Sivut

Kommentit (242)

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jatko kommenttiin 147

Ollaankin muutoin samaa mieltä tapahtumasta, mutta sanot: Seinä ei tule valoa vastaan eikä seinä karkaa valolta, toinen seinä  tulee toista ilmaisinta vastaan ja toinen seinä karkaa ilmaisimelta, siksi ero, vaunussa symmetria.

Kun seisot laiturilla ja edustat laiturin koordinaatistoa, unohda se vaunun koordinaatisto, niinkuin semmoista ei olisi edes olemassa. Laiturin koordinaatistossa vaunun takaseinä tulee valoa vastaan ja etuseinä karkaa valon edellä. Et sinä sille mitään mahda, että noin tapahtuu, tykkäät siitä tai et.

Nyt ollaan kipupisteessä just eikä melkein. Kun se vaunun koordinaatisto  unohdetaan niin ei voida myöskään sanoa että seinä tulee valoa vastaan. Se on  kirjaimellisesti eri valo joka vaunussa liikkuu (absorptio emissio), vasta seinän heijaste on se mitä laiturilta mitataan.

Tuo selittää miksi vaunun sisällä voi olla symmetria vaikka laiturilla ei ole.

Vaunun sisällä on vain yksi lamppu, ja kun sen valo osuu seinään, sama hetki noteerataan molemmissa koordinaatistoissa. Vaikka valoilmaisimet eivät ole vielä saaneet valon heijastuksia seinistä, niin valon kulkuaika paikallaan olevista ilmaisimista takaseinään on lyhyempi, kuin valon kulkuaika loittonevalta lampulta. Se täytyy siis mielessään kuvitella, vaikka mitään fyysistä tapahtumaa ei vielä voi havaita. Sitten kun ilmaisimet välähtävät, aikaero seinistä heijastuneista valoista on noin kaksinkertainen todelliseen aikaeroon, jolloin viimeisenkin epäilijän  pitää jo tajuta, että valo on saavuttanut takaseinän ennen etuseinää, kun takaseinä on tullut valoa vastaan. 

Tuolla esimerkillä on tarkoitus painottaa sitä, että suhteellisuusteoriassa mikään koordinaatisto ei ole erikoisasemassa toisiin koordinaatistoihin nähden, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Eikä siis ole mitään absoluuttista tapahtumakoordinaatistoa, vaikka sinulla on kova halu niin ajatella. 

Esimerkissä käytin valoilmaisimia havaitsijoina, mutta ne pitää unohtaa, ja ajatella tapahtumia vain koordinaatistoissa, jos mielii askeltaa suhtiksen portaita.

Myös kaikissa koordinaatistoissa valon nopeus on  sama vakio c  - eikä ole pakko ajatella, että se on vakio c aina jonkin suhteen, vaikka niin onkin kaiken suhteen. 

Miksi valon nopeus on aina vakio, johtuu siitä, että kun fotonilla ei ole massaa,  sen liike ei tottele Newtonin mekaniikkaa, vaan se liikkuu sähkömagneettisena aaltona, jonka nopeus määräytyy  tyhjön tai väliaineen ominaisuuksista. 

Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt. 

Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu. Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Tuossa lopussa seisoo näin, "Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt"

No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

P.s.

Oli jo tullut uutta, tämä on vielä vanhaan mutta vastaa jo uuteenkin.

Taas ambivaletti Gossu vauhdissa kun sanot: Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Samassa virkkeessä jälkimmäsellä lauseella kumoat esimmäisen lauseen.  Kun sanot, että valo likkuu c:tä, niin kumminkin lisäät sen nopeuteen lähteen nopeuden havaitsijan suhteen???

Sanot: Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Ei ne nopeudesta johtuvat taajuusmuutokset ja aikamuutokset mitään näennäisiä ole.

Sanot: Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu.

Tuo on sitä tyypillistä  mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta.

Sanot: Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Ei ole fotonille annettu minkäänlaista potkua lähteen taholta, vaan se valitsee sen etenemistavan ja nopeuden, jonka tyhjön tai väliaineen permittiivisyys ja permeabiliteetti Maxwellin yhtälöiden määrittimänä sille luo.  

Sanot: No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Valonnopeus ei muutu havaitsijan suhteen.

Sanot: Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

Taas mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta. 

JPI
Seuraa 
Viestejä28039

Eusa kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Valolla ei ole suhteellisia suuntia, vain absoluuttisia. Siksi suhteellisuusteorian kuuluisikin olla nimeltään absoluuttiteoria. Avaruuden aaltojen absoluuttisesta suuntausominaisuudesta johtuen ne määrittelevät suoraan edetessään laajentuvaa tilaa ja kaareutuessaan myös osin supistuvaa tilaa.

Teoreettinen valonsäde, joka kiertää yhtä kierrosta sekä omasta että ympäristön mielestä määrittää steady state -tilaa. Valonsäde, joka kiertää omasta mielestään yhden kierroksen, mutta ulkopuolisen ympäristön mielestä kaksi kierrosta, määrittää vain supistuvaa tilaa = massallinen hiukkanen. Olisiko kolmen kierroksen hiukkanen asymptoottisen vapauden hiukkanen jo sitten...?

Jos kvarkista mennään vielä syvemmälle, voisi neljällä sisäkierroksella yhtä ulkoista kohti muodostua neutraali musta aukko, koska molemmille vastakkaisille vaiheille olisi sisäinen tasapainotus 2/1-osavaiheena - kvarkilla vastaavasti 3/2 -osavaihein ja leptonilla 1/1-vastakkaisvaihein.


Höpö höpö!

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

jatkoa kommenttiin 161

Sanoin tuossa kommentissa hiukan epämäärisesti, että fotoni ei saa valolähteestä minkäänlaista potkua, vaan se itse valitsee tavan liikkua. 

Tarkoitin, että valolähde ei anna fotonille nopeutta, mutta energiaa se antaa, jonka voimin se itse vaitsee sm-aaltoliikkeen etenemistavakseen. 

Goswell
Seuraa 
Viestejä13672

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jatko kommenttiin 147

Ollaankin muutoin samaa mieltä tapahtumasta, mutta sanot: Seinä ei tule valoa vastaan eikä seinä karkaa valolta, toinen seinä  tulee toista ilmaisinta vastaan ja toinen seinä karkaa ilmaisimelta, siksi ero, vaunussa symmetria.

Kun seisot laiturilla ja edustat laiturin koordinaatistoa, unohda se vaunun koordinaatisto, niinkuin semmoista ei olisi edes olemassa. Laiturin koordinaatistossa vaunun takaseinä tulee valoa vastaan ja etuseinä karkaa valon edellä. Et sinä sille mitään mahda, että noin tapahtuu, tykkäät siitä tai et.

Nyt ollaan kipupisteessä just eikä melkein. Kun se vaunun koordinaatisto  unohdetaan niin ei voida myöskään sanoa että seinä tulee valoa vastaan. Se on  kirjaimellisesti eri valo joka vaunussa liikkuu (absorptio emissio), vasta seinän heijaste on se mitä laiturilta mitataan.

Tuo selittää miksi vaunun sisällä voi olla symmetria vaikka laiturilla ei ole.

Vaunun sisällä on vain yksi lamppu, ja kun sen valo osuu seinään, sama hetki noteerataan molemmissa koordinaatistoissa. Vaikka valoilmaisimet eivät ole vielä saaneet valon heijastuksia seinistä, niin valon kulkuaika paikallaan olevista ilmaisimista takaseinään on lyhyempi, kuin valon kulkuaika loittonevalta lampulta. Se täytyy siis mielessään kuvitella, vaikka mitään fyysistä tapahtumaa ei vielä voi havaita. Sitten kun ilmaisimet välähtävät, aikaero seinistä heijastuneista valoista on noin kaksinkertainen todelliseen aikaeroon, jolloin viimeisenkin epäilijän  pitää jo tajuta, että valo on saavuttanut takaseinän ennen etuseinää, kun takaseinä on tullut valoa vastaan. 

Tuolla esimerkillä on tarkoitus painottaa sitä, että suhteellisuusteoriassa mikään koordinaatisto ei ole erikoisasemassa toisiin koordinaatistoihin nähden, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Eikä siis ole mitään absoluuttista tapahtumakoordinaatistoa, vaikka sinulla on kova halu niin ajatella. 

Esimerkissä käytin valoilmaisimia havaitsijoina, mutta ne pitää unohtaa, ja ajatella tapahtumia vain koordinaatistoissa, jos mielii askeltaa suhtiksen portaita.

Myös kaikissa koordinaatistoissa valon nopeus on  sama vakio c  - eikä ole pakko ajatella, että se on vakio c aina jonkin suhteen, vaikka niin onkin kaiken suhteen. 

Miksi valon nopeus on aina vakio, johtuu siitä, että kun fotonilla ei ole massaa,  sen liike ei tottele Newtonin mekaniikkaa, vaan se liikkuu sähkömagneettisena aaltona, jonka nopeus määräytyy  tyhjön tai väliaineen ominaisuuksista. 

Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt. 

Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu. Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Tuossa lopussa seisoo näin, "Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt"

No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

P.s.

Oli jo tullut uutta, tämä on vielä vanhaan mutta vastaa jo uuteenkin.

Taas ambivaletti Gossu vauhdissa kun sanot: Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Samassa virkkeessä jälkimmäsellä lauseella kumoat esimmäisen lauseen.  Kun sanot, että valo likkuu c:tä, niin kumminkin lisäät sen nopeuteen lähteen nopeuden havaitsijan suhteen???

Sanot: Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Ei ne nopeudesta johtuvat taajuusmuutokset ja aikamuutokset mitään näennäisiä ole.

Sanot: Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu.

Tuo on sitä tyypillistä  mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta.

Sanot: Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Ei ole fotonille annettu minkäänlaista potkua lähteen taholta, vaan se valitsee sen etenemistavan ja nopeuden, jonka tyhjön tai väliaineen permittiivisyys ja permeabiliteetti Maxwellin yhtälöiden määrittimänä sille luo.  

Sanot: No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Valonnopeus ei muutu havaitsijan suhteen.

Sanot: Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

Taas mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta. 

Joo ei potku kuvaa asiaa ollenkaan, fotoni syntyy siihen nopeuteen, miksi, en tiedä mutta johtunee siitä tavasta mistä ja miten se syntyy. Fotonihan tuhoutuu absorptiossa ja uusi fotoni putkahtaa olevaksi jos putkahtaa, ei tuollaista voi potkia vauhtiin..

Se muutos on näennäinen lähteen suhteen, lähete ei muutu minnekkään, energiat säilyy ja nopeus, mutta se mitä havaitsija siitä "lukee" muuttuu, siinä mielessä näennäinen.

Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta, me tiedetään että valo liikkuu nopeudella c, me tiedetään miten fotoni syntyy, jostakin aineesta, atomin kuorelta, nopeus on c, aineesta nopeudella c =lähteensuhteen c. täysin järkevä väite ja miljoonin kokein varmistettu. Tähän havaitsijalla, mikä tarkoittaa kaikkea mikä ei ole lähde ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Havaitsija mittaa kuitenkin energia-arvoja fotonista jotka antaa viitettä siihen suuntaan että kaikensuhteen c pätisi, pätisi vaikka se on täysin järjenvastaista. Ratkaisu löytyy sieltä mistä fotoni syntyy, sinne se myös tuhoutuu mutta toisaalla ja siellä liiketilat on ihan toista kuin sillä kappaleella jpssa tuo ekuori vaikuttaa.

Nyt on täysin mahdollista mitata c ja fotonin nopeus on kuitenkin ihan muuta sen kokkareen suhteen jossa tuo mittaava ekuori on.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Valolla ei ole suhteellisia suuntia, vain absoluuttisia. Siksi suhteellisuusteorian kuuluisikin olla nimeltään absoluuttiteoria. Avaruuden aaltojen absoluuttisesta suuntausominaisuudesta johtuen ne määrittelevät suoraan edetessään laajentuvaa tilaa ja kaareutuessaan myös osin supistuvaa tilaa.

Teoreettinen valonsäde, joka kiertää yhtä kierrosta sekä omasta että ympäristön mielestä määrittää steady state -tilaa. Valonsäde, joka kiertää omasta mielestään yhden kierroksen, mutta ulkopuolisen ympäristön mielestä kaksi kierrosta, määrittää vain supistuvaa tilaa = massallinen hiukkanen. Olisiko kolmen kierroksen hiukkanen asymptoottisen vapauden hiukkanen jo sitten...?

Jos kvarkista mennään vielä syvemmälle, voisi neljällä sisäkierroksella yhtä ulkoista kohti muodostua neutraali musta aukko, koska molemmille vastakkaisille vaiheille olisi sisäinen tasapainotus 2/1-osavaiheena - kvarkilla vastaavasti 3/2 -osavaihein ja leptonilla 1/1-vastakkaisvaihein.


Höpö höpö!

Lue se seuraavakin sepustus. :)

Nyt alkaa olla sentään jotain ideaa kasassa kuvata magneettinen monopoli vaikutuksen kiertymämekanismina, ei hiukkasena.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jatko kommenttiin 147

Ollaankin muutoin samaa mieltä tapahtumasta, mutta sanot: Seinä ei tule valoa vastaan eikä seinä karkaa valolta, toinen seinä  tulee toista ilmaisinta vastaan ja toinen seinä karkaa ilmaisimelta, siksi ero, vaunussa symmetria.

Kun seisot laiturilla ja edustat laiturin koordinaatistoa, unohda se vaunun koordinaatisto, niinkuin semmoista ei olisi edes olemassa. Laiturin koordinaatistossa vaunun takaseinä tulee valoa vastaan ja etuseinä karkaa valon edellä. Et sinä sille mitään mahda, että noin tapahtuu, tykkäät siitä tai et.

Nyt ollaan kipupisteessä just eikä melkein. Kun se vaunun koordinaatisto  unohdetaan niin ei voida myöskään sanoa että seinä tulee valoa vastaan. Se on  kirjaimellisesti eri valo joka vaunussa liikkuu (absorptio emissio), vasta seinän heijaste on se mitä laiturilta mitataan.

Tuo selittää miksi vaunun sisällä voi olla symmetria vaikka laiturilla ei ole.

Vaunun sisällä on vain yksi lamppu, ja kun sen valo osuu seinään, sama hetki noteerataan molemmissa koordinaatistoissa. Vaikka valoilmaisimet eivät ole vielä saaneet valon heijastuksia seinistä, niin valon kulkuaika paikallaan olevista ilmaisimista takaseinään on lyhyempi, kuin valon kulkuaika loittonevalta lampulta. Se täytyy siis mielessään kuvitella, vaikka mitään fyysistä tapahtumaa ei vielä voi havaita. Sitten kun ilmaisimet välähtävät, aikaero seinistä heijastuneista valoista on noin kaksinkertainen todelliseen aikaeroon, jolloin viimeisenkin epäilijän  pitää jo tajuta, että valo on saavuttanut takaseinän ennen etuseinää, kun takaseinä on tullut valoa vastaan. 

Tuolla esimerkillä on tarkoitus painottaa sitä, että suhteellisuusteoriassa mikään koordinaatisto ei ole erikoisasemassa toisiin koordinaatistoihin nähden, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Eikä siis ole mitään absoluuttista tapahtumakoordinaatistoa, vaikka sinulla on kova halu niin ajatella. 

Esimerkissä käytin valoilmaisimia havaitsijoina, mutta ne pitää unohtaa, ja ajatella tapahtumia vain koordinaatistoissa, jos mielii askeltaa suhtiksen portaita.

Myös kaikissa koordinaatistoissa valon nopeus on  sama vakio c  - eikä ole pakko ajatella, että se on vakio c aina jonkin suhteen, vaikka niin onkin kaiken suhteen. 

Miksi valon nopeus on aina vakio, johtuu siitä, että kun fotonilla ei ole massaa,  sen liike ei tottele Newtonin mekaniikkaa, vaan se liikkuu sähkömagneettisena aaltona, jonka nopeus määräytyy  tyhjön tai väliaineen ominaisuuksista. 

Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt. 

Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu. Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Tuossa lopussa seisoo näin, "Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt"

No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

P.s.

Oli jo tullut uutta, tämä on vielä vanhaan mutta vastaa jo uuteenkin.

Taas ambivaletti Gossu vauhdissa kun sanot: Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Samassa virkkeessä jälkimmäsellä lauseella kumoat esimmäisen lauseen.  Kun sanot, että valo likkuu c:tä, niin kumminkin lisäät sen nopeuteen lähteen nopeuden havaitsijan suhteen???

Sanot: Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Ei ne nopeudesta johtuvat taajuusmuutokset ja aikamuutokset mitään näennäisiä ole.

Sanot: Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu.

Tuo on sitä tyypillistä  mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta.

Sanot: Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Ei ole fotonille annettu minkäänlaista potkua lähteen taholta, vaan se valitsee sen etenemistavan ja nopeuden, jonka tyhjön tai väliaineen permittiivisyys ja permeabiliteetti Maxwellin yhtälöiden määrittimänä sille luo.  

Sanot: No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Valonnopeus ei muutu havaitsijan suhteen.

Sanot: Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

Taas mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta. 

Joo ei potku kuvaa asiaa ollenkaan, fotoni syntyy siihen nopeuteen, miksi, en tiedä mutta johtunee siitä tavasta mistä ja miten se syntyy. Fotonihan tuhoutuu absorptiossa ja uusi fotoni putkahtaa olevaksi jos putkahtaa, ei tuollaista voi potkia vauhtiin..

Se muutos on näennäinen lähteen suhteen, lähete ei muutu minnekkään, energiat säilyy ja nopeus, mutta se mitä havaitsija siitä "lukee" muuttuu, siinä mielessä näennäinen.

Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta, me tiedetään että valo liikkuu nopeudella c, me tiedetään miten fotoni syntyy, jostakin aineesta, atomin kuorelta, nopeus on c, aineesta nopeudella c =lähteensuhteen c. täysin järkevä väite ja miljoonin kokein varmistettu. Tähän havaitsijalla, mikä tarkoittaa kaikkea mikä ei ole lähde ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Havaitsija mittaa kuitenkin energia-arvoja fotonista jotka antaa viitettä siihen suuntaan että kaikensuhteen c pätisi, pätisi vaikka se on täysin järjenvastaista. Ratkaisu löytyy sieltä mistä fotoni syntyy, sinne se myös tuhoutuu mutta toisaalla ja siellä liiketilat on ihan toista kuin sillä kappaleella jpssa tuo ekuori vaikuttaa.

Nyt on täysin mahdollista mitata c ja fotonin nopeus on kuitenkin ihan muuta sen kokkareen suhteen jossa tuo mittaava ekuori on.

Fotonin nopeus määräytyy sm-kentän etenemisnopeutena, eikä sen syntymistavalla ole merkitystä. Kun radioaallot synnytetään värähtelypiirissä, ja lähetetään sm-kenttänä ympäristöön, niiden syntyminen ei muistuta mitenkään valofotonin syntymekanismia, mutta ne kummatkin etenevät samalla tavalla ja samalla nopeudella. 

Tuossa muu mietiskelysi on jonninjoutavaa turhaa aivojen rasittamista, enkä ymmärrä miksi tuota harrastat. 

Sanot:  Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta.

Miksi kuvittelet opettavasi minulle suhteellisuusteoriaa, kun itsellesikään se ei tahdo aueta. Ylipäänsä en ymmärrä ollenkaan asennettasi, että esität täällä jonkilaista asiantuntijaa fysiikassa, vaikka itselläsi on perin virheellisiä käsityksiä siitä. Miksi et suostu ottamaan vaikka lukion fysiikan kirjaa oppiaksesi fysiikkaa, ettei tarvitsisi täällä olemattomilla pohjatiedoilla hölmöillä.  

Goswell
Seuraa 
Viestejä13672

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jatko kommenttiin 147

Ollaankin muutoin samaa mieltä tapahtumasta, mutta sanot: Seinä ei tule valoa vastaan eikä seinä karkaa valolta, toinen seinä  tulee toista ilmaisinta vastaan ja toinen seinä karkaa ilmaisimelta, siksi ero, vaunussa symmetria.

Kun seisot laiturilla ja edustat laiturin koordinaatistoa, unohda se vaunun koordinaatisto, niinkuin semmoista ei olisi edes olemassa. Laiturin koordinaatistossa vaunun takaseinä tulee valoa vastaan ja etuseinä karkaa valon edellä. Et sinä sille mitään mahda, että noin tapahtuu, tykkäät siitä tai et.

Nyt ollaan kipupisteessä just eikä melkein. Kun se vaunun koordinaatisto  unohdetaan niin ei voida myöskään sanoa että seinä tulee valoa vastaan. Se on  kirjaimellisesti eri valo joka vaunussa liikkuu (absorptio emissio), vasta seinän heijaste on se mitä laiturilta mitataan.

Tuo selittää miksi vaunun sisällä voi olla symmetria vaikka laiturilla ei ole.

Vaunun sisällä on vain yksi lamppu, ja kun sen valo osuu seinään, sama hetki noteerataan molemmissa koordinaatistoissa. Vaikka valoilmaisimet eivät ole vielä saaneet valon heijastuksia seinistä, niin valon kulkuaika paikallaan olevista ilmaisimista takaseinään on lyhyempi, kuin valon kulkuaika loittonevalta lampulta. Se täytyy siis mielessään kuvitella, vaikka mitään fyysistä tapahtumaa ei vielä voi havaita. Sitten kun ilmaisimet välähtävät, aikaero seinistä heijastuneista valoista on noin kaksinkertainen todelliseen aikaeroon, jolloin viimeisenkin epäilijän  pitää jo tajuta, että valo on saavuttanut takaseinän ennen etuseinää, kun takaseinä on tullut valoa vastaan. 

Tuolla esimerkillä on tarkoitus painottaa sitä, että suhteellisuusteoriassa mikään koordinaatisto ei ole erikoisasemassa toisiin koordinaatistoihin nähden, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Eikä siis ole mitään absoluuttista tapahtumakoordinaatistoa, vaikka sinulla on kova halu niin ajatella. 

Esimerkissä käytin valoilmaisimia havaitsijoina, mutta ne pitää unohtaa, ja ajatella tapahtumia vain koordinaatistoissa, jos mielii askeltaa suhtiksen portaita.

Myös kaikissa koordinaatistoissa valon nopeus on  sama vakio c  - eikä ole pakko ajatella, että se on vakio c aina jonkin suhteen, vaikka niin onkin kaiken suhteen. 

Miksi valon nopeus on aina vakio, johtuu siitä, että kun fotonilla ei ole massaa,  sen liike ei tottele Newtonin mekaniikkaa, vaan se liikkuu sähkömagneettisena aaltona, jonka nopeus määräytyy  tyhjön tai väliaineen ominaisuuksista. 

Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt. 

Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu. Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Tuossa lopussa seisoo näin, "Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt"

No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

P.s.

Oli jo tullut uutta, tämä on vielä vanhaan mutta vastaa jo uuteenkin.

Taas ambivaletti Gossu vauhdissa kun sanot: Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Samassa virkkeessä jälkimmäsellä lauseella kumoat esimmäisen lauseen.  Kun sanot, että valo likkuu c:tä, niin kumminkin lisäät sen nopeuteen lähteen nopeuden havaitsijan suhteen???

Sanot: Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Ei ne nopeudesta johtuvat taajuusmuutokset ja aikamuutokset mitään näennäisiä ole.

Sanot: Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu.

Tuo on sitä tyypillistä  mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta.

Sanot: Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Ei ole fotonille annettu minkäänlaista potkua lähteen taholta, vaan se valitsee sen etenemistavan ja nopeuden, jonka tyhjön tai väliaineen permittiivisyys ja permeabiliteetti Maxwellin yhtälöiden määrittimänä sille luo.  

Sanot: No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Valonnopeus ei muutu havaitsijan suhteen.

Sanot: Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

Taas mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta. 

Joo ei potku kuvaa asiaa ollenkaan, fotoni syntyy siihen nopeuteen, miksi, en tiedä mutta johtunee siitä tavasta mistä ja miten se syntyy. Fotonihan tuhoutuu absorptiossa ja uusi fotoni putkahtaa olevaksi jos putkahtaa, ei tuollaista voi potkia vauhtiin..

Se muutos on näennäinen lähteen suhteen, lähete ei muutu minnekkään, energiat säilyy ja nopeus, mutta se mitä havaitsija siitä "lukee" muuttuu, siinä mielessä näennäinen.

Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta, me tiedetään että valo liikkuu nopeudella c, me tiedetään miten fotoni syntyy, jostakin aineesta, atomin kuorelta, nopeus on c, aineesta nopeudella c =lähteensuhteen c. täysin järkevä väite ja miljoonin kokein varmistettu. Tähän havaitsijalla, mikä tarkoittaa kaikkea mikä ei ole lähde ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Havaitsija mittaa kuitenkin energia-arvoja fotonista jotka antaa viitettä siihen suuntaan että kaikensuhteen c pätisi, pätisi vaikka se on täysin järjenvastaista. Ratkaisu löytyy sieltä mistä fotoni syntyy, sinne se myös tuhoutuu mutta toisaalla ja siellä liiketilat on ihan toista kuin sillä kappaleella jpssa tuo ekuori vaikuttaa.

Nyt on täysin mahdollista mitata c ja fotonin nopeus on kuitenkin ihan muuta sen kokkareen suhteen jossa tuo mittaava ekuori on.

Fotonin nopeus määräytyy sm-kentän etenemisnopeutena, eikä sen syntymistavalla ole merkitystä. Kun radioaallot synnytetään värähtelypiirissä, ja lähetetään sm-kenttänä ympäristöön, niiden syntyminen ei muistuta mitenkään valofotonin syntymekanismia, mutta ne kummatkin etenevät samalla tavalla ja samalla nopeudella. 

Tuossa muu mietiskelysi on jonninjoutavaa turhaa aivojen rasittamista, enkä ymmärrä miksi tuota harrastat. 

Sanot:  Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta.

Miksi kuvittelet opettavasi minulle suhteellisuusteoriaa, kun itsellesikään se ei tahdo aueta. Ylipäänsä en ymmärrä ollenkaan asennettasi, että esität täällä jonkilaista asiantuntijaa fysiikassa, vaikka itselläsi on perin virheellisiä käsityksiä siitä. Miksi et suostu ottamaan vaikka lukion fysiikan kirjaa oppiaksesi fysiikkaa, ettei tarvitsisi täällä olemattomilla pohjatiedoilla hölmöillä.  

Asiantuntija, missä.

Ei kun pohdintaa, aika perusteltua kuitenkin.  Aika on muutoksen seuraus, ei aikaa ole tuollaisena kuin kuvaavat.

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen. On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä28039

Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.
Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä13672

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.
Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

Samaa puppua.  no, aika muuttuu kun kappale loittonee , se kaksoisparadoksi esimerkiksi, kaksonen kiihdyttää/liikkuu  poispäin maasta, hänen aika hidastuu, eikö niin.

Kuitenkin samaan aikaan hän hidastaa toisaalle, ja pysyy paikoillaan taas toisaalle. Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Minun mielestä noin.

Käyttäjä18034
Seuraa 
Viestejä475

On se niin fantastista, että meidät on asetettu elämään Telluksella, jossa jokapäiväiseen elämään vaikuttavat fysiikan lait tekevät siitä nautittavan. Valon nopeusasiat, ajan suhteellisuus, atomin ja  avaruuden tutkimus, luomakunnan kauneus, mielihyvän saaminen siitä, että voi käyttää ihmiseen luotuja ominaisuuksia ekosysteemin varjelemiseen ja ylläpitämiseen, musiikin ja kauneuden taju, nautinnon saaminen siitä, että on halu tutkia luomakunnan ihmeellisyyksiä loputtomiin.

Kun Luomiskertomuksessa dokumentoitiin, että Aurinkokuntamme luomisen alkuaikana valo ei päässyt veden peitossa olevalle planeettaamme, onko olemassa teoriaa siitä, mikä oli tuo este ja miten se poistettiin niin, että Aurinko, Kuu ja tähdet alkoivat näkyä Tellukselle?

Onko siinä rinnakkaistodellisuudessa, jossa asuu Universumin ja ajan Luoja henkiorganisaatioineen, valon nopeus maksiminopeus? Jos energiapersoonat ylittävät valonnopeuden, kuinka suhteellista siinä tapauksessa on aika?

Tiedemiehillä ei tietenkään ole vastausta, mutta entä innokkailla filosofeilla?

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Jatko kommenttiin 147

Ollaankin muutoin samaa mieltä tapahtumasta, mutta sanot: Seinä ei tule valoa vastaan eikä seinä karkaa valolta, toinen seinä  tulee toista ilmaisinta vastaan ja toinen seinä karkaa ilmaisimelta, siksi ero, vaunussa symmetria.

Kun seisot laiturilla ja edustat laiturin koordinaatistoa, unohda se vaunun koordinaatisto, niinkuin semmoista ei olisi edes olemassa. Laiturin koordinaatistossa vaunun takaseinä tulee valoa vastaan ja etuseinä karkaa valon edellä. Et sinä sille mitään mahda, että noin tapahtuu, tykkäät siitä tai et.

Nyt ollaan kipupisteessä just eikä melkein. Kun se vaunun koordinaatisto  unohdetaan niin ei voida myöskään sanoa että seinä tulee valoa vastaan. Se on  kirjaimellisesti eri valo joka vaunussa liikkuu (absorptio emissio), vasta seinän heijaste on se mitä laiturilta mitataan.

Tuo selittää miksi vaunun sisällä voi olla symmetria vaikka laiturilla ei ole.

Vaunun sisällä on vain yksi lamppu, ja kun sen valo osuu seinään, sama hetki noteerataan molemmissa koordinaatistoissa. Vaikka valoilmaisimet eivät ole vielä saaneet valon heijastuksia seinistä, niin valon kulkuaika paikallaan olevista ilmaisimista takaseinään on lyhyempi, kuin valon kulkuaika loittonevalta lampulta. Se täytyy siis mielessään kuvitella, vaikka mitään fyysistä tapahtumaa ei vielä voi havaita. Sitten kun ilmaisimet välähtävät, aikaero seinistä heijastuneista valoista on noin kaksinkertainen todelliseen aikaeroon, jolloin viimeisenkin epäilijän  pitää jo tajuta, että valo on saavuttanut takaseinän ennen etuseinää, kun takaseinä on tullut valoa vastaan. 

Tuolla esimerkillä on tarkoitus painottaa sitä, että suhteellisuusteoriassa mikään koordinaatisto ei ole erikoisasemassa toisiin koordinaatistoihin nähden, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Eikä siis ole mitään absoluuttista tapahtumakoordinaatistoa, vaikka sinulla on kova halu niin ajatella. 

Esimerkissä käytin valoilmaisimia havaitsijoina, mutta ne pitää unohtaa, ja ajatella tapahtumia vain koordinaatistoissa, jos mielii askeltaa suhtiksen portaita.

Myös kaikissa koordinaatistoissa valon nopeus on  sama vakio c  - eikä ole pakko ajatella, että se on vakio c aina jonkin suhteen, vaikka niin onkin kaiken suhteen. 

Miksi valon nopeus on aina vakio, johtuu siitä, että kun fotonilla ei ole massaa,  sen liike ei tottele Newtonin mekaniikkaa, vaan se liikkuu sähkömagneettisena aaltona, jonka nopeus määräytyy  tyhjön tai väliaineen ominaisuuksista. 

Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt. 

Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu. Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Tuossa lopussa seisoo näin, "Miten valon nopeus sitten voi olla sama vakio c sekä valolähteen, että sen suhteen liikkuvan havaitsijan suhteen. Se seuraa siitä, että noilla on eri aika, ja niiden tapahtumat sitoo toisiinsa Lorentzin muunnosyhtälöt"

No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

P.s.

Oli jo tullut uutta, tämä on vielä vanhaan mutta vastaa jo uuteenkin.

Taas ambivaletti Gossu vauhdissa kun sanot: Palataan tuohon loppuosaan.  Tuo ensimmäinen lause on minustakin oikein, kaikkialla valo liikkuu c.tä JPI huom) lähteestään, eri liiketilassa olevan havaitsijan suhteen mitä sattuu liikkumaan, tarkkaan ottaen c-v tai c+v.

Samassa virkkeessä jälkimmäsellä lauseella kumoat esimmäisen lauseen.  Kun sanot, että valo likkuu c:tä, niin kumminkin lisäät sen nopeuteen lähteen nopeuden havaitsijan suhteen???

Sanot: Tuo tuottaa taajuusmuutoksey ja aikamuutokset, näennäiset sellaiset, siis havaitsijalle, itse lähete ja lähde on tietysti muuttumaton.

Ei ne nopeudesta johtuvat taajuusmuutokset ja aikamuutokset mitään näennäisiä ole.

Sanot: Määräytyy toki väliaineen ominaisuuksista mutta miten tyhjiön kanssa, tässä tulee ongelmia. tyhjiötä ei voi kuvitella kenttänä, ensinnäkin mikäs tyhjiö se sellainen olisi ja pahempi juttu, miten se osaisi olla juuri oikealla lailla dynaaminen jokaisen havaitsijan kohdalla, ei onnistu.

Tuo on sitä tyypillistä  mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta.

Sanot: Mutta jospa fotoni liikkuu sillä nopeudella joka sille on suotu synnyinlahjana, eikä tyhjiö sitä muuksi muuta.

Ei ole fotonille annettu minkäänlaista potkua lähteen taholta, vaan se valitsee sen etenemistavan ja nopeuden, jonka tyhjön tai väliaineen permittiivisyys ja permeabiliteetti Maxwellin yhtälöiden määrittimänä sille luo.  

Sanot: No, tismalleen sama "aika" syntyy kun valonnopeus muuttuu havaitsijan suhteen, aika näyttää hidastuvan eikä lähde siitä tiedä yhtään mitään, jopa jokaiselle omassa liiketilassaan on omansa muutos.

Valonnopeus ei muutu havaitsijan suhteen.

Sanot: Mittaustuloksiin sen verran että siihen on olemassa toimiva selitys, se kvanttitasolla tapahtuva mittaus versus kappaletaso jolla ollaan ja tuumitaan.

Taas mieltä vailla olevaa gossu-jokellusta. 

Joo ei potku kuvaa asiaa ollenkaan, fotoni syntyy siihen nopeuteen, miksi, en tiedä mutta johtunee siitä tavasta mistä ja miten se syntyy. Fotonihan tuhoutuu absorptiossa ja uusi fotoni putkahtaa olevaksi jos putkahtaa, ei tuollaista voi potkia vauhtiin..

Se muutos on näennäinen lähteen suhteen, lähete ei muutu minnekkään, energiat säilyy ja nopeus, mutta se mitä havaitsija siitä "lukee" muuttuu, siinä mielessä näennäinen.

Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta, me tiedetään että valo liikkuu nopeudella c, me tiedetään miten fotoni syntyy, jostakin aineesta, atomin kuorelta, nopeus on c, aineesta nopeudella c =lähteensuhteen c. täysin järkevä väite ja miljoonin kokein varmistettu. Tähän havaitsijalla, mikä tarkoittaa kaikkea mikä ei ole lähde ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Havaitsija mittaa kuitenkin energia-arvoja fotonista jotka antaa viitettä siihen suuntaan että kaikensuhteen c pätisi, pätisi vaikka se on täysin järjenvastaista. Ratkaisu löytyy sieltä mistä fotoni syntyy, sinne se myös tuhoutuu mutta toisaalla ja siellä liiketilat on ihan toista kuin sillä kappaleella jpssa tuo ekuori vaikuttaa.

Nyt on täysin mahdollista mitata c ja fotonin nopeus on kuitenkin ihan muuta sen kokkareen suhteen jossa tuo mittaava ekuori on.

Fotonin nopeus määräytyy sm-kentän etenemisnopeutena, eikä sen syntymistavalla ole merkitystä. Kun radioaallot synnytetään värähtelypiirissä, ja lähetetään sm-kenttänä ympäristöön, niiden syntyminen ei muistuta mitenkään valofotonin syntymekanismia, mutta ne kummatkin etenevät samalla tavalla ja samalla nopeudella. 

Tuossa muu mietiskelysi on jonninjoutavaa turhaa aivojen rasittamista, enkä ymmärrä miksi tuota harrastat. 

Sanot:  Yrittäppäs nyt ajatella hiekkalaatikon ulkopuolta.

Miksi kuvittelet opettavasi minulle suhteellisuusteoriaa, kun itsellesikään se ei tahdo aueta. Ylipäänsä en ymmärrä ollenkaan asennettasi, että esität täällä jonkilaista asiantuntijaa fysiikassa, vaikka itselläsi on perin virheellisiä käsityksiä siitä. Miksi et suostu ottamaan vaikka lukion fysiikan kirjaa oppiaksesi fysiikkaa, ettei tarvitsisi täällä olemattomilla pohjatiedoilla hölmöillä.  

Asiantuntija, missä.

Ei kun pohdintaa, aika perusteltua kuitenkin.  Aika on muutoksen seuraus, ei aikaa ole tuollaisena kuin kuvaavat.

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen. On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kysyt: Asiantuntija, missä.

Olethan esiintynyt asiantuntijana opettanut hitausvoimaa ja keskipakovoimaa, valolähteen nopeuden summautuvan valon nopeuteen, valon nopeuden muuttuvan kelkkasysteemissäsi, ihmeellisiä omia käsityksiäsi ajan luonteesta ym ym huuhaata.

Väität: Aika on muutoksen seuraus, ei aikaa ole tuollaisena kuin kuvaavat. Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen. On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Ketkä on vääntäneet vastaan tieteen käsitystä - ei muut kuin sinä, jolla ei ole minkäälaista halua oppia fysiikasta yhtään mitään.

Sanot: Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Jonninjoutavassa jokeltelussasi ei tosiaan ole järjen häivää.

Sinun ei tarvitsisi väittää vastaan, kun aloittaisit fysiikan opiskelun ihan Newtonin mekaniikasta alkaen aina suhtikseen asti.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.
Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

Samaa puppua.  no, aika muuttuu kun kappale loittonee , se kaksoisparadoksi esimerkiksi, kaksonen kiihdyttää/liikkuu  poispäin maasta, hänen aika hidastuu, eikö niin.

Kuitenkin samaan aikaan hän hidastaa toisaalle, ja pysyy paikoillaan taas toisaalle. Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Sinun ei kannattaisi uhrata ajatustakaan kaksosparadoksiin, eikä lipputangon tunkua vajaan, kun sinulta puuttuu suhtiksen perusteiden tuntemus. Keskittyisit vaan niihin asioihin jotka voit ymmärtää, eikä vastaan vänkäämiseen asioissa joita et ymmärrä. 

Kun koordinaatistoilla on nopeus keskenään, kummassakin koordinaatistossa aika hidastuu toisen suhteen. 

Goswell
Seuraa 
Viestejä13672

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.
Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

Samaa puppua.  no, aika muuttuu kun kappale loittonee , se kaksoisparadoksi esimerkiksi, kaksonen kiihdyttää/liikkuu  poispäin maasta, hänen aika hidastuu, eikö niin.

Kuitenkin samaan aikaan hän hidastaa toisaalle, ja pysyy paikoillaan taas toisaalle. Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Sinun ei kannattaisi uhrata ajatustakaan kaksosparadoksiin, eikä lipputangon tunkua vajaan, kun sinulta puuttuu suhtiksen perusteiden tuntemus. Keskittyisit vaan niihin asioihin jotka voit ymmärtää, eikä vastaan vänkäämiseen asioissa joita et ymmärrä. 

Kun koordinaatistoilla on nopeus keskenään, kummassakin koordinaatistossa aika hidastuu toisen suhteen. 

Lisätään kolmas ja neljäs koordinaatisto, kuinka aika voi hidastua monella eritavalla samaan aikaan, tätä en ymmärrä.

Minun mielestä noin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Oletetaan ensimmäisen nopeus toisen suhteen on v,  kolmannen suhteen 2v, ja neljännen suhteen 3v. Aikaero ensimmäisen ja toisen välillä ∆t1, toisen ja kolmannen välillä myös ∆t1, ja kolmannen ja neljännen välillä myös ∆t1.

Aikaero ensimmäisen kolmannen välillä ∆t2, ensimmäisen ja neljännen välillä ∆t3.

∆t1 < ∆t2 < ∆t3.

Nämä siis  vastavuoroisesti molemmin päin - kumpikin hidastuu tuon verran toistensa suhteen.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.

Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

Samaa puppua.  no, aika muuttuu kun kappale loittonee , se kaksoisparadoksi esimerkiksi, kaksonen kiihdyttää/liikkuu  poispäin maasta, hänen aika hidastuu, eikö niin.

Kuitenkin samaan aikaan hän hidastaa toisaalle, ja pysyy paikoillaan taas toisaalle. Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Sinun ei kannattaisi uhrata ajatustakaan kaksosparadoksiin, eikä lipputangon tunkua vajaan, kun sinulta puuttuu suhtiksen perusteiden tuntemus. Keskittyisit vaan niihin asioihin jotka voit ymmärtää, eikä vastaan vänkäämiseen asioissa joita et ymmärrä. 

Kun koordinaatistoilla on nopeus keskenään, kummassakin koordinaatistossa aika hidastuu toisen suhteen. 

Lisätään kolmas ja neljäs koordinaatisto, kuinka aika voi hidastua monella eritavalla samaan aikaan, tätä en ymmärrä.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.
Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

Samaa puppua.  no, aika muuttuu kun kappale loittonee , se kaksoisparadoksi esimerkiksi, kaksonen kiihdyttää/liikkuu  poispäin maasta, hänen aika hidastuu, eikö niin.

Kuitenkin samaan aikaan hän hidastaa toisaalle, ja pysyy paikoillaan taas toisaalle. Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Sinun ei kannattaisi uhrata ajatustakaan kaksosparadoksiin, eikä lipputangon tunkua vajaan, kun sinulta puuttuu suhtiksen perusteiden tuntemus. Keskittyisit vaan niihin asioihin jotka voit ymmärtää, eikä vastaan vänkäämiseen asioissa joita et ymmärrä. 

Kun koordinaatistoilla on nopeus keskenään, kummassakin koordinaatistossa aika hidastuu toisen suhteen. 

Lisätään kolmas ja neljäs koordinaatisto, kuinka aika voi hidastua monella eritavalla samaan aikaan, tätä en ymmärrä.

Oletetaan ensimmäisen nopeus toisen suhteen on v,  kolmannen suhteen 2v, ja neljännen suhteen 3v. Aikaero ensimmäisen ja toisen välillä ∆t1, toisen ja kolmannen välillä myös ∆t1, ja kolmannen ja neljännen välillä myös ∆t1.

Aikaero ensimmäisen kolmannen välillä ∆t2, ensimmäisen ja neljännen välillä ∆t3.

∆t1 < ∆t2 < ∆t3. Nämä siis molemmin päin.

JPI
Seuraa 
Viestejä28039

Goswell kirjoitti:

Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Hyvä kysymys! Ja hienoa, että kysyt etkä julista. 😁
Sori jos vähän ankara ole sulle ollut, mutta yritä nyt sinäkin lukea seuraava ajatuksella, olen siihen aikaa käyttänyt. Se oi ole mikään mielipide vaan kertoo mistä todellisuudessa on kyse.
Otetaan pari tapahtumaa avaruudessa, esim:
1.) avaruusalus sytyttää lampun
ja 1 sekunnin kuluttua
2.) avaruusalus sammuttaa lampun.
Nyt noiden kahden tapahtuman paikat ja niiden ajanhetket sekä tapahtumien aikaväli halutaan selvittää kahdessa muussa aluksessa, jotka liikkuvat em. aluksen suhteen sekä toistensa suhteen.
Koska valon äärellisen nopeuden mukanaan tuomilta viiveiltä halutaan välttyä eikä niitä siis haluta havainnoista poistaa käytettään siinä havaintojen kohteena olevassa aluksessa ns. jumalmoodin lamppuja, joiden jumalainen valo eteneen äärettömällä nopeudella ilman viivettä. Tuon jumalaisen valon käyttö ei siis ole asian kannalta oleellista, aikaviiveet voidaan kyllä huomioida, jolloin lopputulos on täsmälleen sama kuin ääretöntä painelevalla valollakin.
Jos nämä kaksi tarkkailijaa eläisivät klassisessa euklidisessa avaruudessa ja aboluuttisessa eli kaikkialla samoin kuluvassa ja/tai kaikille samassa ajassa , niin molemmat havaitsisivat tuon jumalaisen lampun syttymis- ja sammumishetkien välisen ajan olevan sama 1 sekuntia, mutta aluksen liikkuneen sinä 1s aikana eri matkan.
Mutta koska nämä havaitsijat elävät todellisessa avaruudessa ja ajassa, niin kumpikin saa eri ajan sen lampun syttymisestä sammumiseen. Lisäksi tietenkin havaittava alus liikkuu kummallekkin havaitsijalle eri matkan tapahtumien 1.) ja 2.) välillä.
Huomaa, että kumpikaan havaitsija ei ollut tuossa määräävässä asemassa ja että vertasin niiden havaintoja toisiinsa enkä niinkuin lähes aina tällaisissa esimerkeissä vain yhden havaitsija ja havaitavan välillä. Ehkäpä tällainen tarkastelu selvittää asiaa sinulle paremmin?
Sitten siihen kysymykseen
"Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?":
Havaittavan kappaleen ajalle ei tietenkään tapahdu yhtään mitään sen johdosta, että se liikkuu noidan kahden tai niiden ziljoonien muiden mahdollisten havaitsijoiden suhteen, vaan siinä aluksessa ko. tapahtumaparin välinen aika on se 1 sekunti ja välimatka nolla metriä.
Eihän se voisi olla mitenkään mahdollistakaan sillä minkä niistä ziljoonista havaitsijoista suhteen liikkuminen olisi se määräävä tekijä puhumaasi "aikamuutokseen"?
Myöskään niiden kahden havaitsijan aika ei muutu sen vuoksi, että ne liikkuvat sen aluksen suhteen, jota havaitsevat. Eikös tämä ole päivänselvää....sillä mikä liike kaikkien mahdollisten ziljoonien haittavien joukosta olisi se määräävä muutoksen aikaansaaja?
Ai että no mitä sitten tapahtuu?
Ei tässä esimerkissä mitään muuta tapahdu kuin, että yhdessä aluksessa syttyy lamppu, joka sammuu 1s kuluttua siinä aluksessa mitattuna. Niiden kahden muun aluksen ajassa tuon syttymisen ja sammumusen välinen aika on kuitenkin himpun, hieman tai paljon enemmän kuin 1s riippuen niiden nopeuksista.
Siis kyseessä ei ole mikään mekanismi tai tapahtuma, joka muuttaa aikaa suhteellisista nopeuksista johtuen. Kyse on siitä miten jonkin tapahtuman/tapahtumien paikka ja aika/ paikat ja ajat suhtautuvat toisiinsa eri liiketiloissa oleville havaitsijoille.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä28039

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Aika voi kyllä hidastua mutta ei nopeuden suhteen, etenkään tasaisen nopeuden suhteen.

?????????????????
Lainaus:

On tätä väännetty, nopeus kun on vain suhteellista joten aikamuutoksia pitää olla ziljoonittain yhtäaikaa päällä, eihän tuo onnistu millään.

Mitä helvetin aikamuutoksia. Liiketiloja on ziljoonia ja jokaisessa oma aikansa, ei se niistä siihen tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuta.
Lainaus:

Kumpi liikkuu, molemmat, kummankin aika muuttuu, toinen koki kiihtyvyyttä, silti molempien aika muuttuu, eihän tuossa ole järjenhäivää.

Mikä aika muuttuu?
Ethän sinä tajua tästä höykäsen pöläystäkään. Ei olemassa sitä "oikeaa aikaa", joka muuttuu jos jokin liikkuu vaan aika on suhteelista kuten ovat paikka ja nopeuskin ja Lorentz-muunnos kertoo täsmälleen miten ne eri vertailusysteemien välillä muunnetaan.
Lainaus:

Siksi väitän vastaan. Ei siitä pidä hermostua eikä loukkaantua, ei tämä mitään henkilökohtaista ole.

Kyllä se suututtaa kun jankkaat vuodesta toiseen samoja juttuja, joista suurin osa on olkiukkoja ja väärinkäsityksiä. Kyllä se saattaa joskus suututtaa kun käyttää aikaansa sulle kirjoitellen ja vastauksena tulee vain samaa puppua

Samaa puppua.  no, aika muuttuu kun kappale loittonee , se kaksoisparadoksi esimerkiksi, kaksonen kiihdyttää/liikkuu  poispäin maasta, hänen aika hidastuu, eikö niin.

Kuitenkin samaan aikaan hän hidastaa toisaalle, ja pysyy paikoillaan taas toisaalle. Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Sinun ei kannattaisi uhrata ajatustakaan kaksosparadoksiin, eikä lipputangon tunkua vajaan, kun sinulta puuttuu suhtiksen perusteiden tuntemus. Keskittyisit vaan niihin asioihin jotka voit ymmärtää, eikä vastaan vänkäämiseen asioissa joita et ymmärrä. 

Kun koordinaatistoilla on nopeus keskenään, kummassakin koordinaatistossa aika hidastuu toisen suhteen. 

Lisätään kolmas ja neljäs koordinaatisto, kuinka aika voi hidastua monella eritavalla samaan aikaan, tätä en ymmärrä.

Katso edellinen viestini, siinä se on kerrottu.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?. Mitä tarkoittaa että aika hidastuu, kenen aika hidastuu, mitä se tarkoittaa.

Hyvä kysymys! Ja hienoa, että kysyt etkä julista. 😁
Sori jos vähän ankara ole sulle ollut, mutta yritä nyt sinäkin lukea seuraava ajatuksella, olen siihen aikaa käyttänyt. Se oi ole mikään mielipide vaan kertoo mistä todellisuudessa on kyse.
Otetaan pari tapahtumaa avaruudessa, esim:
1.) avaruusalus sytyttää lampun
ja 1 sekunnin kuluttua
2.) avaruusalus sammuttaa lampun.
Nyt noiden kahden tapahtuman paikat ja niiden ajanhetket sekä tapahtumien aikaväli halutaan selvittää kahdessa muussa aluksessa, jotka liikkuvat em. aluksen suhteen sekä toistensa suhteen.
Koska valon äärellisen nopeuden mukanaan tuomilta viiveiltä halutaan välttyä eikä niitä siis haluta havainnoista poistaa käytettään siinä havaintojen kohteena olevassa aluksessa ns. jumalmoodin lamppuja, joiden jumalainen valo eteneen äärettömällä nopeudella ilman viivettä. Tuon jumalaisen valon käyttö ei siis ole asian kannalta oleellista, aikaviiveet voidaan kyllä huomioida, jolloin lopputulos on täsmälleen sama kuin ääretöntä painelevalla valollakin.
Jos nämä kaksi tarkkailijaa eläisivät klassisessa euklidisessa avaruudessa ja aboluuttisessa eli kaikkialla samoin kuluvassa ja/tai kaikille samassa ajassa , niin molemmat havaitsisivat tuon jumalaisen lampun syttymis- ja sammumishetkien välisen ajan olevan sama 1 sekuntia, mutta aluksen liikkuneen sinä 1s aikana eri matkan.
Mutta koska nämä havaitsijat elävät todellisessa avaruudessa ja ajassa, niin kumpikin saa eri ajan sen lampun syttymisestä sammumiseen. Lisäksi tietenkin havaittava alus liikkuu kummallekkin havaitsijalle eri matkan tapahtumien 1.) ja 2.) välillä.
Huomaa, että kumpikaan havaitsija ei ollut tuossa määräävässä asemassa ja että vertasin niiden havaintoja toisiinsa enkä niinkuin lähes aina tällaisissa esimerkeissä vain yhden havaitsija ja havaitavan välillä. Ehkäpä tällainen tarkastelu selvittää asiaa sinulle paremmin?
Sitten siihen kysymykseen
"Mikä tässä sitten muuttuu jos ei liikkuvan aika, havaitsijan?":
Havaittavan kappaleen ajalle ei tietenkään tapahdu yhtään mitään sen johdosta, että se liikkuu noidan kahden tai niiden ziljoonien muiden mahdollisten havaitsijoiden suhteen, vaan siinä aluksessa ko. tapahtumaparin välinen aika on se 1 sekunti ja välimatka nolla metriä.
Eihän se voisi olla mitenkään mahdollistakaan sillä minkä niistä ziljoonista havaitsijoista suhteen liikkuminen olisi se määräävä tekijä puhumaasi "aikamuutokseen"?
Myöskään niiden kahden havaitsijan aika ei muutu sen vuoksi, että ne liikkuvat sen aluksen suhteen, jota havaitsevat. Eikös tämä ole päivänselvää....sillä mikä liike kaikkien mahdollisten ziljoonien haittavien joukosta olisi se määräävä muutoksen aikaansaaja?
Ai että no mitä sitten tapahtuu?
Ei tässä esimerkissä mitään muuta tapahdu kuin, että yhdessä aluksessa syttyy lamppu, joka sammuu 1s kuluttua siinä aluksessa mitattuna. Niiden kahden muun aluksen ajassa tuon syttymisen ja sammumusen välinen aika on kuitenkin himpun, hieman tai paljon enemmän kuin 1s riippuen niiden nopeuksista.
Siis kyseessä ei ole mikään mekanismi tai tapahtuma, joka muuttaa aikaa suhteellisista nopeuksista johtuen. Kyse on siitä miten jonkin tapahtuman/tapahtumien paikka ja aika/ paikat ja ajat suhtautuvat toisiinsa eri liiketiloissa oleville havaitsijoille.

Paljon jaksoit selostaa. tykkäsin enemmän siitä lyhkäisestä analogiasta, jossa aika vertautuu heinäladon seinään - riippuen kuinka lähellä seinää ollaan tai millaisessa kulmassa se nähdään, on seinän peittämä osuus näkökentästä aina erilainen. Samahan se on ajalla, kun eri liiketiloista tapahtumia tarkastelee.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Filosofi
Seuraa 
Viestejä235

Kontra1 kirjoitti:

***

Fotonin nopeus määräytyy sm-kentän etenemisnopeutena, eikä sen syntymistavalla ole merkitystä. Kun radioaallot synnytetään värähtelypiirissä, ja lähetetään sm-kenttänä ympäristöön, niiden syntyminen ei muistuta mitenkään valofotonin syntymekanismia, mutta ne kummatkin etenevät samalla tavalla ja samalla nopeudella. 

***

 

:)

Väite että valo ja radioaallot etenee samalla tavalla ja samalla nopeudella,,niin pitääkö se todella paikkansa vai onko se vain aaltoteorian ajalta tullut olettamus?

Radioaalto läpäisee esimerkiksi paperin ja puun, valo ei.

Tuo jo todistaa että valo ja radioaallot ei etene samalla tavalla ja nopeudella.

Mitä muuta;

Valo kulkee muoviputkessa. Radioaalto ei.

Radioaalto kulkee sähköjohdossa, valo ei.

Onko siis valo ja radioaalto samanlaisia vaiko erilaisia?

Mielestäni on asioita käsiteltävä eri ilmiöinä, ja kun valoa käsitellään hiukkasvirtauksena ja radioaaltoa hiukkasvärähtelynä,,se selittää helposti sen että miksi radioaalto läpäisee paperin mutta valo ei.

Tämä toki tarkoittaa että on luovuttava 17-1800 luvulla syntyneestä käsityksestä että valo on sähkömagneettista värähtelyä ja on siirryttävä hiukkasvirtauskäsittelyyn.

Tosin, mitä sähkö on, hiukkasvirtausta,,eli sähkö on ehkä lähimpänä valoa,,ehkä sama aineosanen kuin valo loppujen lopuksi,,mutta se on jo toinen juttu,,sillä kukapa sitä niitä atomin osien ja atomittomien osian osia tietää ihan siellä aineosasten pienimmässä maailmassa,,:)

Ehkä näin tai sitten ei. :)

JPI
Seuraa 
Viestejä28039

Filosofi kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:

***

Fotonin nopeus määräytyy sm-kentän etenemisnopeutena, eikä sen syntymistavalla ole merkitystä. Kun radioaallot synnytetään värähtelypiirissä, ja lähetetään sm-kenttänä ympäristöön, niiden syntyminen ei muistuta mitenkään valofotonin syntymekanismia, mutta ne kummatkin etenevät samalla tavalla ja samalla nopeudella. 

***

 

:)

Väite että valo ja radioaallot etenee samalla tavalla ja samalla nopeudella,,niin pitääkö se todella paikkansa vai onko se vain aaltoteorian ajalta tullut olettamus?

Radioaalto läpäisee esimerkiksi paperin ja puun, valo ei.

Tuo jo todistaa että valo ja radioaallot ei etene samalla tavalla ja nopeudella.

Mitä muuta;

Valo kulkee muoviputkessa. Radioaalto ei.

Radioaalto kulkee sähköjohdossa, valo ei.

Onko siis valo ja radioaalto samanlaisia vaiko erilaisia?

Mielestäni on asioita käsiteltävä eri ilmiöinä, ja kun valoa käsitellään hiukkasvirtauksena ja radioaaltoa hiukkasvärähtelynä,,se selittää helposti sen että miksi radioaalto läpäisee paperin mutta valo ei.

Tämä toki tarkoittaa että on luovuttava 17-1800 luvulla syntyneestä käsityksestä että valo on sähkömagneettista värähtelyä ja on siirryttävä hiukkasvirtauskäsittelyyn.

Tosin, mitä sähkö on, hiukkasvirtausta,,eli sähkö on ehkä lähimpänä valoa,,ehkä sama aineosanen kuin valo loppujen lopuksi,,mutta se on jo toinen juttu,,sillä kukapa sitä niitä atomin osien ja atomittomien osian osia tietää ihan siellä aineosasten pienimmässä maailmassa,,:)

Omasta päästään voi keksiä mitä vain ja se voi olla hauskaakin, mutta jos fysiikka yhtään kiinnostaa, niin sitä kannattaa yrittää opiskella.

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat