Päästöoikeudet ja korvaukset

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

En ole päässyt selville miten rahavirrat päästöoikeuksissa kulkevat. Joku maksaa ja joku saa rahaa. Osaako joku kertoa.

Päästöoikeuden idea on kuitenkin saada hiilidioksidikuormitusta vähenemään voimantuotannossa. Jospa meillä olisikin voimantuotantoa, joka ei ole nollapäästöinen (hakevoima, tuulivoima jne) vaan negatiivinen, niin mahtaako systeemi maksaa tuplaten tuollaisesta tuotannosta.

Negatiivinen hiilidioksidipäästö? Ei sen kummempi juttu kuin, että on hakevoimalaitos, jossa poistetaan puhdasta hiiltä prosessista, kun on pieni tehontarve. Esimerkkinä voisi olla kaukolämpölaitos, jossa kesällä tehoa ei kulu lämpönä riittävästi. Tai laitos voisi alunperin olla suunniteltu hiilen poistamiseen prosessista suurelta osin.

Mihin sitten tuo puhdas puuhiili? Maanparannusaineeksi tietenkin. Ja joka tonnista kunnon korvaus. Minusta tuo systeemi olisi tällä hetkellä ainut, jossa itse ongelma olisi oikeasti korjattu. Eli hiili palautuisi maankuoreen. Ei niin että sillä olisi maailmanlaajuisesti isoa merkitystä, mutta hiilidioksidina ilmaan lasketulla hiilellähän on kuitenkin jo hintansa tässä päästökaupassa. Sitä tuskin voi kiistää.

Aiemmissa pohdinnoissa muistaisin alkuaineisen hiilen arvoksi tulleen 60 euroa tonnilta tuossa päästökaupassa. Eli ilmaan laskematon tonni on tuon arvoinen. Eikö ilmasta pois otettu tonni pitäisi olla vähintään tuplaten tuo? Oikeastaan ilmasta pois otettavalle alkuaineiselle maaperään palautettavalle hiilelle tulisi määritellä aivan omat markkinat.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Yksinkertaistettuna: olen ymmärtänyt, että hiilidioksidipäästöille on määrätty tietty yläarvo. Jos maa tuottaa enemmän, sen pitää ostaa päästöoikeuksia mailta, jotka alittavat päästöt.
Yllätyksenähän tuli, että Suomi tuotti vähemmän päästöjä, kuin oli arvioitu, mutta kuluttajille hintasäästö ei kuitenkaan siirry energian hintaan.

http://europa.eu.int/eur-lex/lex/LexUri ... 54:FI:HTML

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jep. Täällä meillä halvan energian tuottajat vedättävät hinnan samaksi kuin kalliin tuotteen hinta on. Mutta näinhän sen jutun on mentäväkin. Kun aikaa kuluu ja joku teollisuuden haara tuottaa 60% sijoitetulle pääomalle, niin se haara alkaa poikia uusia laitoksia. Mikä muu perustuotanto tuottaa 60%?.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Soiden kohtelu puhtaasti fossiilisena energialähteenä on sekin ihmettelyn arvoinen asia. Nehän sitovat hiiltä koko kasvukauden. Tuo kasvumäärä on suomessa valtava käyttämätön resurssi. Kannattaisi kasvattaa polttoaineeksi jotain ei-fossiilista turpeessa, jotta saisi siitä hyötyä. Mitenkähän tuo luokiteltaisiin?

Vierailija

Piti hieman lisää selvitellä päästökauppaa. Paul M:n kysymyksiin en osaa vastata. Se oli tuo hinnan romahdus, joka minulla kummitteli mielessä.
"Negatiiisesta" eli puhtaasti tuotettu energia - vesi- ydinvoima - ei tarvitse ostaa päästöoikeuksia ja siten voi kilpailla hinnalla.
Yhtiöt, jotka ovat joutuneet ostamaan päästöoikeuksia, käyvät kauppaa niiden kanssa, kuten pörssiyhtiöt. Jos on jäänyt käyttämättä, voidaan myydä ja jos ei riitä, kuten Espanjassa, täytyy ostaa lisää. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, joka ei aina suoraan mene niin, vaan psykologiset tekijät vaikuttavat, tuntemattomat tekijät, kuten pörssikurssienkin heilahteluun.

Päästökauppa

Päästökauppa tarkoittaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä. Päästöluvat myöntää päästökauppaviranomainen. Suomessa päästökauppaviranomaisena toimii Energiamarkkinavirasto.

Euroopan unionissa totetettavan päästökaupan ensimmäisen kauden (2005-2007) piiriin kuuluvat yli 20 MW:n tehoisten polttolaitosten ja joidenkin teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitosten ja prosessien hiilidioksidipäästöt. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu n. 550 yritystä. Toisessa vaiheessa kauppaa aletaan mahdollisesti käydä myös metaanin, dityppioksidin ja fluorikaasun päästöoikeuksilla.

Päästökaupan vaikutukset

Euroopassa suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy energian tuotannosta, joten päästökaupan vaikutukset näkyvät selvästi energian hinnassa. Hiilidioksidin päästöoikeuden hinta nostaa sähkön tuotantoon käytettävän hiili- ja kaasuvoiman kustannuksia, eli tekee niistä vähemmän kannattavaa. Toisaalta päästöttömän energian, kuten vesi- tai ydinvoiman, tuottajien ei tarvitse maksaa hiilidioksidipäästöistä, ja näin ollen päästötön energia saa kilpailuetua. Näin ollen päästökauppa lisää pitkällä aikavälillä puhtaan energian tuotantoa ja laskee päästöjä. Lyhyellä aikavälillä seurauksena on energian hintojen nousu, sillä Euroopassa ei ole tarjolla riittävästi saastuttamatonta energian tuotantoa, joten osa sähköstä joudutaan tuottamaan hiili- ja kaasuvoimalla, joiden hintaa päästöt nostavat.

Päästöoikeuksien hinta

Hiilidioksidin päästöoikeuksien hinta oli vuoden 2006 alussa noin 30 € hiilidioksiditonnilta. Huhtikuussa 2006 hinta romahti noin 15 euroon tonnilta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3 ... 3%B6kauppa

Päästöoikeuksien hinnat romahtivat

Julkaistu: 27.4.2006 19:02
Päästöoikeuksien hinnat romahtivat

Pohjoismaiden ja Euroopan sähkö- ja päästöoikeuksien markkinoilla koettiin torstaina dramaattinen päivä, kun päästöoikeuksien hinnat jatkoivat rajua halpenemista jo toista päivää.

Päästöoikeuksissa pudotus on ollut jyrkkä, sillä vielä muutama päivä sitten hinnat olivat nousussa ja liikkuivat selvästi yli 30 eurossa tonnilta.

Torstaina hinta putosi Amsterdamin European Climate Exchangessa alimmillaan jo 15 euroon. ECX on eurooppalaisista päästöpörsseistä se, jossa tehdään eniten kauppaa, ja siksi sen hintoihin yleensä viitataan. Pohjoismaisessa Nord Poolissa kauppaa käytiin lähes samoissa lukemissa.

Laskun syy on, että EU-maat ovat alkaneet julkistaa viime vuoden lukujaan hiilidioksidin toteutuneista päästöistä.

Luvut ovat lähes järjestään olleet ylijäämäisiä eli päästöjä on ollut odotettua vähemmän ja päästöoikeuksia on jäänyt käyttämättä.

Ranskassa, Hollannissa ja Tshekissä viime vuodelle myönnettyjen päästöoikeuksien määrä on ylittänyt noin kymmenellä prosentilla ilmaan päästetyt hiilidioksiditonnit.

Tämä yllätti päästömarkkinat ja siksi hintareagointi on ollut voimakas. Tieto siitä, että oikeuksia on tarjolla runsaasti laski hintoja

Selkeää selitystä oikeuksien ylijäämään on vaikea sanoa. Johtaja Harri Roto päästöoikeuksia välittävästä GreenStream Network-yhtiöstä sanoo, että oikeuksia on myönnetty avokätisesti tai sitten yhtiöt ovat ryhtyneet rajoittamaan päästöjään.

Tähän mennessä lukunsa julkistaneista vain Espanjan tase on ollut negatiivinen. Tätä osattiin Roton mukaan odottaa, koska Espanjassa oli viime kesänä hyvin kuivaa ja sähköä jouduttiin vesivoiman sijasta tekemään laudevoimalla, mikä lisäsi hiilipäästöjä.

HEIKKI AROLA / Helsingin Sanomat
heikki.arola@sanoma.fi

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Hiilen osuus tuossa tonnissa hiilidioksidia on 12/44 eli likimain 25%. Tonni alkuaineista hiiltä vastaa siis noin neljää tonnia hiilidioksidia.

Minusta puusta erotetun alkuaineisen hiilen arvo maahan sekoitettuna on siis 120 euroa tonni tuolla 30 euron CO2-tonnin päästöhinnalla. Ja se arvo on ympäri maailman.

Palaan muinaiseen spekulaatiooni "Hiilen erottaminen ilmakehästä". Vaikka miettisin miten päin, niin tuo 120 euroa pitäisi voida ohjata esimerkiksi Kehitysmaan Keijolle, jotta hän sademetsän kaskeamisen sijaan tekisikin miiluttamalla hiiltä siitä sademetsän puusta ja jättäisi sen maaperän parannusaineeksi, jollaista maanparannusta on jo muinoin harrastettu. Joku muistanee pari numeroa sitten Tiede-lehdessä olleen jututn "Amazonian musta kulta".

Tällä hetkellä rahavirrat eivät hyödytä itse asiaa. Energiaa kuluu kuten ennenkin ja se tuotetaan kuten ennenkin.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tuo 120 euroa tonnilta on iso summa teollistuneessakin maassa. Jos keskiansio on 10 euron tuntumassa, niin hiilitonnin valmistus puuaineksesta saisi viedä tuntikausia ja vielä pääsisi palkoille. Miilun rakennus pelkästään hiilen tuotantoon olisi siis kannattavaa jopa meillä. Edellyttäen että tuon rahan saisi päästökaupan koneistosta. Tietenkään se ei ole mahdollista, koska rahavirralla on jokin muu tarkoitus kuin poistaa hiiltä ilmakehästä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Mihin sitten tuo puhdas puuhiili? Maanparannusaineeksi tietenkin. Ja joka tonnista kunnon korvaus. Minusta tuo systeemi olisi tällä hetkellä ainut, jossa itse ongelma olisi oikeasti korjattu. Eli hiili palautuisi maankuoreen. Ei niin että sillä olisi maailmanlaajuisesti isoa merkitystä, mutta hiilidioksidina ilmaan lasketulla hiilellähän on kuitenkin jo hintansa tässä päästökaupassa. Sitä tuskin voi kiistää.

Vaan ongelma onkin siinä, että ei riitä että hiili vain poistetaan ilmasta, sehän tapahtuu jo puun kasvaessa, eikä puun hiileksi polttaminen poista ilmakehästä yhtään hiilen murenaakaan, päinvastoin, tuossa prosessissa osa hiilestä palaa ilmakehään.

Jotta hiili olisi todella pois ilmakehästä, pitää se poistaa koko biologisesta kierrosta, ja tämän saavuttamiseksi ei riitä että hiili levitetään maahan, sillä maan pintakerroksissa se vielä osallistuu biologiseen kiertoon. Jotta hiilen kierto saataisiin katkaistua pitää jotenkin estää elollisia organismejä hyödyntämästä sitä, jolloin hiili aikanaan fossiloituu.

Toisaalta, jos maaperän hiilipitoisuutta nostettaisiin, niin voitaisiin olettaa myös fossiloituvan hiilen määrien kasvavan, tämä kasvu ei tietenkään olisi sataa prosenttia maaperään lisätyn hiilen määrästä, mutta on mahdollista että kuitenkin osa tästä hiilestä poistuisi elollisesta kierrosta, ja fossiloituisi.

Vierailija

Minua askarruttaa se, miten päästölupia alunperin myönnettiin, kun 2004 syksyllä laki tuli voimaan. Saivatko yhtiöt niitä ilmaiseksi tietyn määrän vai pitikö maksaa jotain ja minne? Ehkä sekin selviää aikanaan, kun lueskelen lisää eri lähteitä. Vielä ei ole selvinnyt.

Sen verran tuo asia vaivaa, että lähetin kysymyksen. Saa nähdä saanko vastauksen, koska en kuulu mitenkään päästökaupan piiriin.

http://www.energiamarkkinavirasto.fi/se ... 7&pgid=187

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot
Paul M
Mihin sitten tuo puhdas puuhiili? Maanparannusaineeksi tietenkin. Ja joka tonnista kunnon korvaus. Minusta tuo systeemi olisi tällä hetkellä ainut, jossa itse ongelma olisi oikeasti korjattu. Eli hiili palautuisi maankuoreen. Ei niin että sillä olisi maailmanlaajuisesti isoa merkitystä, mutta hiilidioksidina ilmaan lasketulla hiilellähän on kuitenkin jo hintansa tässä päästökaupassa. Sitä tuskin voi kiistää.



Vaan ongelma onkin siinä, että ei riitä että hiili vain poistetaan ilmasta, sehän tapahtuu jo puun kasvaessa, eikä puun hiileksi polttaminen poista ilmakehästä yhtään hiilen murenaakaan, päinvastoin, tuossa prosessissa osa hiilestä palaa ilmakehään.

Jotta hiili olisi todella pois ilmakehästä, pitää se poistaa koko biologisesta kierrosta, ja tämän saavuttamiseksi ei riitä että hiili levitetään maahan, sillä maan pintakerroksissa se vielä osallistuu biologiseen kiertoon. Jotta hiilen kierto saataisiin katkaistua pitää jotenkin estää elollisia organismejä hyödyntämästä sitä, jolloin hiili aikanaan fossiloituu.

Toisaalta, jos maaperän hiilipitoisuutta nostettaisiin, niin voitaisiin olettaa myös fossiloituvan hiilen määrien kasvavan, tämä kasvu ei tietenkään olisi sataa prosenttia maaperään lisätyn hiilen määrästä, mutta on mahdollista että kuitenkin osa tästä hiilestä poistuisi elollisesta kierrosta, ja fossiloituisi.

Nähdäkseni alkuaineinen hiili säilyy vuosituhansia missä tahansa. Mikään eliö ei mussuta nuotionpohjan hiiliä. Hyvä hiiletys on sitä "fossilointia". Hiili nimenomaan poistetaan takaisin maaperään pois kierrosta tuossa yksinkertaisessa tapahtumassa. Maaperäksi voisi myös valita kuolleen hiekkaerämaan tai vanhat kaivoskuilut ja avolouhokset.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

sipu250
Seuraa 
Viestejä400
Liittynyt23.3.2005

Eikös se mennyt niin, että Suomen valtio jakoi ilmaiseksi päästöoikeudet suurimmille päästölähteille, jonkin tietyn ajankohdan toteutuneiden päästöjen suuruisina.

Jos sitten tuotanto voidaan tehdä pienemmillä päästöillä, voi ylimääräiset oikeudet myydä pörssissä. Jos taas oikeuksia tarvitaan enemmän, pitää niitä ostaa.

Tämä on siis teoria. Käytäntö on tietenkin sama.

Kun päästöoikeudet ovat yhtiön rahanarvoista omaisuutta, ne tulkitaan tietenkin pääomaksi jolle pitää saada tuottoa aivan kuten muullekin yritykseen sijoitetulle pääomalle. Jotta tämä toteutuisi, on tuotteen hintaa nostettava, eli siis esim. sähkön hinta nousee. Asiakas maksaa.

Luonnollisessti jos päästään tilanteeseen, jossa päästöoikeuksia jää käyttämättä, ne voidaan myydä pois. Tällöin yrityksen tulos paranee, ja sillä on varaa jakaa enemmän osinkoa omistajilleen ja bonuksia taitaville johtajilleen. Tähän voi päästä esim. jos sattuu hyvä vuosi vesivoiman osalta.

Vastaavasti jos on huono vesivuosi, joudutaan ostamaan päästöoikeuksia ja yrityksen tuotantokustannukset kasvavat. Tällöin on pakko nostaa lopputuotteen hintaa, eli asiakas maksaa.

Hyvät ja huonot vesivuodet toki vuorottelevat.

Vierailija

Päästöoikeusjärjestelmä on pelkästään haitaksi, jos ajatellaan ilmastovaikutuksia. Koko järjetelmää luotaessa on mitä ilmeisimmin kuultu liikaa nk. humaaneja järjestöjä, jotka uskontonsa mukaisesti kuvittelevat päästökaupan toimivan.

Jos kasvihuonekaasupäästöjä halutaan rajoittaa, on elintasoa laskettava ja väestönkasvu käännettävä miinusmerkkiseksi. Niin yksinkertaista se on. Edustuksellisissa demokratioissa tuskin koskaan pystytään edes keskustelemaan näistä tabuista, sillä siihen eivät kykene edes ympäristöjärjestöt. Ja edellä mainituilla toimenpiteillä on joka tapauksessa kiire, vaikka ilmastonmuutos jätettäisiin ongelmana pois laskuista.

Vierailija

Ylen ajankohtainen kakkonen kertoi eilen että eräs filippiiniläinen järjestö oli laskenut jonkin velan kehitysmaille olevan 130 miljardia. Siis tuon päästöjen nimissä lasketun. Siis Damasion hyväksymättömän yksikkövertailun mukaan 130 tuhatta miljoonaa suoraa tulonsiirtoa. Kaavaa eivät julkaiseet nekään. Kumma tyyli laskea velkoja. Jones ja Mann ilmeisesti oppi-isinään.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8906
Liittynyt18.8.2008
tietää
Ylen ajankohtainen kakkonen kertoi eilen että eräs filippiiniläinen järjestö oli laskenut jonkin velan kehitysmaille olevan 130 miljardia. Siis tuon päästöjen nimissä lasketun. Siis Damasion hyväksymättömän yksikkövertailun mukaan 130 tuhatta miljoonaa suoraa tulonsiirtoa. Kaavaa eivät julkaiseet nekään. Kumma tyyli laskea velkoja. Jones ja Mann ilmeisesti oppi-isinään.

Kyllä tuota ns. hiilitasetta on Suomessakin tutkittu, mutta aika heikolla pohjalla taitavat olla nuo ns. taselaskelmat. Esim. tuolla alussa (v. 2006), joku ihmetteli soiden osuutta. Nykyarvion/tiedon mukaan ne ovat Suomessa melkoisia hiilinieluja. Ei taikkosen aavistusta ovatko edes mukana laskelmissa, metsä ja metsämaa ovat.

Ympäristöjärjestöjen älyttömyyksiin kun kuuluu, että suo ei ole uudistuva luonnonvara. Mielipide taitaa passata oikein hyvin joillekin Euroopan teollisuusmaille.

Tutkimuksen tarvetta tuossa löytyy niin paljon, että jos kerran ns. hiilinielut otetaan vakavasti, kannattaisi löydä rahoja kiinni tutkimukseen ihan tosissaan. Nytkin sattui simmuun uusi tieto jostain. Olivat selvitelleet, että löytyykö soiden pohjakerroksista (hapetonta?) elämää. Löytyihän sieltä. Metaania tuottavia arkkibakteereita ja pohjoiseen mennessä niiden määrä lisääntyi.

Vierailija
syytinki

Ympäristöjärjestöjen älyttömyyksiin kun kuuluu, että suo ei ole uudistuva luonnonvara. Mielipide taitaa passata oikein hyvin joillekin Euroopan teollisuusmaille.

Kyse ei ole siitä, etteikö turve (tai öljykin) uusiutuisi vuosituhansien tai -miljoonien saatossa, vaan siitä, että turvetta ei pitäisi käyttää enempää kuin uutta syntyy. Tällä hetkellä turpeen käyttö on samalla tasolla kuin uuden muodostuminen, joten käytön lisäämisessä ei olisi mitään tolkkua.

Toisekseen, Vapo hamuaa jatkuvasti luonnontilaisia soita turvetuotantoon, vaikka ojitettuja soita olisi vaikka millä mitalla käytettäväksi Suomessa. Siinäkään ei ole mitään järkeä, vaan kaikki pohjautuu maalaisliittomaiseen taloudelliseen edunvalvontaan. Luonnontilaisten soiden muuttaminen turvekentiksi paitsi lisää hiilipäästöjä myös vaarantaa entisestään suolajiston säilymistä.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8906
Liittynyt18.8.2008
Ökkömönkiäinen
syytinki

Ympäristöjärjestöjen älyttömyyksiin kun kuuluu, että suo ei ole uudistuva luonnonvara. Mielipide taitaa passata oikein hyvin joillekin Euroopan teollisuusmaille.

Kyse ei ole siitä, etteikö turve (tai öljykin) uusiutuisi vuosituhansien tai -miljoonien saatossa, vaan siitä, että turvetta ei pitäisi käyttää enempää kuin uutta syntyy. Tällä hetkellä turpeen käyttö on samalla tasolla kuin uuden muodostuminen, joten käytön lisäämisessä ei olisi mitään tolkkua.

Toisekseen, Vapo hamuaa jatkuvasti luonnontilaisia soita turvetuotantoon, vaikka ojitettuja soita olisi vaikka millä mitalla käytettäväksi Suomessa. Siinäkään ei ole mitään järkeä, vaan kaikki pohjautuu maalaisliittomaiseen taloudelliseen edunvalvontaan. Luonnontilaisten soiden muuttaminen turvekentiksi paitsi lisää hiilipäästöjä myös vaarantaa entisestään suolajiston säilymistä.


Tietosi taitavat olla suoraa viherpiipertäjien ja -fasistien arvostetusta tietotoimistosta.

Suomen suot uudistuvat tietääkseni monikertaisesti sen mitä turvetta käytetään. Turha kysyä tutkimusta todisteeksi, eivät "nuhreidenkaan" tiedot niihin perustu. Tosin saattaisin sellaisen löytääkin tai pystyisin kaavailemaan koska turpeen kasvunopeus on tiedossa.

Muualla voi olla toisin, mutta hoitakoot omat turpeensa eivätkä tule tänne puhumaan pehmoisia. Sama koskee ympäristöjärjestöjen turvehoureita.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat