Sodan ihannointi

Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Minua kummasti ihmetyttää, että meidänkin foorumilla on henkilöitä, joille maailmanlaajuisten, joita toki on, ensimmäisenä ongelmien ratkaisuna on sota. Tapetaan rättipäät, somalit ja niin poispäin. Jopa ydinaseita on suositeltu. Ei se ystäväni näin käy. Suomikin ratkaisi kaksi sotaa viimeksi häviämällä, mutta neuvottelujen jalkeen toimeen tulemalla, mutta me olemme pieni maa, satojen miljoonien kanssa edelleen. Sellaisia miehiä, kuten Paasikivi Suomen kohdalla kaivattaisiin edelleen kansainvälisesti. Yhtään en tiedä.

Lierikki Riikonen

Kommentit (9)

Vierailija

Sodan ihannointi johtuu luultavasti siita, etta kyseiset henkilot eivat ole koskaan kohdanneet vakivaltaa, joka kohdistuu itseensa. Esimerkiksi pahoinpitelyn kohteeksi. Myos toiminta-elokuvien luoma illuusio vakivallan ja kuoleman kauneudesta/siisteydesta ovat omiaan antamaan vakivaltaisen ratkaisun ongelmiin.

Toisaalta syy saattaisi olla myos taysin painvastainen. Pelataan, etta valtio saattaa hyokata omaa valtiota vastaan ja siksi suunnitellaan hyokkays ennen moisen tapahtumista. Ennaltaehkaisya on kaytetty jo satoja vuosia maailman historiassa, kun ollaan pelatty naapurivaltojen kasvavaa voimaa. Eika siis pelkastaan sotilaallista voimaa, vaan myos poliittista ja ekonomista voimaa.

Onkohan syyna myos se etta mies ratkaisee vaikean pulman lyomalla sita. Ja lahes kaikki sodista keskustelevat henkilot taitavat olla miehia. Sotilaaninen ratkaisu on loppujenlopuksi kovin simppeli ymmartaa:
1. Meilla on ongelma.
2. Ongelma ratkaistaan rajayttamalla se ilmaan.
3. Ongelma ratkaistu.

Vierailija

Sotaa ihannoivat vain sellaiset ihmiset jotka eivät ole talvisodan kaltaista kauhua itse kokeneet. Ne jotka talvisodassa (ja ww2) sotivat rintamalla eivät siitä kovin ruusuista kuvaa ole esittäneet.

Nykyviihteen harmittava sivuvaikutus on ihmisten turtuminen vereen ja suolenpätkimiseen - ennen kuin joutuvat näkemään moisen tosielämässä omakohtaisesti. Luultavasti juuri sen takia jotkut ihannoivat sotaa ymmärtämättä mistä hommassa todella on kyse.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Niin, Raatten tiellä tuhosivat suomalaiset koko divisoonan venäläisiä sotitilaita. Unohtuu vain herkästi, että kaatui sielläkin tuhansia suomalaisiakin. Nämä sankaritarinat ovat vähän perseestä yleensäkin. Kerkesin tuntea suomalaisia sodassa olleita sotilaita monia, jotka ovat ihmisiä tappaneet. Yksikään ei ole tullut tervejärkisinä takaisin tappajista. Olihan toki rintamilla muitakin. Mutta nämä huutaa yöllä ja näkevät painajaisia. Ja sen nuoren pojan silmät, minkä partiossa ammuin.

Anduril haluaa minut viedä saunan taakse. Saatana siitä vaan, jos luonto kestää. Huolehdit sitten vaan noista minun pennuista lahtariporvareiksi ja aikuisiksi ihmisiksi. Polittisesti ei vaikeuksia tullene. Isä kun syntyi ennen 70-luvun stallarihuoria.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Oma edesmennyt isoisani oli myos rintamalla. Han ei koskaan puhunut siita mita siella tapahtui. Kerran kysyin ja vastaus oli sen verran pelottava, etten sen jalkeen enaa kysynytkaan.

Nuorena poikana sita kylla leikittiin sotimista kavyin ja kepein, mutta silloin sita ei ymmartanyt. Joskus nykyaan mietin, milloin tulee se hetki, kun kutsutaan suojelemaan omaa kotimaataan. Toivottavasti sita hetkea ei koskaan tulekaan.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Quotta
Sodan ihannointi johtuu luultavasti siita, etta kyseiset henkilot eivat ole koskaan kohdanneet vakivaltaa, joka kohdistuu itseensa. Esimerkiksi pahoinpitelyn kohteeksi. Myos toiminta-elokuvien luoma illuusio vakivallan ja kuoleman kauneudesta/siisteydesta ovat omiaan antamaan vakivaltaisen ratkaisun ongelmiin.

Toisaalta syy saattaisi olla myos taysin painvastainen. Pelataan, etta valtio saattaa hyokata omaa valtiota vastaan ja siksi suunnitellaan hyokkays ennen moisen tapahtumista. Ennaltaehkaisya on kaytetty jo satoja vuosia maailman historiassa, kun ollaan pelatty naapurivaltojen kasvavaa voimaa. Eika siis pelkastaan sotilaallista voimaa, vaan myos poliittista ja ekonomista voimaa.

Onkohan syyna myos se etta mies ratkaisee vaikean pulman lyomalla sita. Ja lahes kaikki sodista keskustelevat henkilot taitavat olla miehia. Sotilaaninen ratkaisu on loppujenlopuksi kovin simppeli ymmartaa:
1. Meilla on ongelma.
2. Ongelma ratkaistaan rajayttamalla se ilmaan.
3. Ongelma ratkaistu.

Sotiminen johtuu siitä että sodalla voi oikeasti ratkaista asioita. Se on oikeesti todettu ensimäisen maailmansodan jälkeen.

Vierailija
lierik
Minua kummasti ihmetyttää, että meidänkin foorumilla on henkilöitä, joille maailmanlaajuisten, joita toki on, ensimmäisenä ongelmien ratkaisuna on sota. Tapetaan rättipäät, somalit ja niin poispäin. Jopa ydinaseita on suositeltu.

Kas, en ollut huomannutkaan keitä ne ovat?

lierik
Ei se ystäväni näin käy. Suomikin ratkaisi kaksi sotaa viimeksi häviämällä, mutta neuvottelujen jalkeen toimeen tulemalla, mutta me olemme pieni maa, satojen miljoonien kanssa edelleen. Sellaisia miehiä, kuten Paasikivi Suomen kohdalla kaivattaisiin edelleen kansainvälisesti. Yhtään en tiedä.

Voisiko Nelson Mandela olla yksi tällainen henkilö? kaveri olisi voinut olla toppuuttelematta ja/tai jopa siunata entisten sortajien vainoamisen sekä hävittämisen, tuskin edes maailma olisi kovin paljoa säälinytkään tällaisen operaation tuottamia uhreja, jolla oli tilillään pitkä ja raa’anlainen alistamiseen tarkoitettu järjestelmä.

Mutta aiheeseen: Uskoisin/epäilisin että sodanihailijoiden kuvittelumaailmassa ei tapeta ihmisiä vaan jotain ”esineitä” kuten neekereitä, KOMUKOITA, ryssiä, sivistymättömiä raakalaisia, natseja, roistoja tai ehkä jopa vihollisia. Tuskin kykenevät kuvittelemaan miltä esim. suolisto näyttää ja haisee elävän kehon ulkopuolella, itsekään en pysty enkä oikeastaan haluaisikaan pystyä moiseen! Eikä sitä välttämättä tarvi arvuutella, ainahan voi tehdä lomamatkan vaikka entiseen Jugoslavian alueelle, siellä varmastikin vielä tietävät kertoa miltä moinen näköaistin ynnä hajuaistin tuoma tuulahdus vaikuttaa pieneen keskushermostoomme. Samalla voi kysyä miltä tuntui jos ”se” oli naapuri, se sama joka oli 3kk – 3vuotta ennen ”konfliktia” samoissa grillijuhlissa tai lapsesi kastajaisissa tai luokanopettajanasi tai työkaverinasi tai lähi kaupan myyjättärenäsi, Jos joku tällaisen matkan tekee ja kehtaa käydä kyselemässä niin voi mun puolestani tulla kertomaan vastaukset, olisi ihan kiva kuulla mikä mahtoi olla mielentila.

Tää nyt meni vähän loppua kohden lörpöttelyksi ja kiukutteluksi, eli mun on parempi lopettaa tää kitinä ja lähtee uimarannalle käristää nahkaa ja haistella vaan ihostani irtoavaa pekonin hajua.

Ps: voi v*tun ufomiäs oot kyl yks

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
pc = potential criminal
lierik
Minua kummasti ihmetyttää, että meidänkin foorumilla on henkilöitä, joille maailmanlaajuisten, joita toki on, ensimmäisenä ongelmien ratkaisuna on sota. Tapetaan rättipäät, somalit ja niin poispäin. Jopa ydinaseita on suositeltu.

Kas, en ollut huomannutkaan keitä ne ovat?

lierik
Ei se ystäväni näin käy. Suomikin ratkaisi kaksi sotaa viimeksi häviämällä, mutta neuvottelujen jalkeen toimeen tulemalla, mutta me olemme pieni maa, satojen miljoonien kanssa edelleen. Sellaisia miehiä, kuten Paasikivi Suomen kohdalla kaivattaisiin edelleen kansainvälisesti. Yhtään en tiedä.

Voisiko Nelson Mandela olla yksi tällainen henkilö? kaveri olisi voinut olla toppuuttelematta ja/tai jopa siunata entisten sortajien vainoamisen sekä hävittämisen, tuskin edes maailma olisi kovin paljoa säälinytkään tällaisen operaation tuottamia uhreja, jolla oli tilillään pitkä ja raa’anlainen alistamiseen tarkoitettu järjestelmä.

Mutta aiheeseen: Uskoisin/epäilisin että sodanihailijoiden kuvittelumaailmassa ei tapeta ihmisiä vaan jotain ”esineitä” kuten neekereitä, KOMUKOITA, ryssiä, sivistymättömiä raakalaisia, natseja, roistoja tai ehkä jopa vihollisia. Tuskin kykenevät kuvittelemaan miltä esim. suolisto näyttää ja haisee elävän kehon ulkopuolella, itsekään en pysty enkä oikeastaan haluaisikaan pystyä moiseen! Eikä sitä välttämättä tarvi arvuutella, ainahan voi tehdä lomamatkan vaikka entiseen Jugoslavian alueelle, siellä varmastikin vielä tietävät kertoa miltä moinen näköaistin ynnä hajuaistin tuoma tuulahdus vaikuttaa pieneen keskushermostoomme. Samalla voi kysyä miltä tuntui jos ”se” oli naapuri, se sama joka oli 3kk – 3vuotta ennen ”konfliktia” samoissa grillijuhlissa tai lapsesi kastajaisissa tai luokanopettajanasi tai työkaverinasi tai lähi kaupan myyjättärenäsi, Jos joku tällaisen matkan tekee ja kehtaa käydä kyselemässä niin voi mun puolestani tulla kertomaan vastaukset, olisi ihan kiva kuulla mikä mahtoi olla mielentila.

Tää nyt meni vähän loppua kohden lörpöttelyksi ja kiukutteluksi, eli mun on parempi lopettaa tää kitinä ja lähtee uimarannalle käristää nahkaa ja haistella vaan ihostani irtoavaa pekonin hajua.

Ps: voi v*tun ufomiäs oot kyl yks

Jos mua tarkotit ufomiehellä, niin en kyl oo sellanen: En oo armeijaakaan käyny.

Vierailija

Proteswarrior, eikä ilmeisesti neokonserviitivikaan, ei ainakaan historiaa ole lukenut. Aika nopeasti kävisi ilmi että sota ei ratkaissut noista yhtään. Historian tuntemattomuus, tai hyvin pinnallinen tutustuminen siihen, voi johtaa väkivallan ihailuun. Väkivalta on se ilmeisin voima joka kirjoittaa itsensä historiankirjoihin. Ihan oikeat suuret muutokset tapahtuvat kuitenkin jollain muulla tasolla ja ne jotka muuttavat historiaa harvemmin ovat sotilaita, vaikka niitäkin on.

Lähinnä veikkasin syyksi oman heikkouden tunteen joka helpottaa samaistumalla väkivaltaisiin hahmoihin ja toisaalta pyrkimys pilkkoa maailma "hyviin" ja "pahoihin" joista jälkimmäisistä päästään yksinkertaisesti eroon tietenkin tappamalla tai aitaamalla heidät jonkinlaiseen leiriin. Vähän enemmän kun kypsyy niin ihmisen psyykkisen mekanismit käyvät moninaisimmiksi ja ihminen hyväksyy senkin tosiasian etteivät ne rajat jotka itse asettaa välttämättä ole niin absoluuttisia ja että ehkä se aita hyvän ja pahan välillä menee oikeastaan ihan jokaisessa ihmisessä. Tuo taipumus mustavalkoisuuteen kuuluu aika kiinteästi nuoruuden epävarmuuteen jonka turhautumista myös tarve suosia väkivaltaa nousee. Yleinsä se helpottaa ajan kanssa, joillakin ei ikinä.

Uusimmat

Suosituimmat