Sivut

Kommentit (1972)

Nature
Seuraa 
Viestejä9820

NytRiitti kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

varoitus , Feynmanin QED voi järkyttää omilla aivoillaan ajattelevia, mutta Feynman taisikin sanoa että jos ei järkyty, ei ymmärtänyt yhtään.

Mikä siinä pitäisi järkyttää, hiukkasmaisuus liittyy aineen ja säteilyn hiukkasmaiseen (kvantittuneeseen) vuorovaikutukseen. Ei se mitenkään poissulje edellä esittämääni.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14124

Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NotYet
Seuraa 
Viestejä4067

Nature kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

varoitus , Feynmanin QED voi järkyttää omilla aivoillaan ajattelevia, mutta Feynman taisikin sanoa että jos ei järkyty, ei ymmärtänyt yhtään.

Mikä siinä pitäisi järkyttää, hiukkasmaisuus liittyy aineen ja säteilyn hiukkasmaiseen (kvantittuneeseen) vuorovaikutukseen. Ei se mitenkään poissulje edellä esittämääni.

Juuri tätä Feynman luultavasti tarkoitti.

Nature
Seuraa 
Viestejä9820

Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Nopeuksien kanssa pitää olla hieman varovainen niitä juistessaan koska (liikkeen) nopeus on suureena laskennallinen matkan ja ajan suhde. Valo jatkaa tietysti liikettään (läpäisyn jälkeen) kyseisen ympäristön mukaisilla ehdoilla. Mikä sen nopeus on riippuu mm. havaitsijan mittaamasta ajasta. Jos mittaaja toimii samassa ympäristössä missä valo etenee niin hän mittaa sen nopeudeksi c. Tämä siitä riippumatta onko asiaan perehtynyt opiskelun tylsistyttämä tai ei.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14124

Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Nopeuksien kanssa pitää olla hieman varovainen niitä juistessaan koska (liikkeen) nopeus on suureena laskennallinen matkan ja ajan suhde. Valo jatkaa tietysti liikettään (läpäisyn jälkeen) kyseisen ympäristön mukaisilla ehdoilla. Mikä sen nopeus on riippuu mm. havaitsijan mittaamasta ajasta. Jos mittaaja toimii samassa ympäristössä missä valo etenee niin hän mittaa sen nopeudeksi c. Tämä siitä riippumatta onko asiaan perehtynyt opiskelun tylsistyttämä tai ei.

Antaa mitata vaan, fotonit liikkuu nopeudella c lähteensuhteen joka tapauksessa, päivän selvä..

Kuinka lähde NÄYTTÄÄ käyttäytyvän havaitsijan suhteen, eli missä se NÄYTTÄÄ olevan ja missä se on oikeasti.

Kuinka mittaus tapahtuu, tapoja on monia.

Väliaine / kenttiä vai ei väliainetta/kenttiä.

Kaikki vaikuttaa.

Em koe tyhjiössä tai väliaineessa antaa ihan eri tulokset. Väliaineessa toimii kaikensuhteen c ihan hyvin, lähde ei vaikuta valonnopeuteen koska väliane on se jossa valo voi liikkua vain yhdessä nopeudella, mutta entäpä tyhjiössä jossa tuota rajoitinta ei ole. On typerää väittää että valo jarruuntuisi havaitsijan takia jos kerran sen nopeus on muuten c koelaitteen suhteen mitä se on varmasti.

Minun mielestä noin.

Nature
Seuraa 
Viestejä9820

Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Nopeuksien kanssa pitää olla hieman varovainen niitä juistessaan koska (liikkeen) nopeus on suureena laskennallinen matkan ja ajan suhde. Valo jatkaa tietysti liikettään (läpäisyn jälkeen) kyseisen ympäristön mukaisilla ehdoilla. Mikä sen nopeus on riippuu mm. havaitsijan mittaamasta ajasta. Jos mittaaja toimii samassa ympäristössä missä valo etenee niin hän mittaa sen nopeudeksi c. Tämä siitä riippumatta onko asiaan perehtynyt opiskelun tylsistyttämä tai ei.

Antaa mitata vaan, fotonit liikkuu nopeudella c lähteensuhteen joka tapauksessa, päivän selvä..

Kuinka lähde NÄYTTÄÄ käyttäytyvän havaitsijan suhteen, eli missä se NÄYTTÄÄ olevan ja missä se on oikeasti.

Kuinka mittaus tapahtuu, tapoja on monia.

Väliaine / kenttiä vai ei väliainetta/kenttiä.

Kaikki vaikuttaa.

Em koe tyhjiössä tai väliaineessa antaa ihan eri tulokset. Väliaineessa toimii kaikensuhteen c ihan hyvin, lähde ei vaikuta valonnopeuteen koska väliane on se jossa valo voi liikkua vain yhdessä nopeudella, mutta entäpä tyhjiössä jossa tuota rajoitinta ei ole. On typerää väittää että valo jarruuntuisi havaitsijan takia jos kerran sen nopeus on muuten c koelaitteen suhteen mitä se on varmasti.

On sillä jokin rajoite, se on sitten toinen asia mihin se on sidonnainen. Jonkin suhteen se valon nopeus on paikallisesti tyhjiössä vakio, mutta minkä suhteen ja millä perusteella, niin siitä en menisi takuuseen.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14124

Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Nopeuksien kanssa pitää olla hieman varovainen niitä juistessaan koska (liikkeen) nopeus on suureena laskennallinen matkan ja ajan suhde. Valo jatkaa tietysti liikettään (läpäisyn jälkeen) kyseisen ympäristön mukaisilla ehdoilla. Mikä sen nopeus on riippuu mm. havaitsijan mittaamasta ajasta. Jos mittaaja toimii samassa ympäristössä missä valo etenee niin hän mittaa sen nopeudeksi c. Tämä siitä riippumatta onko asiaan perehtynyt opiskelun tylsistyttämä tai ei.

Antaa mitata vaan, fotonit liikkuu nopeudella c lähteensuhteen joka tapauksessa, päivän selvä..

Kuinka lähde NÄYTTÄÄ käyttäytyvän havaitsijan suhteen, eli missä se NÄYTTÄÄ olevan ja missä se on oikeasti.

Kuinka mittaus tapahtuu, tapoja on monia.

Väliaine / kenttiä vai ei väliainetta/kenttiä.

Kaikki vaikuttaa.

Em koe tyhjiössä tai väliaineessa antaa ihan eri tulokset. Väliaineessa toimii kaikensuhteen c ihan hyvin, lähde ei vaikuta valonnopeuteen koska väliane on se jossa valo voi liikkua vain yhdessä nopeudella, mutta entäpä tyhjiössä jossa tuota rajoitinta ei ole. On typerää väittää että valo jarruuntuisi havaitsijan takia jos kerran sen nopeus on muuten c koelaitteen suhteen mitä se on varmasti.

On sillä jokin rajoite, se on sitten toinen asia mihin se on sidonnainen. Jonkin suhteen se valon nopeus on paikallisesti tyhjiössä vakio, mutta minkä suhteen ja millä perusteella, niin siitä en menisi takuuseen.

Rajoite voi olla havaitsija itse.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Nopeuksien kanssa pitää olla hieman varovainen niitä juistessaan koska (liikkeen) nopeus on suureena laskennallinen matkan ja ajan suhde. Valo jatkaa tietysti liikettään (läpäisyn jälkeen) kyseisen ympäristön mukaisilla ehdoilla. Mikä sen nopeus on riippuu mm. havaitsijan mittaamasta ajasta. Jos mittaaja toimii samassa ympäristössä missä valo etenee niin hän mittaa sen nopeudeksi c. Tämä siitä riippumatta onko asiaan perehtynyt opiskelun tylsistyttämä tai ei.

Antaa mitata vaan, fotonit liikkuu nopeudella c lähteensuhteen joka tapauksessa, päivän selvä..

Kuinka lähde NÄYTTÄÄ käyttäytyvän havaitsijan suhteen, eli missä se NÄYTTÄÄ olevan ja missä se on oikeasti.

Kuinka mittaus tapahtuu, tapoja on monia.

Väliaine / kenttiä vai ei väliainetta/kenttiä.

Kaikki vaikuttaa.

Em koe tyhjiössä tai väliaineessa antaa ihan eri tulokset. Väliaineessa toimii kaikensuhteen c ihan hyvin, lähde ei vaikuta valonnopeuteen koska väliane on se jossa valo voi liikkua vain yhdessä nopeudella, mutta entäpä tyhjiössä jossa tuota rajoitinta ei ole. On typerää väittää että valo jarruuntuisi havaitsijan takia jos kerran sen nopeus on muuten c koelaitteen suhteen mitä se on varmasti.

On sillä jokin rajoite, se on sitten toinen asia mihin se on sidonnainen. Jonkin suhteen se valon nopeus on paikallisesti tyhjiössä vakio, mutta minkä suhteen ja millä perusteella, niin siitä en menisi takuuseen.

Rajoite voi olla havaitsija itse.


Tarkoitat varmaankin sitä, että havainnoilla ja teorialla ei ole mitään arvoa koska Gossu. 😂

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Yksinkertainen tosiasia:

Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samalla valon nopeus pienenee.

Eli gravitaatiokentän voimistuessa valo taipuu kohti massakeskittymää ja sen eteneminen hidastuu ihan optiikan lakien mukaan ilman sen kummempia geodeeseja.


Kun unohdat oletusavaruuden, voit todeta, että valon reitti vain mutkistuu ainerakenteessa hidastumatta. Väliaineessa on monipuolisesti kaareutunut energian määrittämä avaruus.

Tuollaiset "höpinät" eivät selitä valon taittumista rajapinnassa.

Valo saadaan pysähtymään väliaineeseen, ja uudelleen nopeuteen c väliaineen suhteen.

https://tieku.fi/fysiikka/valon-voi-vangita-natriumpilveen

Niin, entä sitten.

Kyse oli taittumisen ja taipumisen selittävästä tekijästä ei hidastumien / nopeutumisen. Yksi oletus voisi olla se että aaltorintama pyrkii lähtökohtaisesti etenemään pinnan normaaliin suuntaan mutta säteen (tai fotonien) sivusuuntainen liikemäärä pakottaa sitä vinoon. Liikemäärän säilyessä kulma vastaavasti palautuu kun säde palaa takaisin harvempaan aineeseen.

No sitä vaan että sen nopeus on c valiaineen suhteen heti kun läpi pääsee, laitetaan se valiaine hyposteettilliseen, vaikka  tuon linkkaamani viteon junaan, edeleen c valiaineen suhteen. Laitetaan toinen väliainemötikkä asemalle ja odotetaan ko junaa, vapautetaan valo juuri kun mötikät on kohdakkain, kummankin suhteen valo liikkuu nopeudella c.

Ei yli c, ei alle c vaan c, mötikän suhteen, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Nopeuksien kanssa pitää olla hieman varovainen niitä juistessaan koska (liikkeen) nopeus on suureena laskennallinen matkan ja ajan suhde. Valo jatkaa tietysti liikettään (läpäisyn jälkeen) kyseisen ympäristön mukaisilla ehdoilla. Mikä sen nopeus on riippuu mm. havaitsijan mittaamasta ajasta. Jos mittaaja toimii samassa ympäristössä missä valo etenee niin hän mittaa sen nopeudeksi c. Tämä siitä riippumatta onko asiaan perehtynyt opiskelun tylsistyttämä tai ei.

Antaa mitata vaan, fotonit liikkuu nopeudella c lähteensuhteen joka tapauksessa, päivän selvä..

Kuinka lähde NÄYTTÄÄ käyttäytyvän havaitsijan suhteen, eli missä se NÄYTTÄÄ olevan ja missä se on oikeasti.

Kuinka mittaus tapahtuu, tapoja on monia.

Väliaine / kenttiä vai ei väliainetta/kenttiä.

Kaikki vaikuttaa.

Em koe tyhjiössä tai väliaineessa antaa ihan eri tulokset. Väliaineessa toimii kaikensuhteen c ihan hyvin, lähde ei vaikuta valonnopeuteen koska väliane on se jossa valo voi liikkua vain yhdessä nopeudella, mutta entäpä tyhjiössä jossa tuota rajoitinta ei ole. On typerää väittää että valo jarruuntuisi havaitsijan takia jos kerran sen nopeus on muuten c koelaitteen suhteen mitä se on varmasti.


Kukahan se väittää, että valo jarruuntuu havaitsijan takia? Taitaa olla Gossu, joka väittää, että joku noin väittää vaikkei joku noin väitäkkään.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Goswell kirjoitti:
, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

No siitä tietysti seuraa lisää mutufysikaalisia selittelyjä, käsienheiluttelua ja muuta helppoa hupia. 😂

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä14124

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Kukahan se väittää, että valo jarruuntuu havaitsijan takia? Taitaa olla Gossu, joka väittää, että joku noin väittää vaikkei joku noin väitäkkään.
No siitä tietysti seuraa lisää mutufysikaalisia selittelyjä, käsienheiluttelua ja muuta helppoa hupia. 😂

Niin, no katoppas, se möntti lähestyy havaitsijaa tyhjiössä nopeudella v, fotoni irtoaa möntistä nopeudella c, tästä seuraa v+c.  Jos havaitsija mittaa c, minnes se v katosi.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
, josta nyt jos päätään ei ole täysin opiskelulla tylsyttänyt seuraa jotakin, mitähän siitä mahtaa seurata, häh.

Kukahan se väittää, että valo jarruuntuu havaitsijan takia? Taitaa olla Gossu, joka väittää, että joku noin väittää vaikkei joku noin väitäkkään.
No siitä tietysti seuraa lisää mutufysikaalisia selittelyjä, käsienheiluttelua ja muuta helppoa hupia. 😂

Niin, no katoppas, se möntti lähestyy havaitsijaa tyhjiössä nopeudella v, fotoni irtoaa möntistä nopeudella c, tästä seuraa v+c.  Jos havaitsija mittaa c, minnes se v katosi.


Ei v minnekkään kadonnut, möntti painelee edelleen v:tä (miinus himpun verran) ja fotoni painelee c:tä.
Virheesi oli siinä, että olettamatta mitään oletit jälleen klassisen ajan ja avaruuden, jossa tuo nopeuksien yhteenlasku pätee.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä14124

Jaaha, no, tehdään taas koe. Meillä on kolme laseria komion muodossa, valosekunnin mittaisten tankojen päässä on peilit,samassa kolmion muodossa, kolmiot siis yhdistyvät noilla tangoilla kolmion kärkien kohdalta, kärjistä toisen kolmion kärkiin, laserit laukaistaan yhtäaikaa, sekunti peiliin ja toinen takaisin jokaisessa laserissa nopeudessa kuin nopeudessa, tasaisessa nopeudessa.

Sitten istutetaab koehenkilö toiseen laitteeseen, siinä on kaksi tunnistinta symmetrisesti siten että toinen on vasemmalla toinen oikealla, yhtä pitkät piuhat tunnistimiin joten tulos on symmetrinen viiveen osalta ja se tiedetään tarkasti, äijä lentää siis sivuttain kohti tuota ensimmäistä koehäkkyrää merkillisen suurella 0,5 c nopeudella. Toinen tunnistin plokkaa yhden laserin pulssin ja toinen toisen, kolmas pulssi  pääsee peiliin ja palaa takaisin ensimmäisen koelaitteen laserille. sekunti peiliin ja toinen takasin laserille ensimmäisessä kolmio  koelaitteessa tietysti, mutta miten käy toisen laitteen mittauksessa, olkoon tunnistimien etäisyys puolet ensimmäisen laitteen mitoista, eli puoli valosekuntia tunnistimien etäisyys toisistaan, laserien laukaisu kun toinen koelaite on sisällä ensimmäisessä ihan vaan selvyyden vuoksi.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Goswell kirjoitti:
Jaaha, no, tehdään taas koe. Meillä on kolme laseria komion muodossa, valosekunnin mittaisten tankojen päässä on peilit,samassa kolmion muodossa, kolmiot siis yhdistyvät noilla tangoilla kolmion kärkien kohdalta, kärjistä toisen kolmion kärkiin, laserit laukaistaan yhtäaikaa, sekunti peiliin ja toinen takaisin jokaisessa laserissa nopeudessa kuin nopeudessa, tasaisessa nopeudessa.

Sitten istutetaan koehenkilö toiseen laitteeseen, siinä on kaksi tunnistinta symmetrisesti siten että toinen on vasemmalla toinen oikealla, yhtä pitkät piuhat tunnistimiin joten tulos on symmetrinen viiveen osalta ja se tiedetään tarkasti, äijä lentää siis sivuttain kohti tuota ensimmäistä koehäkkyrää merkillisen suurella 0,5 c nopeudella. Toinen tunnistin plokkaa yhden laserin pulssin ja toinen toisen, kolmas pulssi  pääsee peiliin ja palaa takaisin ensimmäisen koelaitteen laserille. sekunti peiliin ja toinen takasin laserille ensimmäisessä kolmio  koelaitteessa tietysti, mutta miten käy toisen laitteen mittauksessa, olkoon tunnistimien etäisyys puolet ensimmäisen laitteen mitoista, eli puoli valosekuntia tunnistimien etäisyys toisistaan, laserien laukaisu kun toinen koelaite on sisällä ensimmäisessä ihan vaan selvyyden vuoksi.

Oletetaanko tuossa ?:
a) absoluuttinen euklidinen avaruus ja siitä erillinen absoluuttinen aika
vai:
b) todellinen aika-avaruus
Jos a), niin perehtymättä koko esimerkkiin on selvää, että suhtis ei siinä päde. Jos taas b), niin suhtis pätee,mutta keksi vähän selkeämpi eaimerkki tai piirrä kuva.
Jos edelleen et olettanut a):ta etkä b):tä, niin silloin oletit a):n.

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä9820

Nature kirjoitti:
Tuossa eräs julkaisu, jossa (muun spekuloinnin ohella) painotetaan noiden H&K -mittausten epäluotettavuutta.

"Vector Addition of Light’s Velocity Versus the Hafele-Keating Time Dilation Test"

Toinen, paremmin perusteltu:

http://www.cartesio-episteme.net/h%26kpaper.htm

The H & K tests prove nothing. The accuracy of the clocks would need to be two orders of magnitude better to give confidence in the results. The actual test results, which were not published, were changed by H & K give the impression that they confirm the theory. Only one clock (447) had a failry steady performance over the whole test period; taking its results gives no difference for the Eastward and the Westward tests.

Onko tuota esitystä kommentoitu muiden taholta?

Goswell
Seuraa 
Viestejä14124

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Jaaha, no, tehdään taas koe. Meillä on kolme laseria komion muodossa, valosekunnin mittaisten tankojen päässä on peilit,samassa kolmion muodossa, kolmiot siis yhdistyvät noilla tangoilla kolmion kärkien kohdalta, kärjistä toisen kolmion kärkiin, laserit laukaistaan yhtäaikaa, sekunti peiliin ja toinen takaisin jokaisessa laserissa nopeudessa kuin nopeudessa, tasaisessa nopeudessa.

Sitten istutetaan koehenkilö toiseen laitteeseen, siinä on kaksi tunnistinta symmetrisesti siten että toinen on vasemmalla toinen oikealla, yhtä pitkät piuhat tunnistimiin joten tulos on symmetrinen viiveen osalta ja se tiedetään tarkasti, äijä lentää siis sivuttain kohti tuota ensimmäistä koehäkkyrää merkillisen suurella 0,5 c nopeudella. Toinen tunnistin plokkaa yhden laserin pulssin ja toinen toisen, kolmas pulssi  pääsee peiliin ja palaa takaisin ensimmäisen koelaitteen laserille. sekunti peiliin ja toinen takasin laserille ensimmäisessä kolmio  koelaitteessa tietysti, mutta miten käy toisen laitteen mittauksessa, olkoon tunnistimien etäisyys puolet ensimmäisen laitteen mitoista, eli puoli valosekuntia tunnistimien etäisyys toisistaan, laserien laukaisu kun toinen koelaite on sisällä ensimmäisessä ihan vaan selvyyden vuoksi.

Oletetaanko tuossa ?:
a) absoluuttinen euklidinen avaruus ja siitä erillinen absoluuttinen aika
vai:
b) todellinen aika-avaruus
Jos a), niin perehtymättä koko esimerkkiin on selvää, että suhtis ei siinä päde. Jos taas b), niin suhtis pätee,mutta keksi vähän selkeämpi eaimerkki tai piirrä kuva.
Jos edelleen et olettanut a):ta etkä b):tä, niin silloin oletit a):n.

Parasta olisi olla olettamatta yhtään mitään, laskea niillä faktoilla joita koelaitteet antaa käyttöön.

Tässä mitään piirtelemään.

idea on se että kun tuo miehitetty koelaite liikkuu tuon miehittämättömän laitteen sisällä. laukaistaan  ne laserit, edellä kulkeva miehitetyn laitteen tunnistin tunnistaa koska kaikkien pulssien päät on sen tunnistimen kohdalla kun plokkaa sen yhden pulssin pois kuleksimasta, kaksi pulssia jatkaa edelleen matkaa ja toinen tunnistin mittaa koska jäljelle jääneiden pulssien kärki on sen tunnistimen kohdalla, yksi pulssi jatkaa yhä matkaa peilille ja palaa takasin laserille toimien referenssinä. 

Koska miehitetty laite liikkuu kohti lasereita nopeudella  0,5c , aikaväli tunnistuksissa on sellainen että c tunnistimien välillä ei toimi.

Huom, jokainen tunnistin saa oman pulssinsa joten lähteensuhteen c ei sotke koetta kuten kävisi läpäisevien tunnistimien kanssa, kolmas läpi pääsevä  pulssi on vertailupulssi..

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa eräs julkaisu, jossa (muun spekuloinnin ohella) painotetaan noiden H&K -mittausten epäluotettavuutta.

"Vector Addition of Light’s Velocity Versus the Hafele-Keating Time Dilation Test"

Toinen, paremmin perusteltu:

http://www.cartesio-episteme.net/h%26kpaper.htm

The H & K tests prove nothing. The accuracy of the clocks would need to be two orders of magnitude better to give confidence in the results. The actual test results, which were not published, were changed by H & K give the impression that they confirm the theory. Only one clock (447) had a failry steady performance over the whole test period; taking its results gives no difference for the Eastward and the Westward tests.

Onko tuota esitystä kommentoitu muiden taholta?

H&K-koetta vastaavia kokeita on tehty monta kertaa vuoden 1971 jälkeen ja kaikki ovat vahvistaneet suhtiksen ennusteet. On todella sinisilmäistä hörhöilyyn uskomista kuvitella, että niiden tulokset "vain silleen jotenkin sattumalta" olisivat olleet suhtista tukevia.

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä9820

JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Tuossa eräs julkaisu, jossa (muun spekuloinnin ohella) painotetaan noiden H&K -mittausten epäluotettavuutta.

"Vector Addition of Light’s Velocity Versus the Hafele-Keating Time Dilation Test"

Toinen, paremmin perusteltu:

http://www.cartesio-episteme.net/h%26kpaper.htm

The H & K tests prove nothing. The accuracy of the clocks would need to be two orders of magnitude better to give confidence in the results. The actual test results, which were not published, were changed by H & K give the impression that they confirm the theory. Only one clock (447) had a failry steady performance over the whole test period; taking its results gives no difference for the Eastward and the Westward tests.

Onko tuota esitystä kommentoitu muiden taholta?

H&K-koetta vastaavia kokeita on tehty monta kertaa vuoden 1971 jälkeen ja kaikki ovat vahvistaneet suhtiksen ennusteet. On todella sinisilmäistä hörhöilyyn uskomista kuvitella, että niiden tulokset "vain silleen jotenkin sattumalta" olisivat olleet suhtista tukevia.

En ottanutkaan siihen kantaa, vaan tuon kyseisen mittauksen luotettavuuteen. Olis parempi olla käyttämättä "todisteena" mittausta, jonka luotettavuus on käytännössä nolla. Aikadilataatiota kaiken järjen mukaan syntyy, se on sitten eri asia mikä sen todellisuudessa aiheuttaa.

JPI
Seuraa 
Viestejä28788

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Jaaha, no, tehdään taas koe. Meillä on kolme laseria komion muodossa, valosekunnin mittaisten tankojen päässä on peilit,samassa kolmion muodossa, kolmiot siis yhdistyvät noilla tangoilla kolmion kärkien kohdalta, kärjistä toisen kolmion kärkiin, laserit laukaistaan yhtäaikaa, sekunti peiliin ja toinen takaisin jokaisessa laserissa nopeudessa kuin nopeudessa, tasaisessa nopeudessa.

Sitten istutetaan koehenkilö toiseen laitteeseen, siinä on kaksi tunnistinta symmetrisesti siten että toinen on vasemmalla toinen oikealla, yhtä pitkät piuhat tunnistimiin joten tulos on symmetrinen viiveen osalta ja se tiedetään tarkasti, äijä lentää siis sivuttain kohti tuota ensimmäistä koehäkkyrää merkillisen suurella 0,5 c nopeudella. Toinen tunnistin plokkaa yhden laserin pulssin ja toinen toisen, kolmas pulssi  pääsee peiliin ja palaa takaisin ensimmäisen koelaitteen laserille. sekunti peiliin ja toinen takasin laserille ensimmäisessä kolmio  koelaitteessa tietysti, mutta miten käy toisen laitteen mittauksessa, olkoon tunnistimien etäisyys puolet ensimmäisen laitteen mitoista, eli puoli valosekuntia tunnistimien etäisyys toisistaan, laserien laukaisu kun toinen koelaite on sisällä ensimmäisessä ihan vaan selvyyden vuoksi.

Oletetaanko tuossa ?:
a) absoluuttinen euklidinen avaruus ja siitä erillinen absoluuttinen aika
vai:
b) todellinen aika-avaruus
Jos a), niin perehtymättä koko esimerkkiin on selvää, että suhtis ei siinä päde. Jos taas b), niin suhtis pätee,mutta keksi vähän selkeämpi eaimerkki tai piirrä kuva.
Jos edelleen et olettanut a):ta etkä b):tä, niin silloin oletit a):n.

Parasta olisi olla olettamatta yhtään mitään, laskea niillä faktoilla joita koelaitteet antaa käyttöön.

Tässä mitään piirtelemään.

idea on se että kun tuo miehitetty koelaite liikkuu tuon miehittämättömän laitteen sisällä. laukaistaan  ne laserit, edellä kulkeva miehitetyn laitteen tunnistin tunnistaa koska kaikkien pulssien päät on sen tunnistimen kohdalla kun plokkaa sen yhden pulssin pois kuleksimasta, kaksi pulssia jatkaa edelleen matkaa ja toinen tunnistin mittaa koska jäljelle jääneiden pulssien kärki on sen tunnistimen kohdalla, yksi pulssi jatkaa yhä matkaa peilille ja palaa takasin laserille toimien referenssinä. 

Koska miehitetty laite liikkuu kohti lasereita nopeudella  0,5c , aikaväli tunnistuksissa on sellainen että c tunnistimien välillä ei toimi.

Huom, jokainen tunnistin saa oman pulssinsa joten lähteensuhteen c ei sotke koetta kuten kävisi läpäisevien tunnistimien kanssa, kolmas läpi pääsevä  pulssi on vertailupulssi..


Lue edellinen viestini uudelleen, se onon vastaus myös tähän viestiisi.

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat