Sivut

Kommentit (1951)

PPo
Seuraa 
Viestejä14287

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Käypä laskemassa viestissä 842 oleva tehtävä.

Palaillaan asiaan, jos on tarvetta.

Eli tämä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

EST:n mukaan B:n nopeus O:hon nähden on yksikäsitteisesti

0,8ci+0,3cj.

Mikä on matalprofiilin mielestä toinen mahdollinen B:n nopeus O:hon nähden?


Sommerfeldin mukaan toistensa suhteen kohtisuorien nopeuksien v₁=0.8c ja v₂=0.5c yhdistämiseksi on kaksi oikeaa resultanttia:

(v₁ i, v₂√(1 – v₁²/c²) j)   ja   (v₁√(1 – v₂²/c²) i, v₂ j)

ensimmäinen vektori:

(0.8ci, 0.5c√(1 – (0.8c)²/c²))   =   0.8ci + 0.3cj

toinen vektori:

(0.8c√(1 – (0.5c)²/c²) i, 0.5cj)  =  0.69282ci + 0.5cj

.

Näköjään itse käytit ensimmäistä resultanttia. Molempien resultanttien tuloksina saatujen vektorien pituus on 0.8544c. Sommerfeld näyttäisi tehneen työnsä hyvin.

Näin meillä on myös sinun lisätehtävääsi kaksi oikeaa ratkaisua eikä yhtä yksikäsitteistä niinkuin yritit väittää. Eusahan tämän jo tiesi. Sinä et vissiin paljon lue Eusan viestejä (?)

OS on varmastikin oikeassa. Turhahan yllä olevan kirjoittajalle on mitään  selittää.

On selvää, että B liikkuu O:hon nähden vain yhdellä nopeudella ja se on antamani.

Ai mistä se olisi selvää? Asia on näin koska PPo sanoa että se on näin ja näin ollen asia on näin. Piste :)

Teoreettisia resultantteja on kaksi. Miksi se "oikea" pitää olla juuri se sinun valitsema eikä se toinen vaihtoehto?

PPo kirjoitti:

B:n nopeus A:n suhteen x-akselin suunnassa on 0  ja koska A liikkuu O:n suhteen nopeudella 0,8ci niin myös B liikkuu O:n suhteen x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci. Koska se liikkuu x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci se ei voi liikkua nopeudella 0,69ci x-akselin suhteen.


 

Miksi olet yhtäkkiä alkanut soveltamaan euklidisia sääntöjä EST:n epällineaarisiin muunnoksiin?

EST:n epälineaarisuudesta johtuen O:n kehyksestä nähtynä B:n x-akseli ei ole lähimainkaan O:n x-akselin suuntainen. Sama pätee y-akselien suhteen.

PPo kirjoitti:
On täysin mahdotonta, että B on kahdessa eri paikassa O:n suhteen,  mikä olisi seurauksena kirjoittajan kahdesta eri nopeudesta O:n suhteen.

Niin tätä olen yrittänyt sinulle selventää että tämä ongelma EST:ssä on.

Viimeinen oppitunti.

Koska kirjoittaja ei osaa soveltaa linkin

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

sivun 27 kaavoja oikein, siirrytään sivun 9 kaavojen (1) soveltamiseen.

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Lopuksi vaativa päättelytehtävä.

Mitä tekemistä saadulla tuloksella on esittämäni tehtävän kanssa?

Laske ux ja uy.

Ei kai aivoituksesi näin yksinkertaisia ole? :)

Tästä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

Voidaan tuon sinun oman logiikkasi mukaan sanoa myös:

O:n nopeus A:n suhteen y-akselin suunnassa on 0 ja koska B liikkuu A:n suhteen nopeudella 0.5cj niin myös B liikkuu O:n suhteen y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj. Koska se liikkuu y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj se ei voi liikkua nopeudella 0.3cj y-akselin suhteen.

.

Joko ymmärrät että tämä simpleton ajattelumallisi ei lainkaan sovellu EST:n kaareutuvaan aika-avaruuteen?

Ei ole mitään preferoitua x-akselia.

Sen sijaan, että selittelet, suorita EST:n mukaiset laskut

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

Sivun 9 kaavat (1)

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Miksi kierit koko ajan mudassa? Tarjoat jatkuvasti vain toista resultanttia ja kuin uskovainen konsanaan jätät toisen huomioimatta. Sivulta 8 eteenpäin esitetään tuo "basic rule". Sivulla 27 esitetään kun asiaa on tutkittu tarkemmin saadaan aina kaksi mahdollista resultanttia.

.

Koitahan nyt jo ymmärtää tämä:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)


.

PPo kirjoitti:

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Sivu 27 täydentää tuota käyttämääsi "basic rule" määritelmää. Kuten paperissa todetaan "basic rule" tuottaa vain magnitudin ja suunnalle on kaksi vaihtoehtoa riippuen kumpi huomioidaan ensin v vai u.

Heh, heh, vai täydentää....

En tiedä, mitä basic rulea tarkoita, mutta tiedän, että sivun 27 kaavat ovat triviaali seuraus sivun 7 nopeuksien yhteenlaskukaavoista, jotka puolestaan ovat seurausta Lorentz-muunnoksesta.

Sijoitetaan u'x=0, niin saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Vaihdetaan x:n ja y:n paikkoja ja sijoitetaan u'y=0 ja saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Ei sulle vaan mene jakeluun:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)

.

Jos vielä koitan sinua auttaa ymmärtämään paperia:

Vuonna 1905 Einstein itse johti tuon "basic result" tuloksen jota sinä yrität tarjota yksikäsitteiseksi ratkaisuksi. Kuten tuossa on sanottu "is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities". Eli Einstein johti siis yhdistämiselle magnitudin (ei yksikäsitteisen vektorin) löytämisen säännön.

.

Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

.

Sivulla 27 todetaan että yhdistämisen lopputuloksen vektorille yksikäsitteistä resultanttia ei ole vaan on kaksi mahdollista tulosta riippuen siitä missä järjestyksessä kahden yhdistettävän vektorin yhdistys matemaattisesti esitetään. Laskussasi siis joko u seuraa v:tä tai v seuraa u:ta.

.

Annas kun arvaan. Sinulle ei vieläkään mene jakeluun tuo mikä sivulla 8 selkeästi esitetään eli Einsteinin 1905 laatima sääntö tuottaa yksikäsitteisesti vain magnitudin. Eikö tuo mene jakeluun? :)

Tiedän toki. että matematiikka ei ole sinun vahvuusalueitasi, minkä yllä olevakin vahvistaa.

Einsteinin composition rule'a, joka on suora seuraus sivun 8 yhteenlaskusäännöistä, en ole käyttänyt.

Sen sijaan olen käyttänyt sivun 8 yhteenlaskusääntöjä, jotka määrittävät yksikäsitteisesti vektorin u, kun vektori u' tiedetään.

Toisin sanoen kirjoituksesi vaikuttaa hät'hätää rustatulta olkiukolta.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Miekka on pois tupesta ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Käypä laskemassa viestissä 842 oleva tehtävä.

Palaillaan asiaan, jos on tarvetta.

Eli tämä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

EST:n mukaan B:n nopeus O:hon nähden on yksikäsitteisesti

0,8ci+0,3cj.

Mikä on matalprofiilin mielestä toinen mahdollinen B:n nopeus O:hon nähden?


Sommerfeldin mukaan toistensa suhteen kohtisuorien nopeuksien v₁=0.8c ja v₂=0.5c yhdistämiseksi on kaksi oikeaa resultanttia:

(v₁ i, v₂√(1 – v₁²/c²) j)   ja   (v₁√(1 – v₂²/c²) i, v₂ j)

ensimmäinen vektori:

(0.8ci, 0.5c√(1 – (0.8c)²/c²))   =   0.8ci + 0.3cj

toinen vektori:

(0.8c√(1 – (0.5c)²/c²) i, 0.5cj)  =  0.69282ci + 0.5cj

.

Näköjään itse käytit ensimmäistä resultanttia. Molempien resultanttien tuloksina saatujen vektorien pituus on 0.8544c. Sommerfeld näyttäisi tehneen työnsä hyvin.

Näin meillä on myös sinun lisätehtävääsi kaksi oikeaa ratkaisua eikä yhtä yksikäsitteistä niinkuin yritit väittää. Eusahan tämän jo tiesi. Sinä et vissiin paljon lue Eusan viestejä (?)

OS on varmastikin oikeassa. Turhahan yllä olevan kirjoittajalle on mitään  selittää.

On selvää, että B liikkuu O:hon nähden vain yhdellä nopeudella ja se on antamani.

Ai mistä se olisi selvää? Asia on näin koska PPo sanoa että se on näin ja näin ollen asia on näin. Piste :)

Teoreettisia resultantteja on kaksi. Miksi se "oikea" pitää olla juuri se sinun valitsema eikä se toinen vaihtoehto?

PPo kirjoitti:

B:n nopeus A:n suhteen x-akselin suunnassa on 0  ja koska A liikkuu O:n suhteen nopeudella 0,8ci niin myös B liikkuu O:n suhteen x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci. Koska se liikkuu x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci se ei voi liikkua nopeudella 0,69ci x-akselin suhteen.


 

Miksi olet yhtäkkiä alkanut soveltamaan euklidisia sääntöjä EST:n epällineaarisiin muunnoksiin?

EST:n epälineaarisuudesta johtuen O:n kehyksestä nähtynä B:n x-akseli ei ole lähimainkaan O:n x-akselin suuntainen. Sama pätee y-akselien suhteen.

PPo kirjoitti:
On täysin mahdotonta, että B on kahdessa eri paikassa O:n suhteen,  mikä olisi seurauksena kirjoittajan kahdesta eri nopeudesta O:n suhteen.

Niin tätä olen yrittänyt sinulle selventää että tämä ongelma EST:ssä on.

Viimeinen oppitunti.

Koska kirjoittaja ei osaa soveltaa linkin

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

sivun 27 kaavoja oikein, siirrytään sivun 9 kaavojen (1) soveltamiseen.

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Lopuksi vaativa päättelytehtävä.

Mitä tekemistä saadulla tuloksella on esittämäni tehtävän kanssa?

Laske ux ja uy.

Ei kai aivoituksesi näin yksinkertaisia ole? :)

Tästä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

Voidaan tuon sinun oman logiikkasi mukaan sanoa myös:

O:n nopeus A:n suhteen y-akselin suunnassa on 0 ja koska B liikkuu A:n suhteen nopeudella 0.5cj niin myös B liikkuu O:n suhteen y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj. Koska se liikkuu y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj se ei voi liikkua nopeudella 0.3cj y-akselin suhteen.

.

Joko ymmärrät että tämä simpleton ajattelumallisi ei lainkaan sovellu EST:n kaareutuvaan aika-avaruuteen?

Ei ole mitään preferoitua x-akselia.

Sen sijaan, että selittelet, suorita EST:n mukaiset laskut

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

Sivun 9 kaavat (1)

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Miksi kierit koko ajan mudassa? Tarjoat jatkuvasti vain toista resultanttia ja kuin uskovainen konsanaan jätät toisen huomioimatta. Sivulta 8 eteenpäin esitetään tuo "basic rule". Sivulla 27 esitetään kun asiaa on tutkittu tarkemmin saadaan aina kaksi mahdollista resultanttia.

.

Koitahan nyt jo ymmärtää tämä:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)


.

PPo kirjoitti:

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Sivu 27 täydentää tuota käyttämääsi "basic rule" määritelmää. Kuten paperissa todetaan "basic rule" tuottaa vain magnitudin ja suunnalle on kaksi vaihtoehtoa riippuen kumpi huomioidaan ensin v vai u.

Heh, heh, vai täydentää....

En tiedä, mitä basic rulea tarkoita, mutta tiedän, että sivun 27 kaavat ovat triviaali seuraus sivun 7 nopeuksien yhteenlaskukaavoista, jotka puolestaan ovat seurausta Lorentz-muunnoksesta.

Sijoitetaan u'x=0, niin saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Vaihdetaan x:n ja y:n paikkoja ja sijoitetaan u'y=0 ja saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Ei sulle vaan mene jakeluun:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)

.

Jos vielä koitan sinua auttaa ymmärtämään paperia:

Vuonna 1905 Einstein itse johti tuon "basic result" tuloksen jota sinä yrität tarjota yksikäsitteiseksi ratkaisuksi. Kuten tuossa on sanottu "is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities". Eli Einstein johti siis yhdistämiselle magnitudin (ei yksikäsitteisen vektorin) löytämisen säännön.

.

Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

.

Sivulla 27 todetaan että yhdistämisen lopputuloksen vektorille yksikäsitteistä resultanttia ei ole vaan on kaksi mahdollista tulosta riippuen siitä missä järjestyksessä kahden yhdistettävän vektorin yhdistys matemaattisesti esitetään. Laskussasi siis joko u seuraa v:tä tai v seuraa u:ta.

.

Annas kun arvaan. Sinulle ei vieläkään mene jakeluun tuo mikä sivulla 8 selkeästi esitetään eli Einsteinin 1905 laatima sääntö tuottaa yksikäsitteisesti vain magnitudin. Eikö tuo mene jakeluun? :)

Tiedän toki. että matematiikka ei ole sinun vahvuusalueitasi, minkä yllä olevakin vahvistaa.

Einsteinin composition rule'a, joka on suora seuraus sivun 8 yhteenlaskusäännöistä, en ole käyttänyt.

Sen sijaan olen käyttänyt sivun 8 yhteenlaskusääntöjä, jotka määrittävät yksikäsitteisesti vektorin u, kun vektori u' tiedetään.

Toisin sanoen kirjoituksesi vaikuttaa hät'hätää rustatulta olkiukolta.

Voi teitä uskovaisia.

Sivulla 27 tarkennetaan sivujen 8 ja 9 esityksiä jotka on johdettu Einsteinin 1905 ensimmäisestä johtamisesta.

Ja tuossa nimenomaan todetaan että vektorimuotojen u ja v (tai vaihtoehtoisesti v₁ ja v₂) EST:n matematiikka ei ole kommutatiivista vaan on nimenomaan ne kaksi resultanttia. Sinullehan se ei tietenkään merkitse mitään koska omasta mielestäsi olet aina oikeassa koska olet aina oikeassa :)

Miekka on pois tupesta ;)

QS
Seuraa 
Viestejä5202

matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

Haha. Referoin paperista Barrett:in tulkinnan Sommerfeldin työstä. Jos siinä on virhe niin se on sitten Barrett, miksi minua syyttäisit? :D

.

Jos väität että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti niin todista sitten väittämäsi. Todistaminen on toki kovin vaikeaa koska tiedämme että käytetyt matemaattiset vektorioperaatiot ovat ei-kommutatiivisia ja niistä koituu juurkin kaksi eri resultanttia...

.

Lava on teidän. Veikkaan että nyt tulee hiljaista asian tiimoilta.

Miekka on pois tupesta ;)

QS
Seuraa 
Viestejä5202

matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

Haha. Referoin paperista Barrett:in tulkinnan Sommerfeldin työstä. Jos siinä on virhe niin se on sitten Barrett, miksi minua syyttäisit? :D

.

Jos väität että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti niin todista sitten väittämäsi. Todistaminen on toki kovin vaikeaa koska tiedämme että käytetyt matemaattiset vektorioperaatiot ovat ei-kommutatiivisia ja niistä koituu juurkin kaksi eri resultanttia...

.

Lava on teidän. Veikkaan että nyt tulee hiljaista asian tiimoilta.

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suurusharhasi on melko voimakas, joten juttusi eivät mua kiinnosta.

Muita ketjua seuraavia tosin voi kiinnostaa, että Einstein tosiaan johti v. 1905 paperissaan On The Electrodynamics Of Moving Bodies luvussa 5. The Addition theorem of Velocities kahden saman akselin suuntaisen nopeuden yhteenlaskukaavan. Tuloksena on nopeus, ei magnitudi.

Tämä aihe on sinänsä sivuhaara, eikä vaikuta laskuihin, joita tässä esitetty (pl. megalomaanin "laskut").

PPo
Seuraa 
Viestejä14287

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Käypä laskemassa viestissä 842 oleva tehtävä.

Palaillaan asiaan, jos on tarvetta.

Eli tämä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

EST:n mukaan B:n nopeus O:hon nähden on yksikäsitteisesti

0,8ci+0,3cj.

Mikä on matalprofiilin mielestä toinen mahdollinen B:n nopeus O:hon nähden?


Sommerfeldin mukaan toistensa suhteen kohtisuorien nopeuksien v₁=0.8c ja v₂=0.5c yhdistämiseksi on kaksi oikeaa resultanttia:

(v₁ i, v₂√(1 – v₁²/c²) j)   ja   (v₁√(1 – v₂²/c²) i, v₂ j)

ensimmäinen vektori:

(0.8ci, 0.5c√(1 – (0.8c)²/c²))   =   0.8ci + 0.3cj

toinen vektori:

(0.8c√(1 – (0.5c)²/c²) i, 0.5cj)  =  0.69282ci + 0.5cj

.

Näköjään itse käytit ensimmäistä resultanttia. Molempien resultanttien tuloksina saatujen vektorien pituus on 0.8544c. Sommerfeld näyttäisi tehneen työnsä hyvin.

Näin meillä on myös sinun lisätehtävääsi kaksi oikeaa ratkaisua eikä yhtä yksikäsitteistä niinkuin yritit väittää. Eusahan tämän jo tiesi. Sinä et vissiin paljon lue Eusan viestejä (?)

OS on varmastikin oikeassa. Turhahan yllä olevan kirjoittajalle on mitään  selittää.

On selvää, että B liikkuu O:hon nähden vain yhdellä nopeudella ja se on antamani.

Ai mistä se olisi selvää? Asia on näin koska PPo sanoa että se on näin ja näin ollen asia on näin. Piste :)

Teoreettisia resultantteja on kaksi. Miksi se "oikea" pitää olla juuri se sinun valitsema eikä se toinen vaihtoehto?

PPo kirjoitti:

B:n nopeus A:n suhteen x-akselin suunnassa on 0  ja koska A liikkuu O:n suhteen nopeudella 0,8ci niin myös B liikkuu O:n suhteen x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci. Koska se liikkuu x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci se ei voi liikkua nopeudella 0,69ci x-akselin suhteen.


 

Miksi olet yhtäkkiä alkanut soveltamaan euklidisia sääntöjä EST:n epällineaarisiin muunnoksiin?

EST:n epälineaarisuudesta johtuen O:n kehyksestä nähtynä B:n x-akseli ei ole lähimainkaan O:n x-akselin suuntainen. Sama pätee y-akselien suhteen.

PPo kirjoitti:
On täysin mahdotonta, että B on kahdessa eri paikassa O:n suhteen,  mikä olisi seurauksena kirjoittajan kahdesta eri nopeudesta O:n suhteen.

Niin tätä olen yrittänyt sinulle selventää että tämä ongelma EST:ssä on.

Viimeinen oppitunti.

Koska kirjoittaja ei osaa soveltaa linkin

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

sivun 27 kaavoja oikein, siirrytään sivun 9 kaavojen (1) soveltamiseen.

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Lopuksi vaativa päättelytehtävä.

Mitä tekemistä saadulla tuloksella on esittämäni tehtävän kanssa?

Laske ux ja uy.

Ei kai aivoituksesi näin yksinkertaisia ole? :)

Tästä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

Voidaan tuon sinun oman logiikkasi mukaan sanoa myös:

O:n nopeus A:n suhteen y-akselin suunnassa on 0 ja koska B liikkuu A:n suhteen nopeudella 0.5cj niin myös B liikkuu O:n suhteen y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj. Koska se liikkuu y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj se ei voi liikkua nopeudella 0.3cj y-akselin suhteen.

.

Joko ymmärrät että tämä simpleton ajattelumallisi ei lainkaan sovellu EST:n kaareutuvaan aika-avaruuteen?

Ei ole mitään preferoitua x-akselia.

Sen sijaan, että selittelet, suorita EST:n mukaiset laskut

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

Sivun 9 kaavat (1)

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Miksi kierit koko ajan mudassa? Tarjoat jatkuvasti vain toista resultanttia ja kuin uskovainen konsanaan jätät toisen huomioimatta. Sivulta 8 eteenpäin esitetään tuo "basic rule". Sivulla 27 esitetään kun asiaa on tutkittu tarkemmin saadaan aina kaksi mahdollista resultanttia.

.

Koitahan nyt jo ymmärtää tämä:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)


.

PPo kirjoitti:

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Sivu 27 täydentää tuota käyttämääsi "basic rule" määritelmää. Kuten paperissa todetaan "basic rule" tuottaa vain magnitudin ja suunnalle on kaksi vaihtoehtoa riippuen kumpi huomioidaan ensin v vai u.

Heh, heh, vai täydentää....

En tiedä, mitä basic rulea tarkoita, mutta tiedän, että sivun 27 kaavat ovat triviaali seuraus sivun 7 nopeuksien yhteenlaskukaavoista, jotka puolestaan ovat seurausta Lorentz-muunnoksesta.

Sijoitetaan u'x=0, niin saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Vaihdetaan x:n ja y:n paikkoja ja sijoitetaan u'y=0 ja saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Ei sulle vaan mene jakeluun:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)

.

Jos vielä koitan sinua auttaa ymmärtämään paperia:

Vuonna 1905 Einstein itse johti tuon "basic result" tuloksen jota sinä yrität tarjota yksikäsitteiseksi ratkaisuksi. Kuten tuossa on sanottu "is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities". Eli Einstein johti siis yhdistämiselle magnitudin (ei yksikäsitteisen vektorin) löytämisen säännön.

.

Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

.

Sivulla 27 todetaan että yhdistämisen lopputuloksen vektorille yksikäsitteistä resultanttia ei ole vaan on kaksi mahdollista tulosta riippuen siitä missä järjestyksessä kahden yhdistettävän vektorin yhdistys matemaattisesti esitetään. Laskussasi siis joko u seuraa v:tä tai v seuraa u:ta.

.

Annas kun arvaan. Sinulle ei vieläkään mene jakeluun tuo mikä sivulla 8 selkeästi esitetään eli Einsteinin 1905 laatima sääntö tuottaa yksikäsitteisesti vain magnitudin. Eikö tuo mene jakeluun? :)

Tiedän toki. että matematiikka ei ole sinun vahvuusalueitasi, minkä yllä olevakin vahvistaa.

Einsteinin composition rule'a, joka on suora seuraus sivun 8 yhteenlaskusäännöistä, en ole käyttänyt.

Sen sijaan olen käyttänyt sivun 8 yhteenlaskusääntöjä, jotka määrittävät yksikäsitteisesti vektorin u, kun vektori u' tiedetään.

Toisin sanoen kirjoituksesi vaikuttaa hät'hätää rustatulta olkiukolta.

Voi teitä uskovaisia.

Sivulla 27 tarkennetaan sivujen 8 ja 9 esityksiä jotka on johdettu Einsteinin 1905 ensimmäisestä johtamisesta.

Ja tuossa nimenomaan todetaan että vektorimuotojen u ja v (tai vaihtoehtoisesti v₁ ja v₂) EST:n matematiikka ei ole kommutatiivista vaan on nimenomaan ne kaksi resultanttia. Sinullehan se ei tietenkään merkitse mitään koska omasta mielestäsi olet aina oikeassa koska olet aina oikeassa :)

??????????????

Loogista sillisalaattia ja matemaattista osaamattomuutta.

Sivun 8 yhteenlaskukaavat johdetaan Loretz-muunnoksen avulla lähtien nopeuden määritelmästä (dx/dt).

Einsteinin composition rule saadaan yhteenlaskukaavasta Pythagoraan lauseella.

Sivun 28 kaavat saadaan yhteenlaskukaavoista  aiemmin esittämälläni tavalla.

PS.Olen oikeassa niin kauan kun joku osoittaa, että olen väärässä:-)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

Haha. Referoin paperista Barrett:in tulkinnan Sommerfeldin työstä. Jos siinä on virhe niin se on sitten Barrett, miksi minua syyttäisit? :D

.

Jos väität että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti niin todista sitten väittämäsi. Todistaminen on toki kovin vaikeaa koska tiedämme että käytetyt matemaattiset vektorioperaatiot ovat ei-kommutatiivisia ja niistä koituu juurkin kaksi eri resultanttia...

.

Lava on teidän. Veikkaan että nyt tulee hiljaista asian tiimoilta.

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suurusharhasi on melko voimakas, joten juttusi eivät mua kiinnosta.

Sinä väitit että Barrett on ymmärtänyt väärin. Minulla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Etkö väitä enää että Barrett on ymmärtänyt väärin?

QS kirjoitti:
Muita ketjua seuraavia tosin voi kiinnostaa, että Einstein tosiaan johti v. 1905 paperissaan On The Electrodynamics Of Moving Bodies luvussa 5. The Addition theorem of Velocities kahden saman akselin suuntaisen nopeuden yhteenlaskukaavan. Tuloksena on nopeus, ei magnitudi.

Tiedätkö onko kyseessä skalaarimuotoinen (ei suuntaa) nopeus vai vektorimuotoinen (yksikäsitteinen suunta avaruudessa) nopeus? :P

Miekka on pois tupesta ;)

PPo
Seuraa 
Viestejä14287

matalaprofiili kirjoitti:

Ja tuossa nimenomaan todetaan että vektorimuotojen u ja v (tai vaihtoehtoisesti v₁ ja v₂) EST:n matematiikka ei ole kommutatiivista vaan on nimenomaan ne kaksi resultanttia. Sinullehan se ei tietenkään merkitse mitään koska omasta mielestäsi olet aina oikeassa koska olet aina oikeassa :)

Yllä oleva osoittaa, että et ole ymmärtänyt pätkääkään aiemmin kirjoittamastani

Sivulla 8 on lepokoordinaatisto S ja nopeudalla v  x-akselin suunnassa liikkuva koordinaatisto S'.

u ja u' ilmoittavat kappaleen nopeuden S:ssa ja S':ssa.

Tilanne on täysin yksikäsitteisesti määritelty.

Ei ole mitään "huomioimisjärjestystä".

u:n ja v:n vaihtaminen tarkoittaa

että S' liikkuu nopeudella u ja v ja v' ovat liikkuvan kappaleen nopeudet S:ssa ja S':ssa.

QS
Seuraa 
Viestejä5202

matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

Haha. Referoin paperista Barrett:in tulkinnan Sommerfeldin työstä. Jos siinä on virhe niin se on sitten Barrett, miksi minua syyttäisit? :D

.

Jos väität että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti niin todista sitten väittämäsi. Todistaminen on toki kovin vaikeaa koska tiedämme että käytetyt matemaattiset vektorioperaatiot ovat ei-kommutatiivisia ja niistä koituu juurkin kaksi eri resultanttia...

.

Lava on teidän. Veikkaan että nyt tulee hiljaista asian tiimoilta.

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suurusharhasi on melko voimakas, joten juttusi eivät mua kiinnosta.

Sinä väitit että Barrett on ymmärtänyt väärin. Minulla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Etkö väitä enää että Barrett on ymmärtänyt väärin?

QS kirjoitti:
Muita ketjua seuraavia tosin voi kiinnostaa, että Einstein tosiaan johti v. 1905 paperissaan On The Electrodynamics Of Moving Bodies luvussa 5. The Addition theorem of Velocities kahden saman akselin suuntaisen nopeuden yhteenlaskukaavan. Tuloksena on nopeus, ei magnitudi.

Tiedätkö onko kyseessä skalaarimuotoinen (ei suuntaa) nopeus vai vektorimuotoinen (yksikäsitteinen suunta avaruudessa) nopeus? :P

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suuruusharhasi johtaa näköjään myös tehosekoitus-vispilöityihin kysymyksiin, jotka jääköön omaan arvoonsa.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Käypä laskemassa viestissä 842 oleva tehtävä.

Palaillaan asiaan, jos on tarvetta.

Eli tämä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

EST:n mukaan B:n nopeus O:hon nähden on yksikäsitteisesti

0,8ci+0,3cj.

Mikä on matalprofiilin mielestä toinen mahdollinen B:n nopeus O:hon nähden?


Sommerfeldin mukaan toistensa suhteen kohtisuorien nopeuksien v₁=0.8c ja v₂=0.5c yhdistämiseksi on kaksi oikeaa resultanttia:

(v₁ i, v₂√(1 – v₁²/c²) j)   ja   (v₁√(1 – v₂²/c²) i, v₂ j)

ensimmäinen vektori:

(0.8ci, 0.5c√(1 – (0.8c)²/c²))   =   0.8ci + 0.3cj

toinen vektori:

(0.8c√(1 – (0.5c)²/c²) i, 0.5cj)  =  0.69282ci + 0.5cj

.

Näköjään itse käytit ensimmäistä resultanttia. Molempien resultanttien tuloksina saatujen vektorien pituus on 0.8544c. Sommerfeld näyttäisi tehneen työnsä hyvin.

Näin meillä on myös sinun lisätehtävääsi kaksi oikeaa ratkaisua eikä yhtä yksikäsitteistä niinkuin yritit väittää. Eusahan tämän jo tiesi. Sinä et vissiin paljon lue Eusan viestejä (?)

OS on varmastikin oikeassa. Turhahan yllä olevan kirjoittajalle on mitään  selittää.

On selvää, että B liikkuu O:hon nähden vain yhdellä nopeudella ja se on antamani.

Ai mistä se olisi selvää? Asia on näin koska PPo sanoa että se on näin ja näin ollen asia on näin. Piste :)

Teoreettisia resultantteja on kaksi. Miksi se "oikea" pitää olla juuri se sinun valitsema eikä se toinen vaihtoehto?

PPo kirjoitti:

B:n nopeus A:n suhteen x-akselin suunnassa on 0  ja koska A liikkuu O:n suhteen nopeudella 0,8ci niin myös B liikkuu O:n suhteen x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci. Koska se liikkuu x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci se ei voi liikkua nopeudella 0,69ci x-akselin suhteen.


 

Miksi olet yhtäkkiä alkanut soveltamaan euklidisia sääntöjä EST:n epällineaarisiin muunnoksiin?

EST:n epälineaarisuudesta johtuen O:n kehyksestä nähtynä B:n x-akseli ei ole lähimainkaan O:n x-akselin suuntainen. Sama pätee y-akselien suhteen.

PPo kirjoitti:
On täysin mahdotonta, että B on kahdessa eri paikassa O:n suhteen,  mikä olisi seurauksena kirjoittajan kahdesta eri nopeudesta O:n suhteen.

Niin tätä olen yrittänyt sinulle selventää että tämä ongelma EST:ssä on.

Viimeinen oppitunti.

Koska kirjoittaja ei osaa soveltaa linkin

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

sivun 27 kaavoja oikein, siirrytään sivun 9 kaavojen (1) soveltamiseen.

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Lopuksi vaativa päättelytehtävä.

Mitä tekemistä saadulla tuloksella on esittämäni tehtävän kanssa?

Laske ux ja uy.

Ei kai aivoituksesi näin yksinkertaisia ole? :)

Tästä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

Voidaan tuon sinun oman logiikkasi mukaan sanoa myös:

O:n nopeus A:n suhteen y-akselin suunnassa on 0 ja koska B liikkuu A:n suhteen nopeudella 0.5cj niin myös B liikkuu O:n suhteen y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj. Koska se liikkuu y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj se ei voi liikkua nopeudella 0.3cj y-akselin suhteen.

.

Joko ymmärrät että tämä simpleton ajattelumallisi ei lainkaan sovellu EST:n kaareutuvaan aika-avaruuteen?

Ei ole mitään preferoitua x-akselia.

Sen sijaan, että selittelet, suorita EST:n mukaiset laskut

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

Sivun 9 kaavat (1)

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Miksi kierit koko ajan mudassa? Tarjoat jatkuvasti vain toista resultanttia ja kuin uskovainen konsanaan jätät toisen huomioimatta. Sivulta 8 eteenpäin esitetään tuo "basic rule". Sivulla 27 esitetään kun asiaa on tutkittu tarkemmin saadaan aina kaksi mahdollista resultanttia.

.

Koitahan nyt jo ymmärtää tämä:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)


.

PPo kirjoitti:

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Sivu 27 täydentää tuota käyttämääsi "basic rule" määritelmää. Kuten paperissa todetaan "basic rule" tuottaa vain magnitudin ja suunnalle on kaksi vaihtoehtoa riippuen kumpi huomioidaan ensin v vai u.

Heh, heh, vai täydentää....

En tiedä, mitä basic rulea tarkoita, mutta tiedän, että sivun 27 kaavat ovat triviaali seuraus sivun 7 nopeuksien yhteenlaskukaavoista, jotka puolestaan ovat seurausta Lorentz-muunnoksesta.

Sijoitetaan u'x=0, niin saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Vaihdetaan x:n ja y:n paikkoja ja sijoitetaan u'y=0 ja saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Ei sulle vaan mene jakeluun:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)

.

Jos vielä koitan sinua auttaa ymmärtämään paperia:

Vuonna 1905 Einstein itse johti tuon "basic result" tuloksen jota sinä yrität tarjota yksikäsitteiseksi ratkaisuksi. Kuten tuossa on sanottu "is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities". Eli Einstein johti siis yhdistämiselle magnitudin (ei yksikäsitteisen vektorin) löytämisen säännön.

.

Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

.

Sivulla 27 todetaan että yhdistämisen lopputuloksen vektorille yksikäsitteistä resultanttia ei ole vaan on kaksi mahdollista tulosta riippuen siitä missä järjestyksessä kahden yhdistettävän vektorin yhdistys matemaattisesti esitetään. Laskussasi siis joko u seuraa v:tä tai v seuraa u:ta.

.

Annas kun arvaan. Sinulle ei vieläkään mene jakeluun tuo mikä sivulla 8 selkeästi esitetään eli Einsteinin 1905 laatima sääntö tuottaa yksikäsitteisesti vain magnitudin. Eikö tuo mene jakeluun? :)

Tiedän toki. että matematiikka ei ole sinun vahvuusalueitasi, minkä yllä olevakin vahvistaa.

Einsteinin composition rule'a, joka on suora seuraus sivun 8 yhteenlaskusäännöistä, en ole käyttänyt.

Sen sijaan olen käyttänyt sivun 8 yhteenlaskusääntöjä, jotka määrittävät yksikäsitteisesti vektorin u, kun vektori u' tiedetään.

Toisin sanoen kirjoituksesi vaikuttaa hät'hätää rustatulta olkiukolta.

Voi teitä uskovaisia.

Sivulla 27 tarkennetaan sivujen 8 ja 9 esityksiä jotka on johdettu Einsteinin 1905 ensimmäisestä johtamisesta.

Ja tuossa nimenomaan todetaan että vektorimuotojen u ja v (tai vaihtoehtoisesti v₁ ja v₂) EST:n matematiikka ei ole kommutatiivista vaan on nimenomaan ne kaksi resultanttia. Sinullehan se ei tietenkään merkitse mitään koska omasta mielestäsi olet aina oikeassa koska olet aina oikeassa :)

??????????????

Loogista sillisalaattia ja matemaattista osaamattomuutta.

Sivun 8 yhteenlaskukaavat johdetaan Loretz-muunnoksen avulla lähtien nopeuden määritelmästä (dx/dt).

Einsteinin composition rule saadaan yhteenlaskukaavasta Pythagoraan lauseella.

Sivun 28 kaavat saadaan yhteenlaskukaavoista  aiemmin esittämälläni tavalla.

PS.Olen oikeassa niin kauan kun joku osoittaa, että olen väärässä:-)

Johan tuo sivu 27 osoittaa sinun väitteesi vääräksi, mutta hyvänä uskovaisena se ei sinua hetkauta vaan olet silti omasta mielestäsi oikeassa.

Sivun 27 esitys osoittaa että vektorimuotoisten nopeuksien (dx/dt, dy/dt) yhdistämisessä on kaksi EST:n mukaan oikeanlaista resultanttia. Se ei vaan sinua kiinnosta koska se osoittaa väitteesi vääräksi. Näin ollen koet että nämä resultantit pitää jättää huomiotta.

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

Ja tuossa nimenomaan todetaan että vektorimuotojen u ja v (tai vaihtoehtoisesti v₁ ja v₂) EST:n matematiikka ei ole kommutatiivista vaan on nimenomaan ne kaksi resultanttia. Sinullehan se ei tietenkään merkitse mitään koska omasta mielestäsi olet aina oikeassa koska olet aina oikeassa :)

Yllä oleva osoittaa, että et ole ymmärtänyt pätkääkään aiemmin kirjoittamastani

Sivulla 8 on lepokoordinaatisto S ja nopeudalla v  x-akselin suunnassa liikkuva koordinaatisto S'.

u ja u' ilmoittavat kappaleen nopeuden S:ssa ja S':ssa.

Tilanne on täysin yksikäsitteisesti määritelty.

Ei ole mitään "huomioimisjärjestystä".

u:n ja v:n vaihtaminen tarkoittaa

että S' liikkuu nopeudella u ja v ja v' ovat liikkuvan kappaleen nopeudet S:ssa ja S':ssa.

Ja taas kierrät sitä samaa kehää. Kuinkahan monta kierrosta meinaat kiertää :)

.

Jos sanot että vektorimuotoinen johtaminen u seuraa v:tä kuvaa tilannetta kehys-1:ssä  ja v seuraa u:ta kuvaa tilannett kehys-2:ssa, sinun täytyy tietenkin kyetä esittämään miksi asia olisi näin eikä päinvastoin. Olen tätä sinulta useamman kerran kysynyt. Vastausta ei vain ole saatu. Ei saada nytkään. Eihän?

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

Haha. Referoin paperista Barrett:in tulkinnan Sommerfeldin työstä. Jos siinä on virhe niin se on sitten Barrett, miksi minua syyttäisit? :D

.

Jos väität että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti niin todista sitten väittämäsi. Todistaminen on toki kovin vaikeaa koska tiedämme että käytetyt matemaattiset vektorioperaatiot ovat ei-kommutatiivisia ja niistä koituu juurkin kaksi eri resultanttia...

.

Lava on teidän. Veikkaan että nyt tulee hiljaista asian tiimoilta.

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suurusharhasi on melko voimakas, joten juttusi eivät mua kiinnosta.

Sinä väitit että Barrett on ymmärtänyt väärin. Minulla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Etkö väitä enää että Barrett on ymmärtänyt väärin?

QS kirjoitti:
Muita ketjua seuraavia tosin voi kiinnostaa, että Einstein tosiaan johti v. 1905 paperissaan On The Electrodynamics Of Moving Bodies luvussa 5. The Addition theorem of Velocities kahden saman akselin suuntaisen nopeuden yhteenlaskukaavan. Tuloksena on nopeus, ei magnitudi.

Tiedätkö onko kyseessä skalaarimuotoinen (ei suuntaa) nopeus vai vektorimuotoinen (yksikäsitteinen suunta avaruudessa) nopeus? :P

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suuruusharhasi johtaa näköjään myös tehosekoitus-vispilöityihin kysymyksiin, jotka jääköön omaan arvoonsa.

Merkitään aikakirjoihin: QS esitti väittämän että Barrett on ymmärtänyt asian väärin, ja hetkeä myöhemmin QS karkasi paikalta koska ei kyennyt todistamaan väitettään. Hän ei myöskään tiedä johtiko Einstein skalaarimuotoisen nopeuden vai vektorimuotoisen nopeuden.

Miekka on pois tupesta ;)

QS
Seuraa 
Viestejä5202

matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
QS kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:

 Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

En ole seurannut keskustelua viime aikoina, mutta olisiko jollakin viittaus tähän Sommerfieldin lauseeseen ?

Einstein ei johtanut yhteenlaskukaavaa, joka tuottaa magnitudin. Einstein johti yhteenlaskukaavan, joka tuottaa nopeusvektorin komponentin siinä tapauksessa, että yhteenlaskettavat nopeuden ovat yhdensuuntaisia. Kaava tuottaa siis komponentille myös etumerkin, jossa + kuvaa samansuuntaista ja - on vastakkaissuuntaista yksiulotteista nopeusvektoria.

Mielestäni boldattu lause ei pidä paikkaansa. Epäilen, että referoitu väärin.

No voivoi. Lue nyt itse mitä tuossa on kirjoitettu. Kyseessä siis tämä EST:n hautakiven muistokirjoitus; sivu 27 paperissa:

Jätän sun peruskoulutasoisella matemaattisilla lahjoillasi muodostetun megalomaanisen suuruusharhasi omaan arvoonsa.

matalaprofiili kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

.

Kerro onko referoitu oikein vai väärin :D

Sinä ilmeisesti olitkin se väärin referoija (yllätys yllätys). Paperin mukaan Sommerfeld ei ollutkaan sanonut tuota mitä väitit, vaan tulkinnan on tehnyt Barrett.

Väittäisin, että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti.

Haha. Referoin paperista Barrett:in tulkinnan Sommerfeldin työstä. Jos siinä on virhe niin se on sitten Barrett, miksi minua syyttäisit? :D

.

Jos väität että Barrett on ymmärtänyt Einsteinin johtaman kaavan puutteellisesti niin todista sitten väittämäsi. Todistaminen on toki kovin vaikeaa koska tiedämme että käytetyt matemaattiset vektorioperaatiot ovat ei-kommutatiivisia ja niistä koituu juurkin kaksi eri resultanttia...

.

Lava on teidän. Veikkaan että nyt tulee hiljaista asian tiimoilta.

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suurusharhasi on melko voimakas, joten juttusi eivät mua kiinnosta.

Sinä väitit että Barrett on ymmärtänyt väärin. Minulla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Etkö väitä enää että Barrett on ymmärtänyt väärin?

QS kirjoitti:
Muita ketjua seuraavia tosin voi kiinnostaa, että Einstein tosiaan johti v. 1905 paperissaan On The Electrodynamics Of Moving Bodies luvussa 5. The Addition theorem of Velocities kahden saman akselin suuntaisen nopeuden yhteenlaskukaavan. Tuloksena on nopeus, ei magnitudi.

Tiedätkö onko kyseessä skalaarimuotoinen (ei suuntaa) nopeus vai vektorimuotoinen (yksikäsitteinen suunta avaruudessa) nopeus? :P

Peruskoulutasoinen megalomaaninen suuruusharhasi johtaa näköjään myös tehosekoitus-vispilöityihin kysymyksiin, jotka jääköön omaan arvoonsa.

Merkitään aikakirjoihin: QS esitti väittämän että Barrett on ymmärtänyt asian väärin, ja hetkeä myöhemmin QS karkasi paikalta koska ei kyennyt todistamaan väitettään. Hän ei myöskään tiedä johtiko Einstein skalaarimuotoisen nopeuden vai vektorimuotoisen nopeuden.

Megalomaanisesta suuruusharhastasi huolimatta voin vastata, että Einstein ei johtanut "skalaarimuotoisen nopeuden" eikä "vektorimuotoisen nopeuden" yhteelaskukaavaa. Nuo vispiläkäsitteet kuuluvat ilmeisesti suuruusharhan oireisiin. Jätän ne omaan arvoonsa.

PPo
Seuraa 
Viestejä14287

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Käypä laskemassa viestissä 842 oleva tehtävä.

Palaillaan asiaan, jos on tarvetta.

Eli tämä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

EST:n mukaan B:n nopeus O:hon nähden on yksikäsitteisesti

0,8ci+0,3cj.

Mikä on matalprofiilin mielestä toinen mahdollinen B:n nopeus O:hon nähden?


Sommerfeldin mukaan toistensa suhteen kohtisuorien nopeuksien v₁=0.8c ja v₂=0.5c yhdistämiseksi on kaksi oikeaa resultanttia:

(v₁ i, v₂√(1 – v₁²/c²) j)   ja   (v₁√(1 – v₂²/c²) i, v₂ j)

ensimmäinen vektori:

(0.8ci, 0.5c√(1 – (0.8c)²/c²))   =   0.8ci + 0.3cj

toinen vektori:

(0.8c√(1 – (0.5c)²/c²) i, 0.5cj)  =  0.69282ci + 0.5cj

.

Näköjään itse käytit ensimmäistä resultanttia. Molempien resultanttien tuloksina saatujen vektorien pituus on 0.8544c. Sommerfeld näyttäisi tehneen työnsä hyvin.

Näin meillä on myös sinun lisätehtävääsi kaksi oikeaa ratkaisua eikä yhtä yksikäsitteistä niinkuin yritit väittää. Eusahan tämän jo tiesi. Sinä et vissiin paljon lue Eusan viestejä (?)

OS on varmastikin oikeassa. Turhahan yllä olevan kirjoittajalle on mitään  selittää.

On selvää, että B liikkuu O:hon nähden vain yhdellä nopeudella ja se on antamani.

Ai mistä se olisi selvää? Asia on näin koska PPo sanoa että se on näin ja näin ollen asia on näin. Piste :)

Teoreettisia resultantteja on kaksi. Miksi se "oikea" pitää olla juuri se sinun valitsema eikä se toinen vaihtoehto?

PPo kirjoitti:

B:n nopeus A:n suhteen x-akselin suunnassa on 0  ja koska A liikkuu O:n suhteen nopeudella 0,8ci niin myös B liikkuu O:n suhteen x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci. Koska se liikkuu x-akselin suunnassa nopeudella 0,8ci se ei voi liikkua nopeudella 0,69ci x-akselin suhteen.


 

Miksi olet yhtäkkiä alkanut soveltamaan euklidisia sääntöjä EST:n epällineaarisiin muunnoksiin?

EST:n epälineaarisuudesta johtuen O:n kehyksestä nähtynä B:n x-akseli ei ole lähimainkaan O:n x-akselin suuntainen. Sama pätee y-akselien suhteen.

PPo kirjoitti:
On täysin mahdotonta, että B on kahdessa eri paikassa O:n suhteen,  mikä olisi seurauksena kirjoittajan kahdesta eri nopeudesta O:n suhteen.

Niin tätä olen yrittänyt sinulle selventää että tämä ongelma EST:ssä on.

Viimeinen oppitunti.

Koska kirjoittaja ei osaa soveltaa linkin

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

sivun 27 kaavoja oikein, siirrytään sivun 9 kaavojen (1) soveltamiseen.

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Lopuksi vaativa päättelytehtävä.

Mitä tekemistä saadulla tuloksella on esittämäni tehtävän kanssa?

Laske ux ja uy.

Ei kai aivoituksesi näin yksinkertaisia ole? :)

Tästä:

PPo kirjoitti:

Otetaanpa vähän konkreettisempi esimerkki.

A:n nopeus O:hon nähden on 0,8ci

B:n nopeus A:han nähden on 0,5cj

Voidaan tuon sinun oman logiikkasi mukaan sanoa myös:

O:n nopeus A:n suhteen y-akselin suunnassa on 0 ja koska B liikkuu A:n suhteen nopeudella 0.5cj niin myös B liikkuu O:n suhteen y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj. Koska se liikkuu y-akselin suunnassa nopeudella 0.5cj se ei voi liikkua nopeudella 0.3cj y-akselin suhteen.

.

Joko ymmärrät että tämä simpleton ajattelumallisi ei lainkaan sovellu EST:n kaareutuvaan aika-avaruuteen?

Ei ole mitään preferoitua x-akselia.

Sen sijaan, että selittelet, suorita EST:n mukaiset laskut

https://arxiv.org/pdf/1102.0462.pdf

Sivun 9 kaavat (1)

Kirjoittajalle tehtäväksi.

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Miksi kierit koko ajan mudassa? Tarjoat jatkuvasti vain toista resultanttia ja kuin uskovainen konsanaan jätät toisen huomioimatta. Sivulta 8 eteenpäin esitetään tuo "basic rule". Sivulla 27 esitetään kun asiaa on tutkittu tarkemmin saadaan aina kaksi mahdollista resultanttia.

.

Koitahan nyt jo ymmärtää tämä:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)


.

PPo kirjoitti:

Sijoita v=0,8c, u'x=0,u'y=0,5c

Laske ux ja uy.

Jos laskit oikein, tiedät, että boldattu on hölynpölyä.

Sivu 27 täydentää tuota käyttämääsi "basic rule" määritelmää. Kuten paperissa todetaan "basic rule" tuottaa vain magnitudin ja suunnalle on kaksi vaihtoehtoa riippuen kumpi huomioidaan ensin v vai u.

Heh, heh, vai täydentää....

En tiedä, mitä basic rulea tarkoita, mutta tiedän, että sivun 27 kaavat ovat triviaali seuraus sivun 7 nopeuksien yhteenlaskukaavoista, jotka puolestaan ovat seurausta Lorentz-muunnoksesta.

Sijoitetaan u'x=0, niin saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Vaihdetaan x:n ja y:n paikkoja ja sijoitetaan u'y=0 ja saadaan toinen sivun 27 kaavoista.

Ei sulle vaan mene jakeluun:

J.F. Barrett kirjoitti:

Chapter 1:

3. Velocity Composition

A basic result, first clearly stated by Einstein (1905), is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities.

Chapter 3:

2. Non-commutativity of Velocity Addition

Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction. Sommerfeld attempted to clarify this situation by combining two orthogonal velocities

v₁ = (v₁, 0),     v₂ = (0, v₂)          (1)

This can be done in two possible ways - v₁ followed by  v₂ and  v₂ followed by v₁.He found, in agreement with Einstein's calculation (cf chapter 1), for the resultant velocities corresponding to these two ways the values

(v₁, v₂√(1 – v₁²/c²)),     (v₁√(1 – v₂²/c²), v₂)         (2)

.

Jos vielä koitan sinua auttaa ymmärtämään paperia:

Vuonna 1905 Einstein itse johti tuon "basic result" tuloksen jota sinä yrität tarjota yksikäsitteiseksi ratkaisuksi. Kuten tuossa on sanottu "is the composition rule for finding the magnitude of the resultant of inclined velocities". Eli Einstein johti siis yhdistämiselle magnitudin (ei yksikäsitteisen vektorin) löytämisen säännön.

.

Magnitudi on siis yksikäsitteinen, suunta ei, kuten Sommerfeld toteaa "Einstein’s 1905 derivation of the composition rule gave the magnitude of the resultant of two velocities but had said nothing about its direction".

.

Sivulla 27 todetaan että yhdistämisen lopputuloksen vektorille yksikäsitteistä resultanttia ei ole vaan on kaksi mahdollista tulosta riippuen siitä missä järjestyksessä kahden yhdistettävän vektorin yhdistys matemaattisesti esitetään. Laskussasi siis joko u seuraa v:tä tai v seuraa u:ta.

.

Annas kun arvaan. Sinulle ei vieläkään mene jakeluun tuo mikä sivulla 8 selkeästi esitetään eli Einsteinin 1905 laatima sääntö tuottaa yksikäsitteisesti vain magnitudin. Eikö tuo mene jakeluun? :)

Tiedän toki. että matematiikka ei ole sinun vahvuusalueitasi, minkä yllä olevakin vahvistaa.

Einsteinin composition rule'a, joka on suora seuraus sivun 8 yhteenlaskusäännöistä, en ole käyttänyt.

Sen sijaan olen käyttänyt sivun 8 yhteenlaskusääntöjä, jotka määrittävät yksikäsitteisesti vektorin u, kun vektori u' tiedetään.

Toisin sanoen kirjoituksesi vaikuttaa hät'hätää rustatulta olkiukolta.

Voi teitä uskovaisia.

Sivulla 27 tarkennetaan sivujen 8 ja 9 esityksiä jotka on johdettu Einsteinin 1905 ensimmäisestä johtamisesta.

Ja tuossa nimenomaan todetaan että vektorimuotojen u ja v (tai vaihtoehtoisesti v₁ ja v₂) EST:n matematiikka ei ole kommutatiivista vaan on nimenomaan ne kaksi resultanttia. Sinullehan se ei tietenkään merkitse mitään koska omasta mielestäsi olet aina oikeassa koska olet aina oikeassa :)

??????????????

Loogista sillisalaattia ja matemaattista osaamattomuutta.

Sivun 8 yhteenlaskukaavat johdetaan Loretz-muunnoksen avulla lähtien nopeuden määritelmästä (dx/dt).

Einsteinin composition rule saadaan yhteenlaskukaavasta Pythagoraan lauseella.

Sivun 28 kaavat saadaan yhteenlaskukaavoista  aiemmin esittämälläni tavalla.

PS.Olen oikeassa niin kauan kun joku osoittaa, että olen väärässä:-)

Johan tuo sivu 27 osoittaa sinun väitteesi vääräksi, mutta hyvänä uskovaisena se ei sinua hetkauta vaan olet silti omasta mielestäsi oikeassa.

Sivun 27 esitys osoittaa että vektorimuotoisten nopeuksien (dx/dt, dy/dt) yhdistämisessä on kaksi EST:n mukaan oikeanlaista resultanttia. Se ei vaan sinua kiinnosta koska se osoittaa väitteesi vääräksi. Näin ollen koet että nämä resultantit pitää jättää huomiotta.

Sivun 27 kaavat saadaan yhteenlaskukaavoista sijottamalla u'x=0 , vaihtamalla x:n ja y;n paikkaa ja sijottamalla u'y=0.

Ne ovat siten erikoistapauksia yhteenlaskukaavoista.

Niiden tulkinta, kun huomiodaan, miten ne on saatu, on aiemmin kirjoittamani mukaan
Ei näytä aukeavan

v1 followed by v2 and v2 followed by v1.

kirjoittajalle.

No minäpä selitän.

v1 ja v2 kuvaavat A:n ja B:n liikettä. Inertiaalina K.

(1) v1 on A:n nopeus K.n suhteen ja sitä seuraa B:n nopeus A:n suhteen ja se on v2.

(2) v2 on A:n nopeus K:n suhteen ja sitä seuraa B:n nopeus A:n suhteen ja se on v1.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat