Seuraa 
Viestejä1435

Upea nostalginen video maailman suurimmasta veturista:

https://tekniikanmaailma.fi/nain-rymistaa-raiteilla-puoli-miljoonaa-kilo...

Oi noita aikoja, nykypolvi ei ole tuota ihanuutta kokenut, tosin sillointällöin järjestää museoyhdistys höyryjuna-ajoja.

Muistan kun 1950-luvulla Hanko-Hyvinkää radalla puuskutti kaksi ilmiselvää Willin Lännen veturia vetäen säännöllisessä liikenteessä olevia junia. Miltähän vuosisadalta, 1700-1800? Tuotu jenkeistä? Pieni järjestelyveturi oli "Risto", iso pikajunan "Ukkopekka".

Ympäristöfanaatikot saisivat sydärin nähdessään sellaisen vauhdissa (kuva). En tiennytkään, että Volkswagen teki junia?

Silloin kun junamatkalle lähdettiin, vartin päästä kaivettiin eväät, pitkiä voileipiä välissään keitetyn kananmunan siivuja, huolellisesti voipaperikaistan erottamina ja maitopullo patenttikorkilla.

Ja konduktööri kysyi, "Taavetti, tuliko Luumäeltä ketään?" Johon Taavetti "Mist mnää sen tierän???"

Kommentit (14)

syytinki
Seuraa 
Viestejä9536

"Ympäristöfanaatikot saisivat sydärin nähdessään sellaisen vauhdissa (kuva). En tiennytkään, että Volkswagen teki junia?"

Saattaisi saada sydärin joku muukin. Vuosia sitten tuosta pyyhkäisi höyryjuna komeasti ohi kohti Turkua. Noin 10 minsan päästä alkoivat kuulua paloautojen sireenit. Oli kesäaika ja radanvarret kuivat ja nekös tykkäsi kipinöistä. Olisikohan kipinäsuojatkin unohtuneet. Ennen radan vierustat taisivat olla jo valmiiksi palaneita, että paloja oli harvoin. Tuossa Taavetinkin kohdalla on edelleen kiviaitaa radan varressa. Varmaan arvaatte miksi.

Mutta mahtavia vehkeitä olivat aikanaan. Ravintolavaunussakin valkoiset liinat pöydissä ja III luokassa (saidoille ja köyhille) puupenkit. I -luokassakaan ei tarvinnut istua ahtaassa loosissa polvet vastakkain jonkun pierevän röhnyn kanssa.

Olenpahan matkustellut kapearaiteisellakin Forssaan.

salai
Seuraa 
Viestejä7815

Ei tuosta ole kuin pari vuotta, kun olin Joensuu - Heinävaara välillä höyryjunan kyydissä, ollut aivan penskana siellä työmaaveturin kyydissä kerran.
Kuvassa Hv3 Lokomo 995 peruuttaa Ilomantsista takaisin Joensuuhun. Kuulemma Euroopan ainoa halkokäyttöinen toimiva veturi. Ei ollut kääntyviä etupyöriä, niin kuin Sebringissä kuulemma.
Keravan asemalla on sinulle sopivampi Hv3 781 muistomerkkinä. Polkupyöräsi voit jättää säilytykseen radan toiselle puolelle niille varattuihin hangaareihin.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

Dr No kirjoitti:
Oi noita aikoja, nykypolvi ei ole tuota ihanuutta kokenut, tosin sillointällöin järjestää museoyhdistys höyryjuna-ajoja.

Hieno homma tuo Big boyn entisöinti ajokuntoon. Se olisi hieno nähdä joskus raskaan tavarajunan nokalla vuoren rinnettä nousemassa (ja miksei kevyen museojunankin nokalla, mutta höyryveturi on ihan eri peto jos se joutuu oikeasti töihin).

Lainaus:
Muistan kun 1950-luvulla Hanko-Hyvinkää radalla puuskutti kaksi ilmiselvää Willin Lännen veturia vetäen säännöllisessä liikenteessä olevia junia. Miltähän vuosisadalta, 1700-1800? Tuotu jenkeistä?

Taitaa aika kullata muistot. Viimeiset villin lännen veturien näköiset poistuivat liikenteestä 1930-luvulla. Niitä tilattiin ainakin Englannista, Itävallasta ja Sveitsistä tehtiin itse. Ja olipa mukana 9 yhdysvaltalaisen Baldwinin 1872-1873 valmistamaa A4-veturia, jotka ovat "oikeaa" villin lännen mallia (näyttäviä ja messinkikoristeltuja). Harmi, ettei niitä ole säilynyt.

Lainaus:
Pieni järjestelyveturi oli "Risto", iso pikajunan "Ukkopekka".

Se pieni (3-akselinen) vaihtoveturi oli Kana. Risto oli raskas tavarajunaveturi. Hyvin pitkälle sama kuin Ukkopekka, mutta erilainen pyörästö antamassa enemmän voimaa pienille nopeuksille.

Lainaus:
Ympäristöfanaatikot saisivat sydärin nähdessään sellaisen vauhdissa (kuva).

Eivät nykyajan ympäristöintoilijat onneksi tajua, että ne kulkevat yleensä hiilellä ja tupruttavat apinan raivolla hiilidioksidia ja ei niin pieniä hiukkasia.

Lainaus:
En tiennytkään, että Volkswagen teki junia?

Eivät ne ole tietääkseni tehneet ikinä vetureja. Tuo volkkarin logo on irstas, mutta annettakoon markkinamiehille osansa, jos VW on rahoittanut tuon veturin kunnostusta ja ajokunnossa pitoa. Se on jäätävän kallista lystiä pitää isoa höyryveturia ajokunnossa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

salai kirjoitti:
Kuvassa Hv3 Lokomo 995 peruuttaa Ilomantsista takaisin Joensuuhun. Kuulemma Euroopan ainoa halkokäyttöinen toimiva veturi. Ei ollut kääntyviä etupyöriä, niin kuin Sebringissä kuulemma.

Kyllä joku Tk3:sistakin ajaa haloilla. Ainakin joitain vuosia sitten.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

syytinki kirjoitti:
Olisikohan kipinäsuojatkin unohtuneet.

Ei, mutta ne kipinäsuojat on mitoitettu siihen, että radan varret on siivottu puskista, niin kuin höyryveturiaikana tehtiin. Nykyään niillä on kesäisin liikennöintirajoituksia palovaaran takia.

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
Dr No kirjoitti:
Oi noita aikoja, nykypolvi ei ole tuota ihanuutta kokenut, tosin sillointällöin järjestää museoyhdistys höyryjuna-ajoja.

Hieno homma tuo Big boyn entisöinti ajokuntoon. Se olisi hieno nähdä joskus raskaan tavarajunan nokalla vuoren rinnettä nousemassa (ja miksei kevyen museojunankin nokalla, mutta höyryveturi on ihan eri peto jos se joutuu oikeasti töihin).

Lainaus:
Muistan kun 1950-luvulla Hanko-Hyvinkää radalla puuskutti kaksi ilmiselvää Willin Lännen veturia vetäen säännöllisessä liikenteessä olevia junia. Miltähän vuosisadalta, 1700-1800? Tuotu jenkeistä?

Taitaa aika kullata muistot. Viimeiset villin lännen veturien näköiset poistuivat liikenteestä 1930-luvulla. Niitä tilattiin ainakin Englannista, Itävallasta ja Sveitsistä tehtiin itse. Ja olipa mukana 9 yhdysvaltalaisen Baldwinin 1872-1873 valmistamaa A4-veturia, jotka ovat "oikeaa" villin lännen mallia (näyttäviä ja messinkikoristeltuja). Harmi, ettei niitä ole säilynyt.

Lainaus:
Pieni järjestelyveturi oli "Risto", iso pikajunan "Ukkopekka".

Se pieni (3-akselinen) vaihtoveturi oli Kana. Risto oli raskas tavarajunaveturi. Hyvin pitkälle sama kuin Ukkopekka, mutta erilainen pyörästö antamassa enemmän voimaa pienille nopeuksille.

Lainaus:
Ympäristöfanaatikot saisivat sydärin nähdessään sellaisen vauhdissa (kuva).

Eivät nykyajan ympäristöintoilijat onneksi tajua, että ne kulkevat yleensä hiilellä ja tupruttavat apinan raivolla hiilidioksidia ja ei niin pieniä hiukkasia.

Lainaus:
En tiennytkään, että Volkswagen teki junia?

Eivät ne ole tietääkseni tehneet ikinä vetureja. Tuo volkkarin logo on irstas, mutta annettakoon markkinamiehille osansa, jos VW on rahoittanut tuon veturin kunnostusta ja ajokunnossa pitoa. Se on jäätävän kallista lystiä pitää isoa höyryveturia ajokunnossa.

Taitaa olla muokattu kuva irvimään folkkarin disel autojen päästöjä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

Tuo 844:kin näyttää olevan kunnoitettava vetokone, viimeisiä "superhöyryvetureita", joita tehtiin juuri ennen dieselien läpimurtoa, niin kuin Big boykin. Matkustajajuniin optimoidun veturin huippunopeus on 120 mph ja niillä ajettiin tietääkseni säännölisessä liikenteessä 100 mph (sen yli höyryvetureilla oli taipumus rasittaa rataa liikaa) raskaita pikajunia. Noissa oli myös keskusvoitelujärjestelmät ja huollon tarve höyryveturiksi minimaalinen, mutta ksäittääkseni dieselit olivat ylivoimaisia siinä ja se oli suurin syy höyryvetureiden nopeaan syrjäytymiseen. Noidenkin lajitoverit paalattiin vaikka niillä olisi ollut miljoonia maileja käyttöikää jäljellä.

salai
Seuraa 
Viestejä7815

Neutroni kirjoitti:
salai kirjoitti:
Kuvassa Hv3 Lokomo 995 peruuttaa Ilomantsista takaisin Joensuuhun. Kuulemma Euroopan ainoa halkokäyttöinen toimiva veturi. Ei ollut kääntyviä etupyöriä, niin kuin Sebringissä kuulemma.

Kyllä joku Tk3:sistakin ajaa haloilla. Ainakin joitain vuosia sitten.

Tarkennus: Nyt Heikki on ainoa käyttökuntoinen halkoja polttava matkustajajunaveturi Euroopassa.

Tk3 oli näköjään lähinnä tavaraveturi.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6093

Nostalgiaa tuo minullekin. Alle ja päälle 10 vuotisena oli kesän ehdoton kohokohta kun isän kesälomalla päästiin höyryjunalla retkelle Lahdesta Helsinkiin. Ja ihan oikeesti matkustajakodissa asumaan ja Korkeasaaressa apinoita moikkaamassa. Taivasmatkoja, sillä lupaus oli saada syödä jätskiä niin paljon kuin vatta veti. Tämä siis 50-luvun alussa.

Muistan elävästi kun Lahti-Helsinki sai uuden ”pikatien” (meni siitä Länttärin kansakoulun ohi tultuaan Hevosmiehenkatua kaupungista ylös harjulle). Siihen liittyi Lahden päässä ylimeno rautatiekiskojen yli, eli uusi upea silta (siinä Tallinpassin kohdalla, vanhat Lahtelaiset varmaan muistavat). Juhlavassa avajaisseremoniassa joku iso pamppu leikkasi silkkinauhan poikki ja me pikkupojat olimme ensimmäisiä sillan ylittäjiä.

Monet monituiset kerrat kävimme sitten kokemassa sillalla höyryjunan mahdottomalta tuntuvat posauttelut sillalle veturin mennessä tuhatta ja sataa Lahden asemalle. Pää oli sekaisin monta minuuttia.

Sen jälkeen olen vain kerran päässyt kokemaan höyryjunan kyytiä vanhassa nostalgisessa vaunussa. Onkohan taivaassa sellaisia? Pitänee kysyä Ollilta.

Dr No
Seuraa 
Viestejä1435

Kiva kuulla etten ole ainoa niin vanha joka muistaa nuo.

Niillä Hanko-Hyvinkää -radan vetureilla 1950-luvun alussa toisella oli erikoisen muhkea ja kookas piippu, toisella hyvin pitkä, kapea ja suora, kovasti muistuttivat wanhan willinlännen vastaavia.

Dr No
Seuraa 
Viestejä1435

Len Deighton, vakoilukirjallisuuden huippua (koko tuotantonsa hyllyssäni), kertoo hauskasti eräässä kirjassaan ("Hautajaiset Berliinissä" 1960-luvulta) Ranskan vastavakoilupäälliköstä, joka kollegoidensa luona Britanniassa  vieraillessaan halusi aina mennä lounaalle KIngs Cross´in asemaravintolaan nähdäkseen junia. Hän oli vastarintamiehenä sodan aikana tuhonnut niitä niin paljon, että halusi näin hyvittää tekojaan. 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

Dr No kirjoitti:
Niillä Hanko-Hyvinkää -radan vetureilla 1950-luvun alussa toisella oli erikoisen muhkea ja kookas piippu, toisella hyvin pitkä, kapea ja suora, kovasti muistuttivat wanhan willinlännen vastaavia.

Puupolttoisen veturin piippu on paksu ja hiilipolttoisen kapea.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat