sanat? Ja viittaat yhteen sanaan? Ehkäpä olet vain vetänyt kalsarikännit... (Se on mun mittapuun mukaan toki ihan jees :D)

Mitä epämääräiseen höpinääsi tulee niin ei tässä tarvitse kiihdytys vektoreilla alkaa pelaamaan.

Asiaa voidaan helposti analysoida tutkimalla eri nopeuksien skaalaa ikäänkuin kiihdytykset jätettäisiinkin kesken. Tyyliin:

- lopulliset nopeudet ovat 25 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 50 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 75 % alkuperäisestä 0.6c:stä

Näitä analysoimalla nähdään heti että tiputtamalla nopeutta myös Wigner rotaation kulma pienenee.

Vai haluatko esittää erimielisyyttä tästä seikasta? ;)

Tyyppi jauhaa viikkokaupalla epämääräisiä kiihdytyksiä ja kumuloitumisia, ja sitten kun kysytään, niin yhtäkkiä ei olekaan kiihtyvyyksiä.

Sä oot kyllä niin tollo, että hae joku toinen jankutuskumppani. Eli vastaus jälkimmäiseen kysymykseen: ei uittuakaan kiinnosta. :D

Mutta voin arvioida (koska et ole onnistunut gimpilläsi taikomaan yhteenkään tilanteeseen yhden ainuttakaan oikeaa vastausta), että nuo prosenttisi ova todennäköisesti päin honkia.

Sinähän se pässi olet. Prosentit ovat vain alkuehto yksittäiselle tarkastelulle. Herää kysymys että miten tyhmä ihminen voi olla jos moisen kommentin heittää.. Ihan sama kun jos kysyt että mitä maksaa 1.0 litra maitoa ja sinut tyrmätään Flat Earth porukan toimesta väitteellä "litra on väärin". Täytyy sanoa että nyt tuli taas kyllä hyvät naurut. Jos tavoitteesi on nolata itsesi niin onnistut vallan mainiosti ;)

Suhteellista nopeutta ei voi olla ilman kiihdytyksiä. EST:n mukaiseen analysointiin ei kuitenkaan tarvita kiihdytyksiä vaan voidaan tarkastella matemaattista joukkoa nopeuksista, skaalaten lopullisesta nopeudesta.

Vihdoinkin. Ollaan saavutettu taso, jolla voin poistua keskustelusta.

Mutta ei hätää, aina löytyy joku, joka nielaisee baittisi. Tsemppiä! ;D

Minun argumentissa oli perustelut. QS jatkaa näitä omaan jalkaansa laukaisuja väittämillä ilman perusteluja. QS:n väittämät pitävät hänen mielestään paikkansa koska ne vaan nyt pitävät paikkansa ;)

??????????????

QS on esittänyt ratkaisut tehtäviin. Ne ovat hänen perustelunsa.

Sinä et ole perustellut yhtäkään väitettäsi laskelmin.

Vai että on kirjottajan argumentissa perustelut:-)

Edelleenkin kyse on QS:n ratkaisussa näkyvän Wigner rotaation vaikutuksesta. Perustelin miksi Wigner rotaation vaikutus pisteille muuttuu jos origo muuttuu. Esitin sen myös hyvin selvästi sinulle että jos punaisen koordinaatisto valitaan siten että C' piste on origossa niin tällöin piste C' ei siirry Wigner rotaatiossa mihinkään. Aivan vastaavasti kuten QS:n valitsemassa kannassa punaiselle punaisen keskipiste on Wigner rotaation vaikutuksen ulkopuolella.

Jostain aivan ihmeellisestä syystä aivosi eivät suostu käsittelemään tätä asiaa ja vastaamaan nimenomaan siihen.

Aivan kuin kysyisit itseltäsi jotain muita kysymyksiä mitä minä kysyn ja sitten vastaat niihin. 

PPo kirjoitti:
Lainaanpa aiemmin postaamaani

In theoretical physics, the composition of two non-collinear Lorentz boosts results in a Lorentz transformation that is not a pure boost but is the composition of a boost and a rotation. This rotation is called Thomas rotation, Thomas–Wigner rotation or Wigner rotation

Kahden erisuuntaisen Lorentz- muunnoksen tuloksena on Wigner - rotaato.

Kyse on siitä, kuinka paljon punaisen suunta muuttuu.

Selvästikään kirjoittaja ei tätä  osaa laskea.

Taidanpa seurata QS:aa.

Rotaato? Kaskun ei vaan "raato" ;)

Olen nyt vastannut tähän useamman kerran. Sitten kun aivosi suostuvat asiaa käsittelemään niin lue uudemman kerran nuo edellä kirjoittamani.

Selvästi näyttää tosin että olet suorittamassa ns. uskonnollisen poistumisen paikalta.

Ilmoita viesti, jossa olet antanut kiertokulman seuraavissa tapauksissa

- lopulliset nopeudet ovat 25 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 50 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 75 % alkuperäisestä 0.6c:stä

Ei ole sattunut minun silmiini.

Ihmetyttää miksi jankkaat ja jankkaat samaa asiaa.

Olkoon θ₁ rotaatio kun nopeus 100% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₂ rotaatio kun nopeus 75% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₃ rotaatio kun nopeus 50% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₄ rotaatio kun nopeus 25% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₅ rotaatio kun nopeus 0% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

täytyy aina päteä |θ₁| > |θ₂| > |θ₃| > |θ₄| > |θ₅|

.

Jos väittäisit että |θ₄| < |θ₅| pätee aina, tämä tarkoittaisi että väität kahden levossa olevan kappaleen välillä olevan Wigner rotaatiota.

.

Todellisuudessa aina pätee θ₅ = 0

Täten |θ₁| > |θ₅| aina, ja loput asettuvat tuolle välille kuten yllä.

Tiedät itsekin että asian on näin. Ihmetyttää vain miksi olet täysin kyvytön hyväksymään tätä. Oletko todellakin?

???????

Se,että kiertokulma pienenee, kun nopeudet laskevat, on täysin ilmeistä QS:n graafin perusteella, kuten aiemmin totesin.

Et nähtävästi pysty fysikaalisesti ( =laskelmin) perustelemaan miksi näin on.

Puhumattakaan, että osaisit laskea ne.

Vastasin jo kommenttiisi menetelmästä QS:n ratkaisusta tutkailusta että siinä ei Wigner rotaatio ole täysin ilmeinen koska nopeuden suunta muuttuu. Ehkäpä otit siitä herneet nenääsi.

.

No, muodostetaan sinun mieleksesi vaikka olettamus että minä en osaa laskea noita kiertokulmien lukuarvoja. Tällähän ei tietenkään ole mitään merkitystä argumentaation kannalta. Nyt olemme kuitenkin päässeet sopuun tuosta edellisestä |θ₁| > |θ₂| > |θ₃| > |θ₄| > |θ₅|.

Olettaisin että olemme myös samaa mieltä siitä että mitä kauempana jokin punaisen piste on punaisen kehyksen origosta, sitä suurempi on myös sen muutos Wigner rotaatiossa. Pitääkö paikkansa?

Jos rotaation muutos tarkoittaa kiertokulman muutosta, olen täysin eri mieltä boldstusta.

Kysyin aiemmin

Tarkastellaan rotaatiota kokeessa #1

Rotaation mittana käytetään kiertokulmaa.

Kuinka suuri on kiertokulma kun tarkastellaan kiertoa

a) punaisen keskipisteen suhteen

b) vasemman puoleisen päätepisteen suhteen

c) oikean puoleisen päätepisteen suhteen?

Helpotetaan vähän. 

a): kiertokulman suuruus on atan(0,45)=24°

Mitkä ovat b- ja c- kohtien vastaukset?

Ehhehe, olet hieman myöhässä.. Touché:

matalaprofiili kirjoitti:

Voin helpottaa sinun tehtävääsi edelleen:

Sinulla on piste C' (x',y') = (0,0).

Oletetaan että tuo Wigner rotatoituu 24 astetta myötäpäivään. Luuletko että rotaation tulos on jotain muuta kuin (0,0)?

Et tainnut lainkaan ymmärtää mitä kysyin. Tottakai se kiertokulma pysyy samana. Mutta kun

Δx'₁ ja Δy'₁ ovat kiertokulmien aiheuttamat muutokset keskipisteen koortinaatteihin ja

Δx'₂ ja Δy'₂ ovat kiertokulmien aiheuttamat muutokset pisteen C' koortinaatteihin

Olet varmasti samaa mieltä että Δx'₁=0 ja Δy'₁=0,

ja vastaavasti |Δx'₂|>0 ja |Δy'₂|>0. Täten aina pätee |Δx'₂|>|Δx'₁|  ja  |Δy'₂|>|Δy'₁|

Eikö vain?

En todellakaan ymmärtänyt.

Kirjoitit

mitä kauempana jokin punaisen piste on punaisen kehyksen origosta, sitä suurempi on myös sen muutos Wigner rotaatiossa

Pisteen muutos?

Yllä olevasta käy ilmi, että tarkoititkin seuraavaa.

Kun punainen jana kiertyy  keskipisteen (tai minkä tahansa pisteensä) suhteen,  niin janan pisteen, joka on lähempänä keskipistettä, paikka muuttuu vähemmän kuin kauempana olevan pisteen paikka.

Toisin sanoen lähempänä olevan pisteen kulkema matka on rotaatiossa lyhyempi kuin kauempana olevan pisteen matka.

Ihmettelen, miksi tällaisia alkeisgeometrian itsetäänselvyykiä kyselet, kun kyseesssä sentään on EST:n sovellustehtävä? 

Ai miksi kysyn? Koska teille näytti olevan absoluuttista tuskaa hyväksyä se punaisen kehyksen origo Wigner rotaation keskipisteenä. Ilmeisesti olet nyt sen vihdoin hyväksynyt.

Kehyksissä käsiteltävät pisteet määrittyvät x- ja y-koordinaateista. Pisteiden muutokset ovat näiden koordinaattien deltoja. Näissä koordinaateissa mitattuna asia on aivan niin kuin sen esitin. Kysymyksessä ei ollut mitään epäselvää.

.

Nyt olet vihdoin varmaan samaa mieltä että jos punaisen kehyksen origo onkin pisteen C' kohdalla niin tällöin Wigner rotaatio ei vaikuta pisteeseen C' pätkän vertaa. Pitääkö paikkansa?

Punaisen kiertyminen vihreän kehyksessä määräytyy yksikäsitteisesti nopeuksista -0,6j ja 0,6i.

Näiden nopeuksien yhdistäminen aiheuttaaa rotaation. 

Koska kiertymisen keskisteellä ei ole mitään merkitystä siihen, miten punainen liikkuu vihreän suhteen, en ymmärrä kysymystä.

En ymmärrä

QS:n ratkaisussa #1:

Pisteen C' Wigner rotaatio vie sitä kiihdytyksen ja nopeuden vastaiseen suuntaan.

Pisteen D' Wigner rotaatio vie sitä kiihdytyksen ja nopeuden mukaiseen suuntaan.

Ymmärrätkö nämä seikat?

Punainen ja vihreä ovat levossa ollessaan yhdensuuntaisia.

QS:n graafista nähdään, että punainen on kallistunut vihreän kehyksessä.

Tästä voidaan päätellä, että punaisen päätepisteet ovat liikkuneet vihreän kehyksessä eripituisen matkan kiihdytyksen aikana.

Tätäkö triviaalia tulosta kirjoittaja yrittää selittää yllä olevassa?  

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

matalaprofiili kirjoitti:

C':n ja D':n Wigner rotaatio tapahtuu kiihdytyksen aikana.

Ei. Tässä olet täysin hakoteillä. Se, realisoituuko Wigner-rotaatio kiihdytyksessä Thomas-prekessioksi, riippuu siitä, kohdistuuko kiihdytys kappaleessa kappaleen massakeskipisteeseen vai sen ohi.

Näillä yksinkertaisilla graafeilla on vain kinemaattista merkitystä pelkästään nopeuksien tarkasteluun.

Kiihdytyksiä tarkasteltaessa on välttämätöntä käsitellä myös massaa eli klassisesti voimia. Tästä huomautin jo varhaisessa vaiheessa ketjua.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
Kaksi viimeistä kappaletta tallennettu legendaaristen kumoamis-argumenttien joukkoon. Voidaan ihastella seuraavassa keskusteluketjussa.

Oletko samaa mieltä että jos punaisen kehyksen origoa siirretään punaisen muodon suhteen niin ratkaisusi tulos muuttuu?

Jos päätän ratkaista noppaa heittämällä ja heitän lasisen pöydän päällä, muuttuuko ratkaisun tulos, kun kurkkaankin noppaa pöydän alta?

Fysiikassa yritetään selvittää mitä kokonaisuutena tapahtuu, ei sitä mitä kirjoitetaan tai piirretään paperille, vaikka se tuloksesta kertookin. Fysiikan kieli, matematiikka, on väline, ei päämäärä.

Suhteellisuusteoriankumoajien yleisin paradoksi on viestittää, että fysiikka on jotain muuta kuin matematiikka - ja sitten esittää kumoamista vedoten absoluuttiseen aikaan (koordinaatisto) tai Wigner-rotaatioon (geometria/koordinaatisto) tai kvanttiloisiin (diskreetti algebra) tms eli matematiikkaan. Ainoa millä tarvitsisi kumoamista koittaa on selvitys tapahtuman vuorovaikutuksista - se riittää aina fysiikassa. Siinä mielessä valokuvaaminen ja kokeellisuus on aivan avainasemassa, way to go!

Nytkin mprofin olisi löydettävä ristiriita niistä eri nopeuteen vievistä kiihdyttävistä vuorovaikutuksista, ei kinemaattisesta matematiikasta.

Huvittavin kritiikin kohde on valonnopeuden vakion c vastustaminen - pitäisi antaa vaihtoehto mihin ne mitat sitten sidottaisiin, ellei kausaalisen ja avaruudellisen järjestyksen rajasuureeseen...

Nyt et aivan ymmärtänyt mitä tarkoitan. Koitetaan päästä yhteisymmärrykseen parista pikku seikasta tuon Wigner rotaation osalta.

1. Punaisen kappaleen rotaatio kumuloituu vihreän kehyksessä kiihdytysten aikana ja on tuossa QS:n ratkaisussa olevassa maksimissaan kun kiihdytykset loppuvat

2. Punaisen muodon vasen piste (QS nimesi C') liikkuu kiihdytyksen aikana hitaammin kuin oikea piste (QS nimesi D')

3. Punaisen piste C' liikkuu kiihdytyksen aikana hitaammin koska Wigner rotaatio vie sitä vihreästä poispäin ja rotaatio vastaavasti tuo D':tä lähemmäs vihreää

4. Kiihdytyksen jälkeen C' ja D' pisteet liikkuvat vihreän suhteen samalla nopeudella

.

Olemmeko yhtä mieltä näistä seikoista?

Jospa vaikka Eusa, QS ja PPo nyt ottaisivat kantaa tähän. Oletteko yhtä mieltä edellä esitetyistä seikoista?

Nimimerkki korantin sanat herätetty henkiin, kumuloituu. ;D Rauha hänen sielulleen.

En saa kuvauksesta selvää, kun et mainitse missä kehyksessä nämä kiihdyttelyt, kumuloitumiset jne tapahtuvat. Ilmeisesti koordinaatistossa K, jossa nopeusvektorien välinen kulma 90 astetta ?

Oli miten oli, en ala nyt kiihtyvyysvektorien kanssa pelaamaan. Tärkeämpää hommaa. Kysy jotain, joka voidaan käsitellä suhteellisilla nopeuksilla. Saatan vastata, kun ehdin.

Sanat? Ja viittaat yhteen sanaan? Ehkäpä olet vain vetänyt kalsarikännit... (Se on mun mittapuun mukaan toki ihan jees :D)

Mitä epämääräiseen höpinääsi tulee niin ei tässä tarvitse kiihdytys vektoreilla alkaa pelaamaan.

Asiaa voidaan helposti analysoida tutkimalla eri nopeuksien skaalaa ikäänkuin kiihdytykset jätettäisiinkin kesken. Tyyliin:

- lopulliset nopeudet ovat 25 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 50 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 75 % alkuperäisestä 0.6c:stä

Näitä analysoimalla nähdään heti että tiputtamalla nopeutta myös Wigner rotaation kulma pienenee.

Vai haluatko esittää erimielisyyttä tästä seikasta? ;)

Tyyppi jauhaa viikkokaupalla epämääräisiä kiihdytyksiä ja kumuloitumisia, ja sitten kun kysytään, niin yhtäkkiä ei olekaan kiihtyvyyksiä.

Sä oot kyllä niin tollo, että hae joku toinen jankutuskumppani. Eli vastaus jälkimmäiseen kysymykseen: ei uittuakaan kiinnosta. :D

Mutta voin arvioida (koska et ole onnistunut gimpilläsi taikomaan yhteenkään tilanteeseen yhden ainuttakaan oikeaa vastausta), että nuo prosenttisi ova todennäköisesti päin honkia.

Sinähän se pässi olet. Prosentit ovat vain alkuehto yksittäiselle tarkastelulle. Herää kysymys että miten tyhmä ihminen voi olla jos moisen kommentin heittää.. Ihan sama kun jos kysyt että mitä maksaa 1.0 litra maitoa ja sinut tyrmätään Flat Earth porukan toimesta väitteellä "litra on väärin". Täytyy sanoa että nyt tuli taas kyllä hyvät naurut. Jos tavoitteesi on nolata itsesi niin onnistut vallan mainiosti ;)

Suhteellista nopeutta ei voi olla ilman kiihdytyksiä. EST:n mukaiseen analysointiin ei kuitenkaan tarvita kiihdytyksiä vaan voidaan tarkastella matemaattista joukkoa nopeuksista, skaalaten lopullisesta nopeudesta.

Vihdoinkin. Ollaan saavutettu taso, jolla voin poistua keskustelusta.

Mutta ei hätää, aina löytyy joku, joka nielaisee baittisi. Tsemppiä! ;D

Minun argumentissa oli perustelut. QS jatkaa näitä omaan jalkaansa laukaisuja väittämillä ilman perusteluja. QS:n väittämät pitävät hänen mielestään paikkansa koska ne vaan nyt pitävät paikkansa ;)

??????????????

QS on esittänyt ratkaisut tehtäviin. Ne ovat hänen perustelunsa.

Sinä et ole perustellut yhtäkään väitettäsi laskelmin.

Vai että on kirjottajan argumentissa perustelut:-)

Edelleenkin kyse on QS:n ratkaisussa näkyvän Wigner rotaation vaikutuksesta. Perustelin miksi Wigner rotaation vaikutus pisteille muuttuu jos origo muuttuu. Esitin sen myös hyvin selvästi sinulle että jos punaisen koordinaatisto valitaan siten että C' piste on origossa niin tällöin piste C' ei siirry Wigner rotaatiossa mihinkään. Aivan vastaavasti kuten QS:n valitsemassa kannassa punaiselle punaisen keskipiste on Wigner rotaation vaikutuksen ulkopuolella.

Jostain aivan ihmeellisestä syystä aivosi eivät suostu käsittelemään tätä asiaa ja vastaamaan nimenomaan siihen.

Aivan kuin kysyisit itseltäsi jotain muita kysymyksiä mitä minä kysyn ja sitten vastaat niihin. 

PPo kirjoitti:
Lainaanpa aiemmin postaamaani

In theoretical physics, the composition of two non-collinear Lorentz boosts results in a Lorentz transformation that is not a pure boost but is the composition of a boost and a rotation. This rotation is called Thomas rotation, Thomas–Wigner rotation or Wigner rotation

Kahden erisuuntaisen Lorentz- muunnoksen tuloksena on Wigner - rotaato.

Kyse on siitä, kuinka paljon punaisen suunta muuttuu.

Selvästikään kirjoittaja ei tätä  osaa laskea.

Taidanpa seurata QS:aa.

Rotaato? Kaskun ei vaan "raato" ;)

Olen nyt vastannut tähän useamman kerran. Sitten kun aivosi suostuvat asiaa käsittelemään niin lue uudemman kerran nuo edellä kirjoittamani.

Selvästi näyttää tosin että olet suorittamassa ns. uskonnollisen poistumisen paikalta.

Ilmoita viesti, jossa olet antanut kiertokulman seuraavissa tapauksissa

- lopulliset nopeudet ovat 25 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 50 % alkuperäisestä 0.6c:stä

- lopulliset nopeudet ovat 75 % alkuperäisestä 0.6c:stä

Ei ole sattunut minun silmiini.

Ihmetyttää miksi jankkaat ja jankkaat samaa asiaa.

Olkoon θ₁ rotaatio kun nopeus 100% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₂ rotaatio kun nopeus 75% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₃ rotaatio kun nopeus 50% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₄ rotaatio kun nopeus 25% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

Olkoon θ₅ rotaatio kun nopeus 0% alkuperäisestä suhteellisesta nopeudesta

täytyy aina päteä |θ₁| > |θ₂| > |θ₃| > |θ₄| > |θ₅|

.

Jos väittäisit että |θ₄| < |θ₅| pätee aina, tämä tarkoittaisi että väität kahden levossa olevan kappaleen välillä olevan Wigner rotaatiota.

.

Todellisuudessa aina pätee θ₅ = 0

Täten |θ₁| > |θ₅| aina, ja loput asettuvat tuolle välille kuten yllä.

Tiedät itsekin että asian on näin. Ihmetyttää vain miksi olet täysin kyvytön hyväksymään tätä. Oletko todellakin?

???????

Se,että kiertokulma pienenee, kun nopeudet laskevat, on täysin ilmeistä QS:n graafin perusteella, kuten aiemmin totesin.

Et nähtävästi pysty fysikaalisesti ( =laskelmin) perustelemaan miksi näin on.

Puhumattakaan, että osaisit laskea ne.

Vastasin jo kommenttiisi menetelmästä QS:n ratkaisusta tutkailusta että siinä ei Wigner rotaatio ole täysin ilmeinen koska nopeuden suunta muuttuu. Ehkäpä otit siitä herneet nenääsi.

.

No, muodostetaan sinun mieleksesi vaikka olettamus että minä en osaa laskea noita kiertokulmien lukuarvoja. Tällähän ei tietenkään ole mitään merkitystä argumentaation kannalta. Nyt olemme kuitenkin päässeet sopuun tuosta edellisestä |θ₁| > |θ₂| > |θ₃| > |θ₄| > |θ₅|.

Olettaisin että olemme myös samaa mieltä siitä että mitä kauempana jokin punaisen piste on punaisen kehyksen origosta, sitä suurempi on myös sen muutos Wigner rotaatiossa. Pitääkö paikkansa?

Jos rotaation muutos tarkoittaa kiertokulman muutosta, olen täysin eri mieltä boldstusta.

Kysyin aiemmin

Tarkastellaan rotaatiota kokeessa #1

Rotaation mittana käytetään kiertokulmaa.

Kuinka suuri on kiertokulma kun tarkastellaan kiertoa

a) punaisen keskipisteen suhteen

b) vasemman puoleisen päätepisteen suhteen

c) oikean puoleisen päätepisteen suhteen?

Helpotetaan vähän. 

a): kiertokulman suuruus on atan(0,45)=24°

Mitkä ovat b- ja c- kohtien vastaukset?

Ehhehe, olet hieman myöhässä.. Touché:

matalaprofiili kirjoitti:

Voin helpottaa sinun tehtävääsi edelleen:

Sinulla on piste C' (x',y') = (0,0).

Oletetaan että tuo Wigner rotatoituu 24 astetta myötäpäivään. Luuletko että rotaation tulos on jotain muuta kuin (0,0)?

Et tainnut lainkaan ymmärtää mitä kysyin. Tottakai se kiertokulma pysyy samana. Mutta kun

Δx'₁ ja Δy'₁ ovat kiertokulmien aiheuttamat muutokset keskipisteen koortinaatteihin ja

Δx'₂ ja Δy'₂ ovat kiertokulmien aiheuttamat muutokset pisteen C' koortinaatteihin

Olet varmasti samaa mieltä että Δx'₁=0 ja Δy'₁=0,

ja vastaavasti |Δx'₂|>0 ja |Δy'₂|>0. Täten aina pätee |Δx'₂|>|Δx'₁|  ja  |Δy'₂|>|Δy'₁|

Eikö vain?

En todellakaan ymmärtänyt.

Kirjoitit

mitä kauempana jokin punaisen piste on punaisen kehyksen origosta, sitä suurempi on myös sen muutos Wigner rotaatiossa

Pisteen muutos?

Yllä olevasta käy ilmi, että tarkoititkin seuraavaa.

Kun punainen jana kiertyy  keskipisteen (tai minkä tahansa pisteensä) suhteen,  niin janan pisteen, joka on lähempänä keskipistettä, paikka muuttuu vähemmän kuin kauempana olevan pisteen paikka.

Toisin sanoen lähempänä olevan pisteen kulkema matka on rotaatiossa lyhyempi kuin kauempana olevan pisteen matka.

Ihmettelen, miksi tällaisia alkeisgeometrian itsetäänselvyykiä kyselet, kun kyseesssä sentään on EST:n sovellustehtävä? 

Ai miksi kysyn? Koska teille näytti olevan absoluuttista tuskaa hyväksyä se punaisen kehyksen origo Wigner rotaation keskipisteenä. Ilmeisesti olet nyt sen vihdoin hyväksynyt.

Kehyksissä käsiteltävät pisteet määrittyvät x- ja y-koordinaateista. Pisteiden muutokset ovat näiden koordinaattien deltoja. Näissä koordinaateissa mitattuna asia on aivan niin kuin sen esitin. Kysymyksessä ei ollut mitään epäselvää.

.

Nyt olet vihdoin varmaan samaa mieltä että jos punaisen kehyksen origo onkin pisteen C' kohdalla niin tällöin Wigner rotaatio ei vaikuta pisteeseen C' pätkän vertaa. Pitääkö paikkansa?

Punaisen kiertyminen vihreän kehyksessä määräytyy yksikäsitteisesti nopeuksista -0,6j ja 0,6i.

Näiden nopeuksien yhdistäminen aiheuttaaa rotaation. 

Koska kiertymisen keskisteellä ei ole mitään merkitystä siihen, miten punainen liikkuu vihreän suhteen, en ymmärrä kysymystä.

En ymmärrä

QS:n ratkaisussa #1:

Pisteen C' Wigner rotaatio vie sitä kiihdytyksen ja nopeuden vastaiseen suuntaan.

Pisteen D' Wigner rotaatio vie sitä kiihdytyksen ja nopeuden mukaiseen suuntaan.

Ymmärrätkö nämä seikat?

Punainen ja vihreä ovat levossa ollessaan yhdensuuntaisia.

QS:n graafista nähdään, että punainen on kallistunut vihreän kehyksessä.

Tästä voidaan päätellä, että punaisen päätepisteet ovat liikkuneet vihreän kehyksessä eripituisen matkan kiihdytyksen aikana.

Tätäkö triviaalia tulosta kirjoittaja yrittää selittää yllä olevassa?  

Kyse on nopeuden suuntaisen Lorentz kontraktion aiheuttamasta kallistumasta muodolle joka ei ole kohtisuorassa nopeuteen nähden, sekä Wigner rotaatiosta joka EST:ssä kasvattaa kulmaa edelleen. Joka tapauksessa olemme vihdoin päässeet yhteisymmärrykseen tuosta boldatusta.

Olemme varmasti myös samaa mieltä että rotaatio aiheuttaa C':n tapahtumien vihreän kanssa tapahtumisen hieman myöhemmin kuin jos rotaatiota ei ilmenisi ja vastaavasti D':n tapahtumat ovat rotaation takia aikaistuneet. Vielä samaa mieltä?

Eusa kirjoitti:

Ei. Tässä olet täysin hakoteillä. Se, realisoituuko Wigner-rotaatio kiihdytyksessä Thomas-prekessioksi, riippuu siitä, kohdistuuko kiihdytys kappaleessa kappaleen massakeskipisteeseen vai sen ohi.

Näillä yksinkertaisilla graafeilla on vain kinemaattista merkitystä pelkästään nopeuksien tarkasteluun.

Kiihdytyksiä tarkasteltaessa on välttämätöntä käsitellä myös massaa eli klassisesti voimia. Tästä huomautin jo varhaisessa vaiheessa ketjua.

Minä jo kertaalleen huomatin väärinymmärryksestäsi Thomas-prekessioista. QS:n ratkaisussa ei ole Thomas-prekessiota, se on Wigner rotaatiosta aiheutuva orbitaalikorjaus systeemiin jossa on jatkuvaa kulmanopeutta. Prekessio aiheuttaa tähän kulmanopeuteen muutoksen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_precession

Thomas precession, named after Llewellyn Thomas, is a relativistic correction that applies to the spin of an elementary particle or the rotation of a macroscopic gyroscope and relates the angular velocity of the spin of a particle following a curvilinear orbit to the angular velocity of the orbital motion.

Miekka on pois tupesta ;)

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

matalaprofiili kirjoitti:
orbitaalikorjaus systeemiin jossa on jatkuvaa kulmanopeutta.

Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".

Miekka on pois tupesta ;)

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Miekka on pois tupesta ;)

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

matalaprofiili kirjoitti:

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ajattelen niin aina. Enpä olisi juuri mitään oppinut, jos luottaisin omiin johtopäätöksiini sokeasti kuten perusnisäkkäät.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2100

Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Kukaan  ei  varmaan  epäile  etteikö  Eusa  tuntisi  EST:ä  perinpohjin,  mutta  Eusa  ei  itse käsitä  sitä,  että  EST  on  paperille  kirjoitettu  virheeseen  perustuva  teoria.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

H.O.H kirjoitti:
Eusa  ei  itse käsitä  sitä,  että  EST  on  paperille  kirjoitettu  virheeseen  perustuva  teoria.

Miksen käsittäisi? Perustele!

Toisaalta, mitä merkitystä minun käsityksilläni on yhtään mihinkään? :D

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Luonnossa ei esiinny kinematiikkaa sen enempää kuin kinetiikkaakaan joten mitä mahtaa tarkoittaa niiden erottamattomuus?

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Wignerin rotaatio on pituuskontraktion tavoin seuraus Lorentzin muunnoksesta. 

Kyseessä on siten kinemaattinen ilmiö.

Kvantitatiivisesti sitä kuvaa kiertokulma siinä missä pituuskontraktiota kuvaa L=√(1-v^2)*Lo.

Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Luonnossa ei esiinny kinematiikkaa sen enempää kuin kinetiikkaakaan joten mitä mahtaa tarkoittaa niiden erottamattomuus?

Mallinnetaanko kinematiikalla ja kinetiikalla luonnossa esiintyviä ilmiötä vai jotain muuta? Mitä veikkaisit?

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Wignerin rotaatio on pituuskontraktion tavoin seuraus Lorentzin muunnoksesta. 

Kyseessä on siten kinemaattinen ilmiö.

Kvantitatiivisesti sitä kuvaa kiertokulma siinä missä pituuskontraktiota kuvaa L=√(1-v^2)*Lo.

Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

Onko tämä "kinemaattinen ilmiö" testattavissa luonnossa havaintojen avulla? Eikö ole?

Miekka on pois tupesta ;)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat