Maailman ensimmäinen polttokennovoimala Espoossa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"
Ensimmäiset polttokennovoimalat sähköverkkoon Espoossa
09.06.2006

Otaniemen campuksella Espoossa on otettu käyttöön maailman ensimmäiset polttokennovoimalat.

Sama polttokennotekniikka soveltuu mm. vetyautojen valmistukseen. Teknillisen Korkeakoulun haasteena onkin nyt löytää keinot, joilla menetelmästä saataisiin nykyistä halvempi.

Vetyautojen hiilidioksidi-, hiukkas- ja typenoksidipäästöt ovat selvästi alhaisemmat kuin bensiini- ja dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa.

Asiantuntijat arvioivat, että maailmassa olisi 25 vuoden päästä 15 miljoonaa polttokennoajoneuvoa. Lisäksi viidennes kannettavasta kuluttajaelektroniikasta saisi sähkönsä polttokennoista.
"
http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/sivut/uu ... ntentE2894

Vetytalous tulee - oletko valmis?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija
Tuppu L
Millä se vety tuotetaan, eihän tuossa ole mitään järkeä? :D

Vety voidaan tuottaa keskitetysti fossiilisesta tai uusiutavasta polttoaineesta tai sitten vaikkapa vettä sähköisesti hajottamalla käyttäen esim. ydin- tai tuulivoimaa. Vedyn erilaisia tuotantotapoja on siis paljon.

Mutta, koko juju onkin siinä, että polttokennoilla ja käyttäen vetyä energian kantajana voidaan saavuttaa täysin hiiletön tuotanto/kulutus ketju.

Vierailija
Snaut
Tuppu L
Millä se vety tuotetaan, eihän tuossa ole mitään järkeä? :D



Vety voidaan tuottaa keskitetysti fossiilisesta tai uusiutavasta polttoaineesta tai sitten vaikkapa vettä sähköisesti hajottamalla käyttäen esim. ydin- tai tuulivoimaa. Vedyn erilaisia tuotantotapoja on siis paljon.

Mutta, koko juju onkin siinä, että polttokennoilla ja käyttäen vetyä energian kantajana voidaan saavuttaa täysin hiiletön tuotanto/kulutus ketju.

Jo vuonna 2001 uutisoitiin näin:

"
Saksassa alkaa sarjatuotanto

Ympäristöystävälliset polttokennovoimalat tekevät tuloaan aivan tavallisten pientalojen sähkön ja lämmön tuottajiksi. Saksassa pientalojen polttokennovoimaloita aiotaan valmistaa sarjatuotantona jo muutaman vuoden päästä. Suomessa voimaloita odotellaan tulevaisuudessa etenkin haja-asutusalueille. Äetsässä toimii jo Fortumin polttokennokoetalo.

Saksalainen suuryhtiö RWE ilmoitti äskettäin tavoitteestaan joka kodin polttokennovoimaloiden sarjatuotannon aloittamisesta jo vuoden 2004 loppuun mennessä. Tavoitteena olisi siis, ei enempää eikä vähempää, kuin pientaloissa toimivien, itsenäisten lämpöä ja sähköä tuottavien voimaloiden valmistaminen.
...
Tutkijan mukaan haaveissa häämöttää jo aika, jolloin energiaa saadaan kotiin jopa vain sadeveden, aurinkopaneeleiden ja polttokennon yhdistelmällä.
"
http://www.yle.fi/ympuut/010923/jakso/polttokenno.htm

Vierailija
tupakka
Sanoisin, että vety kannattaisi tuottaa ydinvoimalla.

Vetytalouden uskotaan käynnistyvän hajautetulla tuotannolla. Silloin vielä vety on edullisempaa sekä energian tuotannossa että liikenteessä. Ennenkuin keskitetty tuotanto on kannattavaa, autoista olis oltava ainakin 10% vetykäyttöisiä.

Tavallaan olen sun kanssa samaa mieltä, mutta vain siltä osin, että ydinvoima voisi antaa kunnon käynnistyspotkun vetytaloudelle runsaalla vedyn tuotannolla, mutta se ei voi onnistua jos ei ole sille käyttäjiä-

Vierailija

Maailman ensimmäinen? Mihin unohtui se IVO:n Vanajalla toiminut laitos.

Se toimi, tosin sen tehtävänä oli osoittaa, että vaihtoehto ei kannata. Sen takia tuotanto lopetettiin ja tulokset tuotiin julkisuuteen kärjistäen. Ei ollut IVO:sta Nokiaksi.

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005
Jari
Vastaaja_s24fi
Jo vuonna 2001 uutisoitiin näin:
"
...
Tutkijan mukaan haaveissa häämöttää jo aika, jolloin energiaa saadaan kotiin jopa vain sadeveden, aurinkopaneeleiden ja polttokennon yhdistelmällä.
"
http://www.yle.fi/ympuut/010923/jakso/polttokenno.htm



Miten sadevedestä on tarkoitus saada energiaa?

"Sadeveden, aurinkopaneeleiden ja polttokennojen yhdistelmällä."

Aurinkopaneeleiden sähköllä tuotetaan sadevedestä
vetyä joka käytetään polttokennoissa tuottamaan
lämpöä ja sähköä. Kenties tämä on ajatuksena.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Eli...päämäärä on että "Laite toimii." Lähdetään liikkeelle vapaavalintaisella keinolla tuotetulla energialla.

Jokin energiantuotantokeino -> Sähkö -> Vedyn valmistus -> Vedyn käyttäminen polttokennossa -> Sähkö -> Laite toimii.

Versus

Jokin energiantuotantokeino -> Sähkö -> Laite toimii.

Nyt vastatkaa joku kumpi on yksinkertaisempi tapa saada laite toimimaan? Pidetään mielessä sekin että jokaisen nuolen kohdalla/välissä tapahtuu energiahäviöitä. Pitkillä matkoilla korkeajänniteverkko hukkaa energiaa 3,4 % (vastaaja_s24fi:n tarjoama luku, tarkemmasta läheestä ei tietoa). Jos nyt oletetaan että prosessi sähkö-vety-sähkö toimisi hyötysuhteella 85 %, hukkaan menisi silti enemmän energiaa kuin jos energia siirrettäisiin verkkovirtana laitteen käytettäväksi.

Ainoa tapaus missä vetytaloudesta on todella hyötyä on, kun laitetta ei voida suoraan kytkeä sähköverkkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköautot jotka vaativat keinon varastoida energiaa. Sähköautojen käyttämänä vetytalous olisi erinomaisen hyvä juttu, mutta ei sitä vetyä tosiaankaan kannata käyttää sellaisissa tapauksissa joissa tarvitaan vain kiinteitä virtalähteitä, kuten kotitalouksissa. Tai teollisuuslaitoksissa.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
boddah
Jari

Miten sadevedestä on tarkoitus saada energiaa?

"Sadeveden, aurinkopaneeleiden ja polttokennojen yhdistelmällä."

Aurinkopaneeleiden sähköllä tuotetaan sadevedestä
vetyä joka käytetään polttokennoissa tuottamaan
lämpöä ja sähköä. Kenties tämä on ajatuksena.


Mielestäni sadevedestä ei saada energiaa, vaan energiaa varastoidaan vedens sisältämään vetyyn. Eli se energia on jokatapauksessa jollain tuotettava, jotta se sitten voidaan varastoida.

Mikä tämä Vastaajan idea on hajautetusta energianostosta? Mitä se ratkaisee että esim. terästehdas ostaa 20MW ydinvoimalasta, 20MW vesivoimasta ja 20MW sieltä sun täältä? Jokatapauksessa noita 20MW siivuja pitää olla tarpeeksi paljon jotta rauta saadaan sulamaan. Herra Tohtori laski sinulle kuinka valtavat materiaalikulut tarvittaisiin jotta nuo kaikki 20MW:n siivut voitaisiin tuottaa uusiutuvilla energialähteilä. Tässä tapauksessa tuuli- ja aurinkovoimilla.

Vierailija

Harmittavan vähän tuossa uutisessa kerrottiin itse laitoksesta, esimerkiksi kokoluokkaa ei mainita, vaikka sillä on merkitystä mm. laitoksen hyötysuhteeseen. Odotellaan teknistä tietoa jostain.

Parhaimmillaan polttokennojen hyötysuhteet nousevat yli 90%:n, chp-laitoksissa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat