Seuraa 
Viestejä800

Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P

Miekka on pois tupesta ;)

Sivut

Kommentit (236)

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Miekka on pois tupesta ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä32694

matalaprofiili kirjoitti:
Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Niin, Teppo kiihdyttää, eli vaihtaa inertiaalikoordinaatistoa, mutta Seppo pysyy koko ajan samassa inertiaalikoordinaatistossa. Se aiheuttaa epäsymmetrian. Laskut löytyvät varmasti jokaisesta erityisen suhteellisuusteorian oppikirjasta.

Jotkut fyysikot lyövät julkisuudessa rumpua modernin fysiikan lisäämiseksi koulukursseilla. Tällaiset tapaukset kuitenkin kertovat mihin se johtaa. Koulu- ja lukiomatematiikalla ei ole mahdollista opettaa näitä asioita kunnolla, ja sitten itsepäisimmät valopäät kuvittelevat keksineensä virheitä fysiikassa kun törmäävät ristiriitoihin omissa väärinkäsityksissään.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Niin, Teppo kiihdyttää, eli vaihtaa inertiaalikoordinaatistoa, mutta Seppo pysyy koko ajan samassa inertiaalikoordinaatistossa. Se aiheuttaa epäsymmetrian. Laskut löytyvät varmasti jokaisesta erityisen suhteellisuusteorian oppikirjasta.

Jotkut fyysikot lyövät julkisuudessa rumpua modernin fysiikan lisäämiseksi koulukursseilla. Tällaiset tapaukset kuitenkin kertovat mihin se johtaa. Koulu- ja lukiomatematiikalla ei ole mahdollista opettaa näitä asioita kunnolla, ja sitten itsepäisimmät valopäät kuvittelevat keksineensä virheitä fysiikassa kun törmäävät ristiriitoihin omissa väärinkäsityksissään.

Eikö Seppo liiku Tepon suhteen kahdessa eri inertiaalikehyksessä?

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eikö Seppo liiku Tepon suhteen kahdessa eri inertiaalikehyksessä?

Ei. Inertiaalisuus ja siten kiihtyvyys ei ole suhteellista.

Ok.

Eli näet että kyseessä on siis Tepon havaitsema luonnon ilmiö joka johtuu hänen kiihdytyksestään?

Seppo ei koe vastaavan luonnonilmiön havaintoa, mutta Teppo tekee havainnon koska kiihdyttää takaisin kohti Seppoa ja näkee Sepon kellon pörräävän nopeasti sen 3.6v.

Näkeekö Teppo liikkuvan kellon nopean käymisen oman kiihdytyksensä aikana vai vasta pitkälle paluumatkan puolella signaaliviiveen takia?

Miekka on pois tupesta ;)

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Se, joka kiihdyttää, vaihtaa inertiaalia ja joutuu huomioimaan laskuissaan liiketilansa muutoksen - kaikki muu lähtökohtaisesti säilyttää keskinäisen metriikkansa (mitä se onkaan), mutta liiketilaansa muuttava aina huomioi.

Seppo voi laskea pelkän skalaarisen vauhdin perusteella, koska hänen inertiaalinsa on vakaa. Käytännössä Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa ja hänen nopeutensa/vauhtinsa tuona aikana muuttuu Sepon kehyksessäkin, josta Sepon laskuihinkin tulisi vaikutuksia, mutta näinhän se kaksosongelma yleisemmin trivialisoidaan äkkinäisenä kehyksenvaihtona.

Erikoistilanne syntyy esim. silloin, kun Teppo kiertää Seppoa ympyräradalla 0.6 c nopeudella - koitapa miettiä mitä geometriaa se tuottaa kuvaukseen ja entäpä jos kiertävän nopeus lähenee rajatta nopeutta 1 c... Kiertävä havaitsee keskuskappaleen ajan kiirehtivän vilkkaammaksi ja vilkkaammaksi - sitä informaatiovilkkaammaksi mitä suurempi on kiertoradan säde.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

matalaprofiili kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eikö Seppo liiku Tepon suhteen kahdessa eri inertiaalikehyksessä?

Ei. Inertiaalisuus ja siten kiihtyvyys ei ole suhteellista.

Ok.

Eli näet että kyseessä on siis Tepon havaitsema luonnon ilmiö joka johtuu hänen kiihdytyksestään?

Seppo ei koe vastaavan luonnonilmiön havaintoa, mutta Teppo tekee havainnon koska kiihdyttää takaisin kohti Seppoa ja näkee Sepon kellon pörräävän nopeasti sen 3.6v.

Näkeekö Teppo liikkuvan kellon nopean käymisen oman kiihdytyksensä aikana vai vasta pitkälle paluumatkan puolella signaaliviiveen takia?

Koitapa nyt sekoitella mallinnus"havaintoja" ja signaaliperusteisia havaintoja - perustithan oikein taas erillisen ketjun sitä varten, huikeaa. ;)

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eikö Seppo liiku Tepon suhteen kahdessa eri inertiaalikehyksessä?

Ei. Inertiaalisuus ja siten kiihtyvyys ei ole suhteellista.

Ok.

Eli näet että kyseessä on siis Tepon havaitsema luonnon ilmiö joka johtuu hänen kiihdytyksestään?

Seppo ei koe vastaavan luonnonilmiön havaintoa, mutta Teppo tekee havainnon koska kiihdyttää takaisin kohti Seppoa ja näkee Sepon kellon pörräävän nopeasti sen 3.6v.

Näkeekö Teppo liikkuvan kellon nopean käymisen oman kiihdytyksensä aikana vai vasta pitkälle paluumatkan puolella signaaliviiveen takia?

Koitapa nyt sekoitella mallinnus"havaintoja" ja signaaliperusteisia havaintoja - perustithan oikein taas erillisen ketjun sitä varten, huikeaa. ;)

Eihän tässä tarvitse mitään sekoitella. On kaksi asiaa, Tepon tekemä mallinnus, ja Tepon tekemät havainnot.

Esitetty Tepon tekemä mallinnus indikoi että Tepon pitää tehdä havainto Sepon kellon kiivaasta pörräämisestä eteenpäin. Kysyin että missä vaiheessa matkaa Tepon tulisi tehdä tämä havainto.

Ymmärtääkö joku asiaa niin paljon että osaa vastata tuohon viimeiseen?

Miekka on pois tupesta ;)

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Se, joka kiihdyttää, vaihtaa inertiaalia ja joutuu huomioimaan laskuissaan liiketilansa muutoksen - kaikki muu lähtökohtaisesti säilyttää keskinäisen metriikkansa (mitä se onkaan), mutta liiketilaansa muuttava aina huomioi.

Seppo voi laskea pelkän skalaarisen vauhdin perusteella, koska hänen inertiaalinsa on vakaa. Käytännössä Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa ja hänen nopeutensa/vauhtinsa tuona aikana muuttuu Sepon kehyksessäkin, josta Sepon laskuihinkin tulisi vaikutuksia, mutta näinhän se kaksosongelma yleisemmin trivialisoidaan äkkinäisenä kehyksenvaihtona.

Erikoistilanne syntyy esim. silloin, kun Teppo kiertää Seppoa ympyräradalla 0.6 c nopeudella - koitapa miettiä mitä geometriaa se tuottaa kuvaukseen ja entäpä jos kiertävän nopeus lähenee rajatta nopeutta 1 c... Kiertävä havaitsee keskuskappaleen ajan kiirehtivän vilkkaammaksi ja vilkkaammaksi - sitä informaatiovilkkaammaksi mitä suurempi on kiertoradan säde.

Heh. "Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa" - kuulostaa kuin aikaa kiihdytettäisiin. Tarkoitan tietysti, että käytännössä Tepolta ottaa varsin paljon aikaa saada kiihdytettyä liiketila 0.6 c --> -0.6 c, muttei ajatuskokeessa sitä tarvitse niin kompleksisesti huomioida.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eikö Seppo liiku Tepon suhteen kahdessa eri inertiaalikehyksessä?

Ei. Inertiaalisuus ja siten kiihtyvyys ei ole suhteellista.

Ok.

Eli näet että kyseessä on siis Tepon havaitsema luonnon ilmiö joka johtuu hänen kiihdytyksestään?

Seppo ei koe vastaavan luonnonilmiön havaintoa, mutta Teppo tekee havainnon koska kiihdyttää takaisin kohti Seppoa ja näkee Sepon kellon pörräävän nopeasti sen 3.6v.

Näkeekö Teppo liikkuvan kellon nopean käymisen oman kiihdytyksensä aikana vai vasta pitkälle paluumatkan puolella signaaliviiveen takia?

Koitapa nyt sekoitella mallinnus"havaintoja" ja signaaliperusteisia havaintoja - perustithan oikein taas erillisen ketjun sitä varten, huikeaa. ;)

Eihän tässä tarvitse mitään sekoitella. On kaksi asiaa, Tepon tekemä mallinnus, ja Tepon tekemät havainnot.

Esitetty Tepon tekemä mallinnus indikoi että Tepon pitää tehdä havainto Sepon kellon kiivaasta pörräämisestä eteenpäin. Kysyin että missä vaiheessa matkaa Tepon tulisi tehdä tämä havainto.

Ymmärtääkö joku asiaa niin paljon että osaa vastata tuohon viimeiseen?

Jep. Jos Teppo vastaanottaa Sepolta signaalia, siinä koordinaatistonvaihdossa Teppo huomaa, että signaalin kertoma Sepon aika muuttuu vilkkaaksi. Tuolla 2 x 0.6 c nopeudenmuutoksella 3 valovuoden etäisyydellä se tarkoittaa 3.6 vuotta ikääntymistä, joka tulisi signaaliseurannalla kerrytettyä kyllä: 0.5 x 4 + 2 x 4 = 10 (v) - selvitä itse kuinka lasketaan. Postuessaan 3 valovuoden päähän Tepolla kuluu 4 vuotta ja vastaanottamansa signaalin perusteella Sepolla vain 2 vuotta - tulomatkalla signaalia vastaan liikuttaessa Seppo näyttääkin ikääntyvän kaksinkertaista kyytiä Teppoon verrattuna.

Näin kehysmallinnus ja signaalihavaintoennuste poikkeavat toisistaan.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Eusa kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Se, joka kiihdyttää, vaihtaa inertiaalia ja joutuu huomioimaan laskuissaan liiketilansa muutoksen - kaikki muu lähtökohtaisesti säilyttää keskinäisen metriikkansa (mitä se onkaan), mutta liiketilaansa muuttava aina huomioi.

Seppo voi laskea pelkän skalaarisen vauhdin perusteella, koska hänen inertiaalinsa on vakaa. Käytännössä Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa ja hänen nopeutensa/vauhtinsa tuona aikana muuttuu Sepon kehyksessäkin, josta Sepon laskuihinkin tulisi vaikutuksia, mutta näinhän se kaksosongelma yleisemmin trivialisoidaan äkkinäisenä kehyksenvaihtona.

Erikoistilanne syntyy esim. silloin, kun Teppo kiertää Seppoa ympyräradalla 0.6 c nopeudella - koitapa miettiä mitä geometriaa se tuottaa kuvaukseen ja entäpä jos kiertävän nopeus lähenee rajatta nopeutta 1 c... Kiertävä havaitsee keskuskappaleen ajan kiirehtivän vilkkaammaksi ja vilkkaammaksi - sitä informaatiovilkkaammaksi mitä suurempi on kiertoradan säde.

Heh. "Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa" - kuulostaa kuin aikaa kiihdytettäisiin. Tarkoitan tietysti, että käytännössä Tepolta ottaa varsin paljon aikaa saada kiihdytettyä liiketila 0.6 c --> -0.6 c, muttei ajatuskokeessa sitä tarvitse niin kompleksisesti huomioida.

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Hauska ilmaisu toki. Sanotaan vaikka että Teppo käytti kiihdytykseen aikaa viikon verran. Eli matkalla pitäisi olla viikon kestävä hetki jolloin Sepon kello pörrää sen 3.6v tuon kyseisen Tepon viikon aikana.

Logiikka sanoo että paluukiihdytyksen aikana Teppo havainnoi vuosia matkalla ollut valoa Sepon kellosta, eli pitkällä paluumatkan puolella pitää Tepon tehdä tämä viikon mittaisen "Sepon kellon pörräys"-luonnonilmiön havainto.

Ollaanko samalla sivulla?

Miekka on pois tupesta ;)

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Se, joka kiihdyttää, vaihtaa inertiaalia ja joutuu huomioimaan laskuissaan liiketilansa muutoksen - kaikki muu lähtökohtaisesti säilyttää keskinäisen metriikkansa (mitä se onkaan), mutta liiketilaansa muuttava aina huomioi.

Seppo voi laskea pelkän skalaarisen vauhdin perusteella, koska hänen inertiaalinsa on vakaa. Käytännössä Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa ja hänen nopeutensa/vauhtinsa tuona aikana muuttuu Sepon kehyksessäkin, josta Sepon laskuihinkin tulisi vaikutuksia, mutta näinhän se kaksosongelma yleisemmin trivialisoidaan äkkinäisenä kehyksenvaihtona.

Erikoistilanne syntyy esim. silloin, kun Teppo kiertää Seppoa ympyräradalla 0.6 c nopeudella - koitapa miettiä mitä geometriaa se tuottaa kuvaukseen ja entäpä jos kiertävän nopeus lähenee rajatta nopeutta 1 c... Kiertävä havaitsee keskuskappaleen ajan kiirehtivän vilkkaammaksi ja vilkkaammaksi - sitä informaatiovilkkaammaksi mitä suurempi on kiertoradan säde.

Heh. "Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa" - kuulostaa kuin aikaa kiihdytettäisiin. Tarkoitan tietysti, että käytännössä Tepolta ottaa varsin paljon aikaa saada kiihdytettyä liiketila 0.6 c --> -0.6 c, muttei ajatuskokeessa sitä tarvitse niin kompleksisesti huomioida.

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Hauska ilmaisu toki. Sanotaan vaikka että Teppo käytti kiihdytykseen aikaa viikon verran. Eli matkalla pitäisi olla viikon kestävä hetki jolloin Sepon kello pörrää sen 3.6v tuon kyseisen Tepon viikon aikana.

Logiikka sanoo että paluukiihdytyksen aikana Teppo havainnoi vuosia matkalla ollut valoa Sepon kellosta, eli pitkällä paluumatkan puolella pitää Tepon tehdä tämä viikon mittaisen "Sepon kellon pörräys"-luonnonilmiön havainto.

Ollaanko samalla sivulla?

Kellon pörräykseen tulee "velkaa" menomatkalla 3.2-2 = 1.2 (v), joten paluumatkalla pörräystä tarvitaan (3.6+1.2)/(3.6-1.2) = 2-kertaisesti omaan ajankulkuun nähden.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä17413

matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Se, joka kiihdyttää, vaihtaa inertiaalia ja joutuu huomioimaan laskuissaan liiketilansa muutoksen - kaikki muu lähtökohtaisesti säilyttää keskinäisen metriikkansa (mitä se onkaan), mutta liiketilaansa muuttava aina huomioi.

Seppo voi laskea pelkän skalaarisen vauhdin perusteella, koska hänen inertiaalinsa on vakaa. Käytännössä Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa ja hänen nopeutensa/vauhtinsa tuona aikana muuttuu Sepon kehyksessäkin, josta Sepon laskuihinkin tulisi vaikutuksia, mutta näinhän se kaksosongelma yleisemmin trivialisoidaan äkkinäisenä kehyksenvaihtona.

Erikoistilanne syntyy esim. silloin, kun Teppo kiertää Seppoa ympyräradalla 0.6 c nopeudella - koitapa miettiä mitä geometriaa se tuottaa kuvaukseen ja entäpä jos kiertävän nopeus lähenee rajatta nopeutta 1 c... Kiertävä havaitsee keskuskappaleen ajan kiirehtivän vilkkaammaksi ja vilkkaammaksi - sitä informaatiovilkkaammaksi mitä suurempi on kiertoradan säde.

Heh. "Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa" - kuulostaa kuin aikaa kiihdytettäisiin. Tarkoitan tietysti, että käytännössä Tepolta ottaa varsin paljon aikaa saada kiihdytettyä liiketila 0.6 c --> -0.6 c, muttei ajatuskokeessa sitä tarvitse niin kompleksisesti huomioida.

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Hauska ilmaisu toki. Sanotaan vaikka että Teppo käytti kiihdytykseen aikaa viikon verran. Eli matkalla pitäisi olla viikon kestävä hetki jolloin Sepon kello pörrää sen 3.6v tuon kyseisen Tepon viikon aikana.

Logiikka sanoo että paluukiihdytyksen aikana Teppo havainnoi vuosia matkalla ollut valoa Sepon kellosta, eli pitkällä paluumatkan puolella pitää Tepon tehdä tämä viikon mittaisen "Sepon kellon pörräys"-luonnonilmiön havainto.

Ollaanko samalla sivulla?

Kellon pörräykseen tulee "velkaa" menomatkalla 3.2-2 = 1.2 (v), joten paluumatkalla pörräystä tarvitaan (3.6+1.2)/(3.6-1.2) = 2-kertaisesti omaan ajankulkuun nähden.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32694

matalaprofiili kirjoitti:
Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Hauska ilmaisu toki. Sanotaan vaikka että Teppo käytti kiihdytykseen aikaa viikon verran. Eli matkalla pitäisi olla viikon kestävä hetki jolloin Sepon kello pörrää sen 3.6v tuon kyseisen Tepon viikon aikana.

Noin se minun käsittäkseni toimii. En ole kuitenkaan mikään suhteelisuusteorian asiantuntija enkä ole varmistanut asiaa laskemalla kunnolla.

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Kaksosparadoksia lähtee tieteen mittareilla testaamaan kaksoset Seppo ja Teppo. Arpaonni osuu Tepon kohdalle kiihdyttää kotoa matkalle nopeudella 0.6c ja kääntyä 3.0:n valovuoden (Sepon mittaama) takaisin matkaamaan kotia kohti samalla 0.6c nopeudella. Kotona huomataan että Sepon kello on raksuttanut 10.0 vuotta eteenpäin ja Tepon kello 8.0 vuotta.

Matkan aikana molemmat mallintavat suhteellisuusteorian mukaisesti mitä toisen kello näyttää suhteessa kuljettuun matkaan. Seppo mallinsi seuraavasti:
Lähdössä Tepon kello nollattiin ja etäisyys oli 0.
Menomatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 1.5 valovuotta ja näyttää 2.0 vuotta.
Kääntöpaikalle saapuessaan Tepon kello on liikkunut 3.0 valovuotta ja näyttää 4.0 vuotta.
Paluumatkan puolessa välissä Tepon kello on liikkunut 4.5 valovuotta ja näyttää 6.0 vuotta.
Kotiin saapuessa Tepon kellon on liikkunut 6.0 valovuotta ja näyttää 8.0 vuotta.

Seppo huutaa "Heureka! Sain mallinnettua Tepon kellonajan kauniina lineaarisena matkan funktiona."

Tepon tehtävä oli koittaa samaa mallinnusta hänen suhteen liikkuvasta Sepon kellosta joka myös nollattiin juuri ennen matkan alkua.

Mitä ja miten Teppo saa mallinnettua jotta tulos on EST:n mukainen? :P


Matkan puoliväliin Teppo mallintaa samoin kuin Seppokin eli saa Sepon kellon näyttämäksi 0.8x4 = 3.2 (v). Sitten suunnanmuutoksen aiheuttama koordinaatistovaihto tuottaa ikääntymislisää paikallaan pysyvälle Sepolle etäisyysperusteisesti 0.6x[2x3] = 3.6 (v). Paluumatkalla taas Teppo mallintaa Sepon kellon käyvän hitaammin 0.8x4 = 3.2 (v).

Kun Teppo laskee yhteen Sepolle mallintamansa ikääntymiset, saa hän 3.2+3.6+3.2 = 10 (v).

Eli näet että koordinaatiston vaihto täytyy huomioida Tepon laskuissa, mutta ei Sepon laskuissa?

Se, joka kiihdyttää, vaihtaa inertiaalia ja joutuu huomioimaan laskuissaan liiketilansa muutoksen - kaikki muu lähtökohtaisesti säilyttää keskinäisen metriikkansa (mitä se onkaan), mutta liiketilaansa muuttava aina huomioi.

Seppo voi laskea pelkän skalaarisen vauhdin perusteella, koska hänen inertiaalinsa on vakaa. Käytännössä Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa ja hänen nopeutensa/vauhtinsa tuona aikana muuttuu Sepon kehyksessäkin, josta Sepon laskuihinkin tulisi vaikutuksia, mutta näinhän se kaksosongelma yleisemmin trivialisoidaan äkkinäisenä kehyksenvaihtona.

Erikoistilanne syntyy esim. silloin, kun Teppo kiertää Seppoa ympyräradalla 0.6 c nopeudella - koitapa miettiä mitä geometriaa se tuottaa kuvaukseen ja entäpä jos kiertävän nopeus lähenee rajatta nopeutta 1 c... Kiertävä havaitsee keskuskappaleen ajan kiirehtivän vilkkaammaksi ja vilkkaammaksi - sitä informaatiovilkkaammaksi mitä suurempi on kiertoradan säde.

Heh. "Teppo joutuu kiihdyttämään oman aikansa" - kuulostaa kuin aikaa kiihdytettäisiin. Tarkoitan tietysti, että käytännössä Tepolta ottaa varsin paljon aikaa saada kiihdytettyä liiketila 0.6 c --> -0.6 c, muttei ajatuskokeessa sitä tarvitse niin kompleksisesti huomioida.

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Hauska ilmaisu toki. Sanotaan vaikka että Teppo käytti kiihdytykseen aikaa viikon verran. Eli matkalla pitäisi olla viikon kestävä hetki jolloin Sepon kello pörrää sen 3.6v tuon kyseisen Tepon viikon aikana.

Logiikka sanoo että paluukiihdytyksen aikana Teppo havainnoi vuosia matkalla ollut valoa Sepon kellosta, eli pitkällä paluumatkan puolella pitää Tepon tehdä tämä viikon mittaisen "Sepon kellon pörräys"-luonnonilmiön havainto.

Ollaanko samalla sivulla?

Kellon pörräykseen tulee "velkaa" menomatkalla 3.2-2 = 1.2 (v), joten paluumatkalla pörräystä tarvitaan (3.6+1.2)/(3.6-1.2) = 2-kertaisesti omaan ajankulkuun nähden.

Tämä liittyy ilmeisesti siihen kun menomatkalla Teppo visuaalisesti havainnoi valon kulkeman matkan kasvaessa Sepon kellon kulkevan hitaasti ja paluumatkalla valon kulkeman matkan kutistuessa Tepon näkemä Sepon kello näyttää tikittävän kaksi kertaa yhtä nopeasti kuin menomatkalla.

Pitäisikö Tepon paluumatkalla tasaisessa 0.6c nopeudessa havainnoida siis puolikkaan viikon aikana tuo Tepon kellon hurja 3.6v eteenpäin pörräys?

Miekka on pois tupesta ;)

matalaprofiili
Seuraa 
Viestejä800

Hmm... Näen tuossa esitetyssä ajattelumallissa ainakin yhden ongelman. Ehkäpä joku oikeasti ymmärtävä osaa asian ratkaista:

Teppo havainnoi matkalla relativistisen luonnonilmiön "Sepon kellon +3.6v Pörräys". Kyseisen havainnon visuaalinen tapahtuminen on ilmeisesti paluumatkan aikana, mutta ehkä joku saattaisi yrittää loogisesti asettaa havainnon tekemistä myös Tepon kiihdytyksen ajalle. Pidän itse kiihdytyksen aikaista pörräyksen havainnointia mahdottomana koska tuona aikana havaitut fotonit ovat matkanneet vuosia Sepon kellosta, joten niiden kantama informaatio on "lukossa" (voin toki olla missanut tässä jotain(?)). 

Jos oletetaan että paluumatkalla Teppo siis 0.6c nopeudessa 3.5 päivän aikana havainnoi Sepon kellon nopeasti pörräävän 3.6 vuotta eteenpäin, tämän tapahtuessa Tepon ja Sepon välinen etäisyys kutistuu 2.1 valopäivän verran.

Sanotaan että Pörräyksen havainnon alkaessa Tepon ohittaa Sepon suhteen levossa oleva Maija. Maija tekee hetkellisesti Tepon kanssa jaetun havainnon Sepon kellosta emittoituneesta valosta joka näyttää lukemaa X.

Vastaavasti Pörräyksen havainnon loppuessa Tepon ohittaa Sepon suhteen levossa oleva Taija. Taija tekee hetkellisesti Tepon kanssa jaetun havainnon Sepon kellosta emittoituneest valosta joka näyttää lukemaa X+3.6v.

Eikös tämä tarkoita, että relativistinen Pörräys-ilmiö täytyy myös havaita Sepon kehyksessä? Vai löytyykö jokin toinen logiikka?

Miekka on pois tupesta ;)

JPI
Seuraa 
Viestejä28039

Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Hauska ilmaisu toki. Sanotaan vaikka että Teppo käytti kiihdytykseen aikaa viikon verran. Eli matkalla pitäisi olla viikon kestävä hetki jolloin Sepon kello pörrää sen 3.6v tuon kyseisen Tepon viikon aikana.

Noin se minun käsittäkseni toimii. En ole kuitenkaan mikään suhteelisuusteorian asiantuntija enkä ole varmistanut asiaa laskemalla kunnolla.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Tuollainen päätelmähän perustuu nimittäin siihen, että huomaamatta pidetään maassa olevaa kelloa sinä "oikeana" kellona, jonka käyntiin sitä liikkuvan kellon käyntiä verrataan ja jättämällä huomoitta se miten se vartailu todellisuudessa tehtäisiin (signaaleilla).
Kaksoisparadoksissa voidaan se paluumatkaan tarvittavan kiihtyvyyden osuus (siis siihen kulunut aika) jättää kokonaan pois (hyvä kello ei edistä eikä jätätä vaikka sitä kiihdytetään) ja tarkastella vain vakionopeudella tapahtuvaa edestakaista matkaa.
Se mikä ratkaisee kuluneen ajan siirryttäessä esim. tapahtumasta (0 vuotta, maassa) tapahtumaan (20v, maassa) on valitun reitin nelipituus. Tuo reitti maassa olijalle on paikallaan jököttämistä ja Alfa Centauriin matkaajalle matka Alfa Centauriin ja takaisin.
Jos halutaan selvittää miten aikaero kaksoisveljesten välillä kehittyy kummankin mielestä, niin kaipa sitäkin voi laskeskella jos haluaa.

3³+4³+5³=6³

jartsa2
Seuraa 
Viestejä7

matalaprofiili kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
matalaprofiili kirjoitti:
Eikö Seppo liiku Tepon suhteen kahdessa eri inertiaalikehyksessä?

Ei. Inertiaalisuus ja siten kiihtyvyys ei ole suhteellista.

Ok.

Eli näet että kyseessä on siis Tepon havaitsema luonnon ilmiö joka johtuu hänen kiihdytyksestään?

Seppo ei koe vastaavan luonnonilmiön havaintoa, mutta Teppo tekee havainnon koska kiihdyttää takaisin kohti Seppoa ja näkee Sepon kellon pörräävän nopeasti sen 3.6v.

Näkeekö Teppo liikkuvan kellon nopean käymisen oman kiihdytyksensä aikana vai vasta pitkälle paluumatkan puolella signaaliviiveen takia?

Myöhemmin.

Kyseinen  nopean käymisen vaihe  näyttaa Teposta normaalilta, johtuen siitä miten valo etenee. Kuten tiedämme, kellojen käymisellä ja valon etenemisellä on yhteys.

Siis ihan simppeli yhteys. Nopea kello, nopea signaali.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat