Sivut

Kommentit (793)

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Luonnossa ei esiinny kinematiikkaa sen enempää kuin kinetiikkaakaan joten mitä mahtaa tarkoittaa niiden erottamattomuus?

Mallinnetaanko kinematiikalla ja kinetiikalla luonnossa esiintyviä ilmiötä vai jotain muuta? Mitä veikkaisit?

Tiedän, mitä kinetiikalla ja kinematiikalla kuvataan.

Siksi uskallan sanoa, että 

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan.

on mitään tarkoittamatonta jargonia.

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Wignerin rotaatio on pituuskontraktion tavoin seuraus Lorentzin muunnoksesta. 

Kyseessä on siten kinemaattinen ilmiö.

Kvantitatiivisesti sitä kuvaa kiertokulma siinä missä pituuskontraktiota kuvaa L=√(1-v^2)*Lo.

Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

Onko tämä "kinemaattinen ilmiö" testattavissa luonnossa havaintojen avulla? Eikö ole?

Yritätkö vaihtaa puheenaihetta?

Nyt on kyse   EST:n ennustaman kiertokulman laskeminen.

Se, pystytäänkö tulos kokeellisesti vahvistamaan, on mittamiesten ongelma.

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Wignerin rotaatio on pituuskontraktion tavoin seuraus Lorentzin muunnoksesta. 

Kyseessä on siten kinemaattinen ilmiö.

Kvantitatiivisesti sitä kuvaa kiertokulma siinä missä pituuskontraktiota kuvaa L=√(1-v^2)*Lo.

Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

Onko tämä "kinemaattinen ilmiö" testattavissa luonnossa havaintojen avulla? Eikö ole?

Yritätkö vaihtaa puheenaihetta?

Nyt on kyse   EST:n ennustaman kiertokulman laskeminen.

Se, pystytäänkö tulos kokeellisesti vahvistamaan, on mittamiesten ongelma.

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?


Wigner-kiertokulma johtuu karteesisen koordinaatiston suorasta soveltumattomuudesta Lorentz-muunnosten komponenttisumman esittämiseen suunnat säilyttäen, mikä puolestaan aiheutuu matematiikan ei-kommutoivuusesta.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

Eusa kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Wignerin rotaatio on pituuskontraktion tavoin seuraus Lorentzin muunnoksesta. 

Kyseessä on siten kinemaattinen ilmiö.

Kvantitatiivisesti sitä kuvaa kiertokulma siinä missä pituuskontraktiota kuvaa L=√(1-v^2)*Lo.

Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

Onko tämä "kinemaattinen ilmiö" testattavissa luonnossa havaintojen avulla? Eikö ole?

Yritätkö vaihtaa puheenaihetta?

Nyt on kyse   EST:n ennustaman kiertokulman laskeminen.

Se, pystytäänkö tulos kokeellisesti vahvistamaan, on mittamiesten ongelma.

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?


Wigner-kiertokulma johtuu karteesisen koordinaatiston suorasta soveltumattomuudesta Lorentz-muunnosten komponenttisumman esittämiseen suunnat säilyttäen, mikä puolestaan aiheutuu matematiikan ei-kommutoivuusesta.
Ja on laskettavissa QS:n  esittämiä tuloksia hyödyntäen.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Luonnossa ei esiinny kinematiikkaa sen enempää kuin kinetiikkaakaan joten mitä mahtaa tarkoittaa niiden erottamattomuus?

Mallinnetaanko kinematiikalla ja kinetiikalla luonnossa esiintyviä ilmiötä vai jotain muuta? Mitä veikkaisit?

Tiedän, mitä kinetiikalla ja kinematiikalla kuvataan.

Siksi uskallan sanoa, että 

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan.

on mitään tarkoittamatonta jargonia.

Kieltämättä hauska tilanne kun varmasti tiedätte minun olevan oikeassa mutta ette vain saa sitä irti itsestänne että sen hyväksyisitte :)

Näin se luonto vain toimii. Ei ole olemassa suhteellista nopeutta ilman sen aikaansaavaa kiihdytystä.

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

Onko tämä "kinemaattinen ilmiö" testattavissa luonnossa havaintojen avulla? Eikö ole?

Yritätkö vaihtaa puheenaihetta?

Nyt on kyse   EST:n ennustaman kiertokulman laskeminen.

Se, pystytäänkö tulos kokeellisesti vahvistamaan, on mittamiesten ongelma.

Se että kokeellinen vahvistaminen olisi mahdotonta on kyllä ihan teorian kehittäjien ongelma. Jos määritystä kokeelliselle validoinnille ei kyetä tekemään ei malli tällöin läpäisi Karl Popperin määrittämää loogista falsifioitavuus-periaatetta.

PPo kirjoitti:

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?

Johan se käsiteltiin. Näytit saaneen saman tuloksen kuin minä.

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

Eusa kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Sanoin: QS:n graafeissa ei ollut kyseessä Thomas-prekessio. Ymmärsikö matalamielinen selvää kirjoitusta? Eipä tietenkään.

Höpötit Wigner rotaation realisoitumisesta Thomas-prekessioksi. Sehän tapahtuu aina, mutta käsite on järkevä ainoastaan kun puhutaan pyörivästä systeemistä.

Oletko nyt samaa mieltä että QS:n ratkaisussa #1 näkyy  kiihdytyksen aikana muodostunut Wigner rotaation lopputulos? Kysehän on nyt siitä että onko Wigner rotaatiota vai ei. Ratkaisu kyllä puhuu selvää kieltä.

Eusa kirjoitti:
Kerropa huviksi hieman tarkemmin millaista tilannetta tuossa tarkoitat, kuvaile!

Kahden kappaleen välillä suhteellinen nopeus muuttuu (kuten QS:n ratkaisussa #1) ja toinen näistä kappaleista on pyörivä systeemi. Thomas-prekessio on tämän pyörivän systeemin kulmanopeuden muutos sinä aikana kun kappaleiden välinen suhteellinen nopeus vielä jatkaa muuttumista. Kun suhteellinen nopeus lakkaa muuttumasta, lakkaa myös pyörivän systeemin kulmanopeus muuttumasta Wigner rotaation "päätyttyä".


Höpötät aivan pehmoisia. Ymmärrätkö kinematiikan ja kinetiikan eron?

Wigner-kierto on kinematiikkaa eli voidaan perustaa ajastariippumaton kuvausavaruus, jossa kiertoa ei ole.

Sen sijaan prekessio on kinetiikkaa eli vääjäämättä ajastariippuva, vrt. spiraali Minkowskin avaruusajassa.

Projisoit paniikissa omaa oppi-/osaamattomuuttasi maaleihin, jotka sattuvat olemaan tämän ketjun keskustelijoita, jotka ymmärtävät EST:n.

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi että itse höpötät "aivan pehmoisia"?

Ei luonnossa voi kinetiikkaa ja kinematiikkaa erottaa toisistaan. Olettaisin että tässä kuitenkin luonnontieteellisessä perspektiivissä puhutaan. Suhteellista liikettä ei voi olla ilman kiihdytystä. Käsitellyissä tapauksissa kiihdytys aikaansaadaan energian käytöllä joka muodostaa kappaleeseen kohdistuneen voiman.

Wigner rotaatiota ei voi esiintyä ilman kiihdytystä. Vai voiko? Kerro toki miten.

Wignerin rotaatio on pituuskontraktion tavoin seuraus Lorentzin muunnoksesta. 

Kyseessä on siten kinemaattinen ilmiö.

Kvantitatiivisesti sitä kuvaa kiertokulma siinä missä pituuskontraktiota kuvaa L=√(1-v^2)*Lo.

Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

Onko tämä "kinemaattinen ilmiö" testattavissa luonnossa havaintojen avulla? Eikö ole?

Yritätkö vaihtaa puheenaihetta?

Nyt on kyse   EST:n ennustaman kiertokulman laskeminen.

Se, pystytäänkö tulos kokeellisesti vahvistamaan, on mittamiesten ongelma.

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?


Wigner-kiertokulma johtuu karteesisen koordinaatiston suorasta soveltumattomuudesta Lorentz-muunnosten komponenttisumman esittämiseen suunnat säilyttäen, mikä puolestaan aiheutuu matematiikan ei-kommutoivuusesta.

Kiertokulman mahdollinen esiintyminen luonnossa ei johdu mistään matemaattisesta konseptista vaan siinä täytyy olla takana jokin luonnollinen syy miksi kiertokulmaa ilmenisi.

Jos QS:n ratkaisua #1 testataan seuraavalla tavalla:

1. punainen kiihdytetään -0.6jc nopeuteen

2. vihreä odottelee pitkän tovin

3. kun punainen on ollut vihreän suhteen pitkän aikaa tuossa -0.6jc nopeudessa punainen kiihdytetään siihen 0.6ic nopeuteen

Tästä huomataan että vihreän kiihdytyksen aikana punainen alkaa yllättäen pyöriä myötäpäivään koko tämän kiihdytyksen ajan.

Olette varmaan samaa mieltä? :)

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

matalaprofiili kirjoitti:

3. kun punainen on ollut vihreän suhteen pitkän aikaa tuossa -0.6jc nopeudessa punainen kiihdytetään siihen 0.6ic nopeuteen

Ei tietenkään punainen vaan vihreä kiihdytetään 0.6ic nopeuteen.

Miekka on pois tupesta ;)

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3192

matalaprofiili kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

3. kun punainen on ollut vihreän suhteen pitkän aikaa tuossa -0.6jc nopeudessa punainen kiihdytetään siihen 0.6ic nopeuteen

Ei tietenkään punainen vaan vihreä kiihdytetään 0.6ic nopeuteen.

Jäikö rautatieasema ja asemamies paikoilleen?

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?

Johan se käsiteltiin. Näytit saaneen saman tuloksen kuin minä.

????????????????

En ole esittänyt saamaani tulosta joten boldattua  voitaneen kutsua hätävalheeksi.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

NytRiitti kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

3. kun punainen on ollut vihreän suhteen pitkän aikaa tuossa -0.6jc nopeudessa punainen kiihdytetään siihen 0.6ic nopeuteen

Ei tietenkään punainen vaan vihreä kiihdytetään 0.6ic nopeuteen.

Jäikö rautatieasema ja asemamies paikoilleen?

Näinhän siinä kävi. Siinä taustalla oleva luonnonilmiö lienee kahvitauko :)

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?

Johan se käsiteltiin. Näytit saaneen saman tuloksen kuin minä.

????????????????

En ole esittänyt saamaani tulosta joten boldattua  voitaneen kutsua hätävalheeksi.

Haha. Mihinköhän tehtävään sitten mahdoit viitata? Luulin että puhuit siitä 24 asteen kiertokulmasta.

Miekka on pois tupesta ;)

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:

Se että kokeellinen vahvistaminen olisi mahdotonta on kyllä ihan teorian kehittäjien ongelma. Jos määritystä kokeelliselle validoinnille ei kyetä tekemään ei malli tällöin läpäisi Karl Popperin määrittämää loogista falsifioitavuus-periaatetta.

Trolli jatkaa jargoniaan.

Tähän mennessä jokaisen EST:n testaamiseksi suoritetun kokeen tulos on ollut EST:n ennusteen mukainen.

Se, että suunnitellaan koe, jolle EST antaa ennusteen, mutta mittauksia ei pystytäkään  suorittamaan, ei ole teorian vaan kokeen suunnittelijoiden vika.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä489

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

Se että kokeellinen vahvistaminen olisi mahdotonta on kyllä ihan teorian kehittäjien ongelma. Jos määritystä kokeelliselle validoinnille ei kyetä tekemään ei malli tällöin läpäisi Karl Popperin määrittämää loogista falsifioitavuus-periaatetta.

Trolli jatkaa jargoniaan.

Tähän mennessä jokaisen EST:n testaamiseksi suoritetun kokeen tulos on ollut EST:n ennusteen mukainen.

Se, että suunnitellaan koe, jolle EST antaa ennusteen, mutta mittauksia ei pystytäkään  suorittamaan, ei ole teorian vaan kokeen suunnittelijoiden vika.

Luepas nyt uudemman kerran tuo mihin vastasit. Sanoin aika selvästi "määritystä kokeelliselle validoinnille", en "kokeellista validointia". Kokeen määritys ja suoritus ovat kaksi aivan eri asiaa.

Miekka on pois tupesta ;)

PPo
Seuraa 
Viestejä13901

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Paljonko siis on kiertokulma antamani tehtävän tapauksessa?

Johan se käsiteltiin. Näytit saaneen saman tuloksen kuin minä.

????????????????

En ole esittänyt saamaani tulosta joten boldattua  voitaneen kutsua hätävalheeksi.

Haha. Mihinköhän tehtävään sitten mahdoit viitata? Luulin että puhuit siitä 24 asteen kiertokulmasta.

Viestissä 720, jota olet kommentoinut, oleva tehtävä
Wignerin rotaatiossa voidaan EST:n mukaan määrittää kiertokulma.

Siispä tehtävä liittyen täällä käsiteltyyn  tehtävään #1

Punaisen nopeus -vj ja vihreän vi.

Mikä on kiertokulman ß suuruus abs(ß) vihreän kehyksessä?

Eusa
Seuraa 
Viestejä16182

Mitäpä mr Matalamieli sanoo siihen, että kun lasketaankin nopeuskomponenttien operaatio päinvastaisessa järjestyksessä, Wigner-kiertokulma peilautuu.

Wikiartikkelista löytyy vihjettä ja myös selitystä Thomas-prekessiolle, kuun koordinaatisto valitaan kiihdytyslinjan ja kappaleen massakeskipisteen suhteen.

The rotation is simply a "static" rotation and there is no relative rotational motion between the frames, there is relative translational motion in the boost. However, if the frames accelerate, then the rotated frame rotates with an angular velocity. This effect is known as the Thomas precession, and arises purely from the kinematics of successive Lorentz boosts.

Tuossa on kryptisesti mainittu Thomas-prekession aiheutuvan onnistuneesta Lorentz-puskusta. Onnistumisen ymmärrän liittyvän juurikin koordinaatistovalintaan kiihdytyksen suhteen ja silloin Thomas-prekessio on korjaus klassisen mekaniikan normaaliin prekessioon vuorovaikutuksessa ja kyseessä on siten kinetiikka.

https://arxiv.org/pdf/1508.00781

Tuossa erityisesti kappale 6.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat