Kulutuserot maantie- ja kaupunkiajossa.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos allani on -92 Astra 1.8 koneella ja ajan kaupunkiajoa, niin kuinka pitkälle pääsen 15 euron tankkauksella suurinpiirtein? Paljonko yleensä on eroa maantie- ja kaupunkiajolla?

Kommentit (15)

Vierailija

Kulutuseron ratkaisee tietysti kaupunkiajon olosuhteet.

Vanha 1.8 Astra puoli viiden ruuhkassa Mannerheimintiellä vienee n. 15 litraa sadalla kilometrillä, mikä tekee n. 20 euroa. 15 eurolla tuossa puurtaisi siis n. 75 km. Todellisuudessa ruuhka ei liene tuota tasoa, jolloin päässet keskimäärin parikymmentä kilsaa pitemmälle. Klo 22, kun valot ovat keltaisella, kulutus putoaisi lähes maantieajon tasolle, mikä tuolla vehkeellä lienee 7-8 litran tietämillä / 100km.

Vierailija
Froze
Jos allani on -92 Astra 1.8 koneella ja ajan kaupunkiajoa, niin kuinka pitkälle pääsen 15 euron tankkauksella suurinpiirtein? Paljonko yleensä on eroa maantie- ja kaupunkiajolla?

Yleensäkin kulutusero maantie- ja kaupunkiajossa on hyvinkin suuri, etenkin jos tuo kaupunkiajo on ruuhka sellaista.

Itselläni autoni (Volvo) kuluttaa rauhallisessa maantieajossa noin 6,5-7,5 l/100km mutta ruhkaisessa kupunkiajossa noin 10,0-11,0 l/100KM. Siis ruuhkassa vehje kuluttaa noin puolitoistakertaisesti sen minkä maantieajossa.

Eli 15 euron tankkauksella pääsen maantiellä noin 150km päähän mutta kaupungissa vain 100km eteenpäin. Tämä siis jos bensa kustantaa sen 1.35 €/l

Vierailija
Snaut
Froze
Jos allani on -92 Astra 1.8 koneella ja ajan kaupunkiajoa, niin kuinka pitkälle pääsen 15 euron tankkauksella suurinpiirtein? Paljonko yleensä on eroa maantie- ja kaupunkiajolla?



Yleensäkin kulutusero maantie- ja kaupunkiajossa on hyvinkin suuri, etenkin jos tuo kaupunkiajo on ruuhka sellaista.

Itselläni autoni (Volvo) kuluttaa rauhallisessa maantieajossa noin 6,5-7,5 l/100km mutta ruhkaisessa kupunkiajossa noin 10,0-11,0 l/100KM. Siis ruuhkassa vehje kuluttaa noin puolitoistakertaisesti sen minkä maantieajossa.

Eli 15 euron tankkauksella pääsen maantiellä noin 150km päähän mutta kaupungissa vain 100km eteenpäin. Tämä siis jos bensa kustantaa sen 1.35 €/l

Asiaa tasoittaa hieman uudet ison vääntömomentin omaavat turbodieselit. Niissäkin toki eroa on mutta ei niin paljoa kuin bensa-autoissa.

Vierailija

Sehän on helppo kokeillakin: Tankkaa täyteen. Ota mittarilukemat. Aja. Tankkaa täyteen. Ota mittarilukemat. Laske. Tietysti jos on varaa täyteen tankkiin, jota ei muuten kannata raahailla (muutakaan turhaa) , kun se lisää kulutusta. Seka-ajo on se mitä yleensä ajaa. Bensansäästön perusneuvo: Jarruta vähemmän, niin säästät bensaa.

Vierailija
tietää
Sehän on helppo kokeillakin: Tankkaa täyteen. Ota mittarilukemat. Aja. Tankkaa täyteen. Ota mittarilukemat. Laske. Tietysti jos on varaa täyteen tankkiin, jota ei muuten kannata raahailla (muutakaan turhaa) , kun se lisää kulutusta. Seka-ajo on se mitä yleensä ajaa. Bensansäästön perusneuvo: Jarruta vähemmän, niin säästät bensaa.

Miksei jarrujen tilalla ole latureita jotka lataisi akkuja kun jarruttaisi, ei menisi ainakaan bensiiniä hukkaan? Tietysti ne laturit olisi kalliita ja isoja ja akun pitäisi kestää nopeaa lataamista, mutta sen pitäisi hoitua jos akut ei normaalisti latautisi aivan täyteen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26866
Liittynyt16.3.2005
Tuppu L

Miksei jarrujen tilalla ole latureita jotka lataisi akkuja kun jarruttaisi, ei menisi ainakaan bensiiniä hukkaan? Tietysti ne laturit olisi kalliita ja isoja ja

Vastasit juuri itse itsellesi. Tuollainen tekniikka maksaa enemmän kuin säästää. Hybridiautoja on kyllä olemassa, mutta käsittääkseni ne ovat kilpailukykyisiä vain sellaisissa maissa, joissa niitä tuetaan verohelpotuksilla.

Vierailija
Neutroni
Tuppu L

Miksei jarrujen tilalla ole latureita jotka lataisi akkuja kun jarruttaisi, ei menisi ainakaan bensiiniä hukkaan? Tietysti ne laturit olisi kalliita ja isoja ja



Vastasit juuri itse itsellesi. Tuollainen tekniikka maksaa enemmän kuin säästää. Hybridiautoja on kyllä olemassa, mutta käsittääkseni ne ovat kilpailukykyisiä vain sellaisissa maissa, joissa niitä tuetaan verohelpotuksilla.

Ruottissa oli kait joku koebussi, joka varastoi jarrutusenergiaa vauhtipyörään. Miten lie kannattanut.

Vierailija

Nyt jalkapallon MM kisojen aikaan Kaiserslauternissa liikkuu koeliikenteessä Fraunhofer-instituutin kehittämä AutoTram niminen raiteeton raitiotievaunu, eräänlainen bussin ja raitiovaunun yhdistelmä. Katuun maalatut valkoiset viivat toimivat ”raiteina” ja kuskin tehtävänä on vain nopeuden säätäminen, mutta hän voi myös ajaa kumipyörällistä vehjettä täysin manuaalisesti. Vaunussa on sähkömoottorit jotka saavat virtansa polttokennosta ja jarrutusenergia otetaan talteen huimapyörään.

http://www.ivi.fraunhofer.de/frames/eng ... otram.html

Vierailija
Neutroni
Tuppu L

Miksei jarrujen tilalla ole latureita jotka lataisi akkuja kun jarruttaisi, ei menisi ainakaan bensiiniä hukkaan? Tietysti ne laturit olisi kalliita ja isoja ja



Vastasit juuri itse itsellesi. Tuollainen tekniikka maksaa enemmän kuin säästää. Hybridiautoja on kyllä olemassa, mutta käsittääkseni ne ovat kilpailukykyisiä vain sellaisissa maissa, joissa niitä tuetaan verohelpotuksilla.

Näinhän se Toyota Priuksessakin pelaa, painat jarrua niin laturi alkaa lataamaan.
Ongelma tosiaankin liittyy juuri hintaan; kokoluokka on sama Corollan kanssa, mutta hinta 40000¬ . Ja nythän Toyota muihinkin malleihin on tuomassa sähkömoottoreita.
Maantiekulutus ei ole yhtään pienempi, mutta kaupunkiajossa säästöä kertyy pelkkään ottomoottorikäyttöiseen verrattuna jo ihan hyvin.
Tuulilasissa verrattiin volkkarin TD -moottoria ja Toyotan hybridiä, maantiekulutuksessa Audi vei vähemmän löpöä, kuin Toyota bensaa, mutta kaupunkikulutus taisi mennä juuri päinvastoin.

Vierailija

Regeneratiiviset jarrut toimivat kunnolla vain sellaisessa liikenteessä, jossa vauhti ei ylitä noin 35 kmph nopeutta, koska tätä suuremmilla nopeuksilla ilmanvastus alkaa syödä auton liike-energiasta niin paljon pois, että jarruille ei jää paljoa mitä palauttaa.

Lisäksi mitä pitempään autolla ajetaan tasaista nopeutta, sitä vähemmän suhteessa käytettyyn energiaan saadaan takaisin generaattorijarruilla, sillä nopeuden pidon aikana käytetty energia menee ilmanvastuksen voittamiseen.

Siis, jos ajelet kaupungilla 40 km/h parin kolmen korttelin välin pysähtymättä valoihin, on generaattorijarrujen palauttama energiamäärä jo huomattavan pieni. Tilannetta pahentaa se, että akkutekniikka ei kykene ottamaan tuota energiamäärää vastaan tarpeeksi nopeasti, vaan noin 50% energiasta menee hukkaan lämpönä.

Käytännössä kaupunkiajosta suurin osa kuluu tyhjäkäynnillä liikennevaloissa tai ruuhkassa. Toinen suuri kuluttaja on kiihdytystilanteet, jotka on hybridiautoissa ratkaistu sähkömoottorilla. Taajamassa ajettaessa sähkömoottori ei tuo enää mainittavaa etua ja auton moottori joutuu lataamaan akkua melko huonolla hyötysuhteella.

Ennen hybridejäkin mm. Audi toi markkinoille ratkaisun, jossa auton moottori sammutetaan automaattisesti kun auto pysähtyy ja startataan uudelleen kun kuski painaa kaasua. Tällä tavoin päästiin hyvin lähelle nykyisten hybridien kulutuslukemia kaupunkiajossa, mutta käyttäjät eivät oikein luottaneet auton toimintaan.

Onkin hyvin kyseenalaista, onko regeneratiivisista jarruista loppujenlopuksi marginaalista hyötyä suurempaa iloa. Yksikään autonvalmistaja ei ainakaan minun tietääkseni ole julkaissut vertailuja, mikä on polttoaineenkulutus generaattorijarrujen kanssa ja ilman niitä.

Toisaalta, hybridiautoissa sähkömoottori voi olla jatkuvasti kytkettynä voimansiirtoon, joten se toimii generaattorina aina moottorijarrutusta tehtäessä, mikäli ajotietokone vain ohjaa energian takaisin akkuihin. Silloin ongelmaksi muodostuu se, että moottorin pyöriessä syntynyt sähkövirta on pakko laittaa johonkin, tai se rikkoo puolijohteita. Käytännössä moottorin magnetointivirta pitää sammuttaa, ettei ohjauselektroniikka mene rikki, ellei sille laiteta akkua kuormaksi.

Jos akku on täynnä, ei generaattorijarrua voi käyttää. Näin esimerkiksi silloin, kun saavutaan moottoritien poistumisramppiin, koska moottori on ladannut akuston täyteen moottoritiematkan aikana.

Vierailija

Uusi (uudehko) Astra 1600cc koneella menee maantieajoa jopa reilusti alle 6l/100km. Kaupungissa tämäkin syö lähemmäs 10 Johtuukohan meikäläisen raskaasta kaasujalasta (46-numeron kenkää)

Vierailija

6 litraa sataselle on noin 40 mailia gallonnalle. Yhdysvalloissa myytävien hybridiautojen kulutuslukemia on mainostettu jopa 80 mpg:hen asti, mutta todellisuus on että niillä saavutetaan keskimäärin 45 mailia gallonnalle. Mm. EPA on joutunut tämän myöntämään ja muuttamaan kulutusmittausperusteita niin, että ne eivät suosi hybridiautoja.

Syy tähän on se, että hybridiautoissa on juuri ja juuri 60 hevosvoimaa tehoa, mutta ihmiset ajavat niitä kuin 100 hevosvoiman autoja, koska sähkömoottorin tuoma lisäteho mahdollistaa sen ja autoja markkinoidaan niiden suorituskyvyn perusteella. Todellisuus on kuitenkin, että minkä käytät, sen maksat, eikä hybridiautollakaan päästä tipalla tuhatta mailia, jos sitä ajetaan kuin ralliautoa.

Teoriassa on kai mahdollista saavuttaa 60 mailia gallonnalle esim. Honda Insightissä, mutta se vaatii erityista ajotapaa ja sopivia olosuhteita. Useat käyttäjät ovatkin muokanneet autojensa ajotietokoneita niin, että ne antavat entistä vähemmän tehoa ja moottori toimii vähemmän agressiivisesti. Tällöin on päästy jo lähelle 50 mpg lukemia.

Sekään ei tosin muuta sitä faktaa, että auto tarvii mallista riippuen tietyn verran energiaa liikkuakseen tietyn matkan tietyllä nopeudella. Mitkään lastun uudelleenohjelmoinnit eivät pysty sitä kiertämään.

Hybridijärjestelmällä voidaan ainoastaan lähestyä parasta mahdollista moottorihyötysuhdetta. Jos tietyntyyppisen bensiinimoottorin paras mahdollinen hyötysuhde on 30% ja se toimii keskimäärin 25% hyötysuhteella, niin hybridijärjestelmällä päästäisiin ideaalisissa olosuhteissa korkeintaan tuohon 30% pintaan, jolloin ero on 20% pienempi polttoaineenkulutus pelkkään bensiinimoottoriin nähden.

Käytännössä näin ei tapahdu. Annettu esimerkkikin oli yltiöoptimistinen.

Ainut syy miksi hybridit kuluttavat niin vähän on siinä, että ne ovat pieniä autoja joissa on pienet moottorit.

Vierailija

Kulutukseen vaikuttava pääasiassa paino ja ilmanvastus. Kaupungissa paino enemmän. Maantiellä ilmanvastus. Molempia ajatellen normaali nelipaikkainen auto on huonohko kompromissi. Peräkkäin-istuttava malli olisi edullisempi molemmissa käyttötavoissa, keveytensä ja pienen ilmanvastuksen ansiosta. Peräkärryllisenä sen kuljetuskapasiteetti olisi tyydyttävä. Kaupan ei taida olla montakaan ja ovat kalliita hankkia. Sitä ei voi suoraan verrata moottoripyörään, jossa on huono sääsuoja ja ilmanvastus on suuri, eikä sitä voi käyttää talvella. Pääsyy siihen ettei em.peräkkäinistuttavia suosita, taitaa olla sosiaaliset syyt; on helpompi seurustella rinnakkain istuen.

Uusimmat

Suosituimmat