Ala- ja yläasteen arvostelujärjestelmistä

Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005

Viime vuosituhannella kun peruskouluni lopetin, ihmettelin jo ala-asteella, miksi todistuksiin annettiin numerot osittain tuntiosaamisen, osittain koenumeron perusteella. Tällä varmasti haettiin sitä, että opetukseen osallistuminen kehittää. Kakarat haluavat hyviä numeroita, joten he haluavat myös olla aktiivisia. Mutta samalla unohdettiin ne henkilöt, joita se turhauttaa.

Vaikka peruskoulussa tuli kokeesta 10 mm. matematiikasta, äidinkielestä ja englannista, niin todistukseen paiskottiin joku helvetin 9. Ei kai sitä nyt tunnilla jaksa olla aktiivinen jos taululla jauhetaan itsestään selvää asiaa? Jos äidinkielen kokeessa ei ole pilkkuvirhettäkään, ja matematiikasta saa "plussatehtävätkin" oikein saaden yli maksimipistemäärän, niin mitä kannustamista tämä on antaa selvästi lahjakkaalle oppilaalle huonompi arvosana, kuin 8 kokeesta saaneelle pirteälle ja aktiiviselle tytölle, jonka periaate on "iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn"?

Tuossa kohtaa jokin meni vikaan. Järjestelmän olisi pitänyt olla, että "tuntiaktiivisuus nostaa numeroa". Asian osanneiden numeroa ei olisi pitänyt missään nimessä laskea. En ollut ainoa. Älkääkä muuten perkele väittäkö, että edelleen olisi moinen sosialistijärjestelmä käytössä. Eihän? Vaikutus: laskee älykkäiden kakaroiden motivaatiota jatko-opiskeluun, ja antaa turhia toiveita näihin kykemättömille. Kärjistettynä.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija
Olbe
Tuossa kohtaa jokin meni vikaan. Järjestelmän olisi pitänyt olla, että "tuntiaktiivisuus nostaa numeroa". Asian osanneiden numeroa ei olisi pitänyt missään nimessä laskea laskea. En ollut ainoa. Älkääkä muuten perkele väittäkö, että edelleen olisi moinen sosialistijärjestelmä käytössä. Eihän? Vaikutus: laskee älykkäiden kakaroiden motivaatiota jatko-opiskeluun, ja antaa turhia toiveita näihin kykemättömille. Kärjistettynä.

Tismalleen samaa mieltä. Reilu kymmenkunta vuotta sitten lukiossa ollessani matematiikan opettaja oli ensimmäinen joka asian ymmärsi minun kannaltani; sanoi, että kun kerran nämä asiat jo osaat, niin auta muita tai mene pois täältä häiriköimästä. Toki otin vapaudet kadota aina kun asia meni turhan jankkaamiseksi ja alkoi olo käydä levottomaksi.

Vierailija

Topikki voi olla muuten ihan asiaa mutta

matematiikasta, äidinkielestä ja englannista, niin todistukseen paiskottiin joku helvetin 9.
Voi nyyh, voi sinua parkaa.

Vierailija

Äidinkielessä hyvin suuren osan numerosta muodostavat aineet - ei suinkaan kokeet.

Englannin kielessä kokeet ovat sen verran suppeita, ettei niiden avulla välttämättä voida kovin tarkasti kartoittaa oppilan osaamista. Siksi juuri tunneilla päteminen ja etenkin puheharjoitukset taitavat olla enemmän painotettuina kuin ennen.

Matematiikassa taas tuntiaktiivisuuden perusteella arvosteleminen on ihan turhaa ja onneksi en ole sellaista kohdannutkaan.

Jos kuitenkin repii kymppejä kokeista ja pelkästään häiriköi tunneilla, voi jo vähän miettiä, onko itsessään vikaa. Näin yhtään ketjun aloittajaa mollaamatta.

Keskimäärin tuntiaktiivisuden perusteella numeron tiputtaminen on munkin mielestä syvältä. Onneksi meidän koulussa on rennot ja ymmärtäväiset opettajat.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
Pinky&Brain
Topikki voi olla muuten ihan asiaa mutta
matematiikasta, äidinkielestä ja englannista, niin todistukseen paiskottiin joku helvetin 9.
Voi nyyh, voi sinua parkaa.

Arvasin että tuollaista kommenttia pukkaa jossain vaiheessa

Tämän takia pistinkin esimerkiksi toisen tapauksen, joka sai paremman numeron. Ei se numeron absoluuttinen arvo tuossa nyt niin ratkaisevaa ollut, vaan vertailukelpoisuus muihin. Ainakin psykologiselta kannalta

Vierailija

Nykyään ei muuten ole mitään ala- ja yläasteita. On vain peruskoulu ja tämä tuntuu hämmentävän monia ihmisiä eikä siitä ole tiedotettu kovinkaan paljon. Jos seuraa aikaansa niin asia on selviö. Vanhoja koulurakennuksia ei tietenkään pureta, mutta uudet rakennukset voivat olla vaikka eskarista - 4 jne.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
SergeiH
Äidinkielessä hyvin suuren osan numerosta muodostavat aineet - ei suinkaan kokeet.



Totta ainakin yläasteella - unohdin tosin mainita. Edelleen näillä tunneilla kuitenkin vaikuttaa aktiivisuus, kun blondit kehuvat runoja syvällisesti niistä mitään ymmärtämättä. "Toi tyttö puhui paljon, annetaan hyvä numero".

SergeiH
Englannin kielessä kokeet ovat sen verran suppeita, ettei niiden avulla välttämättä voida kovin tarkasti kartoittaa oppilan osaamista. Siksi juuri tunneilla päteminen ja etenkin puheharjoitukset taitavat olla enemmän painotettuina kuin ennen.



Englannin kokeessa koealuen tulee olla juuri sellainen, mikä kattaa koko aihealueen, jonka oppilaat ovat edelliseen kokeen/kurssin jälkeen käynyt. Sönkötys tunnilla ja selvä lausumistaidon puute toki voi alentaa numeroa, mutta ei hiljaaolo. Eikä mielestäni edes häiriköinti.

SergeiH
Matematiikassa taas tuntiaktiivisuuden perusteella arvosteleminen on ihan turhaa ja onneksi en ole sellaista kohdannutkaan.



Minä olen. Perkele

SergeiH
Jos kuitenkin repii kymppejä kokeista ja pelkästään häiriköi tunneilla, voi jo vähän miettiä, onko itsessään vikaa. Näin yhtään ketjun aloittajaa mollaamatta.



Kiitos mollaamatta jättämisestä, mutta vaikka asia näin olisikin (kuten joskus oli), niin sen ei pitäisi vaikuttaa kyseisen aineen numeroon. Sitä varten on olemassa "käyttäytyminen ja huolellisuus". On toki selvää, että jos oppilas pilaa muiden oppimisen, hänet tulisi poistaa luokasta. Häiriköinti ei tietenkään voi olla vaikuttamatta numeroon, vaikka oppilas asian täydellisesti osaisikin. Tämä ei kuitenkaan ollut alkuperäisen viestin pointti.

SergeiH
Keskimäärin tuntiaktiivisuden perusteella numeron tiputtaminen on munkin mielestä syvältä. Onneksi meidän koulussa on rennot ja ymmärtäväiset opettajat.

Good for ye.

Vierailija

Yläasteella arvosanoja annettiin pärstäkertoimen perusteella. Jos sai kokeesta kasin, niin arvosana saattoi ihan hyvin olla 7, jos "tuntiosaaminen" ei ollut hyvää. Tämä riippui opettajasta, toiset painottivat aktiivisuutta enemmän kuin toiset. Toisaalta saattoi olla myös niin, että jos viittaili paljon tunneilla, niin arvosana nousi numerolla koenumerosta.

Lukiossa sen sijaan arvosanat määräytyi pääasiassa kokeen mukaan. Jos kokeesta sai esim. 7½, niin arvosana pyöristyi kasiin.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
Asimov
Nykyään ei muuten ole mitään ala- ja yläasteita. On vain peruskoulu ja tämä tuntuu hämmentävän monia ihmisiä eikä siitä ole tiedotettu kovinkaan paljon. Jos seuraa aikaansa niin asia on selviö. Vanhoja koulurakennuksia ei tietenkään pureta, mutta uudet rakennukset voivat olla vaikka eskarista - 4 jne.

No niinhän tuo on, mutta viittasinkin viime vuosituhannen oppilaitoksiin. Mutta tuskin silti luovun koskaan käyttämästä itselle tuttuja termejä, varsinkaan niin kauan, kun peruskoulu kestää 9 vuotta.

kytoann
Seuraa 
Viestejä1906
Liittynyt16.3.2005
Olbe
SergeiH
Englannin kielessä kokeet ovat sen verran suppeita, ettei niiden avulla välttämättä voida kovin tarkasti kartoittaa oppilan osaamista. Siksi juuri tunneilla päteminen ja etenkin puheharjoitukset taitavat olla enemmän painotettuina kuin ennen.



Englannin kokeessa koealuen tulee olla juuri sellainen, mikä kattaa koko aihealueen, jonka oppilaat ovat edelliseen kokeen/kurssin jälkeen käynyt. Sönkötys tunnilla ja selvä lausumistaidon puute toki voi alentaa numeroa, mutta ei hiljaaolo. Eikä mielestäni edes häiriköinti.

Kyllä kai puhuminen on aika iso osa kielitaitoa. Jos oppilas ei puhu, ei opettaja voi siltä osin antaa hyvää arvosanaa. Mutta ehkä teillä oli kielistudiot ja pelit puhetaitokokeita varten?

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Olbe

Jos äidinkielen kokeessa ei ole pilkkuvirhettäkään, ja matematiikasta saa "plussatehtävätkin" oikein saaden yli maksimipistemäärän, niin mitä kannustamista tämä on antaa selvästi lahjakkaalle oppilaalle huonompi arvosana, kuin 8 kokeesta saaneelle pirteälle ja aktiiviselle tytölle, jonka periaate on "iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn"?



Tekisi mieli todeta inhorealistisesti, että tervetuloa reaalimaailmaan.


Tuossa kohtaa jokin meni vikaan. Järjestelmän olisi pitänyt olla, että "tuntiaktiivisuus nostaa numeroa". Asian osanneiden numeroa ei olisi pitänyt missään nimessä laskea. En ollut ainoa. Älkääkä muuten perkele väittäkö, että edelleen olisi moinen sosialistijärjestelmä käytössä. Eihän? Vaikutus: laskee älykkäiden kakaroiden motivaatiota jatko-opiskeluun, ja antaa turhia toiveita näihin kykemättömille. Kärjistettynä.

Mihin se siitä olisi muuttunut. Opetus on sosiaalinen tilanne, ja sellaisessa pärstäkerroin vaikuttaa aina. Koulussa se vasta alkaa. Mitä ylemmäs uralla kipuaa, sitä ratkaisevammaksi juuri pärstäkerroin käy ja sillä mitä todistusten ja objektiivisten mittareiden mukaan osaa on yhä vähäisempi rooli. Asioiden osaajia maailmassa riittää, kaikilla aloilla. Asioita on normaalijärkisille ihmisille helppo opettaa kouluissa ja kursseilla. Koska sosiaaliset taidot ovat erittäin paljon vaikeampia oppia ja opettaa kuin perinteiset koulu- tai ammatilliset tiedot ja taidot, niiden osaajat ovat aina vahvoilla. Koulussa sosiaaliset taidot tarkoittavat juuri sitä, että nuoleskelet opettajaa, taitavimmat jopa niin etteivät luokkakaverit ymmärräkään sitä nuoleskeluksi ja anna hikipingon leimaa. Myöhemmin elämässä nuoleskellaan muita ja muilla tavoin, asemasta ja tavoitteista riippuen. Yhtä kaikki, se joka osaa parhaiten valehdella olevansa parempi kuin oikeasti on korjaa potin - kaikilla elämän alueilla - ja muut jäävät nuolemaan näppejään.

Vierailija
shaba
Yläasteella arvosanoja annettiin pärstäkertoimen perusteella. Jos sai kokeesta kasin, niin arvosana saattoi ihan hyvin olla 7, jos "tuntiosaaminen" ei ollut hyvää. Tämä riippui opettajasta, toiset painottivat aktiivisuutta enemmän kuin toiset. Toisaalta saattoi olla myös niin, että jos viittaili paljon tunneilla, niin arvosana nousi numerolla koenumerosta.

Lukiossa sen sijaan arvosanat määräytyi pääasiassa kokeen mukaan. Jos kokeesta sai esim. 7½, niin arvosana pyöristyi kasiin.

Kyllä lukiossakin tuntiaktiivisuus voi vaikuttaa - onneksi harvoin kuitenkaan alaspäin. Toisaalta hylätty on hylätty - 4 1/2 pyöristyy yleensä 4. Sekin riippuu opettajasta, mutta joku opettaja pyöristää 7 1/2 automaattisesti kasiin, toinen päättää sen mukaan, onko ollut aktiivinen. Jos ei tunneilla ole asiallisesti, niin sen tavallaan ansaitseekin, ei asiallisuuden pitäisi ylivoimaista lukioikäiselle olla. Yleensä kuitenkin opettajat pyöristävät ylöspäin ja saattavat nostaakin numerolla, jos on ollut aktiivinen. Toisaalta opiskelemaan mennessä katsotaan kai lähinnä YO-todistusta, vaikka lukiotodistuskin vaikuttaa.

Vierailija

Meillä oli ainakin yläasteella (ainakin englannissa ja saksassa) siten että kurssikoe määrää 60% numerosta ja 40% määräytyy sitten sanakokeiden, tuntiaktiivisuuden yms. mukaan.

Tämän paikkaansa pitävyydestä en osaa sanoa muuta, kuin että suunnilleen samat numerot oli aina todistuksessa mitä oli saanut kokeistakin.

Vierailija

Palkkaisin asiantuntijatehtävään asiantuntijan enkä nuoleskelijamestaria. Minun pitäisi tietysti järjestää koe, jolla voisin todeta asiantuntijan todelliset kyvyt. Lisäyksenä todettakoon, että asiantuntijan tulisi olla myös sen verran sosiaalinen, että voi toimia asiantuntijana...

Vierailija

Lukiossa oli ruotsissa sellainen opettaja, että se ei HALUNNUT oppia tuntemaan ketään. Vaikka kuinka huonosti oli tunnilla, se ei vaikuttanut mihinkään. Mutta mikä ihmeellisintä, niin tämä samainen vanha patu oppi muistamaan sellaiset, jotka suoranaisesti v*ttuilivat sille. Vaikka niillä oli koenumerot yhtä huonoja kuin itselläni, niin häiriköt vetivät silti paremmat numerot. Oliko se sitten reilua?

Ja tuo avausviesti oli täyttä asiaa. Itse olin ennemmin hiljaa kuin jatkuvasti äänessä. Ala-asteella jäi jo mieleen se, että kun naama ei maikkaa miellyttänyt, niin numerossa se sitten näkyi. Kerrankin minulle perusteltiin biologian arvosanaa 9, että "en minä syksyllä sinulle 10 vielä anna, koska pitää sinulla olla motivaatiota vielä keväälläkin". Joo, ja eihän se sitten silloinkaan noussut 10. Ja seuraavana vuonna edellinen putki jo vaikutti siihen kai, että 9 pysyi. Yksi opettaja tosin minulla on ollut, joka suosi kalastavia henkilöitä luokallaan. Numerot lohkesivat silloin itselle vähän helpommalla. Kerrankin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat