Sivut

Kommentit (511)

JPI
Seuraa 
Viestejä29381

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä14827

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
111
Seuraa 
Viestejä2241

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

"Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus."

Mikähän ihmeen voima se olisi?!?

Onko se ilmanvastus työntävää voimaa?

Millä voimalla se voitetaan?

Katsohan sinäkin tämä ajatuksella loppuun asti.

https://youtu.be/IgbD376lhXU

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

111
Seuraa 
Viestejä2241

Oleellistan tässä laajenevien tihentymien keskinäisessä vuorovaikutuksessa on se että tämä laajeneva työntävä voima, jota ne keskenään kierrättävät, liikkuu laajenevan valon nopeudella.

Eli kontrolli ympäristöstä välittyy hyvin nopeasti.

Vähänkään etäisyyden muutosta suhteessa viereiseen laajenevaan tihentymään ja heti työntävän voiman määrät suhteessa toisiinsa eri suunnista muuttuvat.

Erittäinkin oleellinen asia hahmottaa ja ymmärtää.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

JPI
Seuraa 
Viestejä29381

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä14827

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

Minun mielestä noin.

Stalker
Seuraa 
Viestejä143

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

Ominaisuudet voi nakata ilmaan. Selvästi kyseessä on Savorisen työntävä voima, joka työntää ilmavastuksen työntävää voimaa vasten. Savorisen ja Goswellin teoriat alkavat selvästi yhdentyä, aunoastaan Ollin massapainavaa ( vai painomassavaa) mielipidettä vielä kaivataan ja JPI voisi tehdä yhteenvetoartikkelin vertaisarvioituun tiedelehteen.

JPI
Seuraa 
Viestejä29381

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.


Löhen nyt saunaan, joten pikainen kommentti.

Olet sanonut usein, että kappaleen liiketilan muuttamiseen "tarvitaan" voimaa. Minä, sinä ja kaikki muutkin olemme tästä samaa mieltä.
Pitääkö paikkansa?
Nyt sitten tuolla yllä väität, että sen pallon liiketilan ylläpitämiseen tarvitaan voimaa, siis sitä hitaushais..p voimaa.
Pitääkö paikkansa?
Toisin sanoen olet esittänyt kaksi keskenään ristiriitaista väitettä.
Mutta sinut tuntien tuo ei selittelyjäsi hillitse koska hitausvoima. 😂

3³+4³+5³=6³

111
Seuraa 
Viestejä2241

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

"Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi, ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti, turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi.."

Nyt Gossu nukkumaan!!!

Vai onkohan joku kähveltänyt tyypin nimimerkin?!?

Ihan höpöjä höpöttelet.

Pallo pysähtyisi heti. 🙃

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

111
Seuraa 
Viestejä2241

No joo, tokihan pallo tekee koko ajan työtä syrjäyttäessään / työntäessään ilmaa joka tekee myös työtä, saaden aikaiseksi vastuksen.

Mutta eihän tuohonkaan tarvitse muita voimia hatustaan tempoa.

Työntävät voimat siinä vaan tekevät työtään, ei muuta.

Tarkennettuna.

Laajenevat työntävät voimat.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6054

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

Sanot: Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla,

Käytännöllistä järkeä soveltaen, pallo etenee liike-energiallaan, mutta jos haluat jarruvoimaa ma nimittää hitausvoimaksi, ehkä vetoamalla hitausmomentin analogiaan, mikäs siinä en tuomitse, mutta inkvisito kyllä tuomitsee sinut ankarasti törkeästä fysiikan oppi-isien halveksimisesta. 

Goswell
Seuraa 
Viestejä14827

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

Sanot: Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla,

Käytännöllistä järkeä soveltaen, pallo etenee liike-energiallaan, mutta jos haluat jarruvoimaa ma nimittää hitausvoimaksi, ehkä vetoamalla hitausmomentin analogiaan, mikäs siinä en tuomitse, mutta inkvisito kyllä tuomitsee sinut ankarasti törkeästä fysiikan oppi-isien halveksimisesta. 

Olen syvästi tietoinen asiasta, mutta en anna sen lamauttaa luovuuttani.

Käytännällinen järki on juuri se järjenkärki mitä tässä kaivataan. massan ominaisuus nimeltä hitaus on vain puoliviillainen selitys, ei jatkoon.

Energia on kykyä tehdä työtä, liike-energia on sitä työtä joka palloa painaa vasten ilmanvastusta, tekee siis työtä, työhön tarvitaan voimaa, ilmanvastuskin on voima ja tekee työtä vastakkaiseen suuntaan.

Vaikka väitettä pukkaa että voimat yhtä suuret ja ei voi liikkua ja niin päin pois, tuo hitausvoima on syvässä riippuvuus- suhteessa kiihtyvyyteen, ilman kiihtyvyyttä ei ole hitausvoimaa, natsaa kovin kivasti vai mitä.

Nykyihmisellä ei ole mitään tietoa kuinka hidas ja painava massailmiö syntyy tai  toimii tai j s s, onneksi teillä on gossusetä, nyt tiedätte.

Minun mielestä noin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14827

111 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

"Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi, ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti, turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi.."

Nyt Gossu nukkumaan!!!

Vai onkohan joku kähveltänyt tyypin nimimerkin?!?

Ihan höpöjä höpöttelet.

Pallo pysähtyisi heti. 🙃

🤔

Pallo pysähtyisi heti ilman hitautta, hitausvoimaa, yllä tarkempi sopotus asiasta.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä29381

Goswell kirjoitti:
111 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

"Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi, ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti, turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi.."

Nyt Gossu nukkumaan!!!

Vai onkohan joku kähveltänyt tyypin nimimerkin?!?

Ihan höpöjä höpöttelet.

Pallo pysähtyisi heti. 🙃

🤔

Pallo pysähtyisi heti ilman hitautta, hitausvoimaa, yllä tarkempi sopotus asiasta.


Jahas, siis jos pallon liikettä ei mikään jarruta, niin se pysähtyy heti. Se on tuo hitausvoima kummallinen ötökkä, vaikka se ei voima olekkaan, niin nupin se kyllä saa näköjään sekaisin koska hitausvoima.

3³+4³+5³=6³

111
Seuraa 
Viestejä2241

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

Sanot: Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla,

Käytännöllistä järkeä soveltaen, pallo etenee liike-energiallaan, mutta jos haluat jarruvoimaa ma nimittää hitausvoimaksi, ehkä vetoamalla hitausmomentin analogiaan, mikäs siinä en tuomitse, mutta inkvisito kyllä tuomitsee sinut ankarasti törkeästä fysiikan oppi-isien halveksimisesta. 

Olen syvästi tietoinen asiasta, mutta en anna sen lamauttaa luovuuttani.

Käytännällinen järki on juuri se järjenkärki mitä tässä kaivataan. massan ominaisuus nimeltä hitaus on vain puoliviillainen selitys, ei jatkoon.

Energia on kykyä tehdä työtä, liike-energia on sitä työtä joka palloa painaa vasten ilmanvastusta, tekee siis työtä, työhön tarvitaan voimaa, ilmanvastuskin on voima ja tekee työtä vastakkaiseen suuntaan.

Vaikka väitettä pukkaa että voimat yhtä suuret ja ei voi liikkua ja niin päin pois, tuo hitausvoima on syvässä riippuvuus- suhteessa kiihtyvyyteen, ilman kiihtyvyyttä ei ole hitausvoimaa, natsaa kovin kivasti vai mitä.

Nykyihmisellä ei ole mitään tietoa kuinka hidas ja painava massailmiö syntyy tai  toimii tai j s s, onneksi teillä on gossusetä, nyt tiedätte.

Mikä ihmeen liike-energia.

Onko se joku hokkus pokkus energia jota ei ollut ennen kuin pallo työnnettiin liikkeelle?

Ei niitä energioita synny lisää, eikä häviä.

Kyllä siinä pallossa on ihan koko ajan se voima jolla se työntää kaasun molekyylejä siten etteivät ne pääse työntymään pallon sisälle.

Hei haloo pahvit, nyt on jo hyvä aika herätä.

Liike-energiaa, just just.

Eihän se aina olemassa ollut asia joka jo itsessään on työntävää voimaa, muutu joksikin liike-energiaksi vain sen takia että se työnnetään liikkeelle suhteessa ympäristöönsä.

Oikeesti, huh huh mitä shittendaalia koko nykyinen fysiikka.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

111
Seuraa 
Viestejä2241

Niin, eli se nyt vaan on mitä se on ja ei se ihmisen takia ala muuttumaan eri jutuiksi.

Se on sitten eri asia kun ihminen yrittää kehittää kielen siitä miten puhua ilmiöistä, mutta olisi hyvä että itse teoria olisi sen verta yksinkertainen kuin se voi olla ja samoin se kieli eli sanat joilla ilmiöistä puhutaan.

Eikä niin että sanojen avulla johdetaan ihmisiä harhaan.

Esim. siten että liikkeelle laitettu kappale voisi muuttua joksikin liike-energiaksi hokkus pokkus.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

111
Seuraa 
Viestejä2241

Ok, asiaahan tuossa tietysti on, mutta omalla tavallaan aikas huvittavassa muodossa.

Ymmärrän jos naurattaa, mutta jos oivaltaa syvällisen pointin tuossa, niin ymmärtää mitä ajan takaa.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Goswell
Seuraa 
Viestejä14827

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
111 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

"Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi, ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti, turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi.."

Nyt Gossu nukkumaan!!!

Vai onkohan joku kähveltänyt tyypin nimimerkin?!?

Ihan höpöjä höpöttelet.

Pallo pysähtyisi heti. 🙃

🤔

Pallo pysähtyisi heti ilman hitautta, hitausvoimaa, yllä tarkempi sopotus asiasta.


Jahas, siis jos pallon liikettä ei mikään jarruta, niin se pysähtyy heti. Se on tuo hitausvoima kummallinen ötökkä, vaikka se ei voima olekkaan, niin nupin se kyllä saa näköjään sekaisin koska hitausvoima.

Miten sinä tuon sait väärinpäin, jos mikään ei paina palloa vasten ilmanvastusta, se pysähtyisi heti, mutta joku painaa niin se ei pysähdy. Käyppäs ottamassa toiset löylyt, minäkin lähden.

Minun mielestä noin.

111
Seuraa 
Viestejä2241

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
111 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

"Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi, ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti, turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi.."

Nyt Gossu nukkumaan!!!

Vai onkohan joku kähveltänyt tyypin nimimerkin?!?

Ihan höpöjä höpöttelet.

Pallo pysähtyisi heti. 🙃

🤔

Pallo pysähtyisi heti ilman hitautta, hitausvoimaa, yllä tarkempi sopotus asiasta.


Jahas, siis jos pallon liikettä ei mikään jarruta, niin se pysähtyy heti. Se on tuo hitausvoima kummallinen ötökkä, vaikka se ei voima olekkaan, niin nupin se kyllä saa näköjään sekaisin koska hitausvoima.

Miten sinä tuon sait väärinpäin, jos mikään ei paina palloa vasten ilmanvastusta, se pysähtyisi heti, mutta joku painaa niin se ei pysähdy. Käyppäs ottamassa toiset löylyt, minäkin lähden.

Jumalako sitä palloa painaa siten ettei se pysähdy?

Siis sieltä pallon liikerataan nähden takkoo päinkö?

Ei ei ei.

Kato kun se pallo itsessään koostuu laajenevaa työntävää voimaa kierrättävistä tihentymistä ja sinä jo aikaisemmin työnsit sen liikkeelle, niin eihän sinne kato enää mitään muita hokkus pokkus juttuja tarvita.

Riittää että laajenevasta pallosta työntyy ulos laajenevaa työntävää voimaa joka työntää niitä laajenevan kaasun laajenevia molekyylejä edestään.

Mie suatan lähtee paneskelemaan.

Anteeksi, siis työntyilemmään.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Eusa
Seuraa 
Viestejä18203

Kun JPI selviät sieltä saunasta, kerropa oletko alkuunkaan perehtynyt yleisen suhteellisuuden tensoreihin. Aikaisemmasta sanailusta jäi vaikutelma, että kokemuksesi aihepiiristä voisi olla yhtä ohut kuin minulla, jopa kohta ohuempi...

Esimerkiksi olen käsittänyt edellä esittämäni impulssin fluktuoinnin pseudotensorisarjana, jossa 0-komponentti pidetään väkisin nollana ja saadaan kiertyviä virtoja, jotka ajavat kokonaisuutena saman kuin nollasta poikkeavan energiatiheyden aito energia-impulssi-tensori.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat