E=mc*2

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

mitä tää tarkoittaa?(tyhmä kysymys)

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Tai oikeammin lepoenergia. m on tässä ns. relativistinen massa, ts. m=gamma*m0, jossa m0 on "oikea" massa. gamma on Lorenzin gammatekijä 1/sqrt(1-v^2/c^2)

kokonaisenergialle relaatio E^2=p^2*c^2+m^2*c^4
joka sievenee E=mc^2 levossa

Vierailija
untitled
Tai oikeammin lepoenergia. m on tässä ns. relativistinen massa, ts. m=gamma*m0, jossa m0 on "oikea" massa. gamma on Lorenzin gammatekijä 1/sqrt(1-v^2/c^2)

kokonaisenergialle relaatio E^2=p^2*c^2+m^2*c^4
joka sievenee E=mc^2 levossa

No taas jälleen, voi teitä tyhmien proffien seuraajat, te tyhmät Kultaisen vasikan palvojat.

Kysessähän ei ole mikään lepoenergia, koska kyseessä on valon nopeus. Lepoenergiahan on ihan toisessa kaavassa, se on E=½mv^2.
Se kuitenkin toimii hyvin pienehköillä nopeuksilla, koska massan kasvu on niin pieni, että sitä ei tarvitse ottaa huomioon.

Valon nopeudessakaan ei ole kyse mistään relativistisesta vaan todellisesta massasta. Vaikutushiukkasen perusmassa 3.68 10^-48 g, ulottuuvus luokkaa 10^-23 m. Vetovoiman siruhiukkasen ulottuvuus luokkaa 10^-35 m, massa luokkaa 10^-83 g. Saman verran tulee
massaulottvuutta lisää valon nopeuden energian eli liikevoiman ilmenmisenä. Eli siis kaava E=½mv^2 vaihtuu kaavaksi E=mc^2.
Välikaavaa tarvitaan alle valon olevilla suurilla nopeuksilla.

Vierailija

Otsikkosi on virheellisesti kirjoitettu tietääkseni. E=mc*2 tarkoittaa E=mc2. Tulo tarkoittaisi jonkin massan sekunnissa kulkemaa matkaa.

Vierailija
ArKos itse
Kysessähän ei ole mikään lepoenergia, koska kyseessä on valon nopeus. Lepoenergiahan on ihan toisessa kaavassa, se on E=½mv^2.
Se kuitenkin toimii hyvin pienehköillä nopeuksilla, koska massan kasvu on niin pieni, että sitä ei tarvitse ottaa huomioon.

Vai käytät sinä lepoenergiana liike-energian kaavaa.. Selitäppäs mitä suuretta se "v" sitten siinä sinun lepoenergian kaavassas tarkottaa? Ja miten se massa kasvaa nopeuden muuttuessa? Eiköhän se liike-energia lisäänny.. Hus, koulunpenkille siitä oppimaan!

Vierailija

niin, kaava

E=½mv^2

on tosiaan klassinen liike-enrgian kaava, missä v = kappaleen nopeus, m = kappaleen lepomassa ja E = liike-energia.

suhteellisuusteorian puolelta tulee sitten toinen kaava, jossa otetaan huomioon tarkasteltavan kappaleen massan kasvu. siis ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. se kaava menee

E = mc^2 / sqrt(1 - v^2/c^2) - mc^2

, missä sqrt tarkoittaa neliöjuurta, v = kappaleen nopeus, m = kappaleen lepomassa, c = valon nopeus. ja E = liike-energia.

pienillä nopeuksilla klassinen kaava tuottaa riittävän tarkkoja tuloksia ja se on helpompi muistaakin.

1 - 0 sammakolle.

Vierailija
Lepoenergiahan on ihan toisessa kaavassa, se on E=½mv^2.
Se kuitenkin toimii hyvin pienehköillä nopeuksilla

WTF?!?

Siis E=½mv² olisi lepoenergian kaava? No way! Tai sitten jotkut lukion fysiikan opettajista palaavat ensi vuonna koulun penkille.

MAOL sanoo, jotta
Ek=½mv² on kineettisen energian kaava.

Ja E = mc² = c*sqrt(p²+(m0*c)²) on kokonaisenergian kaava

Suhteellisuusteorian liike-energia tuntuu olevan Ek = mc²- m0*c²

Vierailija

Siitä on n-vuotta, kun minä kävin lukiot, muistelisin että ainakin minun MAOL:n painos oli aivan metsässä suhteellisuusteorian yhtälöiden osalta Siellä puhuttiin liikemassoista m ja lepomassasta m0. Näitä sitten kylvettiin sekaisin jokaiseen relaatioon, niin ei ihme että opiskelijat olivat solmussa

Vierailija

Tarkkaan ottaen kaava E=½mv^2 ON NIMENOMAN LEPOENERGIAN KAAVA, eli tarkkaan ottaen tulossa v=0 ja energia eli liikevoimakin =0.
Mutta koska massan kasvu " pienillä nopeuksilla" on merkityksetön, kaava
käytännössä käy kineettisen eli nopeusnergian kaavaksi täällä Maassakin jonka nopeusresultantti eri komponenteista on 300 km/s.

Käsite " lepomassa", joka ilmestyy laitostieteen kompleksista yhtä uudelleen. Ja se ei olekaan m, kuten te hartaasti monikin on opetettu uskomaan. Vaan, jota minä mieluummin sanon perusmassaksi, on ½m, siis massan lukema tuossa kaavassa E=½mv^2. Eli siis valon nopeuteen päästäessä massan massaulottuuvus kaksinkertaistuu.

Välikaavahan, kun minä ryhdyn sitä johtamaan, on
E= ½(m+m')v^2, jossa m' on energiamassalisä, ja kasvaa suorassa suhteessa nopeuden neliöön. Eli, kun perusmassasta johtuva energiatulo
kasvaa suorassa suhtessa nopeuden neliöön, massalisästä johtuva
kasvaa neljäntenä potenssina. Kun atomiaineen absoluuttinen nollapiste on mahdoton saavuttaa, aineella myös aina on energiamassalisä ja jokin vaika hyvin pienikin nopeus, josta voi aloittaa. Valon nopeuden hiukkasten koko energia sen sijaan on valon nopeudessa, mitään sisäistä energia- ja massalisää ei ole. - Kaava E=½(m+m')v^2, ½(m+m') saa arvon m kun m' =m.

Kun valonsäde kuitenkin tarkkaan ottaan havaitaan poikittain heilahtelevaksi murtoviivaksi, johtuu lähettävän ja vastaanottavan atomiaineen värinästä. Samoin ihan tarkkaan ottaen säteen jaksokaan ei ole ihan tasainen, vaan siinä on jatkuvaa sini- ja punasiirtymän välistä heilahtelua.

Koodi sqrt on vähintään tarpeeton, ja jos tarjoilette täyttä massaa
m "lepomassana" myös luultavasti virheellinen. Sikapossujen tonkimaa.

Vierailija

Muutosta ½m:stä m:ään nopeuden kasvaessa nollasta valon nopeudeksi voidaan geometrisesti kuvata yksiuotteisen pätkän leviämistä kaksiulotteiseksi pinnaksi eli purjeeksi. Siitä todellakin nopeuden kasvussa hiukkasessa on kysymys. Ja kaavassa myös nopeusarvo levittäytyy energiatulon pinnaksi eli purjeeksi.

Kun nyt tämän kaavan jouduin taas johtamaan, tulinpa ajatukseen, että
sitä voisikin ja pitäisi käyttää yhtenä ainona kaavana kaavain
E=½mv^2 ja E=mc^2 sijasta. Ja nimenomaan tästä kaavastahan saadaan myös geometrinen kuva energian levittäytyvästä pinnasta eli purjeesta.

Vierailija
ArKos itse
Otsikkosi on virheellisesti kirjoitettu tietääkseni. E=mc*2 tarkoittaa E=mc2. Tulo tarkoittaisi jonkin massan sekunnissa kulkemaa matkaa.

Niin niin... Joku alkaa varmaan kohta saarnata minun nimimerkkini vääreydestä (pitäisi olla E=mc^2 mutta en sitä silloin tajunnut kun en yläindeksiä suoraan saanut mistään )

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat