Sivut

Kommentit (67)

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14742

ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Kumpi on ilmaston kannalta parempi?

Talousmetsä, jos niitä sahattuja puita ei heti polteta. Ts. paperiin ja puuhun sitoutunut hiili on poissa kierrosta. Siten puu/hirsirakentamisen kasvattaminen olisi hyvä ilmastoteko.

En tiedä tuostakaan, että onkohan noin. Terve maaperä luonnontilaisessa metsässä on myös elävä hiilinielu. Tukkimäärät on ainoastaan helpompi laskea.

En ole minäkään asiantuntija, mutta mitä vanhoissa metsissä olen käynyt, niin siellä ne tukit lahoavat ja muuttuvat pikkuhiljaa mm. hiilidioksidiksi. Ts. tasapainossa oleva metsä ei kerää juurikaan hiilidioksisia. Hieman varmaan, mitä humukseen sitoutuu, mutta epäilen sen olevan varsin pieni osuus verrattuna vaikkapa siihen, että ne tukit säilötään rakennuksiin.

Mitä minä olen aiheesta lukenut, niin jopa sienirihmasto painaa helposti puiden verran, mutta tuo lienee aika alueellista. Merkittävistä biomassoista on kuitenkin kysymys kun lasketaan sienet ja kaikki muu hajottajisto yhteen.

Mutta kasvaako tuo rihmasto ajan funktiona? Eli sitoutuuko uutta hiiltä vai vaan lähinnä se, joka kiertää jo systeemissä?

Näyttää ne kasvavan koko ajan. Maailman suurin organismi on juuri tuollainen valtava rihmasto, joka viljelee itselleen puita ravinnoksi ja vastaa esimerkikisi alueensa lehtojen muodostumisesta. On myös yksi vanhimmista.

Se tosin hengittää sisään happea ja ulos hiilidioksidia, mutta biomassaa on kertynyt kivasti ja se tuntuisi olevan koko kontrolleissa koko elinympäristönsä osalta.

Mutta tuolla logiikalla maanpinta nousisi paljon enemmän kuin se nyt nousee. Suomessa humuskerros sienineen ei ole varmaan keskimäärin kuin metrin pari ja kasvanut sentään jo 10 000 vuotta.

 

Maanpinnan noususta olen käsittänyt yhä suurimman osan muuten johtuvan jäävaippojen aiheuttamasta painumisesta, joka hiljalleen palautuu takaisin. Varmaksi en uskalla mennä sanomaan, mutta tuollaista muistelisin kohoamisen syyksi esitetyn.

Maanpinnan kohoaminen geologisesti on ihan eri asia kuin humuskerroksen paksuus. Humus on se, jota syntyy kun kasvi lahoaa. Ja samasta humuksesta (noin suunnileen) uudet kasvit nousevat.

 

Ehkäpä ne ravinteet menee niille nouseville kasveille. :)

En usko että maa kohoaisi silmissä vaikka yhtään puuta ei vietäisi paikalta pois. Luonto taitaa aika hyvin käyttää kaiken hyödykseen.

MJ

ekavekara
Seuraa 
Viestejä9453

Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Kumpi on ilmaston kannalta parempi?

Talousmetsä, jos niitä sahattuja puita ei heti polteta. Ts. paperiin ja puuhun sitoutunut hiili on poissa kierrosta. Siten puu/hirsirakentamisen kasvattaminen olisi hyvä ilmastoteko.

En tiedä tuostakaan, että onkohan noin. Terve maaperä luonnontilaisessa metsässä on myös elävä hiilinielu. Tukkimäärät on ainoastaan helpompi laskea.

En ole minäkään asiantuntija, mutta mitä vanhoissa metsissä olen käynyt, niin siellä ne tukit lahoavat ja muuttuvat pikkuhiljaa mm. hiilidioksidiksi. Ts. tasapainossa oleva metsä ei kerää juurikaan hiilidioksisia. Hieman varmaan, mitä humukseen sitoutuu, mutta epäilen sen olevan varsin pieni osuus verrattuna vaikkapa siihen, että ne tukit säilötään rakennuksiin.

Mitä minä olen aiheesta lukenut, niin jopa sienirihmasto painaa helposti puiden verran, mutta tuo lienee aika alueellista. Merkittävistä biomassoista on kuitenkin kysymys kun lasketaan sienet ja kaikki muu hajottajisto yhteen.

Mutta kasvaako tuo rihmasto ajan funktiona? Eli sitoutuuko uutta hiiltä vai vaan lähinnä se, joka kiertää jo systeemissä?

Näyttää ne kasvavan koko ajan. Maailman suurin organismi on juuri tuollainen valtava rihmasto, joka viljelee itselleen puita ravinnoksi ja vastaa esimerkikisi alueensa lehtojen muodostumisesta. On myös yksi vanhimmista.

Se tosin hengittää sisään happea ja ulos hiilidioksidia, mutta biomassaa on kertynyt kivasti ja se tuntuisi olevan koko kontrolleissa koko elinympäristönsä osalta.

Mutta tuolla logiikalla maanpinta nousisi paljon enemmän kuin se nyt nousee. Suomessa humuskerros sienineen ei ole varmaan keskimäärin kuin metrin pari ja kasvanut sentään jo 10 000 vuotta.

 

Maanpinnan noususta olen käsittänyt yhä suurimman osan muuten johtuvan jäävaippojen aiheuttamasta painumisesta, joka hiljalleen palautuu takaisin. Varmaksi en uskalla mennä sanomaan, mutta tuollaista muistelisin kohoamisen syyksi esitetyn.

Maanpinnan kohoaminen geologisesti on ihan eri asia kuin humuskerroksen paksuus. Humus on se, jota syntyy kun kasvi lahoaa. Ja samasta humuksesta (noin suunnileen) uudet kasvit nousevat.

 

Ehkäpä ne ravinteet menee niille nouseville kasveille. :)

En usko että maa kohoaisi silmissä vaikka yhtään puuta ei vietäisi paikalta pois. Luonto taitaa aika hyvin käyttää kaiken hyödykseen.

Ei vaan taida olla uskon asia. ;) Jos hiili jää maaperään, niin pitäisi keksiä minne se jää? Ja samalla miksi se ei ole aiemmin loppunut ilmakehästä? Hitaan muutoksen selittää hiilen sitoutuminen fosiilisiin polttoaineisiin (kivihiili, öljy, turve) mutta tuo prosessi on vienyt satoja miljoonia vuosia. Käytännön tasolla veikkaan, että luonnonvarainen metsä tuottaa ja kuluttaa likimain yhtä paljon hiiltä, eli on tasapainossa sen suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syytinki
Seuraa 
Viestejä9708

Minijehova kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Kumpi on ilmaston kannalta parempi?

Talousmetsä, jos niitä sahattuja puita ei heti polteta. Ts. paperiin ja puuhun sitoutunut hiili on poissa kierrosta. Siten puu/hirsirakentamisen kasvattaminen olisi hyvä ilmastoteko.

En tiedä tuostakaan, että onkohan noin. Terve maaperä luonnontilaisessa metsässä on myös elävä hiilinielu. Tukkimäärät on ainoastaan helpompi laskea.

En ole minäkään asiantuntija, mutta mitä vanhoissa metsissä olen käynyt, niin siellä ne tukit lahoavat ja muuttuvat pikkuhiljaa mm. hiilidioksidiksi. Ts. tasapainossa oleva metsä ei kerää juurikaan hiilidioksisia. Hieman varmaan, mitä humukseen sitoutuu, mutta epäilen sen olevan varsin pieni osuus verrattuna vaikkapa siihen, että ne tukit säilötään rakennuksiin.

Mitä minä olen aiheesta lukenut, niin jopa sienirihmasto painaa helposti puiden verran, mutta tuo lienee aika alueellista. Merkittävistä biomassoista on kuitenkin kysymys kun lasketaan sienet ja kaikki muu hajottajisto yhteen.

Mutta kasvaako tuo rihmasto ajan funktiona? Eli sitoutuuko uutta hiiltä vai vaan lähinnä se, joka kiertää jo systeemissä?

Näyttää ne kasvavan koko ajan. Maailman suurin organismi on juuri tuollainen valtava rihmasto, joka viljelee itselleen puita ravinnoksi ja vastaa esimerkikisi alueensa lehtojen muodostumisesta. On myös yksi vanhimmista.

Se tosin hengittää sisään happea ja ulos hiilidioksidia, mutta biomassaa on kertynyt kivasti ja se tuntuisi olevan koko kontrolleissa koko elinympäristönsä osalta.

Mutta tuolla logiikalla maanpinta nousisi paljon enemmän kuin se nyt nousee. Suomessa humuskerros sienineen ei ole varmaan keskimäärin kuin metrin pari ja kasvanut sentään jo 10 000 vuotta.

 

Rihmasto taitaa kasvaa leveyttä enemmän kuin paksuutta. Ja rihmasto plus bakteerit toki syövät sitä kaadettua metsää. Sieltä multa taitaa pääosin olla peräisin.

https://www.nationalgeographic.com.au/nature/the-worlds-largest-living-o...

Tuo on hyvä linkki lajinsa julkkiksesta.

Nuo sienet ovat mielenkiintoisia veijareita ja ne tosiaan osaa ruokkia tai näännyttää kasveja mielensä mukaan. Itseäni kiinnostaa millaisella tietoisuuden tasolla ja suunnitelmallisuudella ne hommansa tekevät.

Talousmetsä on herkempi ongelmille, koska ei ole verkostoa juuristossa ja muuta elämää.

Mielestäni metsänhoidossa pitäisi ottaa oppia sieniltä, jotka ovat ilemeisen pätevöityneitä työssään. Terveeseen metsään kuuluu kaatuneita puita ja paljon elämää.

Mielenkiintoisia veijareita ovat sienet, mutta veijareita ovat myös jotkut luonnon "ystävät" - mielenkiinnon jätän pois.

Mistä tiedät, että "talousmetsässä ei ole verkostoa juuristossa ja muuta elämää"? Et muuten mistään.

Mistäs tiedät, että metsänhoidossa ei oteta oppia sieniltä.

Veikkaan, että olet ns. "jatkuvan kasvatuksen" eli harsintahakkuiden kannattaja.

Menetelmällä on omat paikkansa, mutta arvailen, että erityisesti vanhoissa metsissä sienillä on taipumus pitää huoli omista puistaan ja ellei huovaston yhteyksiä katkaista, jäävät uudet taimet kuolemaan nälkään. Kun yhteydet ovat poikki saavat taimet oman sienihuovastonsa. Sieniyhteyksien uudistuminen onkin yksi syy miksi muokkaukset parantavat taimikon kasvua.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14742

ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Kumpi on ilmaston kannalta parempi?

Talousmetsä, jos niitä sahattuja puita ei heti polteta. Ts. paperiin ja puuhun sitoutunut hiili on poissa kierrosta. Siten puu/hirsirakentamisen kasvattaminen olisi hyvä ilmastoteko.

En tiedä tuostakaan, että onkohan noin. Terve maaperä luonnontilaisessa metsässä on myös elävä hiilinielu. Tukkimäärät on ainoastaan helpompi laskea.

En ole minäkään asiantuntija, mutta mitä vanhoissa metsissä olen käynyt, niin siellä ne tukit lahoavat ja muuttuvat pikkuhiljaa mm. hiilidioksidiksi. Ts. tasapainossa oleva metsä ei kerää juurikaan hiilidioksisia. Hieman varmaan, mitä humukseen sitoutuu, mutta epäilen sen olevan varsin pieni osuus verrattuna vaikkapa siihen, että ne tukit säilötään rakennuksiin.

Mitä minä olen aiheesta lukenut, niin jopa sienirihmasto painaa helposti puiden verran, mutta tuo lienee aika alueellista. Merkittävistä biomassoista on kuitenkin kysymys kun lasketaan sienet ja kaikki muu hajottajisto yhteen.

Mutta kasvaako tuo rihmasto ajan funktiona? Eli sitoutuuko uutta hiiltä vai vaan lähinnä se, joka kiertää jo systeemissä?

Näyttää ne kasvavan koko ajan. Maailman suurin organismi on juuri tuollainen valtava rihmasto, joka viljelee itselleen puita ravinnoksi ja vastaa esimerkikisi alueensa lehtojen muodostumisesta. On myös yksi vanhimmista.

Se tosin hengittää sisään happea ja ulos hiilidioksidia, mutta biomassaa on kertynyt kivasti ja se tuntuisi olevan koko kontrolleissa koko elinympäristönsä osalta.

Mutta tuolla logiikalla maanpinta nousisi paljon enemmän kuin se nyt nousee. Suomessa humuskerros sienineen ei ole varmaan keskimäärin kuin metrin pari ja kasvanut sentään jo 10 000 vuotta.

 

Maanpinnan noususta olen käsittänyt yhä suurimman osan muuten johtuvan jäävaippojen aiheuttamasta painumisesta, joka hiljalleen palautuu takaisin. Varmaksi en uskalla mennä sanomaan, mutta tuollaista muistelisin kohoamisen syyksi esitetyn.

Maanpinnan kohoaminen geologisesti on ihan eri asia kuin humuskerroksen paksuus. Humus on se, jota syntyy kun kasvi lahoaa. Ja samasta humuksesta (noin suunnileen) uudet kasvit nousevat.

 

Ehkäpä ne ravinteet menee niille nouseville kasveille. :)

En usko että maa kohoaisi silmissä vaikka yhtään puuta ei vietäisi paikalta pois. Luonto taitaa aika hyvin käyttää kaiken hyödykseen.

Ei vaan taida olla uskon asia. ;) Jos hiili jää maaperään, niin pitäisi keksiä minne se jää? Ja samalla miksi se ei ole aiemmin loppunut ilmakehästä? Hitaan muutoksen selittää hiilen sitoutuminen fosiilisiin polttoaineisiin (kivihiili, öljy, turve) mutta tuo prosessi on vienyt satoja miljoonia vuosia. Käytännön tasolla veikkaan, että luonnonvarainen metsä tuottaa ja kuluttaa likimain yhtä paljon hiiltä, eli on tasapainossa sen suhteen.

 

Aika tasapainoisia noi systeemit tuntuvat luonnostaan olevan.

Pointtini olikin siinä, että luonnontilaisesta metsästä saa yhtä paljon puuta, mutta hakkuut ovat hankalampia.

Ja talousmetsä kun palautuu luonnontilaan niin maaperä toiminee hiilinieluna tasapainonsa saavuttamiseen asti.

Eikö nykyaikaisessa laadukkaassa metsänhoidossa jätetä osa kaadetuista maahan juuri elinympäristön terveenä pitämiseksi?

Silti sanoisin noin yleisenä mielipiteenä edelleen sen, että talousmetsä ei ole metsä lainkaan ja hiili ei paljon paina vaakakupissa luonnon monimuotoisuuden ollessa toisella puolella. 

Näillä laskelmilla (joita ei tässä edes ole) emme voi sanoa kumpi on hiilenkierronkaan kannalta parempi, mutta kallistuisin silti veikkaamaan luonnontilaista metsää.

MJ

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14742

syytinki kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Kumpi on ilmaston kannalta parempi?

Talousmetsä, jos niitä sahattuja puita ei heti polteta. Ts. paperiin ja puuhun sitoutunut hiili on poissa kierrosta. Siten puu/hirsirakentamisen kasvattaminen olisi hyvä ilmastoteko.

En tiedä tuostakaan, että onkohan noin. Terve maaperä luonnontilaisessa metsässä on myös elävä hiilinielu. Tukkimäärät on ainoastaan helpompi laskea.

En ole minäkään asiantuntija, mutta mitä vanhoissa metsissä olen käynyt, niin siellä ne tukit lahoavat ja muuttuvat pikkuhiljaa mm. hiilidioksidiksi. Ts. tasapainossa oleva metsä ei kerää juurikaan hiilidioksisia. Hieman varmaan, mitä humukseen sitoutuu, mutta epäilen sen olevan varsin pieni osuus verrattuna vaikkapa siihen, että ne tukit säilötään rakennuksiin.

Mitä minä olen aiheesta lukenut, niin jopa sienirihmasto painaa helposti puiden verran, mutta tuo lienee aika alueellista. Merkittävistä biomassoista on kuitenkin kysymys kun lasketaan sienet ja kaikki muu hajottajisto yhteen.

Mutta kasvaako tuo rihmasto ajan funktiona? Eli sitoutuuko uutta hiiltä vai vaan lähinnä se, joka kiertää jo systeemissä?

Näyttää ne kasvavan koko ajan. Maailman suurin organismi on juuri tuollainen valtava rihmasto, joka viljelee itselleen puita ravinnoksi ja vastaa esimerkikisi alueensa lehtojen muodostumisesta. On myös yksi vanhimmista.

Se tosin hengittää sisään happea ja ulos hiilidioksidia, mutta biomassaa on kertynyt kivasti ja se tuntuisi olevan koko kontrolleissa koko elinympäristönsä osalta.

Mutta tuolla logiikalla maanpinta nousisi paljon enemmän kuin se nyt nousee. Suomessa humuskerros sienineen ei ole varmaan keskimäärin kuin metrin pari ja kasvanut sentään jo 10 000 vuotta.

 

Rihmasto taitaa kasvaa leveyttä enemmän kuin paksuutta. Ja rihmasto plus bakteerit toki syövät sitä kaadettua metsää. Sieltä multa taitaa pääosin olla peräisin.

https://www.nationalgeographic.com.au/nature/the-worlds-largest-living-o...

Tuo on hyvä linkki lajinsa julkkiksesta.

Nuo sienet ovat mielenkiintoisia veijareita ja ne tosiaan osaa ruokkia tai näännyttää kasveja mielensä mukaan. Itseäni kiinnostaa millaisella tietoisuuden tasolla ja suunnitelmallisuudella ne hommansa tekevät.

Talousmetsä on herkempi ongelmille, koska ei ole verkostoa juuristossa ja muuta elämää.

Mielestäni metsänhoidossa pitäisi ottaa oppia sieniltä, jotka ovat ilemeisen pätevöityneitä työssään. Terveeseen metsään kuuluu kaatuneita puita ja paljon elämää.

Mielenkiintoisia veijareita ovat sienet, mutta veijareita ovat myös jotkut luonnon "ystävät" - mielenkiinnon jätän pois.

Mistä tiedät, että "talousmetsässä ei ole verkostoa juuristossa ja muuta elämää"? Et muuten mistään.

Mistäs tiedät, että metsänhoidossa ei oteta oppia sieniltä.

Veikkaan, että olet ns. "jatkuvan kasvatuksen" eli harsintahakkuiden kannattaja.

Menetelmällä on omat paikkansa, mutta arvailen, että erityisesti vanhoissa metsissä sienillä on taipumus pitää huoli omista puistaan ja ellei huovaston yhteyksiä katkaista, jäävät uudet taimet kuolemaan nälkään. Kun yhteydet ovat poikki saavat taimet oman sienihuovastonsa. Sieniyhteyksien uudistuminen onkin yksi syy miksi muokkaukset parantavat taimikon kasvua.

Ei minulla juuri ole metsänhoidollisia suosikkisuuntauksia, mutta raaka avohakkuu ja perään istutusmetsä ei tunnu oikealta tavalta.

Minä en myöskään ole valmis suomaan sienille absoluuttista päätösvaltaa metsien käytöstä, eli kannatan ihmisten tapaa hyödyntää metsiä.

Jos minä saisin valita niin polttaisin metsät silloin kun niitä raivata pitää. Puuta tuosta tavasta ei saa, mutta venäläisiltä saa.  :)

MJ

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1743

Jos avohakkuut lopetetaan, niin harvennushakkuilla saadaan silti riittävästi puuta sellunkeittoon. Entistä suurempi osa isommista puista pitää jättää tarjonnan vähetessä. kasvamaan. Näihin isoihin puihin sitoutuu vielä 150 vuoden ajan hiiltä, niiden edelleen kasvaessa.

Sellupuun hinta nousisi hiukan korjuun kallistumisen takia ja tukin hinta enemmän tarjonnan vähetessä. Metsien seurannan avulla kuutiomääriään kasvattaneet metsänomistajat saisivat päästöoikeuksia, jotka he voivat  halutessaan muuttaa rahaksi, eli myydä.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä9453

Minijehova kirjoitti:

Ja talousmetsä kun palautuu luonnontilaan niin maaperä toiminee hiilinieluna tasapainonsa saavuttamiseen asti.

Nähdäkseni ainoa merkittävä ero noissa (hiilikierron kannalta) on, että talousmetsien puu korjaan sieltä pois. Siten itse metsä koko ajan sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa. Mutta toisaalla, missä tuo puu käytetään, vapautetaan sitten jopa vastaava määrä hiiltä, eli kokonaisuus on helposti sama plus miinus nolla kuin luonnontilaisella metsällä. Ainoa keino puuttua tähän kiertoon on olla polttamatta sitä puuta, joka korjataan. Siten sen sitominen vaikkapa rakennuskantaan on poissa luonnon kiertokulusta lyhyellä tähtäimellä.

Asian voi nähdä myös niin, että polttamaton (ja lahoamaton) puu on ihmisen tekemä keinotekoinen hiilivarasto. Ongelmaksi voi tulla tuon varastoon suuruus ja vaikea säilytettävyys pitkällä aikavälillä.
 

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14742

George Hanson kirjoitti:
Jos avohakkuut lopetetaan, niin harvennushakkuilla saadaan silti riittävästi puuta sellunkeittoon. Entistä suurempi osa isommista puista pitää jättää tarjonnan vähetessä. kasvamaan. Näihin isoihin puihin sitoutuu vielä 150 vuoden ajan hiiltä, niiden edelleen kasvaessa.

Sellupuun hinta nousisi hiukan korjuun kallistumisen takia ja tukin hinta enemmän tarjonnan vähetessä. Metsien seurannan avulla kuutiomääriään kasvattaneet metsänomistajat saisivat päästöoikeuksia, jotka he voivat  halutessaan muuttaa rahaksi, eli myydä.

Sepäs kuulosti järkevältä kannanotolta.

Ja miksei kukaan kasvata kunnollista huonekalu- ja ikkunanpokapuuta. Luulisi siitä saavan odotuksen arvoisen korvauksen.

MJ

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14742

ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:

Ja talousmetsä kun palautuu luonnontilaan niin maaperä toiminee hiilinieluna tasapainonsa saavuttamiseen asti.

Nähdäkseni ainoa merkittävä ero noissa (hiilikierron kannalta) on, että talousmetsien puu korjaan sieltä pois. Siten itse metsä koko ajan sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa. Mutta toisaalla, missä tuo puu käytetään, vapautetaan sitten jopa vastaava määrä hiiltä, eli kokonaisuus on helposti sama plus miinus nolla kuin luonnontilaisella metsällä. Ainoa keino puuttua tähän kiertoon on olla polttamatta sitä puuta, joka korjataan. Siten sen sitominen vaikkapa rakennuskantaan on poissa luonnon kiertokulusta lyhyellä tähtäimellä.

Asian voi nähdä myös niin, että polttamaton (ja lahoamaton) puu on ihmisen tekemä keinotekoinen hiilivarasto. Ongelmaksi voi tulla tuon varastoon suuruus ja vaikea säilytettävyys pitkällä aikavälillä.
 

Pystyssä keskellä tervettä metsää puu näyttää säilyvän ok. Jopa kasvavan.

Nämä ovat hirveän moniulotteisia asioita ja siksi vaikea heittää ehdotonta kantaa. Pidän metsistä, mutta pidän myös puisista huonekaluista ja taloista.  :)

MJ

ekavekara
Seuraa 
Viestejä9453

Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:

Ja talousmetsä kun palautuu luonnontilaan niin maaperä toiminee hiilinieluna tasapainonsa saavuttamiseen asti.

Nähdäkseni ainoa merkittävä ero noissa (hiilikierron kannalta) on, että talousmetsien puu korjaan sieltä pois. Siten itse metsä koko ajan sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa. Mutta toisaalla, missä tuo puu käytetään, vapautetaan sitten jopa vastaava määrä hiiltä, eli kokonaisuus on helposti sama plus miinus nolla kuin luonnontilaisella metsällä. Ainoa keino puuttua tähän kiertoon on olla polttamatta sitä puuta, joka korjataan. Siten sen sitominen vaikkapa rakennuskantaan on poissa luonnon kiertokulusta lyhyellä tähtäimellä.

Asian voi nähdä myös niin, että polttamaton (ja lahoamaton) puu on ihmisen tekemä keinotekoinen hiilivarasto. Ongelmaksi voi tulla tuon varastoon suuruus ja vaikea säilytettävyys pitkällä aikavälillä.
 

Pystyssä keskellä tervettä metsää puu näyttää säilyvän ok. Jopa kasvavan.

Nämä ovat hirveän moniulotteisia asioita ja siksi vaikea heittää ehdotonta kantaa. Pidän metsistä, mutta pidän myös puisista huonekaluista ja taloista.  :)

Kokonaisuus n toki monimutkainen, mutta ei se, että jostain se vaikkapa talon hirteen sidottu hiili on pois. Mitä enemmän niitä hirsiä tai muita lautoja tehdään, sitä enemmän poistuu hiiltä ilmastosta. Metsähän sitoo hiiltä taimikkonakin ja koko kasvun ajan.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14742

ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:

Ja talousmetsä kun palautuu luonnontilaan niin maaperä toiminee hiilinieluna tasapainonsa saavuttamiseen asti.

Nähdäkseni ainoa merkittävä ero noissa (hiilikierron kannalta) on, että talousmetsien puu korjaan sieltä pois. Siten itse metsä koko ajan sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa. Mutta toisaalla, missä tuo puu käytetään, vapautetaan sitten jopa vastaava määrä hiiltä, eli kokonaisuus on helposti sama plus miinus nolla kuin luonnontilaisella metsällä. Ainoa keino puuttua tähän kiertoon on olla polttamatta sitä puuta, joka korjataan. Siten sen sitominen vaikkapa rakennuskantaan on poissa luonnon kiertokulusta lyhyellä tähtäimellä.

Asian voi nähdä myös niin, että polttamaton (ja lahoamaton) puu on ihmisen tekemä keinotekoinen hiilivarasto. Ongelmaksi voi tulla tuon varastoon suuruus ja vaikea säilytettävyys pitkällä aikavälillä.
 

Pystyssä keskellä tervettä metsää puu näyttää säilyvän ok. Jopa kasvavan.

Nämä ovat hirveän moniulotteisia asioita ja siksi vaikea heittää ehdotonta kantaa. Pidän metsistä, mutta pidän myös puisista huonekaluista ja taloista.  :)

Kokonaisuus n toki monimutkainen, mutta ei se, että jostain se vaikkapa talon hirteen sidottu hiili on pois. Mitä enemmän niitä hirsiä tai muita lautoja tehdään, sitä enemmän poistuu hiiltä ilmastosta. Metsähän sitoo hiiltä taimikkonakin ja koko kasvun ajan.

 

Enkä minä näillä tiedoin halua heittää numeroina kuinka paljon hajottajien biomassasta on uudelleenkierrätettyä hiiltä. Puun massa on hirtenä helpompi laskea, sen tiedän.

MJ

Sudenjälki
Seuraa 
Viestejä73

Aloittajana tuumaan seuraavaa. Suurin osa ymmärtää sen että kaadettu puu sitoo hiilidioksidin muutaman sadan vuoden ajan. Ja uusi taimikko sitoo taas uutta h. Toinen koulukunta taas puhuu luonnon monimuotoisuudesta kun pitäisi puhua hiilidioksidin sitomisesta.eli he hyvin ymmärtävät suojelumetsä ongelmat, mutta kääntävät asian tarkoituksella sivuraiteille. Se vapaassa maassa tosin suotakoon. Vähän oudolta tuntuu väite että uudet taimet eivät voisi käyttää hyödykseen n.1-2m humuskerrosta jossa pääosa sienistä on. Tuskin sienillä on puoluesidonaisuuksia, joten ne kyllä elävät kaikkien kanssa. Luulisin. Kunhan Kanadan lahoavien metsien nollastasi tulee kunnolla julki niin uskon kaikkien ymmärtävän että puurakentamisen todellakin sitoo hiiltä.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1397

Sudenjälki kirjoitti:
Aloittajana tuumaan seuraavaa. Suurin osa ymmärtää sen että kaadettu puu sitoo hiilidioksidin muutaman sadan vuoden ajan. Ja uusi taimikko sitoo taas uutta h. Toinen koulukunta taas puhuu luonnon monimuotoisuudesta kun pitäisi puhua hiilidioksidin sitomisesta.eli he hyvin ymmärtävät suojelumetsä ongelmat, mutta kääntävät asian tarkoituksella sivuraiteille. Se vapaassa maassa tosin suotakoon. Vähän oudolta tuntuu väite että uudet taimet eivät voisi käyttää hyödykseen n.1-2m humuskerrosta jossa pääosa sienistä on. Tuskin sienillä on puoluesidonaisuuksia, joten ne kyllä elävät kaikkien kanssa. Luulisin. Kunhan Kanadan lahoavien metsien nollastasi tulee kunnolla julki niin uskon kaikkien ymmärtävän että puurakentamisen todellakin sitoo hiiltä.

Mitäs paskaa, tottakai toinen koulukunta puhuu luonnon monimuotoisuudesta koska se on nimenomaan suojelumetsän idea, eikä hiilidioksidin sitominen. Sen lisäksi myöskään talousmetsän tehtäväksi sen omistaja ei katso hiilidioksidin sitomista koska sen mukaan omistajalle harvemmin maksetaan. Kysymys on ehkä mielenkiintoinen mutta käytännön tasolla aivan paska, koska sillä ei ole mitään merkitystä. Metsä kun metsä sitoo paremmin hiiltä kun tasaiseksi jyrätty plantaasi, jos meinaa kaataa metsää niin täytyy pitää huoli siitä että se kasvaa takaisin riittävän nopeasti ettei paikat autioidu.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä9453

Nalle pUh kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Aloittajana tuumaan seuraavaa. Suurin osa ymmärtää sen että kaadettu puu sitoo hiilidioksidin muutaman sadan vuoden ajan. Ja uusi taimikko sitoo taas uutta h. Toinen koulukunta taas puhuu luonnon monimuotoisuudesta kun pitäisi puhua hiilidioksidin sitomisesta.eli he hyvin ymmärtävät suojelumetsä ongelmat, mutta kääntävät asian tarkoituksella sivuraiteille. Se vapaassa maassa tosin suotakoon. Vähän oudolta tuntuu väite että uudet taimet eivät voisi käyttää hyödykseen n.1-2m humuskerrosta jossa pääosa sienistä on. Tuskin sienillä on puoluesidonaisuuksia, joten ne kyllä elävät kaikkien kanssa. Luulisin. Kunhan Kanadan lahoavien metsien nollastasi tulee kunnolla julki niin uskon kaikkien ymmärtävän että puurakentamisen todellakin sitoo hiiltä.

Mitäs paskaa, tottakai toinen koulukunta puhuu luonnon monimuotoisuudesta koska se on nimenomaan suojelumetsän idea, eikä hiilidioksidin sitominen. Sen lisäksi myöskään talousmetsän tehtäväksi sen omistaja ei katso hiilidioksidin sitomista koska sen mukaan omistajalle harvemmin maksetaan. Kysymys on ehkä mielenkiintoinen mutta käytännön tasolla aivan paska, koska sillä ei ole mitään merkitystä. Metsä kun metsä sitoo paremmin hiiltä kun tasaiseksi jyrätty plantaasi, jos meinaa kaataa metsää niin täytyy pitää huoli siitä että se kasvaa takaisin riittävän nopeasti ettei paikat autioidu.

Kysymys vaan taisi olla paremmuus ilmaston(muuutoksen) kannalta. Siinä suhteessa taousmetsä on ylivoimainen, jos siitä saatava puutavara säilytetään. Mikään ikuisuusratkaisu se ei ole, mutta voisi olla laajamittaisesti toteutettuna hyvä välivaihe (100-200v), kunnnes fossiilista päästään eroon.

Ongelma taitaa olla enemmänkin tuo puun säilyvyys lahoamatta. Pohjolan kuivassa ilmastossa se kestää, mutta epäilen, ettei oikein toimi rakennusmateriaalina enää Etelä-Euroopassa.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1397

ekavekara kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Sudenjälki kirjoitti:
Aloittajana tuumaan seuraavaa. Suurin osa ymmärtää sen että kaadettu puu sitoo hiilidioksidin muutaman sadan vuoden ajan. Ja uusi taimikko sitoo taas uutta h. Toinen koulukunta taas puhuu luonnon monimuotoisuudesta kun pitäisi puhua hiilidioksidin sitomisesta.eli he hyvin ymmärtävät suojelumetsä ongelmat, mutta kääntävät asian tarkoituksella sivuraiteille. Se vapaassa maassa tosin suotakoon. Vähän oudolta tuntuu väite että uudet taimet eivät voisi käyttää hyödykseen n.1-2m humuskerrosta jossa pääosa sienistä on. Tuskin sienillä on puoluesidonaisuuksia, joten ne kyllä elävät kaikkien kanssa. Luulisin. Kunhan Kanadan lahoavien metsien nollastasi tulee kunnolla julki niin uskon kaikkien ymmärtävän että puurakentamisen todellakin sitoo hiiltä.

Mitäs paskaa, tottakai toinen koulukunta puhuu luonnon monimuotoisuudesta koska se on nimenomaan suojelumetsän idea, eikä hiilidioksidin sitominen. Sen lisäksi myöskään talousmetsän tehtäväksi sen omistaja ei katso hiilidioksidin sitomista koska sen mukaan omistajalle harvemmin maksetaan. Kysymys on ehkä mielenkiintoinen mutta käytännön tasolla aivan paska, koska sillä ei ole mitään merkitystä. Metsä kun metsä sitoo paremmin hiiltä kun tasaiseksi jyrätty plantaasi, jos meinaa kaataa metsää niin täytyy pitää huoli siitä että se kasvaa takaisin riittävän nopeasti ettei paikat autioidu.

Kysymys vaan taisi olla paremmuus ilmaston(muuutoksen) kannalta. Siinä suhteessa taousmetsä on ylivoimainen, jos siitä saatava puutavara säilytetään. Mikään ikuisuusratkaisu se ei ole, mutta voisi olla laajamittaisesti toteutettuna hyvä välivaihe (100-200v), kunnnes fossiilista päästään eroon.

Ongelma taitaa olla enemmänkin tuo puun säilyvyys lahoamatta. Pohjolan kuivassa ilmastossa se kestää, mutta epäilen, ettei oikein toimi rakennusmateriaalina enää Etelä-Euroopassa.

 

Ei se silti anna syytä vertailla, kun niiden tarkoitus on mitä on.

Talousmetsän kohdalla on syytä ottaa huomioon että puu kasvaa harvestoitavaan tukkikokoon jo puolivälissä tehokasta elinkaartaan, tuollainen juuri tukkikoon saavuttanut puu sitoisi hiiltä paljon nopeampaa kun taimi, jolla kestää taas seuraavat satakunta vuotta päästä samaan potentiaaliin. Tehokkaimman mahdollisen hiilen sitoutumisen saavuttaisi jos puut kaataa vasta kun niiden kunto heikkenee niin että hiilen sitominen hidastuu.

Eli paras tapa varastoida hiiltä olisi pitää puu hengissä mahdollisimman pitkään. Ja rakentaa siitä vasta sen jälkeen.

Tosin sekään ei ole ainakaan kotimaassa mitenkään äärimmäisen tärkeää sillä tällä hetkellä metsä kasvaa suomessa nopeampaa kun sitä kaadetaan joten kehitys on noususuhdanteessa.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä9453

Nalle pUh kirjoitti:

Eli paras tapa varastoida hiiltä olisi pitää puu hengissä mahdollisimman pitkään. Ja rakentaa siitä vasta sen jälkeen.

.

Eli talousmetsä. Suojelumetsistä puuta ei korjata pois, koska sen lahoaminen on tärkeä osa luonnollista kiertokulkua, ja monen hyönteislajin elinehto.

Toki noista voisi teoriassa olla joku välimuotokin, että korjataan hevosilla tai kevyillä koneilla osa puista pois, mutta ei taida olla taas taloudellisesti kannattavaa.

Deimos
Seuraa 
Viestejä8607

Luonnollinen metsä ei ole talousmetsä. Maailmankaikkeus on toiminut ihan hyvin ilman ihmisen läsnäoloakin. Itseasiassa paremmin. Siis suojelumetsä IMHO.

Eppur si muove !!!
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä9453

Deimos kirjoitti:
Luonnollinen metsä ei ole talousmetsä. Maailmankaikkeus on toiminut ihan hyvin ilman ihmisen läsnäoloakin. Itseasiassa paremmin. Siis suojelumetsä IMHO.

Tää on kyllä niin tätä, kun vastataan lukematta kysymystä. Ei tämä ole mikään imho-kysymys, mikä sitoo hiiltä mikä ei.  :D

Deimos
Seuraa 
Viestejä8607

ekavekara kirjoitti:
Deimos kirjoitti:
Luonnollinen metsä ei ole talousmetsä. Maailmankaikkeus on toiminut ihan hyvin ilman ihmisen läsnäoloakin. Itseasiassa paremmin. Siis suojelumetsä IMHO.

Tää on kyllä niin tätä, kun vastataan lukematta kysymystä. Ei tämä ole mikään imho-kysymys, mikä sitoo hiiltä mikä ei.  :D

Kiitos oikaisusta. Puhuin sivu suun :-)

Eppur si muove !!!
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1397

ekavekara kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:

Eli paras tapa varastoida hiiltä olisi pitää puu hengissä mahdollisimman pitkään. Ja rakentaa siitä vasta sen jälkeen.

.

Eli talousmetsä. Suojelumetsistä puuta ei korjata pois, koska sen lahoaminen on tärkeä osa luonnollista kiertokulkua, ja monen hyönteislajin elinehto.

Toki noista voisi teoriassa olla joku välimuotokin, että korjataan hevosilla tai kevyillä koneilla osa puista pois, mutta ei taida olla taas taloudellisesti kannattavaa.

Jos keskiverto mänty saavuttaa tukkikriteerin nykyisellään about 50 vuotiaana, ja kaadettaisiin saman ikäisenä, metsän pinta-alaa täytyisi olla vähintään kaksinkertainen määrä saman hiilimäärän sitomiseen, verrattuna metsään joka on täynnä isoja puita jotka saattaa elää parhaimmillaan yli 600 vuotiaiksi koko ajan kasvaen, en tiedä onko edes nyky tekniikalla ja puunkäsittely mahdollisuuksilla mahdollista rakentaa puusta taloa joka on pystyssä vielä 550 vuoden päästä. Epäilen edelleen että ei ole väliä, metsä kun metsä. Erot on todennäköisesti niin pieniä että sillä ei ole merkitystä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat