Seuraa 
Viestejä45973

Kaikki keskustelu lääkiksestä, sinne hakemisesta ja opiskelusta tänne.
Itse aion hakea lääkikseen sitten kun lukio on käyty, oon nimittäin vielä niin nuori
Kaikki ketkä on hakenu tai aikoo hakee niin ohjeita ja mielipiteitä tänne.
Miten pääsee sisälle, miten harjoitella ennen galenosta yms...

Sivut

Kommentit (71)

Hyvin läheltä olen seurannut Lääkikseen hakua. Kannattaa lukiossa panostaa matematiikkaan, kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan. Galenosta voit alkaa lukea viimeisenä lukiovuotena noin iltalukemisena.

Viimeisellä luokalla sitten alat tosilukemisen mahdollisimman aikaisin. Valmennuskurssi on ehdottoman tärkeä. Valitse paras, maksaminen kannattaa.

Ja sitten :kaksitoista tuntia kirjastossa seitsemän päivää viikossa kirjoituksista lähtien.

Ota kuitenkin selvää lääkärin käytännön työstä. Selvitä, haluatko sitä todella.

Onnea yritykselle. Itselläni tarkoitus on mennä joko Helsingin yliopistoon tai TKK:hon. Yliopistoonhan pääsee lukemaan fysiikkaa, jos saa fysiikasta E:n tai L:n kirjoituksista. Sen taas ei pitäisi olla ongelma(ei pitäisi, kevään YO-kirjoituksista sai muistaakseni L:n 42 pisteellä, eli aika helpolla).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos sinua hirvittää nämä kotimaan lääkiksien rajut sisäänottokokeet, niin ainahan voit lähteä muualle Eurooppaan opiskelemaan, kuten Englantiin tai vaikkapa Tartoon. Siellähän karsinta suoritetaan opiskelumenestyksen ja osin lukukausimaksujen perusteella.

Esim. etelänaapurimme Tarton Yliopiston lääketieteellisessa tiedekunnassa opiskelee nyt toista sataa suomalaista. Opiskelu siellä Tartu Ülikooli Arstiteaduskonnas kustantaa reilu 3000 euroa/vuosi ja sen kummempia sisäänpääsykokeita ei ole. Mutta karsinta on sitten matkan varrella kivikova - plänissä on pysyttävä ja tulosta on synnyttävä. Armoa voi ehkä saada vuoden verran korotettua lukukausimaksua vasten, mutta sitten loppui. Myös toisen opiskeluvuoden jälkeen oletetaan oppilaan omaksuneen Viron kielen, eli sen opettelemiseen menee myös jonkin verran paukkuja. Samantapainen sydeemi löytyy niin Ranskasta kuin Iso-Britanniastakin.

Doctor
tarvitseeko muuten lääkiksessä saksan kielen taitoo, tai onko se ees hyödyllistä. et kannataisko alkaa lukee sitä....?

Saksalaisille voi puhua ruotsia, kun ne on kielisukulaisia, eli ei.

Männä vuosina ainakin anatomian ja fysiologian joku perusteos oli saksaksi. MD:llä saattaa olla tuoreempaa tietoa.

Erikoisalan voi päättää myöhemmin, kunhan on päässyt näkemään hommia sisältäpäin. Geriatreja ainaki tarvitaan. Silmälääkäreitä ja gynejä samoin. Kirurgille sorminäppäryys, kolmiulotteisuuden hahmotuskyky ja "näppitunto" ovat tärkeitä.

Tämän päivän tilanteesta en tiedä, mutta minun aikanani saksa oli välttämätön. Tai miten sen ottaa...2000 sivua anatomiaa saksaksi, lukuaikaa oli vain puoli lukuvuotta ja monia muita aineita lisäksi, mm. fyssa ja kemia, joiden oppimäärä on yliopiston approbaturin verran. Ei viikkoa ilman tenttiä ensimmäiset kaksi vuotta. Jos preppasi, tipahti kurssilta.

jotkut sanoo että saksaa ei tarvii olisin kiitollinen jos joku hommais vastauksen, meillä kato ei peruskoulus saa saksaa et riittääkö lukion lyhyt saksa ´vai kaatuuko tää lääkis homma tähän

Oletan, että tuosta saksalaisesta anatomian kirjasta ollaan päästy.

Sen tentin muisteleminen aiheuttaa vanhemmissa lääkäriessä kivoja reaktioita: punastuvat, säpsähtelevät, huohottavat ja sitten suunapäänä selittävät, miten kaaaaamea kirja. Jonkunmoinen initiaatioriitti siis.

Koululaisena väännä matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja bilsaa. Mitä paremmat perustiedot sinulla on ja ihan raakaa laskemista osaat, sitä paremmin selviät pääsykokeesta.

Pääsykokeilijat lukevat siis Galenos-nimisen kirjan. Tiedän henkilön, joka tulosten selvittyä (pääsi) ampui pistoolilla kirjaan kahdeksan luotia, repi sen ja poltti kokossa. Hyvä lääkäri siitä tulee, ei suotta patoa tunteitaan.

juahan
Seuraa 
Viestejä82

En tiedä, mutta uskaltaisin ainakin veikata että tuskimpa saksan kielen osaaminen mitenkään kriittistä Suomen lääkiksissä on. Mutta minun mielestäni kannattaa lukea kaikkia mahdollisia kieliä muutenkin, niistä ei ikinä voi olla mitään haittaa.

"Vastustaja ilman halua hyökätä? Se on kuin yrittäisi rakastella puuta."

Nyt olen saanut varman tiedon...ei ole saksa enää pakollista lääkiksessä, mutta kaippa minä ainakin alkeet opettelen, kun kuitenkin sitä keski-euroopan matkoilla tarvitsee...Itseasiassa olenkin pian lähdössä saksaan....Että eikun vaan koulukirjojen ääreen

Mummo
Oletan, että tuosta saksalaisesta anatomian kirjasta ollaan päästy.

Sen tentin muisteleminen aiheuttaa vanhemmissa lääkäriessä kivoja reaktioita: punastuvat, säpsähtelevät, huohottavat ja sitten suunapäänä selittävät, miten kaaaaamea kirja. Jonkunmoinen initiaatioriitti siis.

Koululaisena väännä matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja bilsaa. Mitä paremmat perustiedot sinulla on ja ihan raakaa laskemista osaat, sitä paremmin selviät pääsykokeesta.

Pääsykokeilijat lukevat siis Galenos-nimisen kirjan. Tiedän henkilön, joka tulosten selvittyä (pääsi) ampui pistoolilla kirjaan kahdeksan luotia, repi sen ja poltti kokossa. Hyvä lääkäri siitä tulee, ei suotta patoa tunteitaan.

Kirjat kannattaisi vaan pitää vastaisen varalle lähteenä...

Kaksi vuotta lääkistä takana enkä ole saksaa tarvinnu. Suomeksi ja englanniksi on kirjat ollu.

Pääsykokeista sen verran, että luin galenoksen kerran kevään aikana läpi ja toisen kerran toukokuun aikana. Muutama tunti päivässä meni siihen. Lisäksi laskin valmennusmateriaaleista kemiaa ja fysiikkaa. Kun olen kavereilta kyselly, niin vaikuttaa, että mää luin paljon. Vähemmälläki lukemisella on päästy.
Lukiossa luin kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa ja niistä taisi olla hyötyä.
Meillä pääsykoe oli sellainen, että vaikka osaisi galenoksen ulkoa niin ei olisi välttämättä päässyt sisään. Kokeessa testattiin varmaan jotain stressin ja kiireen sietoa sekä priorisointikykyä, kun se oli tehty niin ylipitkäksi. Lisäksi tietoa piti osata omaksua nopeasti ja soveltaa sitä, sillä esim. tehtävässä piti aluksi lukea pitkä alustus, jonka pohjalta esitettiin kysymyksiä.

Että näinpä meillä.

Skitsorusina
Kirjat kannattaisi vaan pitää vastaisen varalle lähteenä...

Galenos on niin täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, että parempi kun tuhoaa koko opuksen kun ei sitä enää tarvitse. Siitäkin huolimatta että kirjasta väännetään melkein joka vuosi uusi painos, ei kaikkia virheitä vieläkään ole saatu pois ja uusia tulee näköjään koko ajan. Pääsykokeeseen lukijoita se ei tietenkään haittaa, koska kokeen näkökulmasta Galenos on raamattu ja kaikki sen sisältö oikein.

Jollain pääsykoekirjalla lääkiksessä ei ole muuta kuin historiallista arvoa. (tunnearvo) Edes lääkiksen opiskeluaikaisilla kirjoilla ei tee valmistumisen jälkeen mitään. Huom! ei edes 20 vuotta sitten, saati nykyaikana. Kaikki muuttuu. Vuoden vanha kirja lääketieteessä on jo historiaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34733
MD
Jollain pääsykoekirjalla lääkiksessä ei ole muuta kuin historiallista arvoa. (tunnearvo) Edes lääkiksen opiskeluaikaisilla kirjoilla ei tee valmistumisen jälkeen mitään. Huom! ei edes 20 vuotta sitten, saati nykyaikana. Kaikki muuttuu. Vuoden vanha kirja lääketieteessä on jo historiaa.

Riippunee vähän aiheesta. Sairauksien hoito varmaan muuttuukin koko ajan, kun uusia lääkkeitä kehitetään, mutta ei kai joku anatomia tai muu perusasia vuosittain mullistu.

Kyllä helsingissä ainakin vielä käytetään saksankielistä anatomian kirjaa, mutta sen ymmärtämiseen ei välttämättä saksaa niin tarvitse.

Itse hain tänä vuonna tuonne Helsingin hampaalle ja nyt tässä jännitetään tuloksia Valmennuskurssi takana, josta oli myös erittäin suuri apu!

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Ei tarvi ostata saksaa, kuinhan jotenkin osaa vaan englantia.

Ei tarvitse ostaa saksankielisä oppikirjoja koska voi ostaa englannin kielisiä.

Nykyään löytyy kyllä kaikki opukset suomeksikin.

Yhteiskunta tieteissäkin kaikki sakemannien kotkotukset on käännetty viimeistään 80 luvulla suomeksi. tarkotan niitä perusasioita jotka ei oo muuttunu sitten 1800 luvun jälkeen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat