Sivut

Kommentit (1389)

JPI
Seuraa 
Viestejä28591

Tauko kirjoitti:
H.O.H: "Toivottavasti havaitsija joka on liikunut liki valonnopeutta tulee tanne kertomaan havainnoistaan"

- riittääkö myoni, tai hiukkaskiihdyttimen hiukkaset?


Veikkaanpa ettei riittäisi. Sen avaruusmatkailijan ilmestyminenkin luultavasti vain nostattaisi kiukkua entisestään. 😂

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
H.O.H
Seuraa 
Viestejä2534

Tauko kirjoitti:
H.O.H: "Toivottavasti havaitsija joka on liikunut liki valonnopeutta tulee tanne kertomaan havainnoistaan"

- riittääkö myoni, tai hiukkaskiihdyttimen hiukkaset?

Ei  riita.  Ovat  kovin  huonoja  tarinankertojia.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2534

JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
H.O.H: "Toivottavasti havaitsija joka on liikunut liki valonnopeutta tulee tanne kertomaan havainnoistaan"

- riittääkö myoni, tai hiukkaskiihdyttimen hiukkaset?


Veikkaanpa ettei riittäisi. Sen avaruusmatkailijan ilmestyminenkin luultavasti vain nostattaisi kiukkua entisestään. 😂

Maksaako  TIEDE  LEHTI  hyvat  ylityokorvauksest  kun  joudut    hommiin  nain  keskella  yota.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2534

Eusa kirjoitti:
Jospa siinä junanvaunun katossa onkin luodinmentävä reikä ja luoti osuu asemakatoksen sisäkattoon - millä nopeudella se siihen uppoaa?

Eusa  sentaan  tajuaa  ettei  luoti  voi  osua  junan  kattoon  ja  asemalaiturin  sisakattoon  samalla  nopeudella.

Saali  etta  vaikenee.

JPI
Seuraa 
Viestejä28591

H.O.H kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
H.O.H: "Toivottavasti havaitsija joka on liikunut liki valonnopeutta tulee tanne kertomaan havainnoistaan"

- riittääkö myoni, tai hiukkaskiihdyttimen hiukkaset?


Veikkaanpa ettei riittäisi. Sen avaruusmatkailijan ilmestyminenkin luultavasti vain nostattaisi kiukkua entisestään. 😂

Maksaako  TIEDE  LEHTI  hyvat  ylityokorvauksest  kun  joudut    hommiin  nain  keskella  yota.


Ja itsekkös tuon päivällä kirjoitit?
Mutta joo, kyllä ne hyvin maksaa, mutta kaikki menee illupapille, joka käyttää rahat aivopesuun ja muutenkin Einstein-kirkon hyväksi.

3³+4³+5³=6³

Tauko
Seuraa 
Viestejä868

H.O.H: "Maksaako TIEDE LEHTI hyvat ylityokorvauksest kun joudut hommiin nain keskella yötä"

- H.O.H, nyt sulla lipeää tarina sivuraiteille. Melkein olit jo siinä oikean problematiikan tuntumassa. Toivottavasti palaat sinne.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2534

Tauko kirjoitti:
H.O.H: "Eusa sentaan tajuaa ettei luoti voi osua junan kattoon ja asemalaiturin sisakattoon samalla nopeudella."

- kuka sitä ei tajua?

Lisakseni  vain  Eusa  tajuaa.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2534

Tauko kirjoitti:
H.O.H: "Eusa sentaan tajuaa ettei luoti voi osua junan kattoon ja asemalaiturin sisakattoon samalla nopeudella."

- kuka sitä ei tajua?

Jos  itse  nakisit  radanvarren  havaitsijana  luodin  osuvan  laiturin  sisakattoon  710 m,s  nopeudella  niin  et  sen  jalkeen,  jos  olet  jarjissasi,  voi  ruveta  vaittamaan  etta  jos  katossa  ei  ole  luodinmentavaa  reikaa  niin  luoti  osuu nyt  myos  kattoon  710  metrin  sekuntinopeudella.

Goswell
Seuraa 
Viestejä13916

Eusa kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Mikä ihme siellä vakioisi valonnopeuden...

Mikä ihme siellä vakioi, että 2^2=4?

Miten on, jos vedät mittanauhalla oven leveyttä ja se vasemman reunan lähteestä laskien oikeaan reunaan kattaa kaikki cm-lukemat 0...82 cm:iin, niin eihän se voi mitenkään tarkoittaa, että lätkäistäessä mittakohta 82 cm oven oikeaan reunaan, lukemat 82...0 cm yltäisivät aina tasan vasempaan reunaan, hä?

Sehän riippuu aivan missä kulmassa mittanauha asetetaan. 90 asteen kulmassahan mittakohta 82cm osuu molempiin reunoihin, kun tiiraa...

No, Gossun logiikalla valonnopeus ei määritä mittoja vaan jumalainen ei-mikään-tausta, jossa ei ole ainuttakaan kiintopistettä.

Fysiikassa valonnopeus vakioi paikallisen universaalin mittataustan eikä päinvastoin.

Kun sytytät etäisyyslaserin, pulssi lähtee siitä laserista ja liikkuu 100% varmasti sen laserin suhteen c:tä, tyhjiössä. tausta jota ei ole ei vaikuta siihen nopeuteen yhtään mitään.

Missä tahansa tasaisessa nopeudessa se toimii juuri niin kuin sen pitääkin toimia ja saat oikean tuloksen etäisyydestä, tämä todistaa kiistatta että mitään tausta avaruutta jossa valo etenee, siis eetteriä ei ole olemassa.

. Missä tahansa tasaisessa nopeudessa tuo toimii, mutta jos mittaat vinoon tulos ei tietenkään vastaa oven leveyttä. Fysiikasta on näköjään tullut mielipuolten pelikenttä, terve järki on unohtunut jonnekin, suu kiinni ja laske pitää muuttaa muotoon suu kiinni ja typerehdi..

Minun mielestä noin.

Nature
Seuraa 
Viestejä9738

Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Kyse on siitä että avaruudessa vuorovaikutus voi edetä vain c:llä (ilmenee toistensa suhteen lepotilassa olevien sm-vuorovaikutusnopeutena). Nyt jos toinen tekee matkan tässä yhteisessä avaruudessa, jossa tuo c rajoitus vallitsee niin sen matkaajan osalta (joka on kiihdytellyt matkan tehdäkseen) kello käy (tuosta c rajoituksesta johtuen) oikeasti hitaammin kuin sillä joka on jääny paikoilleen.

Ei pidä kuitenkaan kuvitella että tämä edellyttäisi jotain absoluuttista koordinaatistoa, se on paha erehdys samoin kuin se että vaihtoehtoisesti kuvittelee sen valon etenevän aina nopeudella c suhteessa lähteeseen.

Ilmiö ei siis ole globaali, mutta se on referenssikoordinaatistosidonnainen. Referenssikoordinaatistoa on pidettävä lepäävänä järjestelmänä, vaikka se olisikin tasaisessa liikkeessä johonkin toiseen järjestelmään nähden. Todellisella liikkeellä tuohon lepäävään järjestelmään nähden on havaittavissa todellinen aikamuutos, suhteellisen liikkeen osalta saadaan arvioitua vain suhteellinen aikamuutos.

Mikä ihme siellä vakioisi valonnopeuden jos ei universaalitausta, tuo koe osoittaa että taustaa ei ole eikä siten kaikensuhteen c:tä. Se todellinen aika-avaruus on illuusio juurikijn valonnopeuden vakioduuden takia, lähteensuhteen.

Tausta-avaruuden ominaisuudet aiheuttavat sen että sm-vuorovaikutukset etenevät sekä kappaleen ulkopuolella että sen sisällä noiden ominaisuuksien (permeabiliteetti ja permittiivisyys) ehdolla. Toki kappaleen sisällä on vuorovaikutusten osalta noille ominaisuuksiee eri arvo kuin tyhjiössä, mutta voidaan ajatella että samanlaisille havatsijoille ne ovat kuitenkin perskohtaisesti samanlaiset.

Tuosta seuraa, ilman absoluuttista taustaakin, että liiikkuvan havaitsijan sisäiset vuorovaikutukset etenevät suhteellisesti hitaammin kuin paikallaan olevan, johtuen siitä että kun se ominaisuuksien määrittämä vuorovaikutusnopeus on sama jolloin liikkujan vuorovaikutuksiin tulee suhteellista viivettä paikallaan olevaan havaitsijaan nähden.

Siksi matkan tehneen liikkujan kello käy hitaammin, kuin lepoon jääneen. Pelkän suhteellisen liikkeen nojalla voidaan vain olettaa toisen kellon käyneen hitaammin. Tarvitaan todellinen matkaero, jotta voidaan sanoa kumpiko todella hidastui. Lepoon jääneen kordinaatisto on siis erityisasemassa tuon suhteutuksen kannalta, vaikka mitään absoluuttista koordinaatistoa ei ole (tai olisikaan) olemassa.

Ei voi määritellä kumpi liikkuu koska molemmat liikkuu.  Nopeus ei voi vaikuttaa aikaan ja aika nyt varmasti ei vaikuta nopeuteen, paitsi ensimmäinen  tietysti siten että nopeampi on perillä aikaisemmin kuin hitaampi.

Funtsaa noita koehimmeleitä, liikkuuko niissä pulssi saman ajan systeemeissä, 100% varmasti liikkuu.

Systeemit kuitenkin liikkuu toistensa suhteen, systeemit säilyttää  myös muotonsa koska kiihtyvyyttä ei ole, kaikissa kuluu sama aika laserista peiliin ja takaisin, valo ei voi millään ilveellä liikkua taustan suhteen samalla nopeudella, se on 100% varmasti mahdotonta koska silloin aika ei olisi sama  koehimmeleissä.

Ziizuz sentään.

Pelkästään suhteellisen liikeen osalta ei voikaan sanoa kumpi liikkuu ts. muutokset ovat ajateltavissa suhteellisina. Siinä tapauksessa voi sanoa kun tiedetään kumpi on liiketilojen muutosten myötä sen matkan tehnyt. Puolisosi istuu pöydässä ja sinä käyt jääkaapilla, sinä teit matkan eli ne vaikutukset ovat todellisia sinun osallasi (eivät enää suhteellisia). Jos nyt jotain haluaa kritisoida, niin voi tietysti kysyä miksi niitä suhteellisia muutoksia edes huomioidaan, kun ei niillä ole mitään käytännön merkitystä.

Nature
Seuraa 
Viestejä9738

Kaksi putkea jotka mahtuvat juuri sisäkkäin lähestyvät toisiaan 0,8 c nopeudella. Isomman putken toinen pää on tukossa ja toisessa päässä automaattisesti sulkeutuva säppi. Halkaisijaltaan pienempi putki sujahtaa  säpin puoleisesta päästä isomman sisään ja pysäyttää vauhtinsa. Sisemmän putken palatessa alkuperäiseen miittaansa se rikkoo sulkeutuneen säpin.

Jos tilannetta tarkastellaan toisinpäin niin säppi ei voi rikkoutua koska se ei koskaan sulkeudu.

Koordinaatistoja voi muutella tietysti miten vaan mutta sillä on seurauksensa jos toisen koordinaatiston mittasuhteet ovat sellaiset että eim. kymmenen mitrayksikköä vastaa toisen koordinaatiston yhtä mittayksikköä.

Kun tuo pituuskontraktio korvataan sitä vastaavalla suhteellisten nopeuksien muutoksella niin  tuollaista teoreettista ongelmaa ei pääse syntymään, koska nopeus on vain lukema ilman sen kummempaa konkreettista vastinetta. 

JPI
Seuraa 
Viestejä28591

Goswell kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Mikä ihme siellä vakioisi valonnopeuden...

Mikä ihme siellä vakioi, että 2^2=4?

Miten on, jos vedät mittanauhalla oven leveyttä ja se vasemman reunan lähteestä laskien oikeaan reunaan kattaa kaikki cm-lukemat 0...82 cm:iin, niin eihän se voi mitenkään tarkoittaa, että lätkäistäessä mittakohta 82 cm oven oikeaan reunaan, lukemat 82...0 cm yltäisivät aina tasan vasempaan reunaan, hä?

Sehän riippuu aivan missä kulmassa mittanauha asetetaan. 90 asteen kulmassahan mittakohta 82cm osuu molempiin reunoihin, kun tiiraa...

No, Gossun logiikalla valonnopeus ei määritä mittoja vaan jumalainen ei-mikään-tausta, jossa ei ole ainuttakaan kiintopistettä.

Fysiikassa valonnopeus vakioi paikallisen universaalin mittataustan eikä päinvastoin.

Kun sytytät etäisyyslaserin, pulssi lähtee siitä laserista ja liikkuu 100% varmasti sen laserin suhteen c:tä, tyhjiössä. tausta jota ei ole ei vaikuta siihen nopeuteen yhtään mitään.

Missä tahansa tasaisessa nopeudessa se toimii juuri niin kuin sen pitääkin toimia ja saat oikean tuloksen etäisyydestä, tämä todistaa kiistatta että mitään tausta avaruutta jossa valo etenee, siis eetteriä ei ole olemassa.

. Missä tahansa tasaisessa nopeudessa tuo toimii, mutta jos mittaat vinoon tulos ei tietenkään vastaa oven leveyttä. Fysiikasta on näköjään tullut mielipuolten pelikenttä, terve järki on unohtunut jonnekin, suu kiinni ja laske pitää muuttaa muotoon suu kiinni ja typerehdi..

Ensinnäkin, Eusan juttuja nyt ei kukaan kovin vakavasti ota, paitsi milloin malttaa jättää omien kuvitteellisten "teorioidensa" mainostamisen kokonaan pois viesteistään.

Terve järki ja laskeminen tietenkin pitää Gossufysiikassa jättää pois ja korvata käsienheiluttelulla, olkiukkojen kehittelyllä ja paskanjauhannalla. 😂

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä28591

Nature kirjoitti:
Kaksi putkea jotka mahtuvat juuri sisäkkäin lähestyvät toisiaan 0,8 c nopeudella. Isomman putken toinen pää on tukossa ja toisessa päässä automaattisesti sulkeutuva säppi. Halkaisijaltaan pienempi putki sujahtaa  säpin puoleisesta päästä isomman sisään ja pysäyttää vauhtinsa. Sisemmän putken palatessa alkuperäiseen miittaansa se rikkoo sulkeutuneen säpin.

Jos tilannetta tarkastellaan toisinpäin niin säppi ei voi rikkoutua koska se ei koskaan sulkeudu.

Koordinaatistoja voi muutella tietysti miten vaan mutta sillä on seurauksensa jos toisen koordinaatiston mittasuhteet ovat sellaiset että eim. kymmenen mitrayksikköä vastaa toisen koordinaatiston yhtä mittayksikköä.

Kun tuo pituuskontraktio korvataan sitä vastaavalla suhteellisten nopeuksien muutoksella niin  tuollaista teoreettista ongelmaa ei pääse syntymään, koska nopeus on vain lukema ilman sen kummempaa konkreettista vastinetta. 

Joo, kyllä esim. tiiliskivi on paljon konkreettisempi kuin nopeus, jolla se varpaille tipahtaa.

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä9738

JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Kaksi putkea jotka mahtuvat juuri sisäkkäin lähestyvät toisiaan 0,8 c nopeudella. Isomman putken toinen pää on tukossa ja toisessa päässä automaattisesti sulkeutuva säppi. Halkaisijaltaan pienempi putki sujahtaa  säpin puoleisesta päästä isomman sisään ja pysäyttää vauhtinsa. Sisemmän putken palatessa alkuperäiseen miittaansa se rikkoo sulkeutuneen säpin.

Jos tilannetta tarkastellaan toisinpäin niin säppi ei voi rikkoutua koska se ei koskaan sulkeudu.

Koordinaatistoja voi muutella tietysti miten vaan mutta sillä on seurauksensa jos toisen koordinaatiston mittasuhteet ovat sellaiset että eim. kymmenen mitrayksikköä vastaa toisen koordinaatiston yhtä mittayksikköä.

Kun tuo pituuskontraktio korvataan sitä vastaavalla suhteellisten nopeuksien muutoksella niin  tuollaista teoreettista ongelmaa ei pääse syntymään, koska nopeus on vain lukema ilman sen kummempaa konkreettista vastinetta. 

Joo, kyllä esim. tiiliskivi on paljon konkreettisempi kuin nopeus, jolla se varpaille tipahtaa.

Hyvä kun myönsit, onko koemusta?

Nature
Seuraa 
Viestejä9738

JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Kaksi putkea jotka mahtuvat juuri sisäkkäin lähestyvät toisiaan 0,8 c nopeudella. Isomman putken toinen pää on tukossa ja toisessa päässä automaattisesti sulkeutuva säppi. Halkaisijaltaan pienempi putki sujahtaa  säpin puoleisesta päästä isomman sisään ja pysäyttää vauhtinsa. Sisemmän putken palatessa alkuperäiseen miittaansa se rikkoo sulkeutuneen säpin.

Jos tilannetta tarkastellaan toisinpäin niin säppi ei voi rikkoutua koska se ei koskaan sulkeudu.

Koordinaatistoja voi muutella tietysti miten vaan mutta sillä on seurauksensa jos toisen koordinaatiston mittasuhteet ovat sellaiset että eim. kymmenen mitrayksikköä vastaa toisen koordinaatiston yhtä mittayksikköä.

Kun tuo pituuskontraktio korvataan sitä vastaavalla suhteellisten nopeuksien muutoksella niin  tuollaista teoreettista ongelmaa ei pääse syntymään, koska nopeus on vain lukema ilman sen kummempaa konkreettista vastinetta. 

Joo, kyllä esim. tiiliskivi on paljon konkreettisempi kuin nopeus, jolla se varpaille tipahtaa.

Hyvä kun myönsit, onko kokemusta?

JPI
Seuraa 
Viestejä28591

Nature kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Kaksi putkea jotka mahtuvat juuri sisäkkäin lähestyvät toisiaan 0,8 c nopeudella. Isomman putken toinen pää on tukossa ja toisessa päässä automaattisesti sulkeutuva säppi. Halkaisijaltaan pienempi putki sujahtaa  säpin puoleisesta päästä isomman sisään ja pysäyttää vauhtinsa. Sisemmän putken palatessa alkuperäiseen miittaansa se rikkoo sulkeutuneen säpin.

Jos tilannetta tarkastellaan toisinpäin niin säppi ei voi rikkoutua koska se ei koskaan sulkeudu.

Koordinaatistoja voi muutella tietysti miten vaan mutta sillä on seurauksensa jos toisen koordinaatiston mittasuhteet ovat sellaiset että eim. kymmenen mitrayksikköä vastaa toisen koordinaatiston yhtä mittayksikköä.

Kun tuo pituuskontraktio korvataan sitä vastaavalla suhteellisten nopeuksien muutoksella niin  tuollaista teoreettista ongelmaa ei pääse syntymään, koska nopeus on vain lukema ilman sen kummempaa konkreettista vastinetta. 

Joo, kyllä esim. tiiliskivi on paljon konkreettisempi kuin nopeus, jolla se varpaille tipahtaa.

Hyvä kun myönsit, onko kokemusta?


Ei.
Myönnätkös sinä, että tiiliskivi ei varpaissa satu ellei se niihin nopeudella törmää? :-)

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä9738

JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Kaksi putkea jotka mahtuvat juuri sisäkkäin lähestyvät toisiaan 0,8 c nopeudella. Isomman putken toinen pää on tukossa ja toisessa päässä automaattisesti sulkeutuva säppi. Halkaisijaltaan pienempi putki sujahtaa  säpin puoleisesta päästä isomman sisään ja pysäyttää vauhtinsa. Sisemmän putken palatessa alkuperäiseen miittaansa se rikkoo sulkeutuneen säpin.

Jos tilannetta tarkastellaan toisinpäin niin säppi ei voi rikkoutua koska se ei koskaan sulkeudu.

Koordinaatistoja voi muutella tietysti miten vaan mutta sillä on seurauksensa jos toisen koordinaatiston mittasuhteet ovat sellaiset että eim. kymmenen mitrayksikköä vastaa toisen koordinaatiston yhtä mittayksikköä.

Kun tuo pituuskontraktio korvataan sitä vastaavalla suhteellisten nopeuksien muutoksella niin  tuollaista teoreettista ongelmaa ei pääse syntymään, koska nopeus on vain lukema ilman sen kummempaa konkreettista vastinetta. 

Joo, kyllä esim. tiiliskivi on paljon konkreettisempi kuin nopeus, jolla se varpaille tipahtaa.

Hyvä kun myönsit, onko kokemusta?


Ei.
Myönnätkös sinä, että tiiliskivi ei varpaissa satu ellei se niihin nopeudella törmää? :-)

En myönnä, riittävän voimakas graviaatio riittää jos varpaat jää tuen ja tiiliskiven väliin. Nopeus tuottaa kyllä lisää tuskaa. Tiiliskivestä minulla ei tosin ole kokemusta, mutta pudonneesta klapista on.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat