Sivut

Kommentit (511)

Goswell
Seuraa 
Viestejä14817

Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Parempi esimerkki:

Kiveä kuminauhan päässä pyöritetään. Kuminauha kiihdyttää kiveä ja kivi venyttää kuminauhaa / kiihdyttää pyörittäjää molempiin suuntin tietysti samansuuruisin voimin. Jos kuminauha katkeaa ja kivi jatkaa tangentin suuntaan kiihtymättömässä liiketilassa, voisi ajatella, että mikäli kiihtyvyyteen oli sitoutunut jokin merkityksellinen hitausvoima, nyt kiihdyttäjän poistuessa pitäisi syntyä epäsymmetria, jokin impetus"voima", joka kuskaa kiveä tasaisessa liiketilassaan. Olipa se Higssin mekanismin mukainen avaruusajan tahma"voima" tai mikä tahansa kuvitelma jollain logiikalla vaikka saatu sinänsä johdonmukaiseksi fysiikkarakennelmaksi, häviää se klassiselle fysiikalle, joka ei selitysvoimaisuudelleen mokomia tarvitse = Occamin partaveitsellä kaavitaan ylimääräiset selittelyt pois.

Voihan karhun perna teidän kanssa. Ei sinne mitään sitoudu, kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa.

Tässä on helvetin hyvä esimerkki, meillä on pallo ja kaksi mailaa, pallo ei menetä energiaa kimpoilessaan mailojen välillä, taajuus siis säilyy, kun painat mailoja lähemmäs toisiaan kimpoilutaajuus kasvaa ja päinvastoin, jokainen pallon suunnavaihto on yksi impulssi.  vfotonilla on kuulemma kaksi, hävitessä yksi  ja syntyessä toinen mutta se ei muuta ideaa minnekkään. koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, massaton virtuaaliotoni pystyy muuttamaan "massallisen" kappalen liiketilaa.

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JPI
Seuraa 
Viestejä29374

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä29374

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara..

No jos joku haluaa nimittää vasaran iskuvoimaa hitausvoimaksi, esimerkiksi sillä perusteella, että pyörivä massakin  tuottaa hitausmomentin, onko tuo sitten muuta kuin ei-hyväksytty termi. Liike-energihan vasaralla johtuu sen inertiasta. 

Mutta kun aletaan asettaa näennäisvoima voimaksi, se on fysiikan lakien vastaista, sillä voima ja vastavoima ei koskaan vaikuta samaan kappaleeseen. Näitä näennäisvoimia, joiden sanotaan vaikuttavan kiidyttävään kappaleeseen vastavoimana, ei ole olemassa. Jos olisi olemassa, kappale ei voisi kiihtyä, koska voimien summa olisi nolla.

Vasaran liike-energia johtuu jostakin???
Vasaralla on liike-energiaa koska sillä on massaa ja se liikkuu. Ei siihen sen kummempaa selitystä tarvita. Jos sanotaan, että liike-energia johtuu jostakin, niin pitää osata myöskin kertoa miten se siitä johtuu. Liike-energia määritellään ½mv² tai p²/2m, joten ei sen syntyä tarvitse käydä selittämään.
Tuo on todettu käyttökelpoiseksi suureeksi mekaniikassa ja siksi sitä käytetään. On sitten toinen asia sanoa, että liike-energiaan tarvitaan nopeutta ja massaa. Voidaan myös sanoa, että tarvitaan inertiaa, mutta se ei valaise asiaa mitenkään, ollen vain muodollinen selitys ja kehäpäätelmä.
Nimittäin kun sanotaan, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa koska massalla on inertiaa ja lisäksi että inertia on sitä, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa, niin mitä tuolla kehäpäättelyllä silloin oikein selitellään?

3³+4³+5³=6³

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6038

JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara..

No jos joku haluaa nimittää vasaran iskuvoimaa hitausvoimaksi, esimerkiksi sillä perusteella, että pyörivä massakin  tuottaa hitausmomentin, onko tuo sitten muuta kuin ei-hyväksytty termi. Liike-energihan vasaralla johtuu sen inertiasta. 

Mutta kun aletaan asettaa näennäisvoima voimaksi, se on fysiikan lakien vastaista, sillä voima ja vastavoima ei koskaan vaikuta samaan kappaleeseen. Näitä näennäisvoimia, joiden sanotaan vaikuttavan kiidyttävään kappaleeseen vastavoimana, ei ole olemassa. Jos olisi olemassa, kappale ei voisi kiihtyä, koska voimien summa olisi nolla.

Vasaran liike-energia johtuu jostakin???
Vasaralla on liike-energiaa koska sillä on massaa ja se liikkuu. Ei siihen sen kummempaa selitystä tarvita. Jos sanotaan, että liike-energia johtuu jostakin, niin pitää osata myöskin kertoa miten se siitä johtuu. Liike-energia määritellään ½mv² tai p²/2m, joten ei sen syntyä tarvitse käydä selittämään.
Tuo on todettu käyttökelpoiseksi suureeksi mekaniikassa ja siksi sitä käytetään. On sitten toinen asia sanoa, että liike-energiaan tarvitaan nopeutta ja massaa. Voidaan myös sanoa, että tarvitaan inertiaa, mutta se ei valaise asiaa mitenkään, ollen vain muodollinen selitys ja kehäpäätelmä.
Nimittäin kun sanotaan, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa koska massalla on inertiaa ja lisäksi että inertia on sitä, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa, niin mitä tuolla kehäpäättelyllä silloin oikein selitellään?

Sama asiahan koskee hitausmomenttia. Siitäkin pitäisi tuo hitassanasitten poistaa. 

Onhan raikeä looginen virhe, kun toisessa liike-energiaan perustuvassa vastaavassa ilmiössä hitaussanaa saa käyttää, mutta toisessa ei.

Minä puhun 60 vuotta vanhan fysiikan oppimateriaalin perusteella, mutta ihme on, jos tuota epäloogisuutta ei ole vieläkään korjattu.

111
Seuraa 
Viestejä2240

"Varjostumisella tarkoitetaan sitä, että kukin kappale varjostaisi muilta gravitaatioinformaatiota, jos edellytetään keskuskappaleelta koko ajan gravitoneja. Kiertoradat luonnollisesti eivät olisi vakaita."

Ovatko planeettojen kiertoradat täysin vakaita.

Kuulin aikoinaan että ainakin Maapallon ja Kuun yhteinen massakeskipiste heijjaa suhteessa Aurinkoon selittämättömällä tavalla.

Sehän luonnollisesti heijjaa eli lähestyy Aurinkoa ja loittonee Auringosta sitä mukaa kuin Kuu kiertää Maapalloa, mutta tuon heijjauksen on havaittu olevan isompaa kuin sen pitäisi.

Ongelma vetävälle voimalla, mutta selittyy laajenevasta Auringosta pois päin työntyvällä laajenevalla Maapallolla, laajenevalla Kuulla ja laajenevalla työntävällä voimalla.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Goswell
Seuraa 
Viestejä14817

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

Johan minä vastasin. Ilman hitausvoimaa massa lähtisi kuin hauki rannasta siilä hetkellä kun naru katkeaa.

Missä se luuhaa, se luuhaa siellä missä massakin luuhaa, massassa sen alirakenteissa. Koita kuvitella sitä muinaista kenkälaatikkoa jossa on pienempi laatikko kuminauhoilla kulmistaan  lillumassa sisällä, ei se ihan oiken ole, ei edes sinnepäin,  mutta osviittaa siitäkin saa, vaihdat vain kuminauhat kvanttiloihin ja niiden impulsseihin eli toimii toisin päin kuin kuminauhat.

Eli suomeksi, ilman hitausvoimaa massa käyttäytyisi kuin massaton kappale, sen kiihdyttäminen ei vaatisi voimaa ollenkaan. kiihtyvyys  luo hitaanmassan eli hitausvoiman, ja gravitaatio painavan massan eli painovvoiman massalle, siis noin syntyy  illuusion siitä massasta jonka sinä ymmärrät massaksi.

Koska voimaa tarvitaan,kiihdyttämiseen,  täytyy sen vastakkaisen voimankin olla voima, luonnollisesti, se on juuri se hitausvoima. Painovoima taas syntyy ilman kiihtyvyyttä, siis kiihtyvyys estynyt, eikä kappaleen vapaasti  kiihtyessä ollenkaan.

Eli ei kaksinkertaisia voimia vaan ihan yksinkertaisia, juuri niinkuin gossukin, eihän gossuparka edes ymmärrä kovin monimutkaisia asioita.

Minun mielestä noin.

QS
Seuraa 
Viestejä5617

Kontra1 kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara..

No jos joku haluaa nimittää vasaran iskuvoimaa hitausvoimaksi, esimerkiksi sillä perusteella, että pyörivä massakin  tuottaa hitausmomentin, onko tuo sitten muuta kuin ei-hyväksytty termi. Liike-energihan vasaralla johtuu sen inertiasta. 

Mutta kun aletaan asettaa näennäisvoima voimaksi, se on fysiikan lakien vastaista, sillä voima ja vastavoima ei koskaan vaikuta samaan kappaleeseen. Näitä näennäisvoimia, joiden sanotaan vaikuttavan kiidyttävään kappaleeseen vastavoimana, ei ole olemassa. Jos olisi olemassa, kappale ei voisi kiihtyä, koska voimien summa olisi nolla.

Vasaran liike-energia johtuu jostakin???
Vasaralla on liike-energiaa koska sillä on massaa ja se liikkuu. Ei siihen sen kummempaa selitystä tarvita. Jos sanotaan, että liike-energia johtuu jostakin, niin pitää osata myöskin kertoa miten se siitä johtuu. Liike-energia määritellään ½mv² tai p²/2m, joten ei sen syntyä tarvitse käydä selittämään.
Tuo on todettu käyttökelpoiseksi suureeksi mekaniikassa ja siksi sitä käytetään. On sitten toinen asia sanoa, että liike-energiaan tarvitaan nopeutta ja massaa. Voidaan myös sanoa, että tarvitaan inertiaa, mutta se ei valaise asiaa mitenkään, ollen vain muodollinen selitys ja kehäpäätelmä.
Nimittäin kun sanotaan, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa koska massalla on inertiaa ja lisäksi että inertia on sitä, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa, niin mitä tuolla kehäpäättelyllä silloin oikein selitellään?

Sama asiahan koskee hitausmomenttia. Siitäkin pitäisi tuo hitassanasitten poistaa. 

Onhan raikeä looginen virhe, kun toisessa liike-energiaan perustuvassa vastaavassa ilmiössä hitaussanaa saa käyttää, mutta toisessa ei.

Minä puhun 60 vuotta vanhan fysiikan oppimateriaalin perusteella, mutta ihme on, jos tuota epäloogisuutta ei ole vieläkään korjattu.

Hitausmomentti olisi voitu aikanaan hyvinkin suomentaa inertiamomentti, joka olisi parempi. Hitaus-etuliite on harmillinen ja harhaanjohtava.

JPI
Seuraa 
Viestejä29374

Kontra1 kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara..

No jos joku haluaa nimittää vasaran iskuvoimaa hitausvoimaksi, esimerkiksi sillä perusteella, että pyörivä massakin  tuottaa hitausmomentin, onko tuo sitten muuta kuin ei-hyväksytty termi. Liike-energihan vasaralla johtuu sen inertiasta. 

Mutta kun aletaan asettaa näennäisvoima voimaksi, se on fysiikan lakien vastaista, sillä voima ja vastavoima ei koskaan vaikuta samaan kappaleeseen. Näitä näennäisvoimia, joiden sanotaan vaikuttavan kiidyttävään kappaleeseen vastavoimana, ei ole olemassa. Jos olisi olemassa, kappale ei voisi kiihtyä, koska voimien summa olisi nolla.

Vasaran liike-energia johtuu jostakin???
Vasaralla on liike-energiaa koska sillä on massaa ja se liikkuu. Ei siihen sen kummempaa selitystä tarvita. Jos sanotaan, että liike-energia johtuu jostakin, niin pitää osata myöskin kertoa miten se siitä johtuu. Liike-energia määritellään ½mv² tai p²/2m, joten ei sen syntyä tarvitse käydä selittämään.
Tuo on todettu käyttökelpoiseksi suureeksi mekaniikassa ja siksi sitä käytetään. On sitten toinen asia sanoa, että liike-energiaan tarvitaan nopeutta ja massaa. Voidaan myös sanoa, että tarvitaan inertiaa, mutta se ei valaise asiaa mitenkään, ollen vain muodollinen selitys ja kehäpäätelmä.
Nimittäin kun sanotaan, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa koska massalla on inertiaa ja lisäksi että inertia on sitä, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa, niin mitä tuolla kehäpäättelyllä silloin oikein selitellään?

Sama asiahan koskee hitausmomenttia. Siitäkin pitäisi tuo hitassanasitten poistaa. 
Onhan räikeä looginen virhe, kun toisessa liike-energiaan perustuvassa vastaavassa ilmiössä hitaussanaa saa käyttää, mutta toisessa ei.


Niin no sehän on vain yksi vakiintunut yhdyssana ja joka sen merkityksen tietää ei ryhdy sen osista sen kummempia kuvittelemaan. Eihän kukaan pyykkipoikaakaan väärin käsitä. :-)
Sitäpaitsi hitaus on ihan ok. fysiikassa, sen sijaan massan ominaisuutena se ei selitä yhtään mitään. Hitausvoimakin kuuluu fysiikkaan, vaikka se sanana onkin hieman harhaanjohtava, niin sillä tarkoitetaan ihan tösmällistä asiaa, nimittäin koordinaatiston kiihtvyydestä johtuvaa lisätermiä, ns. näennäisvoimaa, Newton kakkoseen.

Lainaus:

Onhan raikeä looginen virhe, kun toisessa liike-energiaan perustuvassa vastaavassa ilmiössä hitaussanaa saa käyttää, mutta toisessa ei.

Minä puhun 60 vuotta vanhan fysiikan oppimateriaalin perusteella, mutta ihme on, jos tuota epäloogisuutta ei ole vieläkään korjattu.

Juu, mutta sanoina, joiden merkitys on tunnettu ja täsmällinen hitaus. hitausmomentti ja hitausvoima ovat ok. Sen sijaan hitaus massan ominaisuutena, joka muka selittäisi jotain pitäisi kyllä heittää menemään. Siitä ovat monet tiedemiehet ja varsinkin yliopistojen fysiikanopettajat samaa mieltä. Syy ettei noin ole tehty, lienee se, että asialla ei ole käytännön merkitystä, se pysyy mukana aika harmittomana historiallisena perintönä, joka tosin kylläkin saattaa hämärtää muuten yksinkertaisten klassisen mekaniikan perusteiden sisäistämistä.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä29374

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

Johan minä vastasin. Ilman hitausvoimaa massa lähtisi kuin hauki rannasta siilä hetkellä kun naru katkeaa.

Missä se luuhaa, se luuhaa siellä missä massakin luuhaa, massassa sen alirakenteissa. Koita kuvitella sitä muinaista kenkälaatikkoa jossa on pienempi laatikko kuminauhoilla kulmistaan  lillumassa sisällä, ei se ihan oiken ole, ei edes sinnepäin,  mutta osviittaa siitäkin saa, vaihdat vain kuminauhat kvanttiloihin ja niiden impulsseihin eli toimii toisin päin kuin kuminauhat.

Eli suomeksi, ilman hitausvoimaa massa käyttäytyisi kuin massaton kappale, sen kiihdyttäminen ei vaatisi voimaa ollenkaan. kiihtyvyys  luo hitaanmassan eli hitausvoiman, ja gravitaatio painavan massan eli painovvoiman massalle, siis noin syntyy  illuusion siitä massasta jonka sinä ymmärrät massaksi.

Koska voimaa tarvitaan,kiihdyttämiseen,  täytyy sen vastakkaisen voimankin olla voima, luonnollisesti, se on juuri se hitausvoima. Painovoima taas syntyy ilman kiihtyvyyttä, siis kiihtyvyys estynyt, eikä kappaleen vapaasti  kiihtyessä ollenkaan.

Eli ei kaksinkertaisia voimia vaan ihan yksinkertaisia, juuri niinkuin gossukin, eihän gossuparka edes ymmärrä kovin monimutkaisia asioita.

Annetaan sitten olla. Joko venkoilet etkä vastaa yksinkertaiseen kysymykseen tai et edes kykene ymmärtämään mitä kysyin.

3³+4³+5³=6³

111
Seuraa 
Viestejä2240

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

Johan minä vastasin. Ilman hitausvoimaa massa lähtisi kuin hauki rannasta siilä hetkellä kun naru katkeaa.

Missä se luuhaa, se luuhaa siellä missä massakin luuhaa, massassa sen alirakenteissa. Koita kuvitella sitä muinaista kenkälaatikkoa jossa on pienempi laatikko kuminauhoilla kulmistaan  lillumassa sisällä, ei se ihan oiken ole, ei edes sinnepäin,  mutta osviittaa siitäkin saa, vaihdat vain kuminauhat kvanttiloihin ja niiden impulsseihin eli toimii toisin päin kuin kuminauhat.

Eli suomeksi, ilman hitausvoimaa massa käyttäytyisi kuin massaton kappale, sen kiihdyttäminen ei vaatisi voimaa ollenkaan. kiihtyvyys  luo hitaanmassan eli hitausvoiman, ja gravitaatio painavan massan eli painovvoiman massalle, siis noin syntyy  illuusion siitä massasta jonka sinä ymmärrät massaksi.

Koska voimaa tarvitaan,kiihdyttämiseen,  täytyy sen vastakkaisen voimankin olla voima, luonnollisesti, se on juuri se hitausvoima. Painovoima taas syntyy ilman kiihtyvyyttä, siis kiihtyvyys estynyt, eikä kappaleen vapaasti  kiihtyessä ollenkaan.

Eli ei kaksinkertaisia voimia vaan ihan yksinkertaisia, juuri niinkuin gossukin, eihän gossuparka edes ymmärrä kovin monimutkaisia asioita.

Et osaa selittää miten vetävä voima syntyy, toimii ja välittyy ja uskot hitausvoiman olevan todellinen voima.

Monimutkaistat asioita entisestään vaikka pitäisi ymmärtää että kaikki fyysisen konkreettisesti olemassa oleva on jo itsessään työntävää voimaa.

Laajenevassa näkyvässä maailmankaikkeudessa laajenevaa työntävää voimaa.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Goswell
Seuraa 
Viestejä14817

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

Johan minä vastasin. Ilman hitausvoimaa massa lähtisi kuin hauki rannasta siilä hetkellä kun naru katkeaa.

Missä se luuhaa, se luuhaa siellä missä massakin luuhaa, massassa sen alirakenteissa. Koita kuvitella sitä muinaista kenkälaatikkoa jossa on pienempi laatikko kuminauhoilla kulmistaan  lillumassa sisällä, ei se ihan oiken ole, ei edes sinnepäin,  mutta osviittaa siitäkin saa, vaihdat vain kuminauhat kvanttiloihin ja niiden impulsseihin eli toimii toisin päin kuin kuminauhat.

Eli suomeksi, ilman hitausvoimaa massa käyttäytyisi kuin massaton kappale, sen kiihdyttäminen ei vaatisi voimaa ollenkaan. kiihtyvyys  luo hitaanmassan eli hitausvoiman, ja gravitaatio painavan massan eli painovvoiman massalle, siis noin syntyy  illuusion siitä massasta jonka sinä ymmärrät massaksi.

Koska voimaa tarvitaan,kiihdyttämiseen,  täytyy sen vastakkaisen voimankin olla voima, luonnollisesti, se on juuri se hitausvoima. Painovoima taas syntyy ilman kiihtyvyyttä, siis kiihtyvyys estynyt, eikä kappaleen vapaasti  kiihtyessä ollenkaan.

Eli ei kaksinkertaisia voimia vaan ihan yksinkertaisia, juuri niinkuin gossukin, eihän gossuparka edes ymmärrä kovin monimutkaisia asioita.

Annetaan sitten olla. Joko venkoilet etkä vastaa yksinkertaiseen kysymykseen tai et edes kykene ymmärtämään mitä kysyin.

Eikä anneta uudestaan, uudestaan. ;-)

https://www.youtube.com/watch?v=lz0IT4Uk2xQ

Se symmetrinen vuorovaikutus siinä välillä ei muutu tietenkkään minnekkään, ihan samat kavtit siinä hyrrää mutta se hitaus aiheuttaa sen että se säilyy, jos hitautta ei olisi, se voimapari kuolisi heti kun naru katkeaa.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä29374

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

Johan minä vastasin. Ilman hitausvoimaa massa lähtisi kuin hauki rannasta siilä hetkellä kun naru katkeaa.

Missä se luuhaa, se luuhaa siellä missä massakin luuhaa, massassa sen alirakenteissa. Koita kuvitella sitä muinaista kenkälaatikkoa jossa on pienempi laatikko kuminauhoilla kulmistaan  lillumassa sisällä, ei se ihan oiken ole, ei edes sinnepäin,  mutta osviittaa siitäkin saa, vaihdat vain kuminauhat kvanttiloihin ja niiden impulsseihin eli toimii toisin päin kuin kuminauhat.

Eli suomeksi, ilman hitausvoimaa massa käyttäytyisi kuin massaton kappale, sen kiihdyttäminen ei vaatisi voimaa ollenkaan. kiihtyvyys  luo hitaanmassan eli hitausvoiman, ja gravitaatio painavan massan eli painovvoiman massalle, siis noin syntyy  illuusion siitä massasta jonka sinä ymmärrät massaksi.

Koska voimaa tarvitaan,kiihdyttämiseen,  täytyy sen vastakkaisen voimankin olla voima, luonnollisesti, se on juuri se hitausvoima. Painovoima taas syntyy ilman kiihtyvyyttä, siis kiihtyvyys estynyt, eikä kappaleen vapaasti  kiihtyessä ollenkaan.

Eli ei kaksinkertaisia voimia vaan ihan yksinkertaisia, juuri niinkuin gossukin, eihän gossuparka edes ymmärrä kovin monimutkaisia asioita.

Annetaan sitten olla. Joko venkoilet etkä vastaa yksinkertaiseen kysymykseen tai et edes kykene ymmärtämään mitä kysyin.

Eikä anneta uudestaan, uudestaan. ;-)

https://www.youtube.com/watch?v=lz0IT4Uk2xQ

Se symmetrinen vuorovaikutus siinä välillä ei muutu tietenkkään minnekkään, ihan samat kavtit siinä hyrrää mutta se hitaus aiheuttaa sen että se säilyy, jos hitautta ei olisi, se voimapari kuolisi heti kun naru katkeaa.


No mitenkäs se voimapari sitten säilyy kun mikään ei kiihdy, jolloin hitaudellasi ei ole paskankaan väliä?
Entäs ne kvantit, mistä ne tietää onko hitauden vaikutukset hävinneet kivestä sen narun estäessä kiihtyvyyden vai olisiko se hitaus silleen niinku tyystin kadonnut?
😂😂😂
Ei tarvii vastata, samaa soopaahan sieltä kuitenkin pukkaa.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä14817

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


Älähän vielä luovuta, olisi ainakin yksi juttu vielä.
Laitetaanpas puuhun kiinni naru ja narun päähän kivi. Sitten laitamma kiveen pitkän kuminauhan, joka vetää kiveä ja naru menee kireälle. Nyt kuminauhasta kohdistuu kiveen yhtä suuri voima kuin kivestä kuminauhaan, siis voima ja vastavoima, eikä mikään kiihdy. Sitten katkaistaan naru Fiskarsin saksilla. Edelleen kuminauhasta kohdistuu kiveen ihan samansuuruinen voima kuin kivestä kuminauhaankin vaikka nyt kivi kiihtyy.
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Siinä ennen katkaisua ei ole kiihtyvyyttä, ei hitausvoimaa, massanhitaus ei ole käytössä koska kivi on kiihtymäti ts levossa, pl gravitaatio, kun naru katkeaa, alkaa molempia ilmaantua.

Eli tukivoiman narusta  loppuessa astuu hidasmassa voimineen areenalle. Kun kivi lentää ilmakehän poikki, se voittaa ilmanvastuksen juuri hitaalla massallaan.

Etkö lukenyt kysymystäni? No uudestaan:
Missä tuossa on nyt se hitausvoima, sillä voimat ovat ihan samat ilman kiihtyvyyttä kuin kiihtyvyyden kanssakin?

Toki, mutta kivi kiihtyy hitaasti, kuminauha joutuu vetämään kiven uuteen liiketilaan omalla voimallaan, hidasmassa on syy siihen, ei massa yleensä.

Narussa oli tukivoima, joka piti kuminauhan jännityksessä, katkeamisen jälkeen kivessä hitausvoima joka aiheuttaa sen hitaan kiihtymisen. Kiven massa on massattomien kvanttien summa, kuten kaikki muukin olevainen, massaton ei tarvitse voimaa kiihtymiseen, mutta koska kaikki on massatonta pohjimmiltaan, ne erisuuntaiset ziljoonat ja zoljoonat  imptt ulssit, niiden määrä määrää liiketilan muutoksen nopeuden.

Esim jännitetyssä kuminauhassa veto syntyy puristuksesta, eli molekyylien elektronien sidoksissa elektronit puristuvat lähemmäs toisiaan, sidoksen pettäessä, se fiskars, elektronit hakeutuvat tilaan jossa symmetria palautuu, kivessä syntyvä impulssien epätasapainon määrä määrää sen kuminauhan palautumisen tapahtuma nopeuden.

No voi herrajestas sentään, ethän sinä vastaa ollenkaan siihen oleelliseen asiaan. Yritetään vielä kerran poijjaat.
Kiveen ja kuminauhaan kohdistuvat kuminauhan katkaisuhetkellä ihan yhtäsuuret voimat kuin ennen katkaisuakin. Kiihtyipä kivi tai ei, niin voimat ovat samansuuruiset ja vastakkaissuuntaiset kiven ja kuminauhan välillä. Jos sen kuminauhan löystyminen sinua huoletttaa, niin korvataan se sellaisella nauhalla, joka ei löysty ollenkaan, laitetaan vaikkapa raketti sitä kiveä vetämään ?
Siis: Missä tuossa on nyt se hitausvoima? Jos siitä kiihtyvyydestä sikiää muka hitausvoimaa, niin missä helvetissä se luuhaa, koska mikään ei noissa voimissa muuttunut olipa kiihtyvyyttä tai ei, samat voimat ovat läsnä kummassakin tapauksessa?

Johan minä vastasin. Ilman hitausvoimaa massa lähtisi kuin hauki rannasta siilä hetkellä kun naru katkeaa.

Missä se luuhaa, se luuhaa siellä missä massakin luuhaa, massassa sen alirakenteissa. Koita kuvitella sitä muinaista kenkälaatikkoa jossa on pienempi laatikko kuminauhoilla kulmistaan  lillumassa sisällä, ei se ihan oiken ole, ei edes sinnepäin,  mutta osviittaa siitäkin saa, vaihdat vain kuminauhat kvanttiloihin ja niiden impulsseihin eli toimii toisin päin kuin kuminauhat.

Eli suomeksi, ilman hitausvoimaa massa käyttäytyisi kuin massaton kappale, sen kiihdyttäminen ei vaatisi voimaa ollenkaan. kiihtyvyys  luo hitaanmassan eli hitausvoiman, ja gravitaatio painavan massan eli painovvoiman massalle, siis noin syntyy  illuusion siitä massasta jonka sinä ymmärrät massaksi.

Koska voimaa tarvitaan,kiihdyttämiseen,  täytyy sen vastakkaisen voimankin olla voima, luonnollisesti, se on juuri se hitausvoima. Painovoima taas syntyy ilman kiihtyvyyttä, siis kiihtyvyys estynyt, eikä kappaleen vapaasti  kiihtyessä ollenkaan.

Eli ei kaksinkertaisia voimia vaan ihan yksinkertaisia, juuri niinkuin gossukin, eihän gossuparka edes ymmärrä kovin monimutkaisia asioita.

Annetaan sitten olla. Joko venkoilet etkä vastaa yksinkertaiseen kysymykseen tai et edes kykene ymmärtämään mitä kysyin.

Eikä anneta uudestaan, uudestaan. ;-)

https://www.youtube.com/watch?v=lz0IT4Uk2xQ

Se symmetrinen vuorovaikutus siinä välillä ei muutu tietenkkään minnekkään, ihan samat kavtit siinä hyrrää mutta se hitaus aiheuttaa sen että se säilyy, jos hitautta ei olisi, se voimapari kuolisi heti kun naru katkeaa.


No mitenkäs se voimapari sitten säilyy kun mikään ei kiihdy, jolloin hitaudellasi ei ole paskankaan väliä?
Entäs ne kvantit, mistä ne tietää onko hitauden vaikutukset hävinneet kivestä sen narun estäessä kiihtyvyyden vai olisiko se hitaus silleen niinku tyystin kadonnut?
😂😂😂
Ei tarvii vastata, samaa soopaahan sieltä kuitenkin pukkaa.

Oiskos siinä jännitystä kuminauhan takia, tai vaikka ilman kuminauhaakin koska gravitaatio, naru tai kuminauha itsessäänkin pysyy kasassa niillä voimapareilla, kuormitettaessa ne joustaa hiukan, kuminauha enemmän  ja voima kasvaa.

Ne tietää sen siitä että niiden oma tila saavuttaa sen symmetrisen normaalitilan, kiihtyvyys loppuu samalla mutta kiven liike jatkuu ja johtaa vastaliikkeeseen, jojottelee siinä sitten aikansa..

Minun mielestä noin.

Tauko
Seuraa 
Viestejä1164

Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?

Luuttu
Seuraa 
Viestejä143

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Wiki.

"Suhteellisuusteoria osoitti aikaisemmin tuntemattoman yhteyden massan ja energian välillä. Tämän ilmaisee tunnettu kaava E=mc².

Tähän päädyttiin päättelemällä, että mitä suurempi kappaleen nopeus on, sitä suurempi voima tarvitaan sen kiihdyttämiseen samansuuruisella kiihtyvyydellä. Ellei näin olisi, vakiona pysyvän voiman vaikutuksesta kappale saavuttaisi lopulta valon­nopeuden, mikä kuitenkaan ei ole mahdollista."

Voi sitä järjen juoksua noilla päättelijöillä.

Nopeus on vain suhteellista, nopeudella ei ole tuon taivaan merkitystä kiihdyttämiseen.Kappale ollessaan paikoillaan tai tasaisessa nopeudessa on saman massan omaava, ei muutosta painavassa eikä hitaassa massassa ja samalla siihen kohdistetulla voimalla se kiihtyy täsmälleen saman verran kun siihen ei vaikuta muita voimia.

Kuitenkin jos meillä olisi vaikka aurinkopurje ja sitä kiihdytetään vaikkapa maasta käsin laserilla, valonnopeutta ei voida ylittää koska mikään ei liiku maasta sitä valonnopeutta nopeammin, edes ääretön määrä energiaa ei asiaa muuta.

Valonopeus ei ole mikään tiilimuuri johon kiihtyminen tyssää.

Paitsi että tuo ei pidä paikkaansa, esimerkki.  Jos kaksi alusta lentää peräkkäin valonnopeudella  ja niistä jälkimmäinen ampuu massan omaavilla kappaleilla toista peräpäähän se itse menettää nopeutta ja edessä oleva alus kiihtyy. (tämä siis teoriassa)

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

JPI kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara..

No jos joku haluaa nimittää vasaran iskuvoimaa hitausvoimaksi, esimerkiksi sillä perusteella, että pyörivä massakin  tuottaa hitausmomentin, onko tuo sitten muuta kuin ei-hyväksytty termi. Liike-energihan vasaralla johtuu sen inertiasta. 

Mutta kun aletaan asettaa näennäisvoima voimaksi, se on fysiikan lakien vastaista, sillä voima ja vastavoima ei koskaan vaikuta samaan kappaleeseen. Näitä näennäisvoimia, joiden sanotaan vaikuttavan kiidyttävään kappaleeseen vastavoimana, ei ole olemassa. Jos olisi olemassa, kappale ei voisi kiihtyä, koska voimien summa olisi nolla.

Vasaran liike-energia johtuu jostakin???
Vasaralla on liike-energiaa koska sillä on massaa ja se liikkuu. Ei siihen sen kummempaa selitystä tarvita. Jos sanotaan, että liike-energia johtuu jostakin, niin pitää osata myöskin kertoa miten se siitä johtuu. Liike-energia määritellään ½mv² tai p²/2m, joten ei sen syntyä tarvitse käydä selittämään.
Tuo on todettu käyttökelpoiseksi suureeksi mekaniikassa ja siksi sitä käytetään. On sitten toinen asia sanoa, että liike-energiaan tarvitaan nopeutta ja massaa. Voidaan myös sanoa, että tarvitaan inertiaa, mutta se ei valaise asiaa mitenkään, ollen vain muodollinen selitys ja kehäpäätelmä.
Nimittäin kun sanotaan, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa koska massalla on inertiaa ja lisäksi että inertia on sitä, että massan kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa, niin mitä tuolla kehäpäättelyllä silloin oikein selitellään?

Yllä oleva on hyvä mutta ilmeisesti helmiä sioille.

Takavuosina väittelin ( + sinä ja moni muu) korantin kanssa hitausvoimasta. Ei siitä tullut lasta ei paskaa.

Korant sentään osasi fysiikan perusteet aivan toisella tasolla kuin Gossu joten suosittelen, että anna paskan olla.

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

Luuttu kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Kun pyörivän massan tapauksessa puhutaan hitausmomentista, miksei yhtä hyvin voitaisi puhua hitausmassasta massan sijasta. Eli silloin kiihdyttävää voimaakin voitaisi nimittää voiman sijasta hitausvoimaksi, ja sen vastavoimaa vastahitausvoimaksi. Olisivatko nykyisen hitausvoimaan uskovien enää tarvetta puhua kuvitellusta hitausvoimasta.

Ei hitausvoimaan tarvihe uskoa, sen voi testata jos sen todellisuus epäilyttää, ota vasara...

Koska tämä alkaa olla pulkassa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Wiki.

"Suhteellisuusteoria osoitti aikaisemmin tuntemattoman yhteyden massan ja energian välillä. Tämän ilmaisee tunnettu kaava E=mc².

Tähän päädyttiin päättelemällä, että mitä suurempi kappaleen nopeus on, sitä suurempi voima tarvitaan sen kiihdyttämiseen samansuuruisella kiihtyvyydellä. Ellei näin olisi, vakiona pysyvän voiman vaikutuksesta kappale saavuttaisi lopulta valon­nopeuden, mikä kuitenkaan ei ole mahdollista."

Voi sitä järjen juoksua noilla päättelijöillä.

Nopeus on vain suhteellista, nopeudella ei ole tuon taivaan merkitystä kiihdyttämiseen.Kappale ollessaan paikoillaan tai tasaisessa nopeudessa on saman massan omaava, ei muutosta painavassa eikä hitaassa massassa ja samalla siihen kohdistetulla voimalla se kiihtyy täsmälleen saman verran kun siihen ei vaikuta muita voimia.

Kuitenkin jos meillä olisi vaikka aurinkopurje ja sitä kiihdytetään vaikkapa maasta käsin laserilla, valonnopeutta ei voida ylittää koska mikään ei liiku maasta sitä valonnopeutta nopeammin, edes ääretön määrä energiaa ei asiaa muuta.

Valonopeus ei ole mikään tiilimuuri johon kiihtyminen tyssää.

Paitsi että tuo ei pidä paikkaansa, esimerkki.  Jos kaksi alusta lentää peräkkäin valonnopeudella  ja niistä jälkimmäinen ampuu massan omaavilla kappaleilla toista peräpäähän se itse menettää nopeutta ja edessä oleva alus kiihtyy. (tämä siis teoriassa)

Jos esittämäsi

Jos kaksi alusta lentää peräkkäin valonnopeudella

on totta, niin väite lehmätkin lentävät on loogisesti tosi:-)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat