Seuraa 
Viestejä687

Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.

Miekka on pois tupesta ;)

Kommentit (11)

PPo
Seuraa 
Viestejä14507

matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

Miekka on pois tupesta ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PPo
Seuraa 
Viestejä14507

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

????????

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Onko muunlaista vastakkaissuuntaisuutta kuin yllä esitettyä?

Nature
Seuraa 
Viestejä9336

Liikkeen suhteellisuus tarkoittaa etenemien suhteellisuutta, joissakin ajoissa. Suhteelliselle etenemille mitataan

(epäsymmetrisissä liiketilan muutoksissa) eri ajat, tällöin suhteelliset nopeudet poikkeavat toisistaan. Symmetrisissä liiketilan muutoksissa mitataan samat ajat (erikoistapaus).

Lupaan, että enempää en tähän keskusteluun sekaannu.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

????????

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Onko muunlaista vastakkaissuuntaisuutta kuin yllä esitettyä?

Useampiulotteisena (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

Nature kirjoitti:
Liikkeen suhteellisuus tarkoittaa etenemien suhteellisuutta, joissakin ajoissa. Suhteelliselle etenemille mitataan

(epäsymmetrisissä liiketilan muutoksissa) eri ajat, tällöin suhteelliset nopeudet poikkeavat toisistaan. Symmetrisissä liiketilan muutoksissa mitataan samat ajat (erikoistapaus).

Lupaan, että enempää en tähän keskusteluun sekaannu.

EST:ssä nämä kahden kehyksen väliset suhteelliset nopeudet ovat siis itseisarvoltaan samat.

Kaikki saa toki osallistua keskusteluun kunhan pitäytyy tässä kapeassa otsikon mukaisessa aiheessa.

Miekka on pois tupesta ;)

Nature
Seuraa 
Viestejä9336

matalaprofiili kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Liikkeen suhteellisuus tarkoittaa etenemien suhteellisuutta, joissakin ajoissa. Suhteelliselle etenemille mitataan

(epäsymmetrisissä liiketilan muutoksissa) eri ajat, tällöin suhteelliset nopeudet poikkeavat toisistaan. Symmetrisissä liiketilan muutoksissa mitataan samat ajat (erikoistapaus).

Lupaan, että enempää en tähän keskusteluun sekaannu.

EST:ssä nämä kahden kehyksen väliset suhteelliset nopeudet ovat siis itseisarvoltaan samat.

Niin ovat sekä EST:ssä että Newtonin mekaniikassa. Havaitut epäsymmetriset aikapoikeamat viittaavat kuitenkin siihen että sellainen oletus ei ole relevantti. Kaiken kaikkiaan joihtopäätökset pitäisi tuolta osin perustua todellisiin mittauksiin eikä pelkkään oletukseen arkipäiväisten havaintojen perusteella.

Nopeasti liikkuvien kohteiden (GPS -satelliitit / lentokoneet) atomikellohavaintojen (eli periaatteessa mittausten) puitteissa vaikuttaa siltä että tuo oletus ei ole fysikaalisesti pätevä.

Ainakin jossain mielessä samasta nopeuksien epäsymmetriasta on kyse myös esittämässäsi tapauksessa, vaikka siinä onkin kyse kaksiulotteisesta suhteellisesta liikkeestä.

PPo
Seuraa 
Viestejä14507

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

????????

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Onko muunlaista vastakkaissuuntaisuutta kuin yllä esitettyä?

Useampiulotteisena (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

Nyt meni korkeamman matematiikan puolelle.

Enpä olekaan aiemmin tavannut useampiulotteisia vektoreita.

Mitä tarkoitat useampiulotteisella nopeusvektorilla?

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

????????

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Onko muunlaista vastakkaissuuntaisuutta kuin yllä esitettyä?

Useampiulotteisena (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

Nyt meni korkeamman matematiikan puolelle.

Enpä olekaan aiemmin tavannut useampiulotteisia vektoreita.

Mitä tarkoitat useampiulotteisella nopeusvektorilla?

No, ehkä olisin voinut muotoilla tuon paremmin. On toki ihan tavanomaista puhua kolmiulotteisen avaruuden vektoreista "kolmiulotteisina vektoreina". Muotoillaan nyt vaikka sitten hieman formaalimmin eli:

Useampiulotteisen avaruuden (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

Miekka on pois tupesta ;)

PPo
Seuraa 
Viestejä14507

matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

????????

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Onko muunlaista vastakkaissuuntaisuutta kuin yllä esitettyä?

Useampiulotteisena (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

Nyt meni korkeamman matematiikan puolelle.

Enpä olekaan aiemmin tavannut useampiulotteisia vektoreita.

Mitä tarkoitat useampiulotteisella nopeusvektorilla?

No, ehkä olisin voinut muotoilla tuon paremmin. On toki ihan tavanomaista puhua kolmiulotteisen avaruuden vektoreista "kolmiulotteisina vektoreina". Muotoillaan nyt vaikka sitten hieman formaalimmin eli:

Useampiulotteisen avaruuden (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

On inertiaalit K ja K'.

K':n nopeus K:n suhteen on

v=vx*i+vy*j +vz*k.

Postulaatin (2) mukaan K:n nopeus K':n suhteen on

-v=-vx*i-vy*j-vz*k

Koska mp ei pysty (ymmärtämättömyyttään tai trollimaisuuttaan) muuhun kuin yllä olevaan hölynpölyyn, lopetan tämän aiheen käsittelyn.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä687

PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Aloitin tarkennetusta aiheesta uuden säikeen koska tuo Suhteellisuusteorian Palikkatesti säie on nyt kaapattu johonkin aivan muuhun höpinään. Tämän säikeen tarkoitus on keskittyä ainoastaan otsikossa määrättyyn ja siihen kytkeytyvään argumentaatioon. Omien teorioiden mainostaminen tapahtukoon muissa säikeissä.
.
Keskustelun lähtökohta täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79417/suhteellisuusteorian-palikkatesti?...
.
PPo kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
PPo kirjoitti:

v_AB =-vBA on EST:n postulaatteja.

Nyt en ole ihan varma miten tässä on määritetty nuo nopeudet mutta tuohan ei-kommutatiivisuudesta johtuen ei pidä paikkaansa ainakaan aikaisemman A-B-C ongelman suhteen.
Eli kun A ja C kiihdyttivät 0.6c nopeuteen kohti B:tä niin tämä johti siis nopeuksien yhdistämiseen:
A:n kehyksessä C:n nopeus v₁ = 0.6ci+0.48cj
C:n kehyksessä A:n nopeus v₂ = -0.48ci-0.6cj
Eli   v₁ ≠ -v₂

Lorentz-muunnos
Johdetaan Lorentz-muunnos lähtien peruspostulaateista. Olkoot kaksi koordinaatistoa O ja O’. O’ liikkuu O:n suhteen vakionopeudella v x-akselin suuntaan. Hetkellä t = t′ = 0 koordinaatistojen origot ja akselit yhtyvät.
Jos joku piste liikkuu O:ssa tasaisella nopeudella, täytyy sen liikkua tasaisesti myös koordinaatistossa O’. Nänollen muunnoksen koordinaatistojen välillätäytyy olla lineaarinen:
􏰊 x′ = x′(x,t) = αx+βt
t′ = t′(x,t) = γx+δt , (14)
jossa α, β, γ ja δ ovat vakioita. Muunnoksessa (14) on jätetty kirjoittamatta muunnoksessa säilyvät y- ja z- komponenttien muunnokset (y′ = y seka ̈ z′ = z).
Muunnoksessa täytyy päteä
1. Piste levossa O':ssa liikkuu nopeudella v O:ssa
2. Piste levossa O:ssa liikkuu nopeudella −v O’:ssa.
3. Valonnopeus c on sama molemmissa koordinaatistoissa.

.
Edellisen säikeen aikaisemmassa keskustelussa nopeuksien yhdistämisen kommutoimattomuudesta huomattiin että vaikka tiedetään inertiaalikehyksessä K toisen kehyksen K' liikkuvan nopeudella Ṽ, ei K':n näkökulmasta K välttämättä liiku nopeudella -Ṽ.
.
Se mitä tässä on siis löydetty on se seikka että PPo esille tuoma Einsteinin postulaatti päätee vain yksiulotteisille nopeusvektoreille sekä moniulotteisille nopeusvektoreille ainoastaan erikoistilanteissa. Nämä erikoistilanteet ovat niitä joissa yhteisestä lepokehyksestä saavutettu suhteellinen nopeus on muodostunut nopeuden suuntaisen janan suuntaisesta kiihdytyksistä.
.
Kyseinen postulaatti ei ole suhteellisuusteoriassa yleisesti pätevä ja näinollen suhteellisuusteoria osoittuu virheelliseksi myös tämän postulaatin pitämättömyyden kautta. Tähän PPo jätti vastaamatta.
Taasko se alkaa...

EST:n postulaatit

1.  Valon nopeus on sama kaikissa koordinaatistoissa

2.  Liike on suhteellista

3. Käänteismuunnos on konsistentti

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Mikä noista ei ole yleispätevä?

Tämä on jatkoa siitä minkä jätit kesken. Tuo vastakkaiseen suuntaan liikkuminen ei ole yleispätevä, vaan pätee vain niissä mainituissa erikoistapauksissa.

????????

2. Liikkeen suhteellisuus

K’ liikkuu K:n suhteen nopeudella v; toisin sanoen, koordinaatti x’ = 0 on K:ssa x(x’=0) = vt. Mutta K’:sta katsoen K liikkuu vastakkaiseen suuntaan nopeudella v, joten koordinaatti x = 0 on K’:ssa x’(x=0) = -vt’.

Onko muunlaista vastakkaissuuntaisuutta kuin yllä esitettyä?

Useampiulotteisena (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

Nyt meni korkeamman matematiikan puolelle.

Enpä olekaan aiemmin tavannut useampiulotteisia vektoreita.

Mitä tarkoitat useampiulotteisella nopeusvektorilla?

No, ehkä olisin voinut muotoilla tuon paremmin. On toki ihan tavanomaista puhua kolmiulotteisen avaruuden vektoreista "kolmiulotteisina vektoreina". Muotoillaan nyt vaikka sitten hieman formaalimmin eli:

Useampiulotteisen avaruuden (enemmän kuin yksi tilan ulottuvuus) vektorina esitetylle nopeudelle kehysten välinen vastakkaissuuntaisuus ei toteudu aina vaan ainoastaan erikoistapauksissa.

Vastakkaissuuntaisuus toteutuu vain erikoistapauksissa -> postulaatti ei ole yleispätevä.

On inertiaalit K ja K'.

K':n nopeus K:n suhteen on

v=vx*i+vy*j +vz*k.

Postulaatin (2) mukaan K:n nopeus K':n suhteen on

-v=-vx*i-vy*j-vz*k

Koska mp ei pysty (ymmärtämättömyyttään tai trollimaisuuttaan) muuhun kuin yllä olevaan hölynpölyyn, lopetan tämän aiheen käsittelyn.

Miksi jatkat tuota samaa inttämistä kun olet itse jopa laskenut poikkeuksen tuohon?

On käytännön esimerkillä osoitettu että kun K':n nopeus K:n suhteen on 0.6ci+0.48cj, K:n nopeus K':n suhteen ei välttämättä ole -0.6ci-0.48cj.

Lasketun esimerkin tapauksessa K:n nopeus K':n suhteen onkin -0.48ci-0.6cj. On aivan päivän selvää että tässä tapauksessa postulaatti ei päde.

.

Vastaavasti jos K':n nopeus K:n suhteen on 0.6ci, ei se tarkoita että K:n nopeus K':n suhteen välttämättä olisi -0.6ci, nopeuden suunta voi EST:n mukaisesti olla aivan erikin. Tästäkin on hyvin helppo laatia esimerkki.

Miekka on pois tupesta ;)

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat