Ilmastointilaite

Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Miten ihmeessä nämä jäähdytyslaitteiden tehot oikein lasketaan?

http://www.savenmaa.fi/tuotteet/63/89/ilm350.phtml

Ilmastointilaite

- kaukosäädin
- jäähdytysteho 2,65 kW
- tehonkulutus 900 W
- termostaatti 16-36 astetta
- poistoputki halkaisija 120 mm/1,5 m
- 3-nopeuksinen
- jäähdytysala 12-15 m2
- siirrettävä
- mitat: L450. K770, S440 mm

Ottaa teho 900 W, mutta jäähdyttä 2650 W. Mistä tulee puuttuva 1750 W?

Kommentit (12)

Vierailija

Sellasen laitteen vois tehdä joka ottaa energiaa ilman lämmöstä eli molekyylien tärinästä. Sen energian voisi ladata esim. akkuun.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
teini
Sellasen laitteen vois tehdä joka ottaa energiaa ilman lämmöstä eli molekyylien tärinästä. Sen energian voisi ladata esim. akkuun.

No teeppäs sellainen, niin voin sitten latailla ilmaiseksi akkuja

Vierailija
Volitans
Miten ihmeessä nämä jäähdytyslaitteiden tehot oikein lasketaan?

http://www.savenmaa.fi/tuotteet/63/89/ilm350.phtml

Ilmastointilaite

- kaukosäädin
- jäähdytysteho 2,65 kW
- tehonkulutus 900 W
- termostaatti 16-36 astetta
- poistoputki halkaisija 120 mm/1,5 m
- 3-nopeuksinen
- jäähdytysala 12-15 m2
- siirrettävä
- mitat: L450. K770, S440 mm

Ottaa teho 900 W, mutta jäähdyttä 2650 W. Mistä tulee puuttuva 1750 W?

Tuo ilmastointilaite on itseasiassa lämpöpumppu (tai oikeammin kylmäkone) eli käänteinen lämpövoimakone. Ideaalisen Carnotin kylmäkoneen tehokerroin riippuu vain lämpövarastojen lämpötiloista seuraavasti:

e=Tmin/(Tmax-Tmin)

Näissä käytännön laitteissa tehokerroin jää parhaimmillaan johonkin 3 tietämille ja jos ottoteho on 900W, niin kylmätehoksi saadaan 3x900=2700W.

Korjattu, Tmin ja Tmax meni ristiin

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Snaut

Tuo ilmastointilaite on itseasiassa lämpöpumppu (tai oikeammin kylmäkone) eli käänteinen lämpövoimakone. Ideaalisen Carnotin kylmäkoneen tehokerroin riippuu vain lämpövarastojen lämpötiloista seuraavasti:

e=Tmin/(Tmax-Tmin)

Näissä käytännön laitteissa tehokerroin jää parhaimmillaan johonkin 3 tietämille ja jos ottoteho on 900W, niin kylmätehoksi saadaan 3x900=2700W.

Korjattu, Tmin ja Tmax meni ristiin

Kiitos. Tämäpäs selvensi tilanteen.

Vierailija

Ja vastaavasti jos carnotin periaatteen mukaisella laitteella lähdettäisiin ottamaan energiaa takaisin tuosta pumpatusta lämmöstä (tai siis lämpötilaerosta), niin sitä saataisiin 1/3, jolloin päädytään plus miinus nollaan.

Vai?

Käänteisluku 3:sta on 1/3.

Vierailija
Veikko
Ja vastaavasti jos carnotin periaatteen mukaisella laitteella lähdettäisiin ottamaan energiaa takaisin tuosta pumpatusta lämmöstä (tai siis lämpötilaerosta), niin sitä saataisiin 1/3, jolloin päädytään plus miinus nollaan.

Vai?

Käänteisluku 3:sta on 1/3.

Silloin kyseessä on lämpöpumppu ja ideaali sellaisen tehokerroin on
e=Tmax/(Tmax-Tmin), eli se ei ole kylmäkoneen käänteisluku. Käytännön lämpöpumppujen tehokertoimet pyörivät myös siinä 3 hujakoilla.

Vierailija

Eli mikä siis estää, että kylmäkoneen siirtämästä lämpöenergiasta ei saada irti enemmän tehoa, kuin mitä sen kylmäkoneen pyörittämiseen kuluu?

Jos sisään menee 900 Wattia ja ulos tulee 2700 Wattia ja tuosta lämpötehosta sitten otetaan vaikka hitusenkin enemmän kuin 900 Wattia ulos, niin siitähän tulee ikiliikkuja joka jäähdyttää loputtomiin ympäristöään. Tämä rikkoi muistaakseni jotakin termodynamiikan lakia.

Jos toisessa päässä lasketaan että 3x900, niin toisessa päässä pitää laskea että 1/3x2700.

Vierailija

Miten se nyt on käytännössä. Eli jos hommaan kilowatin lämpöpumpun lämmitystarkoitukseen ja mainos lupaa 4 kw:n lämpötehoa, niin onko se niin vai onko jokin laskennallinen kompa? Voiko kilowatin panostuksella saada 4 takas lämpönä?

Vierailija

Ei lämpö ole atomien värähtelyä.

Lämpö on energian tiheyttä.

Vaikka ulkona olisi 20 astetta pakkasta, niin silti siellä olevien atomien ytimistä avautuu energiaa, joka saadaan pienemmällä energian panostuksella ilmalämpöpumpun avulla hyötykäyttöön.

Savor

;):)

Vierailija

Miten lämpö koetaan.

Vaikkakin vedessä on enemmän energiaa pienemmällä alueella kuin ilmassa, niin silti vesikin on meille joskus kylmää.

Oleellista on sen energian määrä, joka veden molekyylien välillä liikkuu edestakaisin kohti molekyylien atomien ytimistä avautuvia energia-aaltoja ja näiden mukana takasin päin jonkun muun molekyylin atomin ydintä kohti.

Kun yksittäinen vesimolekyyli tulee ihon lähelle, ihosta avautuva energia menee kohti molekyylin sen puoleista atomin ydintä kohti ja saa sieltä avautuvan/palavan energia-aallon palamaan/avautumaan entistä tehokkaammin ja näin tuo molekyyli alkaa liikkua poispäin ihosta.

Mitä vähemmän tiheää energiaa ihosta avautuva energia ensin kohtaa, sitä syvemmälle se ehtii ja sitä pienemmältä alueelta se saa vesimolekyylistä avautumaan energiaa ja sitä vähemmän vesimolekyylistä avautuu energiaa kohti ihoa ja sitä kylmempää vesi on.

Ja näin on.

Savor

;):)

Vierailija
Veikko
Eli mikä siis estää, että kylmäkoneen siirtämästä lämpöenergiasta ei saada irti enemmän tehoa, kuin mitä sen kylmäkoneen pyörittämiseen kuluu?

Jos sisään menee 900 Wattia ja ulos tulee 2700 Wattia ja tuosta lämpötehosta sitten otetaan vaikka hitusenkin enemmän kuin 900 Wattia ulos, niin siitähän tulee ikiliikkuja joka jäähdyttää loputtomiin ympäristöään. Tämä rikkoi muistaakseni jotakin termodynamiikan lakia.

Jos toisessa päässä lasketaan että 3x900, niin toisessa päässä pitää laskea että 1/3x2700.

Ongelma on siinä, että kylmäkone toimii samojen periaatteiden mukaan kuin lämpövoimakoneetkin, paitsi tietenkin käänteisesti. Jos kylmäkoneen perään laittaa lämpövoimakoneen, niin ideaalitapauksessa lämpövoimakone kykenee tuottamaan yhtä paljon energiaa kuin kylmäkone tarvitsee, mutta käytännössä kumpikaan ei toimi parhaalla mahdollisella hyötysuhteella, joten järjestelmä tuottaa vähemmän energiaa kuin vie.

Ongelma kun on siinä, että kylmäkoneen oman toiminnan kannalta sen jäähdyttimen pitäisi olla mahdollisimman kylmä, ja toisaalta lämpövoimakoneen toiminnan kannalta sen pitäisi olla mahdollisimman kuuma. Mitä kuumemmaksi se kylmäkoneen jäähdytin lämmitetään sitä huonommalla hyötysuhteella se kylmäkone toimii, mutta mitä kylmempi se on, sitä huonommin se lämpövoimakone toimii.

Vierailija
MalcomX
Miten se nyt on käytännössä. Eli jos hommaan kilowatin lämpöpumpun lämmitystarkoitukseen ja mainos lupaa 4 kw:n lämpötehoa, niin onko se niin vai onko jokin laskennallinen kompa? Voiko kilowatin panostuksella saada 4 takas lämpönä?

Ei se mikään kompa ole. Kyseessähän on tehokerroin eikä mikään hyötysuhdekerroin. Siis käyttämällä esim. 1 kWh:n verran sähköenergiaa voit "pumpata" ulkoa sisälle lämpöenergiaa vaikkapa tuon 4 kWh verran(tehokerroin 4 on tosin hyvin optimistinen, 3 olisi realistisempi). Eli kyseessä on vain lämmön siirtämisestä paikasta toiseen.

Suorasähkölämmitystaloissa näillä vehkeillä päästään noin 40% säästöön vuositasolla lämmitysenergiakustannuksissa.

Uusimmat

Suosituimmat