Seuraa 
Viestejä41238

Viime aikainen metsäkeskustelu on ollut äärimmäisen kiintoisaa. Siis julkisuudessa, ei täällä. Metla julkisti oman kymmenvuotisennusteensa, jonka mukaan maamme metsäteollisuus kokee jopa 15% tuotannon alenemisen! Se ei ole aivan pikkujuttu. Suoraan ei sanota, mistä kaikesta tämä johtuu. Yhtenä syynä mainitaan tuontipuun saannin vaikeutuminen. Kotimaisen puun kroonisesta pulasta kärsivä metsäteollisuus on jo pitkään kattanut merkittävän osan tarvitsemastaan puumassasta venäjäntuonnilla, joka nyt nousevien verojen vuoksi on kallistumassa kannattamattomaksi. Varsinkin rajaseudun sahat ovat vaarassa, ja sellutehtaiden kohtalo on vaakalaudalla.

Silti samaan hengenvetoon todetaan, että Suomessa on puuta enemmän kuin koskaan. Nämä yhtälöt vain eivät mitenkään ole sovitettavissa toisiinsa. Jos puuta kerran kotimaassa riittää - ja sitähän pitäisi riittää koska nykyisissä metsänhoidollisissa menetelmissä ei havaita puutteita - venäjän tuonnin ei pitäisi vaikuttaa kotimaisten sahojen ja tehtaiden pyörimiseen sitä tai tätä. Otetaan omasta metsästä, jos naapuri ei halua myydä.

Mutta mitä sieltä todellisuudessa on otettavissa? Metla esittää selviytymiskeinoksi bioenergiatuotantoa sellutehtaiden yhdeksi toimialaksi. Miksi? Se ei ole tekemässä hyväntekeväisyystyötä ilmastomuutoksen kourissa kamppailevan maailman hyväksi. Se ilmoittaa syyksi taloudelliset paineet. Millä tavoin ja miksi energiatuotannolla voidaan vaikuttaa materiaalipulan kanssa kamppailevan metsäteollisuuden toimintaan?

Koska kuitupuuta, puhumattakaan sahapuusta, ei enää ole kattamaan kysyntää.
Räkäpuuksi päästetyt metsiköt eivät kelpaa sahatavaraksi, eikä niiden laatu ole kaksista sellunkeitossakaan. Verorahoin on 'uudistettu' jo paljon sellaisia maa-aloja, joissa metsänkasvatus on mennyt pieleen, eikä syntynyt puu ole kelvannut kenellekään.
Mutta energiapuuksi, kemianteollisuuteen se kelpaa.

Suomeksi; muutetaan metsät ensin sellaisiksi, että ne eivät kelpaa tukkipuuksi, ja käytetään niitä kuitupuuna. Kun niiden laatu ei riitä kattamaan tätäkään kysyntää, tehdään niistä etanolia. Näin etenemme askel askeleelta kohti tilannetta, jossa kirjaimellisesti revitään tuohta risuista; kaikki tämä metsäekologian kustannuksella.

Eikö kaikkein järkevintä olisi yrittää muuttaa metsänhoitomenetelmiä sellaiseksi, että pääsisimme jälleen takaisin korkeimmalle portaalle; korkealaatuisen tukkipuun tuotantoon? Kuka tahansa ymmärtää, että raha tulee monikäyttöisestä, paksusta rungosta, eikä vänkkyräksi 'kasvatetuista' pusikoista. Harvemmin on rikastuttu selkeistä, järjestelmällisistä virheistä.

Bioenergiatuotantoon epäilemättä paras konsti on ruotsalainen vaihtoehto; paju. Pajun kasvu on kotimaisista puuraaka-aineista nopeimmin kuutioita tuottavaa. Niitä voitaisiin istuttaa loputtomiin pilatuille avohakkuualueille, nykyisille räkäpuualueille, ja antaa metsien kasvaa sitä mitä ne parhaimmillaan pystyvät tuottamaan; suoraa tukkirunkoa. Lisäksi pajukot takaisivat maksimaalisen hyönteistuotannon, joka antaisi aivan uuden mahdollisuuden linnustolle.

Metlan suunnitelma on susi jo syntyessään. Sitä vastustavat niin luontojärjestöt kuin metsäteollisuuskin, joka tiensä loppua havaitsematta haluaisi jatkaa pöpelikköön samoilla metodeilla kuin tähänkin asti. Nyt sekä Metla että luontojärjestöt sanovat, ettei se enää ole mahdollista. Luontojärjestöt haluaisivat korjata tilanteen, Metla laittaa maastovaihteen päälle ja kaivautua entistä syvemmälle aikaansaamaansa ryteikköön.

Seuraavat kymmenen vuotta näyttävät, kuinka käy.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (66)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Tämän päivän HS:n taloussivut jatkavat isolla artikkelilla aiheesta.

Metsätaloutta alas ajaviksi tekijöiksi mainitaan:

Tuotteiden ylitarjonta
Puuraaka-ainepula (kuinka usein nämä kaksi asiaa, ylitarjonta ja raaka-ainepula kulkevatkaan käsi kädessä!)
Raaka-aineen kalleus
Kuljetusten kalleus
Markkinoiden siirtyminen kauemmas

Entä mitä näille seikoille voisi tehdä?

Tuotteiden ylitarjonta: Metlan ehdotus: siirrytään entistä enemmän kemianteollisuuden puolelle ja tuotetaan metsiemme huomattavasta räkäpuu- ja risukkokapasiteetista bioenergiaa.
Puuraaka-ainepula: Metla: sama kuin edellä.
Raaka-aineen kalleus: lieneekö risujen korjaus edullisempaa kuin runkojen?
Kuljetusten kalleus: lieneekö risujen ja etanolin kuljetus edullisempaa kuin paperin ja runkojen?
Markkinoiden siirtyminen kauemmas: viedäänkö etanoli markkinoiden perään vai käytetäänkö se itse?

Minun ajatuksiani:

Tuotteiden ylitarjonnasta: kehitetään sitä mikä maailmalla menee kaupaksi ja mitä kannattaa viedä; korkealaatuista materiaalia ja lopputuotteita maailman rakennusteollisuudelle. Siitä on pula kaikkialla maailmassa.

Puuraaka-ainepula: teollisuutemme siirtyessä virhearvioinnista, eli selluteollisuuden kannattavuuskysymyksestä, sahapainotteiseen teollisuuteen metsät saavat rauhassa kasvaa. Jonkin aikaa joudumme edelleen hankkimaan pääosan raaka-aineista ulkomailta, mutta jo muutaman vuosikymmenen kuluttua ennallistavin menetelmin hoidetut metsät alkavat tuottaa satoa. Kun metsät on rauhoitettu puiden kannalta paremmille hoitomenetelmille, eli ekologiselle kasvatukselle, voidaan joitakin nyt jo rauhoitettuja alueita ottaa varovaiseen käyttöön (jatkuva kasvatus). Himoittua bioenergiaa tuotetaan pajukkoistutuksista, joilla täytetään paketoitujen peltojen pinta-alat, ja myös jonkin verran hakkuilla pilattuja avohakkuuraiskioita, joissa metsän uudistuminen on epäonnistunut.

Raaka-aineen kalleus: kun luovutaan kalliista istutuksista ja muista turhista metsänhoidollisista menetelmistä ja järkeistetään koneilla suoritettavaa korjuuta, raaka-aineen hinta laskee kuin itsestään. Nyt suurin osa raaka-aineen hinnasta muodostuu raaka-aineeseen suunnatusta tarpeettomasta ylikapasiteetista. Osa tästä kustannuserästä laskutetaan metsänomistajan pussista, mutta myös metsäteollisuus ottaa tästä syystä takkiinsa joka hetki.

Kuljetusten kalleus: maantiekuljetuksista siirrytään rautatiekuljetuksiin, joka on paitsi ekologisin myös edullisin tapa kuljettaa puuta. Myös uittoa harkitaan uudelleen siellä missä se jo muokattujen vesistöjen osalta on mahdollista. Metsäkoneet kehitetään kevyemmiksi ja pienemmiksi, ja niiden maantieajo-ominaisuuksia parannetaan muistuttamaan maataloustraktorin ominaisuuksia, tai sitten siirrytään metsäkoneista maataloustraktoreilla suoritettavaan korjuuseen kaikkialla missä se on mahdollista; näin korjuukone itse voi hoitaa kuljetuksen metsästä rautatielle, ja kalliilta rekkakuljeltukselta vältytään. Maailmalle puu viedään meritse. Enimmäkseen puu kuitenkin käytetään itse, koska rakennusteollisuus elvytetään puuvaltaiseksi.

Markkinoiden siirtyminen kauemmas: Kiinan esimerkki osoittaa, että puuhuonekaluja ja rakennuspuuta kannattaa rahdata myös kauemmas, ja sillä on kysyntää maailman isoilla markkinoilla. Halpahuonekalukilpailu on tietenkin Kiinan edullisen työvoiman vuoksi jokseenkin mahdotonta, koska muutkin maailman maat ovat joutuneet tästä väistymään, mutta korkealaatuiselle, ns. eliittitavaralle on varmasti edelleen käyttöä. Tässä Suomen uusi (tämä on siis hypoteesi) ekologinen metsänhoitomalli on myös Kiinan selkeästi ohittava myyntivaltti. Lisäksi voimme myydä pajuista saatua bioenergiaa kaikkialle missä sitä halutaan ostaa; markkinat ovat jo pian olemassa ja janoisia.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Edellisestä unohtui yksi tärkeimmistä metsäalan syntipukeista. Paperiteollisuuden mielestä päästökauppa on alan itsemurha. Näillä kavereilla on siis otsaa pitää paperiteollisuuden itsemurhaa jotenkin kauheampana kuin ihmiskunnan itsemurhaa, jota päästökaupalla yritetään ehkäistä. Eipä nuo ajatukset saa sympatiaa ainakaan minulta.

Lisäksi mainitaan: metsien suojelun tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Suomeksi: kun suojelualueiden kimppuun pääsemista haittaavat lakipykälät ja biologinen arviointi saadaan välistä pois, voidaan metsänomistajalle tehdä niin mojova tarjous, että suojelualuekin kaatuu.

Miksi suojelualueet halutaan kaataa? Siksi koska kunnollista puuta ei Suomesta enää mistään muualta vähääkään suurempia aloja löydy.

Ja: Metsien kasvua nostettava kohdistamalla valtion tukea yksityismetsätalouden investointeihin.

Suomeksi: me väitimme että puuta on meidän menetelmiemme jälkeen metsissä yli tarpeen, mutta eipä olekaan. Nyt veronmaksajat kiireesti korjaamaan meidän virheitämme. Apua!

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Tämän päivän HS:n mielipideosastolla oli erittäin hyvä huomio metsän käyttämisestä energian tuottamiseksi.

Mitä kestävää on siinä, että metsästä tehdään suoraan energiaa, kun se ensin voi kiertää 3-7 (käytännössä n. 5) kertaa paperina? Hyvin kierrätetty paperi päätyy joka tapauksessa kiertonsa lopuksi energiamyllyyn.

Ainoa vastaus voi olla vain se, että Suomi on täynnä räkäpuuta, joka ei kelpaa syystä tai toisesta edes paperiteollisuudelle (hankala korjuupaikka, huono laatu, alle viisi senttiä paksuksi kitsahtanut runko...). Se pitäisi niittää alas ja aloittaa metsän kasvatus uudelleen. Tätä on jo paljon tehty, veronmaksajien rahoilla, ja se maksaa mielettömästi. Kun kuitupuuvaihtoehtoa ei ole, esitetään energiateollisuutta. Missään vaiheessa ei tunnusteta, että tehtiin pari virhettä ja pilattiin luvatut tukkipuut, ei syntynyt kuin risua, jonka ainoa käyttövaihtoehto on uuttaa siitä polttoainetta. Saman voisi tehdä mustikanvarvuille. Jokainen ymmärtää, että puu ei ole tällaisessa käytössä missään arvossaan.

Tonnista puuta saadaan 250 litraa etanolia. Jos maailman kaikki metsät uutettaisiin etanoliksi, yhdysvaltojen autot liikkuisivat sen avulla vuoden. Sitten puiden varaan rakennetun polttoaineteollisuuden aika olisi ohi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Tämän päivän HS:n taloussivut. Pikku-uutinen (tällaisilla ei liene enää vuosikymmenten toiston jälkeen suurta uutisarvoa?), jossa Metla kertoo metsiemme puiden kasvun voimistuneen, ja että lähivuosikymmeninä hakkuut voidaan lähes kaksinkertaistaa.

Ideaali, 100 miljoonaa uutta puukuutiota vuodessa saavutetaan pian. Jo vuoteen -36 mennessä siitä voidaan helposti hyödyntää 70 miljoonaa kuutiota. Ylimalkaisuutta korostaa, että mainitsematta jää mistä nämä 70 miljoonaa kuutiota aiotaan napata, kun kasvu epäilemättä sijoittuu myös ja todennäköisesti ennenkaikkea suojelualueille, natura-alueille, ja edelleen suojelematta oleville kiistanalaisille, erittäin arvokkaille (ei pelkästään luonnonarvojen vuoksi vaan myös metsien monikäyttöisyyden vuoksi) erämaa-alueille mm. Ylä-Lappiin.

Eli hakataanko esim. näitä alueita pian yli kaksinkertaisella (koko maan hakkuisiin nähden) volyymilla:

http://www.forestinfo.fi/metsalappi/

Ilmeisesti metsien monimuotoisuuden katoaminen ja EU:n tavoitteet pysäyttää se eivät kiinnosta Metlaa, koskapa sen esitys on niin voimakkaassa ristiriidassa mm. tämän kanssa:

http://www.etelasuomenmetsat.fi/12_kuinkapaljon.shtml

Lisäksi pistää silmään se, että sama lafka on viimepäivinä ilmoitellut ahkerasti, kuinka metsätalouden määrä romahtaa maassamme 15% samaan aikaan kuin se nyt povaa mahdollisuutta liki kaksinkertaistaa hakkuiden määrän.

Vapaata tulkintaa Metlan tästä esityksestä: mainostoimisto on taas puhunut. Kun valitetaan raaka-ainepulaa, ei voida lähettää viestiä kentälle, että hakattavaa puuta ei ole. Puun saamiseksi on hakkuita kiihdytettävä, ja viestin on edelleen oltava, että puuta on enemmän kuin koskaan ja kohta vielä enemmän (tämä mantra on soinut pian 50 vuotta), että metsänomistajat ajattelisivat metsiensä hinnan pian romahtavan ylitarjonnan vuoksi ja ryhtyisivät kaatamaan metsiään kovemmalla vauhdilla, koska aikainen lintuhan se on joka nappaa madon.

Miten muuten Metlan esitys olisi tulkittavissa, kun muutaman viikon sisällä on ilmoitettu mm., että:

1. Metsät voi tästedes kaataa nuoremmassa ikävaiheessa kuin aiemmin (tuottoisimmassa kasvuiässä, koska metsäteollisuus tarvitsee kipeästi raaka-aineita).
2. Metsäteollisuus laskee lähivuosikymmeninä maassamme 15% mm. raaka-ainepulan vuoksi.
3. Em. syistä on siirryttävä energian tuottamiseen metsäsadosta (koska kilpailukyky muilla aloilla on oleellisesti heikentynyt mm. raaka-ainepulan vuoksi).

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204

Jottei tämä topikki menisi vallan yksinpuhumiseksi, lohkaisen jotain vähemmän terävää tähän väliin. (Oon kuitenkin lukenu liki kaiken ja jotta saan tämän tuonne "Katso omat viestisi" -osioon näkyviin, niin siksi. )

Sahapuupula on todellista - hyvälaatuista puuta ei riitä ja esim. listojen (jalka ym.) hinnat oli tuossa joku vuosi sitten melkoiset - rakentajien suureksi "riemuksi".

Oma metsä olisi kaatokuntoista, mutta kun perustin siitä yksityisen liito-oravien luonnonsuojelualueen, niin mädätköön pystyyn.
Muutenkin tuntuu siltä että puuta on, mutta sitä ei metsänomistajat myy.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

DedMoroz kirjoitti:
Oma metsä olisi kaatokuntoista, mutta kun perustin siitä yksityisen liito-oravien luonnonsuojelualueen, niin mädätköön pystyyn.

Tykkään susta.

Ja:
Muutenkin tuntuu siltä että puuta on, mutta sitä ei metsänomistajat myy.

Yksityistä, vapaaehtoista suojelua on kyllä esiintynyt ilahduttavan paljon. Nykyinen määrä ei toki riitä alkuunkaan estämään metsäluonnon tuhokierrettä, mutta jo pelkästään se että ihmiset asennoituvat metsäänsä noin on äärimmäisen positiivista.

Surettaa kun metsäteollisuus haluaisi käyttää tätäkin hyväkseen. Kun se haluaa suojelun vapaaehtoiseksi, se samalla poistaa kuvasta lakiteitse tapahtuvan suojelun ja biologien sanan, jolloin se voi tehdä muuten suojeluhalukkaalle metsänomistajalle niin hyvän tarjouksen, että liito-oravat yms. jäävät toiseksi. En kuitenkaan usko, että tuollaiseen lähdetään. Toivottavasti ei.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Tämän aamuisen HS:n pääkirjoitus. Metsäalan kriisin syynä paperityön ammattiliiton jäykkyys ja paperin kysynnän laskeminen Keski-Euroopassa; toimistot 'sähköistynevät' sittenkin.

Miksi paperiliitto on jäykkä, miksei se reagoi, miksi se edelleen pöyhkeilee ja uskoo voimaansa? Siksi koska n. 50 vuotta sitten metsäammattilaisten ja valtion taholta tehtiin toimintasuunnitelma, jonka mukaan Suomen metsät muutetaan kuitupuuta kasvaviksi puupelloiksi muun metsäteollisuuden kustannuksella. Valittiin tuotantotavat, joiden uskottiin nopealla aikavälillä luovan valtavasti paperialan työllisyyttä ja suurta voittoa alan viennistä. Lisäksi uskottiin, että valituilla menetelmillä voidaan kasvattaa määrättömiin uutta kuitupuuta tehtaiden materiaaliksi. Paperityöläisistä tuli näin maamme selkäranka, eikä pöyhkeys vuosikymmenten 'evoluution' jäljiltä ota laantuakseen.

Mitä valitusta metsänhoitotavasta seurasi? Siitä seurasi se, että ns. talousmetsämme, toisinsanoen nykyiset puupeltomme, kasvavat tukkipuuksi kelpaamatonta, laadultaan heikkoa kuitupuuta, ja mahdollisuudet rakennus- ja sahateollisuuden kasvuun ovat vuosikymmenten, ehkä vuosisatojen ajaksi menetetty. Kasvaakseen tukkipuuksi männyn tulee kasvaa aluksi hyvin tiheässä, n. 5000 tai 6000 taimea hehtaarilla, että sen alaoksat karisisivat valon puutteessa pois, ja valosta kilvoittelemaan joutuva puu joutuisi kasvamaan suoraan ylöspäin saadakseen latvaneulasilleen valoa. Raskaat metsäkoneet vaativat kulku-urakseen neljä metriä leveät kulku-urat, joten puiden riittävä tiheys on jo sitä myöten menetetty. Puut kasvavat oksaisina, monilatvaisina ja vänkkyröinä. Lisäksi raskaat koneet aiheuttavat juurivikoja ja edistävät maannousemasienen leviämistä (tähän vaikuttaa myös metsänkorjuun ympärivuotisuus, jota kalliit koneet niin ikään vaativat). Nykyinen metsänhoitomenetelmä (johtuen väärin tulkitusta metsälaista) vaatii istutusten tekemistä luonnon taimikoitten hinnalla. Istutukset ovat kuitenkin niin kalliita, että on päädytty niin alhaisiin istutusmääriin kuin 2500-3000 taimea hehtaarille. Metsän alku on siis jo liian harvaa, ja sitä seuraavat koneiden suorittamat harvennukset.

Metsiemme tahallinen muuntaminen kuitupuupelloiksi (sellaisenaankin epäonnistunut) on siis johtanut siihen, ettei maassamme enää ole kelvollista vaihtoehtoa nyt kun paperin kysyntä laskee. Perääntyminen valitulta tieltä vaatisi mittavia muutoksia, useiden isojen pamppujen myöntymistä siihen, että virheitä tehtiin, ja vuosikymmenten odottamista ja metsien rakenteen korjailua. Se on kallis tie, mutta joka tapauksessa se on tie. Se, että jatketaan kuitupuun repimistä kaikin mahdollisin keinoin ja yritetään korvata saha- ja rakennusteollisuus metsistä saatavalla bioenergialla (risujen hyödyntämisellä) on rämpimistä tieltä eksyneenä pöpelikössä. Tähän Metla ja metsäteollisuus kuitenkin metsänomistajia ja yleistä linjausta johdattavat.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Hesarin yleisöpalstalta tänään. Metsänomistaja kirjoittaa puukaupoistaan. Myytyään vanhaa koivumetsää hän suoritti laskelmat, joiden mukaan hakkuiden, taimikon istuttamisen ja verotuksen jälkeen hänelle jäi 40 vuotta kasvatetusta metsästä hehtaarin avohakkuu ja maksettavaa 1300 euroa.

Nopea johtopäätös; päätti olla koskaan enää 'myymättä' metsästään puita minnekään.

Ei ole ainoa laatuaan tämä päätös. Hehtaarin hakkuualue metsittyisi (etenkin koivuvaltaisessa metsässä) nopeasti ja helposti ja aivan ilmaiseksi luonnostaan ilman ensimmäisenkään taimen istutusta. Metsälain nykyisin käytössäoleva tulkinta kuitenkin edellyttää istutuksia, koska muuten hakkuu katsotaan lain vastaiseksi metsän hävittämiseksi. Istutukset ovat kalliita, ja usein tuomittu epäonnistumaan taimien, olosuhteiden tai istutuksen virheellisyyden vuoksi, jolloin ne joudutaan tekemään uudelleen tai tuhoja paikkailemaan. Taimien viljely ja myynti on metsäteollisuuden iso bisnes. Se siis ensin ostaa puut pilkkahintaan ja sitten pakottaa metsänomistajan ostamaan uudet puun alut siltä. Seurauksena pahimmillaan on metsänomistajan päätyminen reilusti tappiolle; puhtaasti maksumieheksi.

Loistavaa bisnestä! Sääli vain, että metsä toimivana ekosysteeminä ei kunnioita markkinamiesten keplottelua, vaan kasvaa niin hitaasti että seuraava sato voidaan korjata ja linssiin viilaus suorittaa vasta vuosikymmenten, jopa vuosisadan kuluttua. Tämän ajan seuraava metsänomistajapolvi odottelee pyöritellen peukaloitaan.

Ja samaan aikaan valtamedia yhdessä valtiovallan kanssa ihmettelee mikseivät metsämarkkinat vedä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Niin jälleen olet monessa asiassa ihan sammaa mieltä ku mieki.
Mitä tullee tuohon mettän uuvistukshen istuttamalla, tai
käyttämällä luonnollista uuvistusta, niin ainaki meilläpäin siittä päättää
mettänhoitoyhistyksen miehet. Monesti son nykysin alettu suosimhan luonthaistaki uuvistusta. ( son järki viimenki tullu päähän)Niinko meillä
ruukathan sanoa.

Seki son minun havantojen mukhan semmonen , se tukkipuun kasvatus,
vaikka kuinka tihehjän tavot taimia maahan , aina niistä tullee oksasia turilhaita.
Se johtuu siittä ku koko ympäröivä mettä on samanikästä, ne kilpailevat valosta kasvattamalla oksia . Mutta annappako on ympärillä ees jonkuverran pitempiä , vanhoja puita , niin jopa se kilpailu valosta kohistuuki näihin ishoin puihin. Tämmönen mettä kasvaa pittuutta, eikä se sunkhan kasvata oksija.
Niin että jos haluthan kasvattaa tukkimettää, son aukkohakkuille sanottava " ei kiitos".

Monesti näkkee semmosia siemenpuu aluvheita joihin on "Unehtunu"
hakkaamatta siemenpuut, tämmösillä aluvheilla on pitkin ja lyhytoksasia
taimia, ainaki siemenpuitten lähellä.
Mutta annappako siemenpuut kaajethan, son koko mettä kohta yhtä oksasta" aijjantavusmettää",. niinko meilläpäin sanothan.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Näennäisvihreitten puheenjohtajan ilakoitseminen Hesarin pikku-uutisessa puistattaa. Tarja Cronbergin viesti kriisissä nitisevälle metsäteollisuudelle on, että nythän sen voittokulku vasta alkaa, kun metsistä voidaan ryhtyä urakalla keittämään energiaa. Metla saa siis arvoisensa tukijan.

Paskat.

Jos vihreitten viesti on se, että suomalaisesta metsästä pitää kiireimmän kaupalla tehdä polttoainetta autojen tankkiin, niin se siitä sitten. Yksi vakiäänestäjä sai vihdoinkin tarpeekseen ja taitaa näillä näkymin liittyä uneliaaseen sakkiin odottelemaan muutosta...

Kun näennäisvihreät nyt ovat ryöstäneet kaupunkilaispuolueensa väriksi vihreän, mikä tulee sen todellisen vihreän liikkeen tunnukseksi? Siis sen joka väkisinkin jonain päivänä nousee tuhoutuneen energiayhteiskunnan raunioista.

Ehdotan rakennuspalikoita; keltaista ja sinistä; sinikeltainen puolue. Ovathan siinä niiden elementtien värit, joista kaikki elämä ja etenkin vihreys maanpinnalta ponnistaa.

GP:n puolelta oli puolestaan yleisönosastokirjoitus tänään. Siinä ihmeteltiin kovasti puheita suomalaisen metsän hyvinvoinnista, kun samaan aikaan raportoidaan jopa 2000 lajin vaarantumisesta ja nimenomaan metsäteollisuuden rajujen hakkuiden ansiosta. Kuuluisa Metso-ohjelma (tuo Metlan vastaus kaikelle puheelle luonnonsuojelusta), on poikinut vaivaiset 7000 hehtaaria suojelualueita kolmen viimeisen vuoden aikana Etelä-Suomesta samaan aikaan kun Etelä-Suomen hakkuut on kiihdytetty 300 000 hehtaariin. Siinäpä suhdelukua kerrakseen. Metla todellakin vastaa puheisiin pelkillä puheilla...

En koskaan eläissäni ole ollut niin ydinvoimamyönteinen kuin nyt, luettuani näennäisvihreiden kommentit. Mitä ihmettä ne pässit ajattelevat? Että suomalaisen luonnon uuttaminen biopolttoaineeksi olisi jokin vastine ydinvoimalle?!! Ikään kuin tulevaisuus ei olisi sitä, että sen lisäksi että rakennetaan ydinvoimaa niin paljon kuin pystytään, kaadetaan metsää polttoaineeksi niin paljon kuin ehditään, ja cronberg-tätien mieliksi koristellaan neidon helmaa tuulimyllyillä kuin paljeteilla, että voitaisiin sanoa parlamentissa että on meillä 'panostettu' uusiutuviinkin...

Ainoastaan se, että ko. liikkeessä edelleen on sellaisia älykkäitäkin ihmisiä kuten vaikkapa Eero Paloheimo, joka kyllä näkee kavereittensa typeryyden ja muistaa myös mainita siitä, pitää jonkinlaista uskoa yllä, tosin se usko on kuin viimeinen kipinä nuotiossa samalla kun rankkasade kerää pilviään sen ylle...

Menipä poliittiseksi tämä...

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Täällä meidän bambiekologi pitää yksinpuhelua.

Kaikille lienee jo käynyt selväksi Awebin osaamisen taso metsäasioissa.

Kulutuskeskustelussa hän oli suorittamassa suorakylvöä kunttakerrokseen.

Riittää että käyttää ammattisanastoa edes yhden saan verran niin Awb menee täysin sekaisin. Aweb on saanut metsätietonsa katselemalla Disneyn piirrettyjä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204

Aweb. Mutuilua Metso-ohjelmasta.

Kun metsänomistaja kuulee, että nyt aletaan suojella, niin moni metsänomistaja myy puunsa alta aikayksikön välttyäkseen suojeluun joutumiselta. Se kun ei ole kovinkaan hyvässä huudossa ollut julkisuudessa - korvaukset "menetetystä omaisuudesta" on mitä sattuu.

Suojelu ja hakkuut kipittelevät melkoista kilpajuoksua ja suojelijat yleensä jäävät hopealle.

Elikkäs agressiivinen suojelu oikeastaan pahentaisi tilannetta metsien kannalta.

Norppa. Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, niin älä sano sitä täällä.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
DedMoroz
Aweb. Mutuilua Metso-ohjelmasta.

Kun metsänomistaja kuulee, että nyt aletaan suojella, niin moni metsänomistaja myy puunsa alta aikayksikön välttyäkseen suojeluun joutumiselta. Se kun ei ole kovinkaan hyvässä huudossa ollut julkisuudessa - korvaukset "menetetystä omaisuudesta" on mitä sattuu.

Suojelu ja hakkuut kipittelevät melkoista kilpajuoksua ja suojelijat yleensä jäävät hopealle.

Elikkäs agressiivinen suojelu oikeastaan pahentaisi tilannetta metsien kannalta.

Norppa. Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, niin älä sano sitä täällä.

Tuo piti paikkansa etenkin jokin aika sitten, kun Naturaa lanseerattiin ensimmäiselle kierrokselle ja metsäteollisuuden hätähuudot ja provosointi iskivät rajusti metsänomistajiin. Sittemmin huoli on todettu turhaksi, ja viime kierroksella Naturaan jo tarjottiin enemmän alueita kuin sinne voitiin ottaa.

Muutenkin viimeaikaiset tutkimukset tukevat sitä tietoa, että huomattava osa metsänomistajista olisi kiinnostunut saamaan metsiään vapaaehtoisen suojelun piiriin. Valtion määrärahat tähän toimintaan vain ovat erittäin rajalliset. Törmäsin tutkimustuloksiin netissä, voin yrittää haeskella niitä nähtäväksesi.

Metsäteollisuuden oma kanta tällä hetkellä on, että nykyisestä suojelumallista pitäisi siirtyä kokonaan vapaaehtoisuuteen. Tällä tietenkin lasketaan sen varaan, että kun päästään tekemään tarjouksia vapaaehtoisille suojelijoille, ei välttämättä kohta tarvitse suojella ollenkaan. Sen vuoksi lakeja ja biologeja tarvitaan tässä asiassa edelleen. Mutta suojeluhaluja ihmisistä kyllä ihan oikeasti löytyy - kuten sinustakin - ja se on erittäin iloinen asia.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Tämän päivän HS, mielipiteet. Rovaniemeläinen maaherra ts. isokenkä ilmoittaa luopuneensa 40 vuotisesta jäsenyydestään SLL:ssä. Syy: vastalause vaatimuksille suojella lisää Lapin vanhoja metsiä. Vaakalaudalla hänen mukaansa ovat paikkakuntalaisten työpaikat.

Pohdinnan arvoinen asia: miksi vanhat metsät ovat oleellisen tärkeitä Lapin työllisyydelle? Miksi nyt ei vain käytetä niitä valtavia metsäresursseja, jotka 60 -luvun jälkeen on kalliilla istutus- ja muilla metsänhoitotoimenpiteillä aikaansaatu kaikkialle mistä talousmetsää on kaadettu? Sitä puutahan pitäisi nyt olla enemmän kuin koskaan, ja menetelmät niin päteviä että!

Voisko olla lausumaton todellinen syy, että se ihan oikea puureservi on nimenomaan niissä vanhoissa metsissä, ja että niissä istutetuissa ja harvennetuissa avohakkuuaukoissa ei ole mitään? Ei kai muuten katkeruus suojeltavista vanhoista metsistä ajaisi isokenkää eroamaan elinikäisestä jäsenyydestään ja kirjoittelemaan mielipiteitään valtakunnan päämediaan?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Aweb

Pohdinnan arvoinen asia: miksi vanhat metsät ovat oleellisen tärkeitä Lapin työllisyydelle? Miksi nyt ei vain käytetä niitä valtavia metsäresursseja, jotka 60 -luvun jälkeen on kalliilla istutus- ja muilla metsänhoitotoimenpiteillä aikaansaatu kaikkialle mistä talousmetsää on kaadettu? Sitä puutahan pitäisi nyt olla enemmän kuin koskaan, ja menetelmät niin päteviä että!

Siinäpä sinulle pohtimista. Kerrothan sitten meille vähän vähemmän maanpinnalta leijailleilekin, kun sata pohdintasi päätökseen, että missä tuossa pohdinnassasi oli se ristiriita. Oliko se kenties metsässä, josskain sen kanssa tekemnisissä olevassa tahossa, vaiko omissa sekoiluissasi. Vinkki: mietihän tovi kuinka suureksi metsä (puu) kasvaa maksimissaan alle 40 vuodessa...

Muutnekin tämä liki yksinpuhelusi tuntuu vievän metsäsekoilusi jonkinlaiseen kliimaksiin asti. Huvittavaa seurattavaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Aweb! Ajelin tässä ihan huvikseni nuita kairoja, niin senhän sen kairan pitäs tarkoittaa laajaa metsäaluetta.
Kattelin ihan tosissani silläsilmällä , onko mishän onnistunu istutus ?
No olihan se muutamalla pienemmällä aluvhella kohtalaista "karhakistoa".
Karhakisto meinaa taimikkoa.
Mutta kyllä enin osa oli epäonnistunutta risukkoa ja vittikkoa.
Ei ainakhan auratuilta aluvheilta lapista kovin paljoa puuta saaha.
Se on ainaki varmaa , tukkipuuta ei niiltä näistä ikäluokista tule.
Ehkä muutama prosentti , eli sanothan kymmenen tukkirunkoa 1000 hehtaarilta.Tuskin sitäkhän. Hirvet on taimien latvat syönhet, koivu on tukahuttanu männyntaimen ja pakottanu sen kasvamhan kierhon , tai pakottanu tekemhän uusia latvoja. Kyllähän nuista lastulevyä tulis, ja sitä oksamassaa.

Kupusin nuita ojanvarsia , maka tammukoitten perässä. Eipä juuri olis kannattanu,liian kirkhat oli ilmat ,mutta se liikunta son jääny viimeaikoina vähemmälle ja maha kasunnu. Siinämielessä ihan mukavaa hommaa koluta entisiä kairoja, nykysiä vittikoita.
Yksityisillä sitä niinki on mettää, varsinki niillä jokka ei ole antanhet
mettiänsä aukeiksi hakata.
Muuten son kauheaa jälkeä nuorissa taimikoissa , mitä viimetalven tykkylumi on aikhansaanu. Taimien latvat on katkenhet, tai taipunhet
mäntyhän ei oikene taipumisen jälkhin, niinko koivu ja kuusi.
Onse komean näköstä ku taimet on puolivälista taipunhet lähes vaakatashon , ja sitte uuvet vuosikasvaimet on siittä lähtenhet taas kohtisuorhan ylöspäin.
No tiijjä sitte tarvithanko tulevaisuuvessa tuommosija " veivipuita" ?
No onse linnuilla pesänteko tuommoshin mukhin helpompaa.

Tuo ajelu oli luokkaa semmonen oliskhan kokonaismatka jota 200 kilometriä. Aamusella lähin reishun , ja yöllä tulin.
Muuten kesäyöt on mukavia, mutta tuo riivatun "räkkä."

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Kosh kirjoitti:
Vinkki: mietihän tovi kuinka suureksi metsä (puu) kasvaa maksimissaan alle 40 vuodessa...

Niin. Mietitäänpä hetki sitä.

Mikäli metsänkaatajat saisivat rauhassa tehdä Lapin metsille mitä haluavat, mikä olisi seuraus? Nyt on nykyiset talousmetsät aika pitkälti kaadettu ja istutettu sellaisin seurauksin, joita Aslak tuossa edellä kuvailee. Aikaa siihen meni n. 40 vuotta. Puu ei ole lähellekään hakkuuikää kasvanut, eikä siitä suurelta osin koskaan mitään järeämpää laatutavaraa kasvakaan. Parikymmentä vuotta tähän lisää alati kiihtyvää hakkuutahtia ja aina vain suurempia kuutiomääriä, ja jäljellä todellakin on rannaton lakeus. Sitten odotellaan ehkä 100 tai 150 vuotta ennen kuin metsätalous voidaan käynnistää uudelleen. Syy juuri tuo jonka mainitsit. Hidas kasvu.

Kannattaako metsä todellakin kaataa tuottamattomaksi sadaksi tai jopa 150 vuodeksi?

Metsäteollisuus taannoin yritti kompensoida tätä menetystä laskemalla puun kaatoikää. Eli puun voisi nyt kaataa entistä nuorempana, käytännössä parhaassa kasvuiässään. Lapissa ei taida tämäkään vippaskonsti auttaa, koska siinä missä etelässä puu jonkinlaiseksi 40 vuodessa varttuukin, sen kasvuikä vastaavan kokoiseksi voidaan lapin oloissa kertoa kahdella.

Sen sijaan jatkuvan kasvun mallilla, siten kuten Aslak on kertonut metsäänsä hoitavansa, puustoa voidaan hyödyntää taloudellisesti useampia kertoja yhden ihmissukupolven aikana; metsä ei siis käytännössä lopu koskaan!

Mutta hyvä että nyt itsekin totesit, että se, että sanotaan puuta olevan tällä hetkellä maassamme enemmän kuin koskaan ei käytännön metsätalouden osalta tarkoita juuri mitään. Sopiihan niitä varpuja laskea ja toivoa, että joskus sadan vuoden kuluttua ehkä päästään niittämään jos hyvin käy.

Ja:
Muutnekin tämä liki yksinpuhelusi tuntuu vievän metsäsekoilusi jonkinlaiseen kliimaksiin asti. Huvittavaa seurattavaa.

Suon sinulle hupisi mielihyvin.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

TV-uutiset eilen:

Typpilannoitusten määrä maassamme vilkastuu jälleen. Tavoite kylvää väkilannoitteita metsiin on n. 40 000 hehtaaria tänä vuonna. Aiemmin syntyneet haitat on metsäasiantuntijan mukaan mitätöity sillä, että lannoitus tehdään nyt helikopterilla, joka on tarkempi levittäjä kuin lentokone, joka aiemmin hurautti osan lannoitteista suoraan vesistöön.

Noh. Sadevesi nyt joka tapauksessa kaikista puskurivyöhykkeistä huolimatta huuhtoo osan lannoitteesta vesistöön, sille ei mahda mitään. Lisäksi se joka on metsissä kulkenut tietää kyllä metsänpohjaa halkovien pikkupurojen määrän. Niitä riittää ja vesi soljuu niissä mukavasti; ei sillä helikopterillakaan mihinkään kirurgiseen tarkkuuteen ainakaan TV:ssä näytetyn esimerkin valossa ylletä, etenkin kun levitys kestää per hehtaari n. 30 sekuntia, eli kovin suuriin mutkiin puroja väistellessä ei välttämättä ole aikaa.

Lisäksi metsät on ojitettu sellaisiksi, että vesi ja sen mukana lannoitteet soljuvat vesistöön oikein mukavasti. Rehevöitymiseltä ei varmasti helikopterillakaan tapahtuvassa lannoituksessa vältytä läheskään kokonaan.

Lisäksi yhdessä ilmansaasteiden kanssa metsämaa happamoituu, ja sen olosuhteet monimuotoisuuden kannalta huononevat entisestään.

Ja kustannuksia tulee jälleen lisää. Lannoitus maksaa n. 200 euroa hehtaarilta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb ja Aslak puhuvat taas asiaa.

Mikäli metsänkaatajat saisivat rauhassa tehdä Lapin metsille mitä haluavat, mikä olisi seuraus? Nyt on nykyiset talousmetsät aika pitkälti kaadettu ja istutettu sellaisin seurauksin, joita Aslak tuossa edellä kuvailee. Aikaa siihen meni n. 40 vuotta. Puu ei ole lähellekään hakkuuikää kasvanut, eikä siitä suurelta osin koskaan mitään järeämpää laatutavaraa kasvakaan. Parikymmentä vuotta tähän lisää alati kiihtyvää hakkuutahtia ja aina vain suurempia kuutiomääriä, ja jäljellä todellakin on rannaton lakeus. Sitten odotellaan ehkä 100 tai 150 vuotta ennen kuin metsätalous voidaan käynnistää uudelleen. Syy juuri tuo jonka mainitsit. Hidas kasvu.

On käsitämätöntä, että tuollaista toimintaa voi joku edes leikillään puolustaa. Tuntuu väliin siltä, että metsähallitus/metsäyhtiöt ovat tehneet virheitä, jotka on huomattu aina 60 vuoden kuluttua ja aloittaneet sitten asioiden korjaamisen uusilla väärillä toimenpiteillä. Tulos on se joka on kaikkien nähtävillä, jos vain viitsii katsella ihan oikeilla silmillä.

Ei aukeaksihakkuilla ole mitään muuta perustetta kuin sokea ahneus; jonkun pitää tehdä tulosta palkkansa edestä jollekin toiselle joka maksaa siitä palkkaa ja hänelle taas joku toinen. Ainoana kärsijänä ovat Lapin metsät. Se on hurjan näköistä kokeilua, kun toisin paikoin sitä puuta sieltä vähän nousee, mutta toisin paikoin, enimmäkseen ei. Tietysti niitä olemattomia alueita, joilla puusto näyttää pääsevän alkuun käytetään suurmetsätalouden propagandana Rikos on niin suuri, ettei sitä haluta nähdä, saatika myöntää. Sinne tänne Lappia sitten perustetaan kansallispuistoja silmänlumeeksi, että näyttäisi siltä, että touhussa olisi joku järjestelmällisyys ja järki.

Joku Paavo Väyrynen Brysselistä saadaan sitten puolestapuhujaksi sille, että liikaa on suojeltu ja sahat tarvitsevat raaka-ainetta ja metsurit töitä. Tarkemmin sanottuna Moto, joka työllistää yhden miehen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat