Seuraa 
Viestejä59

Mietin tuossa joutessani höyryturbiinilaitoksen hyötysuhdetta sähköntuotannossa, teoreettisesti. Olomuodon muutokseen hukkuu energiaa aika paljon, koska höyry pitää saada lauhdutettua nesteksi takaisin, jotta syntyy paine-ero, ja jotta se pystytään pumppaamaan kattilaan takaisin höyrystymään.
Onko siis niin, että esim otto- tai dieselmoottori, tai vaikka stirling, jonka kiertoprosessia ei ole olomuodon muutosta luonnollisestikaan, hyötysuhde teoreettisesti olisi aina parempi kuin olomuodon muutokseen perustuvissa koneissa?
Carnot näille antaa maksimit ihan ok. Voisiko siis käytännössä laskea karkeasti faasimuutoslaitoksen ottamalla Carnot:n hyötysuhteen tuoman häviön pohjalle, ja siitä vielä vähennetään olomuodon muutoksen häviö, niin oltaisi suunilleen realistisella alueella.
Vastaavasti ei-faasimuutoskoneella pelkkä Carnot on riittävä. (Käytännössä siis toki on häviöitä kaikenlaisia, jotka johtuu komponenttien hyvyydestä, jne. Ja höyrylaitoshan käsittääkseni lasketaan mielekkäämmin Rankinella.)
Todella suuret usean megawattikokoluokan dieselmoottoriin perustuvat laitokset pystyvät n=0,43 hyötysuhteeseen kokonaisuudessaan, sähköntuotannossa. Ja vastaavsti esim. uudehko Keravan höyryturbiinilaitoksen sähköntuotannon hyöty on vain n=0,22. Toki kaukolämpö on jees, mutta kuitenkin se on vain sähköntuotannon hukkalämpöä.
Btw, Hieman hämäävästi esitetään CHP laitosten kokonaishyötysuhde olevan yli 90 prossaa: Tulee muistaa että sähköä tulee vain se kolmannes maksimissaan sieltä ulos, ja loppu on kaukolämpöä, halusi tai ei.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat