Meditaatio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten meditaatiota vaikuttaa mieleen?
Onko meditaatiosta todettu olevan tieteellisesti positiivisia vaikutuksia?

Olisiko terveellistä meditoida joka päivä puoli tuntia?
Erään tutkimuksen mukaan meditaatio paransi oikean - ja vasemman aivopuoliskon yhteistyötä. En ole täysin varma tästä tutkimuksesta.
Itämaisen uskon mukaan itseensä täytyy luottaa ennen kaikkea, joten voisin kertoa omista kokemuksistani. Mielestäni olin tietynlaisessa meditaation tilassa ja tunsin rentoutuvani sekä hallitsevani paremmin itseni.
Etenin mielestäni askeleen kohti välittömyyttä.

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Jossakin väitettiin, että varttitunnin mietiskely paransi suorituskykyä paremmin kuin esim. päiväunet tai rentouttavan musiikin kuuntelu -edellyttäen, että tekniikka on hallussa. Tiedä sitten näiden juttujen uskottavuudesta... Itse olen niin suuri skeptikko, etten ikinä pystyisi heittäytymään "täysillä" johonkin uususkonnolta tuntuvaan meditaatioharjoitukseen. Ajatuksiini kyllä uppoudun useinkin.

Vierailija

Ei meditaatiossa mielestäni mitään mystistä ole. Sen avulla saa hyvin rentoutettua itsensä ja "nollattua" aivot. Meditaation jälkeen on usein hyvä ja selkeä fiilis. Ei se mitään salatiedettä ole, eikä siinä tarvitse uskoa mihinkään auroihin ja shakroihin, jotta voisi onnistuneesti meditoida. Se on yksi keino selkeyttää ajatuksia ja rauhoittaa itsensä, ja sellaisena aika toimiva ja tehokas, jopa hyvin vähällä "harjoittelulla".

Vierailija
Andúril
Itse olen niin suuri skeptikko, etten ikinä pystyisi heittäytymään "täysillä" johonkin uususkonnolta tuntuvaan meditaatioharjoitukseen. Ajatuksiini kyllä uppoudun useinkin.

Se ei ole uususkonto, vaikka siltä tuntuisi. Sitä on harjoitettu jo ennen kristinuskon syntyä. On tehonnut kuulemma hyvin varsinkin Tiibetissä. Nepalissa on tosin hieman rauhatonta. Munkit mietiskelevät ja meditoivat päivätolkulla luostareissaan eivätkä suoranaisesti tee mitään. Jos kaikki tekisivät näin, niin yhteiskunta olisi varmasti parempi paikka elää.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Minä meditoin muutama vuosi sitten noin 15 minuuttia joka ilta.

Olin opetellut erään meditointitekniikan yhdestä kirjasta. Siinä kuljetaan ajatuksissa eriväristen huoneiden poikki, ja aina kun laskeutuu seuraavaan huoneeseen, vajoaa syvempään rentoutumisen tilaan. Minulla järjestys oli punainen-oranssi-keltainen-vihreä-sininen-violetti. Pian pääsin jo vihreän huoneen kohdalla aika syvään meditaatioon, ja sinisessä huoneessa se oli syvimmillään. Tunne oli hyvin miellyttävä.

Meditoinnin jälkeen olo oli miellyttävyydeltään ehkä 1/3 orgasmia vastaava, mutta se kesti monta minuuttia.

Nuorempana nukahdin yleensä hitaasti, mutta meditoinnin jälkeen uni tuli aika nopeasti. Nykyisin nukun paremmin kun olen korjannut ruokavalioni ja harrastan enemmän liikuntaa, joten olen lopettanut meditoinnin. Tuon hyvänolontunteen vuoksi sitä voisi jatkaa, mutta olen luonteeltani sellainen ihminen että kaikenlaiset rutiinit vähän ahdistavat, joten ei ole helppoa aloittaa uudelleen.

Vierailija
Se ei ole uususkonto, vaikka siltä tuntuisi. Sitä on harjoitettu jo ennen kristinuskon syntyä. On tehonnut kuulemma hyvin varsinkin Tiibetissä. Nepalissa on tosin hieman rauhatonta. Munkit mietiskelevät ja meditoivat päivätolkulla luostareissaan eivätkä suoranaisesti tee mitään. Jos kaikki tekisivät näin, niin yhteiskunta olisi varmasti parempi paikka elää.

Kyllähän ne munkit kaikenlaisia yrttejä ja viinimarjoja ynm kasvattavat ja tekevät sitten myyntiin kaikkea kivaa, käväiseppäs alkosta ja etsi kaikki munkkiluostariin viittaavat pullot Koko luostarimegahan on sitä varten että ei tarvitsisi olla siellä kaupungin hälinässä vaan voi lähes täydellisesti rentoutua lähipiirissään eikä ole kiire minnekkään. Hyvin toimiva yhteiskunta, ainakin itse toivoisin olevani osa sellaista joskus.

Vierailija

Rentoutumisharjoittelut ovat tärkeitä. Se auttaa huomaamaan, jos on liikaa jännittyneisyyttä. Auttaa torjumaan sitä. Ajanmittaan sen toteutus automatisoituu, niin ettei sitä tietoisesti tee, vaan on rennompi, aina kun siihen on tilaisuus. Se on ilmainen lääke moneen vaivaan, joita jännittäminen aiheuttaa.

Yksinkertaisin tekniikka on makuulta tai istuen jännittää aluksi kaikki lihakset ja tietoisesti, yksi kerrallaan rentouttaa ne varpaista alkaen. Mielessään voi toistella: Olen rento...Olen rento... Lopulta tuo toteutuu automaattisesti. Vastaa hyvin päivätorkkuja.

Vierailija
Joker
Miten meditaatiota vaikuttaa mieleen?



Hankala kysymys, käytännön tasolla tietoisuus siirtyy normaalista menneisyyden pohtimisesta ja tulevaisuuden suunnitelusta, yleinsä siitä jatkuvasta juttelusta jota aivot harrastavat enemmän nykyhetkeen. Iso osa esim ahdistuksista aiheutuu nimenomaan tämänkaltaisista ajattelutottumuksista joilla ei välttämättä ole mitään rationaalista perustaa hetkessä.


Onko meditaatiosta todettu olevan tieteellisesti positiivisia vaikutuksia?



Meditaatio muuttaa aivojen toimintaa. Ihan kiva peruskirja, vaikka tietenkin ankarasti vanhentunut on Rauli Lauhalan - Meditaatio (Helsingin psykologian laitoksen emeritusprofessori). Jos haluaa syvemmälle mennä neurologiaan niin Zen and the Brain on klassikko, neurologian professorin kirjoittama ja sisältää aika raskaan annoksen aivojen perusfysiologiaa kuin myös harjoittajan monenkymmenen vuoden omakohtaisen kokemuksen aiheesta. Paljon teoretisointia siitä kuinka harjoittelu muuttaa tietoisuutta. Tässä näyttäisi olevan ihan mielenkiintoinen artikkeli siitä mitä tutkimukseen kuuluu:

http://www.npr.org/templates/story/stor ... Id=4770779

Aivojen fysiologian tutkiminen on vähän lapsen kengissä vielä eli niin myös meditaation tutkiminen aivojen tasolla. Selvää kuitenkin on tässä vaiheessa että meditaatio muokkaa aivoja pysyvästi paljon harjoittelevilla. Tämä on toisaalta selvää kun ajattelee että esim buddhalaiset ovat harjoittaneet meditaatiota kolmatta vuosituhatta, ajatus siitä ettei tällä olisi perusteita on vähän kummallinen.


Olisiko terveellistä meditoida joka päivä puoli tuntia?
Erään tutkimuksen mukaan meditaatio paransi oikean - ja vasemman aivopuoliskon yhteistyötä. En ole täysin varma tästä tutkimuksesta.
Itämaisen uskon mukaan itseensä täytyy luottaa ennen kaikkea, joten voisin kertoa omista kokemuksistani. Mielestäni olin tietynlaisessa meditaation tilassa ja tunsin rentoutuvani sekä hallitsevani paremmin itseni.
Etenin mielestäni askeleen kohti välittömyyttä.

Hyväksyminen on ehkä parempi sana, välinpitämättömyys vähän negatiivinen. Kyllä, säännöllinen meditaatio on noin kaikenkaikkiaan erittäin hyväksi terveydelle, vähentää stressitasoja, ahdistusta ja herkistää omille tunteille ja näin lisää elämänhallintaa. Kabat-Zinn, joka on ennaltaehkäisevän lääketieteen professori on tutkinut aihetta ja täällä jotain kriteerit täyttäviä tutkimuksia:

http://www.umassmed.edu/cfm/research/findings.cfm

Jos on kiinnostunut, ilon, myötätunnon ja vapauden lisäämisestä omassa elämässään niin meditaatio on siihen paras keino. Itse olen meditoinut epäsäännöllisesti varmaan ~8 vuotta ja nyt säännöllisesti kaksi tuntia päivässä noin puoli vuotta. Olo aikaisemman tietoisuuden tilan ja tämän nykyisen välillä on aika valtava. Jos haluaa yksinkertaistaa niin stressi on kadonnut ja tilalle tullut mielihyvä hyvin yksinkertaisista asioita.

Itse kokenut Brainwave Generaattorin hyödylliseksi, sen taustalla olevasta teoriasta vaikka täältä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Binaural_beats

Vierailija
Wolfram

Kyllähän ne munkit kaikenlaisia yrttejä ja viinimarjoja ynm kasvattavat ja tekevät sitten myyntiin kaikkea kivaa, käväiseppäs alkosta ja etsi kaikki munkkiluostariin viittaavat pullot Koko luostarimegahan on sitä varten että ei tarvitsisi olla siellä kaupungin hälinässä vaan voi lähes täydellisesti rentoutua lähipiirissään eikä ole kiire minnekkään. Hyvin toimiva yhteiskunta, ainakin itse toivoisin olevani osa sellaista joskus.

Näin siis kristillisissä luostareissa, buddhalainen käytäntö on vähän toisenlainen. Buddhalaiseen luostariin voi tulla ja mennä omien halujensa mukaan eikä siihen sitouduta koko elämäksi. Luostari toimii paikkana jossa on mahdollista karsia tietoisuutta hajottavat asiat minimiin ja keskittyä oleelliseen, eli olemiseen. Se tietoisuudentila joka syntyy vaikka viikon, kuukauden taikka puolenvuoden yhtäjaksoisen meditaation aikana on maallikolle ehkä vaikea ymmärtää, itse en sitä tunne mutta ehkä jotain pientä esimakua olen saanut. Yleinsä näitä tajunnantiloja kuvataan äärimmäisen tyydyttäviksi mielihyvän täyteisiksi. Tähän vapauden tilaan päästäkseen ihminen joutuu kuitenkin kohtaamaan kaikenlaista mitä normaali hälinä antaa painua pois mielestä.

Vierailija
Andúril
Itse olen niin suuri skeptikko, etten ikinä pystyisi heittäytymään "täysillä" johonkin uususkonnolta tuntuvaan meditaatioharjoitukseen. Ajatuksiini kyllä uppoudun useinkin.

Tuo on ihan totta, normaalin ihmisen tietotaso on niin alhainen että markkinoille mahtuu jos jonkinlaista yrittäjää. Siksipä kannattaa valita varma vaihtoehto eli buddhalainen perinteen opetuksia ja tekniikoita, josta ainakin varmasti tietää millä pohjalta opettajat ovat liikkeellä. Samoin tekniikat ovat vuosituhansien varrella kehittyneitä eikä niiden taustalla ole joku yksittäinen gurun innovaatiot.

Uskontojen uhreista voi tarkistaa ne pari vähän epäilyttävämpää tapausta, joiden toimintaan kannattaa suhtautua varauksella.

Vierailija
kaima
Itse olen meditoinut epäsäännöllisesti varmaan ~8 vuotta ja nyt säännöllisesti kaksi tuntia päivässä noin puoli vuotta. Olo aikaisemman tietoisuuden tilan ja tämän nykyisen välillä on aika valtava. Jos haluaa yksinkertaistaa niin stressi on kadonnut ja tilalle tullut mielihyvä hyvin yksinkertaisista asioita.

Pari vuotta sitten luin Jukka Katajan kirjan Rentoutuminen ja voimavarat. Harjoitin sen mukaisia rentoutumisharjoituksia, lienevät hyvin samanlaisia kuin meditaatio. Kieltämättä olo koheni, tunsin mielihyvää ja stressi hellitti. Harjoitukset kuitenkin alkoivat unohtua muiden kiireiden vuoksi ja kun lopulta kohtasin todellisiavaikeuksia, masennus alkoi vaivata, työpaineet rassasivat ja terveys alkoi muutenkin reistailla, minulla ei ollut enää voimaa palata rentoutumisharjoituksiin. Yrityksistä huolimatta mieli ei enää kyennyt tavoittamaan sellaista rentoutumisen tilaa, johon vähän aikaisemmin oli päässyt.

Varmaankin meditaation jatkuva harjoittaminen helpottaa vaikeuksien kohtaamista. Luulen kuitenkin, että meditaation onnistunut harjoittaminen edellyttää melko hyvää elämäntilannetta. Vaikeassa tilanteessa pitää olla todella kestävä luonne, jotta pystyy sitä jatkamaan.

Vierailija
Väne

Pari vuotta sitten luin Jukka Katajan kirjan Rentoutuminen ja voimavarat. Harjoitin sen mukaisia rentoutumisharjoituksia, lienevät hyvin samanlaisia kuin meditaatio. Kieltämättä olo koheni, tunsin mielihyvää ja stressi hellitti. Harjoitukset kuitenkin alkoivat unohtua muiden kiireiden vuoksi ja kun lopulta kohtasin todellisiavaikeuksia, masennus alkoi vaivata, työpaineet rassasivat ja terveys alkoi muutenkin reistailla, minulla ei ollut enää voimaa palata rentoutumisharjoituksiin. Yrityksistä huolimatta mieli ei enää kyennyt tavoittamaan sellaista rentoutumisen tilaa, johon vähän aikaisemmin oli päässyt.



On siinä samaa, mutta eivät ne sama asia ole. Meditaatio on jollain tasolla enemmän, vaikea vain sanoa millä. Tuota on tutkittu jonkin verran jossa on ollut kaksi ryhmää meditoijat ja runtoutujat, vaikutukset ovat samansuuntaisia, mutta osassa on saatu myös merkittäviä eroja mitatuilla muuttujilla.


Varmaankin meditaation jatkuva harjoittaminen helpottaa vaikeuksien kohtaamista. Luulen kuitenkin, että meditaation onnistunut harjoittaminen edellyttää melko hyvää elämäntilannetta. Vaikeassa tilanteessa pitää olla todella kestävä luonne, jotta pystyy sitä jatkamaan.

Näinhän se on, hyvä ehkä tehdä sen verran kun tuntuu hyvältä. Usein meditaatio ohjaa elämään järkevämpään suuntaan kun ihminen tajuaa että ei omaa energiaa ehkä ihan ympäriinsä kannata hajottaa. Myös eettisyys on tärkeää, koska se yksinkertaistaa elämää ja helpottaa suotuisten mielentilojen aikaansaamista.

Esim itselläni on alkoholi jäänyt sen jälkeen kun aloin harjoittamaan meditaatiota. Olen juonut jossain vaiheessa aika paljon, mutta nyt tuntuu siltä ettei saavutetusta selkeydestä halua luopua siihen hintaan mitä alkoholi tarjoaa. Toisaalta jos haluaa harjoittaa meditaatiota ja nauttii siitä suunnattomasti niin mieleen nousevat kännisekoilut ovat mitä suuremmassa määrin häiritseviä. Eettisyys on se perusta kuitenkin.

Tuollaisia omia kokemuksia, ymmärtääkseni aika normaaleja.

Vierailija
kaima

On siinä samaa, mutta eivät ne sama asia ole. Meditaatio on jollain tasolla enemmän, vaikea vain sanoa millä. Tuota on tutkittu jonkin verran jossa on ollut kaksi ryhmää meditoijat ja runtoutujat, vaikutukset ovat samansuuntaisia, mutta osassa on saatu myös merkittäviä eroja mitatuilla muuttujilla.

Minkälaisia eroja havaittiin? Rentoutumistekniikat ovat kai länsimaisten psykologien kehittelimiä, mutta taustalla on usein ainakin vaikutteita buddhalaisesta perinteestä. Esimerkiksi zen -meditaatiossa on taustalla ylevää filosofiaa, mutta tekniikka vaikuttaa kuitenkin pohjimmiltaan kovin samanlaisilta kuin rentoutuminen.

Vierailija

Mielestäni kaikenlainen meditaatio ja zen-tila täydellistyy ainoastaan silloin, kun siihen ei tietoisesti yritä pyrkiä, mutta silti pystyy hiljentämään mielen kohinan. Helpointa tämä on keskittymällä siihen mitä tekee 100%:sti. 100%:n keskittyminen ei olekaan sitten niin helppoa, vaatii usein paljon motivaatiota jonkin tietyn asian suhteen, johon sitten keskittyy...

Hyötynä tästä tilasta on hurjan hyvä mieli, sekä itselleni ainakin tulee enemmän sellainen olo, että sitä voi itse vaikuttaa omaan eloonsa ja kohtaloonsa. Tosin tämän tilan saavuttaminen on äärimmäisen harvinaista, en usko että olen itse kokenut kuin maksimissaan minuutteja yhteensä elämäni aikana tätä tilaa, yleensä ainoastaan useita sekunteja kerrallaan. Silti se on vaikuttanut mieleeni voimakkaasti, ja arvostan näitä kokemuksia. Orgasmiin en lähtisi vertaamaan meditatiivista tilaa ollenkaan. Orgasmi on enemmän kemiallinen, päihteiden kaltainen mielihyvä, kun taas meditaatio tai zen-tilan saavuttaminen tai nirvana tai valaistuminen tai taivaaseen nousu tai whatever, tuottaa älyllistä mielihyvää. Hyvä fiilis kumpaakin yhdistää kuitenkin...

Ja ainoastaan kerran aikuisiällä olen kokenut kaiken hieman kuten vastasyntynyt tai ensimmäistä kertaa universumia havaitseva olento kaiken havaitsisi, ja silloinkin se tapahtui ilman mitään yritystä, kesti ehkä 2 sekuntia, kunnes aloin ihmetellä ajatuksillani katkaisten heti sen tilan, mutta silti riitti tuottamaan hyvää fiilistä loppupäivän ajaksi.

Lapsena meinasin hukkua pari kertaa, ja silloinkin elämän kokeminen oli hyvin vahvaa, mutta pelolla värittynyttä, joten ei kovin miellyttävää.

Meditaatio on keino teroittaa mielensä havaitsemaan ympäröivää todellisuutta täysin objektiivisesti, ei keino nukahtaa, eikä keino rentoutua. Se on sitä toimistotätijoogahömppää, eikä sillä ole mitään tekemistä valaistumisen kanssa.

Vierailija
Armitage
Meditaatio on keino teroittaa mielensä havaitsemaan ympäröivää todellisuutta täysin objektiivisesti, ei keino nukahtaa, eikä keino rentoutua. Se on sitä toimistotätijoogahömppää, eikä sillä ole mitään tekemistä valaistumisen kanssa.

Olen melkein täysin samaa mieltä , jos puhut meditaatiosta jossain muussa, kuin zen-perinteessä. Zenissä objektiivisuus ei ole tavoite, ei myöskään älyllinen oivallus tai älyllisyys ylipäätään. Zenistä puhuttaessa nostetaan monasti Rinzai-koulun (jota itse edustan) koan perinne esiin, puhutaan zen-arvoituksista etc. ikään kuin koanit olisivat eräänlaisia henkisiä rubikinkuutioita. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole harrastaa sana-arvoituksia tai edes 'saavuttaa valaistumista.' Valaistuminen ylipäätään on zenissä eräänlainen paradoksi, jota ei voi lähestyä älyn kautta, ainoastaan harjoituksen avulla (olkoon se sitten formaalia meditaatioharjoitusta, kävelemistä, tiskaamista tai kaupassa asioimista). Yhteyksistä rentoutustekniikoihin en tiedä mitään, mutta esim. zazen(istuen)- tai rizuzen(seisoen)-harjoituksissa rentous on keino sietää pidempään jatkuvaa meditaatioharjoituksen mukanaantuomaa epämukavaa oloa, vaikka kyllä ne paikat alkavat silti pikkuhiljaa puutua. Toisaalta kehon rentoutumisella on suora yhteys myös mielen rentoutumiseen ja zen-perinteessä hengitys (keskittyminen haraan, keskustaan, ala-vatsan aluelle) on tässä keskeinen elementti. Hyvän johdannon aiheeseen antaa esim. Alan Wattsin 'Zen' (suomennettu) ja herrojen Shunryu Suzuki ja D.T. Suzuki teokset (englanniksi), tosin zenistä on viimeisen sadan vuoden aikana kirjoitettu hyllymetreittäin myös muuta kirjallisuutta. Muistan jonkun joskus sanoneen kuitenkin, että zenistä ei kannata lukea (kuin yksi kirja ).

Vierailija
Väne

Minkälaisia eroja havaittiin? Rentoutumistekniikat ovat kai länsimaisten psykologien kehittelimiä, mutta taustalla on usein ainakin vaikutteita buddhalaisesta perinteestä. Esimerkiksi zen -meditaatiossa on taustalla ylevää filosofiaa, mutta tekniikka vaikuttaa kuitenkin pohjimmiltaan kovin samanlaisilta kuin rentoutuminen.

En tosiaan tuota eroa muista, usein vain noissa meditaatiotutkimuksissa on kontrolliryhmänä "tavallinen" rentoutuminen. En muuta muista kuin että eroja kuitenkin saatiin ja noin yleisenä konsensuksena on että ne ovat eri asia. Siinä missä "tavallinen" rentoutuminen alkaa olemaan meditaatiota jos siihen tietoisesti otetaan buddhalaisia vaikutteita on sitten akateeminen kysymys joka tutkimuksen kannalta aika hämmentävää. Veikkasin että alkuperäiseen viestiin ja moneen muuhun löytyisi vastausta tästä akateemisen muodon mukaan kirjoitetussa sivustosta:

http://www.noetic.org/research/medbiblio/index.htm

Tuosta puuttuu kokonaan uudempi aivotutkimus, mutta muusta ihan edustava ainakin nopealla selaamisella.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat