Sivut

Kommentit (511)

JPI
Seuraa 
Viestejä29392

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
111 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tauko kirjoitti:
Goswell: "kun ydin poistuu symmetrisestä asemastaan ekuoren sisällä, vvtaajuus muuttuu eripuolilla ydintä, mitään uutta ei tule, eikä vanhaa poistu, vain emisso ja absorptio taajuudessa tapahtuu muutos, se palautuu symmetriseksi ytimen palattua keskipisteesen kiihtyvyyden loppuessa"

- yrittänyt tätä kvanttipöhinääsi ja hitausjuttusi loogisuutta ymmärtää.
Jotenkin tulee mieleen kananmuna.
Raaka muna ei helposti lähde pyörimään, keitetty taas pyörii vähälläkin voimalla.
Eli näkemyksesi lienee, en tiedä onko näin mutta, että kaikki materia on jossain määrin elastista ja siitä johtuisi massan hitaus reagoida siihen kohdistuvaan voimaan?
- en höystä nyt soppaa enempää, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, menikö arvaukseni ajatuksestasi sinne päinkään?


Olen äärimmäisen tarkkaan perehtynyt Gossun selitykseen siitä kuinka hitaus syntyy, eikä siihen ole mennyt aikaa kuin muutama minuutti.Toisaalta hämäräksi on jäänyt mitä Gossu hitaudella milloinkin tarkoittaa..välillä se on nimittäin voimaa, välillä jotakin muuta. Se ei muutenkin epämäräisessä Gossufysiikassa kuitenkaan juuri haittaa.
Gossun idea on selittää hitaus siten, että se syntyy siitä, että hitaus on, siis kehäpäättelyllä. Se että kyseessä on kehäpäättely ei tunna haittaavan olenkaan tai sitten Gossu kiistää kehäpäätelyn.
Homma menee näin.
Atomi on leikisti elektronikuori, jonka keskustassa on paljon maasiivisempi ydin (vaikkakaan massaa ei silleen niinku Gossufysiikassa olekkaan).
Kuoren ja ytimen välillä vipeltää kvantteja, jotka välittävät sähköistä voimaa. Kun atomiin ei kohdistu ulkoista voimaa, niin kvantteja vipeltää samalla intensiteetillä joka suunnassa kuoren ja ytimen välillä (Gossu sanoo, jotta kvanttien taajuus on vakio).
Kun atomiin sitten kohdistuu ulkoista voimaa eli ts. elektronikuoreen tulee kvantteja epäsymmetrisesti jostakin suunnasta, niin elektronikuori kevyenä lähtee liikkeelle, mutta raskaampi ydin jää jälkeen. Tällöin, kuoren kiihtyessä, sen toinen reuna (se johon niitä ulkoisia kvantteja osuu) siirtyy lähemmäs ydintä kuin tasapainotilassa. Tällöin myös kvanttien vaihdon taajuus kasvaa suuremmaksi sillä puolen atomia, jossa ydin nyt on. Tämä epäsymmetrinen voima ekuoren sillä puolen, mihin niitä ulkoisia kvantteja tulee, on siis syy sille, että atomiesta koistuvan kappaleen kiihdyttämiseen tarvitaan voimaa (tai ainakin enemmän kuin pelkän elektronikuoren kiihdyttämiseen)
Kehäpäätelmä tuossa on se, että mikäli sillä raskaammalla ytimellä ei jo olisi inertiaa/hitautta, niin se liikkuisi sen elektronikuoren mukana mielivalaisen pienellä voimalla, jolloin sitä hitauden "selittävää" epätäsapainoa ei edes syntyisi.
Siis Gossu selitti hitauden kätevästi olettamalla hitauden jo olevan olemassa.
No.ooo.. hauskaahan tämä on toisaalta. :-)

Kiitos yrityksestä, mutta nähtävästi aikaa olisi pitänyt käyttää hieman enemmin kuin muutama minuutti.

Sitä ytimen massa on kästelty monta kertaa, siellä se massailluusio syntyy täysin samalla periaatteella kuin tuossa ydin/ekuori esimerkissä. Massattomien kvanttien impulsseista, eli, massallaista massaa ei ole sielläkään, ei vaikka suurinosa massasta onkin ytimessä, lähes kaikki itseasiassa.

Mitä tulee hitauteen, kun pläjäytät wikin haun, hitaus, se tuuppaa  tekstiä "myös inertia" silmille.

Inertialla tarkoitetaan jatkuvuutta, oli minulle yllätys aikanaan kieltämättä, lapsikin kun tajuaa että avaruudessa jatkuvuus hoituu ihan ilman hitautta, ei niitä voi yhdistää, nyt sitten wikissä nuo niputetaan samaan laariin, hävetkää turjakkeet.

Inertia on ts tilanne jossa kappaleen massalla on tasapaino sisäisissä voimissaan, niissä vastakkaisissa impulsseissa, liiketila tietysti säilyy kun mikään voima ei vaikuta tyhjiössä.

Hitaus taas on sitä että esim kevyt pallo voi lentää ilmakehässä, vaikka inertiaa tämäkin toki on, aivan eri keissi, se raivaa tietään läpi ilmakehän vastuksen massansa hitaudella, mitä raskaampi pallo sen pidemmälle sen saa lentämään.

Tuossa massan hitaus, (ei inertia koska sen ei tarvitse välttämättä tehdä työtä), tekee työtä ilmakehän vastusta vastaan, miten se sen voisi tehdä kuin sisäisellä voimallaan, ei siihen ulkoista voimaa tule mistään, eikä siihen mitään varastoidu, paitsi nopeutta

Tuo sisäinen voima saadaan syntymään pallon kiihtyvyydestä, sen nopeus laskee kaiken aikaa, ja silloin ne ytimet atomissa kohdistaa ekuoreensa epäsymmetrisen voima eripuolille, seuraa voima joka painaa palloa vasten ilmakehän vastusta.

jos sinulla on laatikko johon toiseen seinään kohdistuu suurempi työntävä voima kuin vastakkaiseen seinään, mitä luulet sille käyvän, se lähtee siihen suuntaan missä voima on suurempi.

No, noinhan homma on hankala käsittää, siksi ei käytetä laatikkoa koska siinä homma ei toimi järkeenkäyvästi, katsotaan se siellä missä se toimii, kappaleen massan kvanttimaailmassa.


En viitsi sen kummemmin tuota samaa selittelyä lähteä kommentoimaan.
Pikkusen silti:
Tuosta oikaesta eli inertiasta fysiikassa. Se ei todellakaan ole mitään, mikä tarvitaa, jotta kappale ei kiihdy vaan säilyttää liiketilansa jos siihen ei voimaa vaikuta. Inertia on päinvastoin tuon seikan toteaminen, inertialause. Miksi sellainen näennäinen itsestään selvyys sitten pitää lausua, sen olen lukemattomia kertoja vuosien varrella kertonut, mutta eipä ole hitailijoiden kaaliin mennyt koska hitausvoima. :-)
Sitten siitä sinun inertiastasi, mitä se nyt sitte lieneekin.
Kun alat sitä ytimen massaa tai hitautta selittelemään samalla periaatteella kuin atomin tapauksessa, niin sorrut ihan samaan kehäpäättelyyn . Sulla on seliteltävänä loputon ketju hiukkasia, elektronien ja muiden alkeishiukkasten sekä mahd. tuntemattomien Gossuhiukkasten hitaus pitää selitellä ihan samalla oletuksella eli: hitaus on koska se on.
Eikun menestystä kehäpäätelmien tekoon. 😂

Kiitos, sitä tarvitaan.

Inertia lienee sitten ok. Hitaus, siihen siis.

Minusta se pallo joka lentää ilmakehässä on syvä esimerkki, selitys on, se lentää koska massa, sillä on hitaus.

Siihen tarvitaan kuitenkin voimaa, ominaisuus ei palloa lennätä, tarvitaan voimaa voittamaan ilman vastus.


Tarvitaan voittamaan ilmanvastus....? hoh hoijaa. Se pallo lentää ilmassa, josta kohdistuva voima saa pallon nopeuden pienenemään. Missä tuossa on sijaa tarpeelle, kaikki tuo tapahtuu tarvitsipa tai ei, on ihan turhaa yrittää harhauttaa yksinkertaisen tilanteen ymmärtämistä täysin merkityksettömillä asioilla. Ilmanvastus on voima. Se kiihdyttää palloa, jolloin palon nopeus muuttuu (se pienenee tässä tapauksessa). Jos pallo ammutaan ritsalla, niin ihan samoi se kiihtyy (nopeus tässä tapauksessa kasvaa).
Mitä tarvitaan, jotta ritsassa pallo kiihtyy ja mitä tarvitaan, jotta pallo ilmassa liikkueassaan kiihtyy. Ei tarvita kummassakaan tapauksessa kuin palloon kohdistuvaa voimaa.
Sinun kannataisi yrittää tajuta, että tilanne, jossa voima on nopeuden suuntainen on voimien kannalta täysin sama kuin tilanne, jossa voima on nopeudelle vastakkaissuuntainen.

Lainaus:

Hiukkasten nimillä pelivälineessä  ei ole mitään merkitystä, kaikilla on sama periaate, ne kaikki on massattomia, pohjimmiltaan siis, vasta sidokset luo illuusion hitaasta ja painavasta massasta, vasta sidoksellinen useista hiukkasista koostuva suurempi hiukkanen omaa sen massan jonka tunnistat, jolla on ominaisuus, hitaus..

Päivän selvää on se että jos olisi sellaisia hiukkasia joilla on todella massa, noin se hitaus olisi ominaisuus, fotonilla olisi täysin turhaa yrittää kiihdyttää massallista kappaletta, toivotonta, täysin toivotonta.

Mutta kun koko massa on massattomista hiukkasista pohjimmiltaan koostuvaa, sitä ominaisuutta hitaus ei ole olemassa, missään, todella, nyt se kiihdyttäminen voi onnistua, impulssin liikemäärä riittää.

Hitaus on toisin sanoin impulssien epätasapainosta johtuva illuusio hitaasta  massasta.

Sama pätee painavaan massaan, siinä liiketilan muuttaminen ei vain onnistu, mutta yritystä on kaiken aikaa, se mitataan massan painona.

En tarvitse enää tässä iässä iltasatuja. 😂

Katsos sinun ongelma on nyt se että yrität sovittaa gossuhöpinää nykyisen käsityksen päälle, eihän se toimi.

Tämä on vähän kuin alokas Möttösen asento kun kapteeki käski korja sen, Möttönen tuumasi että parempi tehdä kokonaan uusi.

No niin.

Pallo ei liikkuisi ritsasta mihinkään ilman sitä hitausvoimaa, ritsa kiihdyttää pallon, siinä on voimapari ritsan nahkatuen puolella ja ilman puolella on toinen,selittää liikkeen, ritsan kumin tuottama voima voittaa ilman vastuksen ja jaksaa kiihdyttää palloa. Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi,  ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti,  turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi..

Tuon irtoamispisteen jälkeen pallo etenee juuri hitausvoimallaan joka voittaa ilmanvastuksen ja joka on pallon kiihtyvyyden aikaanasaamaa aiemmin kuvatulla tavalla, mitä alemmas pallon nopeus laskee, sen jyrkemmin pallo kaartaa kohti maanpintaa gravitaation kiskomana.

Uskoo nyt hyvällä, pallon on tuotettava etenemiseensä voimaa jostakin koska palloon kohdistuu etenemissuuntaa vastustava voima, se on todellinen, niin on oltava sen toisenkin.Ominaisuus ei selitä asiaa.

"Kun ritsan antama kiihtyvyys loppuu,mikä palloa liikuttaisi, ilman sitä hitautta pallo pysähtyisi heti, turhauttava olisi tilanne kieltämättä, oikea antikliimaksi.."

Nyt Gossu nukkumaan!!!

Vai onkohan joku kähveltänyt tyypin nimimerkin?!?

Ihan höpöjä höpöttelet.

Pallo pysähtyisi heti. 🙃

🤔

Pallo pysähtyisi heti ilman hitautta, hitausvoimaa, yllä tarkempi sopotus asiasta.


Jahas, siis jos pallon liikettä ei mikään jarruta, niin se pysähtyy heti. Se on tuo hitausvoima kummallinen ötökkä, vaikka se ei voima olekkaan, niin nupin se kyllä saa näköjään sekaisin koska hitausvoima.

Miten sinä tuon sait väärinpäin, jos mikään ei paina palloa vasten ilmanvastusta, se pysähtyisi heti, mutta joku painaa niin se ei pysähdy. Käyppäs ottamassa toiset löylyt, minäkin lähden.


On ihan sama miten päin olemattoman voiman vaikutusta tarkastellaan.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä29392

Eusa kirjoitti:
Kun JPI selviät sieltä saunasta, kerropa oletko alkuunkaan perehtynyt yleisen suhteellisuuden tensoreihin. Aikaisemmasta sanailusta jäi vaikutelma, että kokemuksesi aihepiiristä voisi olla yhtä ohut kuin minulla, jopa kohta ohuempi...

Kyllä on tullut indeksimyllyä pyöritettyä ilhan tosissaan. Tuolla viittaan Helsingin Yliopiston Teoreettisen Fysiikan laitoksen luennoitsijan Vallinkosken luonnehdintaan matematiikasta, jota tensorien komponenttiesityksissä tarvitaan. Nuo luennot kuuluivat muistaakseni mapu kolmoseen, matemaattiset apukeinot 3. Yleistä suhtista itseään luennoi sitten Tapani Perko, eikä sitä voi luennoida eikä opiskella ilman tensoreita. Joten tuttua on, vaikka aika onkin ruostuttanut aika paljon oppimastani. Perusasit ovat kuitenkin lähtemättömästi muistissani ja silloin tällöin nykyäänkin kertailen pääkohtia YST: stä.

Lainaus:

Esimerkiksi olen käsittänyt edellä esittämäni impulssin fluktuoinnin pseudotensorisarjana, jossa 0-komponentti pidetään väkisin nollana ja saadaan kiertyviä virtoja, jotka ajavat kokonaisuutena saman kuin nollasta poikkeavan energiatiheyden aito energia-impulssi-tensori.

Mitähän lie tuo impulssin fluktuointi YST:n yhteydessä? Se ei kuulosta ollenkaan YST:hen tai tensoreihin liittyvältä. Sinulla on tunnetusti tapa kehitellä omia termejäsi, jolla saat asiat vaikuttamaan vain lähes mystiikalta. Ei fysiikka selkene tuolla tavoin, käytä vakiintuneita käsitteitä ja yritä niillä ilmaista asiasi selkeästi.

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä18216

JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Kun JPI selviät sieltä saunasta, kerropa oletko alkuunkaan perehtynyt yleisen suhteellisuuden tensoreihin. Aikaisemmasta sanailusta jäi vaikutelma, että kokemuksesi aihepiiristä voisi olla yhtä ohut kuin minulla, jopa kohta ohuempi...

Kyllä on tullut indeksimyllyä pyöritettyä ilhan tosissaan. Tuolla viittaan Helsingin Yliopiston Teoreettisen Fysiikan laitoksen luennoitsijan Vallinkosken luonnehdintaan matematiikasta, jota tensorien komponenttiesityksissä tarvitaan. Nuo luennot kuuluivat muistaakseni mapu kolmoseen, matemaattiset apukeinot 3. Yleistä suhtista itseään luennoi sitten Tapani Perko, eikä sitä voi luennoida eikä opiskella ilman tensoreita. Joten tuttua on, vaikka aika onkin ruostuttanut aika paljon oppimastani. Perusasit ovat kuitenkin lähtemättömästi muistissani ja silloin tällöin nykyäänkin kertailen pääkohtia YST: stä.

Lainaus:

Esimerkiksi olen käsittänyt edellä esittämäni impulssin fluktuoinnin pseudotensorisarjana, jossa 0-komponentti pidetään väkisin nollana ja saadaan kiertyviä virtoja, jotka ajavat kokonaisuutena saman kuin nollasta poikkeavan energiatiheyden aito energia-impulssi-tensori.

Mitähän lie tuo impulssin fluktuointi YST:n yhteydessä? Se ei kuulosta ollenkaan YST:hen tai tensoreihin liittyvältä. Sinulla on tunnetusti tapa kehitellä omia termejäsi, jolla saat asiat vaikuttamaan vain lähes mystiikalta. Ei fysiikka selkene tuolla tavoin, käytä vakiintuneita käsitteitä ja yritä niillä ilmaista asiasi selkeästi.

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan pseudotensorin kulkemista valosignaalin mukana. Fotoniloukussa impulssivirrat silloin fluktuoivat.

Kun energia-impulssi-tensori kiinnitetään hiukkasolettamiin, silloin oletetaan massa kuten Gossu. Massan alkuperän selvittämiseksi on konstruoitava aine periaatteessa fotoniloukuiksi jatkumonaan valonluonteinen vuorovaikutus ja katsottava mitä saadaan...

Käsittääkseni kyseeseen tulevat Landau-Lifshitz pseudotensorit, koska valon mukana suunta rajoittaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

QS
Seuraa 
Viestejä5617

Eusa kirjoitti:

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan pseudotensorin kulkemista valosignaalin mukana. Fotoniloukussa impulssivirrat silloin fluktuoivat.

Kun energia-impulssi-tensori kiinnitetään hiukkasolettamiin, silloin oletetaan massa kuten Gossu. Massan alkuperän selvittämiseksi on konstruoitava aine periaatteessa fotoniloukuiksi jatkumonaan valonluonteinen vuorovaikutus ja katsottava mitä saadaan...

Käsittääkseni kyseeseen tulevat Landau-Lifshitz pseudotensorit, koska valon mukana suunta rajoittaa.

Valoon ei voida kiinnittää kehystä myöskään YST:ssä. "Valon mukana kulkeva tensori" on hömppä lause. Tai no, ylipäänsä "jonkun mukana kulkeva tensori" on perin eriskummallinen tapa ajatellan tensoreita.

Landau-Lifshitz pseudotensorilla kuvataan gravitaation itsensä energiaa normaalin energia-impulssitensorin lisäksi. LL-pseudotensori voi olla nolla joissakin kehyksissä, mutta siellä missä se ei ole nolla, ei myöskään sen T00-komponentti voi olla nolla muiden komponenttien poiketessa nollasta (sanoit aiemmin  fluktuaatiojutuissasi että pakotat T00:n nollaksi silloin kun muut komponentit eivät ole nollia. Ei mun käsityksen mukaan ole mahdollista edes LL-pseudotensorille).

Goswell
Seuraa 
Viestejä14829

Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Minun mielestä noin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6081

Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

PPo
Seuraa 
Viestejä15131

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Ei Gossulle noin vaikeita:-)

JPI
Seuraa 
Viestejä29392

QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan pseudotensorin kulkemista valosignaalin mukana. Fotoniloukussa impulssivirrat silloin fluktuoivat.

Kun energia-impulssi-tensori kiinnitetään hiukkasolettamiin, silloin oletetaan massa kuten Gossu. Massan alkuperän selvittämiseksi on konstruoitava aine periaatteessa fotoniloukuiksi jatkumonaan valonluonteinen vuorovaikutus ja katsottava mitä saadaan...

Käsittääkseni kyseeseen tulevat Landau-Lifshitz pseudotensorit, koska valon mukana suunta rajoittaa.

Valoon ei voida kiinnittää kehystä myöskään YST:ssä. "Valon mukana kulkeva tensori" on hömppä lause. Tai no, ylipäänsä "jonkun mukana kulkeva tensori" on perin eriskummallinen tapa ajatellan tensoreita.

Landau-Lifshitz pseudotensorilla kuvataan gravitaation itsensä energiaa normaalin energia-impulssitensorin lisäksi. LL-pseudotensori voi olla nolla joissakin kehyksissä, mutta siellä missä se ei ole nolla, ei myöskään sen T00-komponentti voi olla nolla muiden komponenttien poiketessa nollasta (sanoit aiemmin  fluktuaatiojutuissasi että pakotat T00:n nollaksi silloin kun muut komponentit eivät ole nollia. Ei mun käsityksen mukaan ole mahdollista edes LL-pseudotensorille).


Jup. Lyhyesti voidaan sanoa, että vaikka pseudotensorit transformoituvat hieman tensoreista poiketen, niin proper Lorentz transformaatiossa samoin kuin tensoritkin. Tällöin aika- ja paikkakoordinaatit sekoittuvat vääjäämättä keskenään => aikakomponentti ei voi olla vakio yleisessä tapauksessa.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä29392

Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.


Tiiliskivien, rautakankien yms. liikemäärä on niiden nopeudesta ja massasta riippuvainen. Fotonille ei noin ole, sen liikemäärä on h/λ eli Planckin vakio jaettuna aallonpituudella.
Fotonin työ ei siis olisi mahdoton jos niitä todellisuudessa kappaleitten välillä sinkoilisi.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä18216

QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan pseudotensorin kulkemista valosignaalin mukana. Fotoniloukussa impulssivirrat silloin fluktuoivat.

Kun energia-impulssi-tensori kiinnitetään hiukkasolettamiin, silloin oletetaan massa kuten Gossu. Massan alkuperän selvittämiseksi on konstruoitava aine periaatteessa fotoniloukuiksi jatkumonaan valonluonteinen vuorovaikutus ja katsottava mitä saadaan...

Käsittääkseni kyseeseen tulevat Landau-Lifshitz pseudotensorit, koska valon mukana suunta rajoittaa.

Valoon ei voida kiinnittää kehystä myöskään YST:ssä. "Valon mukana kulkeva tensori" on hömppä lause. Tai no, ylipäänsä "jonkun mukana kulkeva tensori" on perin eriskummallinen tapa ajatellan tensoreita.

Landau-Lifshitz pseudotensorilla kuvataan gravitaation itsensä energiaa normaalin energia-impulssitensorin lisäksi. LL-pseudotensori voi olla nolla joissakin kehyksissä, mutta siellä missä se ei ole nolla, ei myöskään sen T00-komponentti voi olla nolla muiden komponenttien poiketessa nollasta (sanoit aiemmin  fluktuaatiojutuissasi että pakotat T00:n nollaksi silloin kun muut komponentit eivät ole nollia. Ei mun käsityksen mukaan ole mahdollista edes LL-pseudotensorille).


Ainakin on tavanomaista muodostaa erikseen säilyvät tensoriprojektiot: ajanluonteinen energialle ja tilanluonteinen liikemäärälle. Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0). Eikö vastaavasti voida operoida samasta aineesta fotoniloukutusperiaatteella valonluonteisen vaikutuksen maailmanlinjan tilanluonteisen projektion neliliikemäärä Σ(0, p(s1), p(s2), p(s3)), jossa linjan kaareutuessa tarvittava kiihtyvyys tulee tilan vähenemisestä ja aikakehitys jää valonluonteisen kehyksen ulkopuolisen ympäristön huoleksi.

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan komponenttien p(si) liikemäärän poikkeamia suoralinjaisuudesta. Koska summaus tapahtuu valonluonteista käyrää pitkin, ei tangentiaalista liikemäärää kerry, vain sivuttaiset tilaa vähentävät kiihtyvyydet.

Jotain tällaista periaatetta energia-liikemäärä-vastaavuuksista johtaen.

Nyt asetetaan ainerakenteelle kenttätensorit yhtäältä pelkästään ajanluonteisena ja toisaalta pelkästään avaruudenluonteisena ja tensoritiheydellä löydettäisiin näiden välinen ekvivalenssi. Tuo impulssifluktuointi lähestyy operoinnissaan tavallaan Higgsin mekanismia ja voisi antaa yleisen periaatteen massalle.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä14829

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä29392

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..


Käytitkö tuon oikean vastauksen saamiseksi matematiikkaa vai ratkaisitko sen silleen niinku todellisesti? 😂

3³+4³+5³=6³

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6081

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..

Se oli samantasoinen fysiikan pikku kompa, kuin se pallon heitto veturin keulaan. 

Kun sinulla on pakkomielle tuohon hitausvoimaan ainaisena riidan aiheena, niin suosittelen sen sijalle termiä  lienvoima eli liike-energiavoima. Vasaran tapauksessa ilman muuta pelaa ja ympyräliikkeessä keskeisvoima on sitä suurempi, mitä enemmän liike-energiaa on. Kiihdytettävän kappaleen tapauksessa taitasi olla ongelmallista saada pelaamaan, mutta jarrutettavan kappaleen tapauksessa pelaa mainiosti.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14829

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..

Se oli samantasoinen fysiikan pikku kompa, kuin se pallon heitto veturin keulaan. 

Kun sinulla on pakkomielle tuohon hitausvoimaan ainaisena riidan aiheena, niin suosittelen sen sijalle termiä  lienvoima eli liike-energiavoima. Vasaran tapauksessa ilman muuta pelaa ja ympyräliikkeessä keskeisvoima on sitä suurempi, mitä enemmän liike-energiaa on. Kiihdytettävän kappaleen tapauksessa taitasi olla ongelmallista saada pelaamaan, mutta jarrutettavan kappaleen tapauksessa pelaa mainiosti.

Nyt pitäisi ymmärtää se että tässä mennään hiukan pintaa syvemmälle, tässä selitetään sitä miksi ja miten ko asia syntyy, asiaa josta ei tunnu olevan kiinnostusta kenelläkään.

Kaikki kiihtyvyydet aiheuttaa saman imiön, lineaariset tai vänkyrät, ei mitään eroa vasarassa, moukarissa, autossa, ihan missä vaan, ainoa ero löytyy siitä mikä sen kiihtyvyyden aiheuttaa, sm-voima vai gravitonisäteily, tässä gravitaatiossakin ajatus toimii täydellisesti..

Nuo termit, esim keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin, se ei poikkea painovoimasta mitenkään käytännössä, tismalleen samaa kvanttien vaihtoa molemmat.

Tietysti löytyy ne koordinaatistokikkailuista johtuvat näennäisyydet, mutta ne on eri asiaa..

Minun mielestä noin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6081

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..

Se oli samantasoinen fysiikan pikku kompa, kuin se pallon heitto veturin keulaan. 

Kun sinulla on pakkomielle tuohon hitausvoimaan ainaisena riidan aiheena, niin suosittelen sen sijalle termiä  lienvoima eli liike-energiavoima. Vasaran tapauksessa ilman muuta pelaa ja ympyräliikkeessä keskeisvoima on sitä suurempi, mitä enemmän liike-energiaa on. Kiihdytettävän kappaleen tapauksessa taitasi olla ongelmallista saada pelaamaan, mutta jarrutettavan kappaleen tapauksessa pelaa mainiosti.

Nyt pitäisi ymmärtää se että tässä mennään hiukan pintaa syvemmälle, tässä selitetään sitä miksi ja miten ko asia syntyy, asiaa josta ei tunnu olevan kiinnostusta kenelläkään.

Kaikki kiihtyvyydet aiheuttaa saman imiön, lineaariset tai vänkyrät, ei mitään eroa vasarassa, moukarissa, autossa, ihan missä vaan, ainoa ero löytyy siitä mikä sen kiihtyvyyden aiheuttaa, sm-voima vai gravitonisäteily, tässä gravitaatiossakin ajatus toimii täydellisesti..

Nuo termit, esim keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin, se ei poikkea painovoimasta mitenkään käytännössä, tismalleen samaa kvanttien vaihtoa molemmat.

Tietysti löytyy ne koordinaatistokikkailuista johtuvat näennäisyydet, mutta ne on eri asiaa..

Sanot:  keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin.

Kun keskeisvoima ottaa tukea esimerkiksi auton rekailla tiestä, eli vastavoima kohdistuu tiehen, niin sinun mielestäsi on vielä toinen voima keskipakovoima, joka kampeaa autoa ulkokurviin. Yritä nyt käsittää, ettei autoon voi kohdistua kahta vastakkaista voimaa, jotka kumoaisivat toisensa, jolloin  auto ei voisi kaartaa, vaan menisi suoraan. Kun penkki työntää ihmistä sisäkaarteen suuntaan, hänestä tuntuu häntä työnnettävän ulkokaarteen suuntaan, vaikka mitään työntävää voimaa ei tunne sisäkaarteen puoleisella kyljellään, ja siksi se onkin vain tunne, ja siksi näennäinen voima.

Kun lähdet fillarilla liikkeelle, tunnetko jonkin voiman työntävän sinua vastaan, kun et heti ole täydessä vaihdissa?

Goswell
Seuraa 
Viestejä14829

Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..

Se oli samantasoinen fysiikan pikku kompa, kuin se pallon heitto veturin keulaan. 

Kun sinulla on pakkomielle tuohon hitausvoimaan ainaisena riidan aiheena, niin suosittelen sen sijalle termiä  lienvoima eli liike-energiavoima. Vasaran tapauksessa ilman muuta pelaa ja ympyräliikkeessä keskeisvoima on sitä suurempi, mitä enemmän liike-energiaa on. Kiihdytettävän kappaleen tapauksessa taitasi olla ongelmallista saada pelaamaan, mutta jarrutettavan kappaleen tapauksessa pelaa mainiosti.

Nyt pitäisi ymmärtää se että tässä mennään hiukan pintaa syvemmälle, tässä selitetään sitä miksi ja miten ko asia syntyy, asiaa josta ei tunnu olevan kiinnostusta kenelläkään.

Kaikki kiihtyvyydet aiheuttaa saman imiön, lineaariset tai vänkyrät, ei mitään eroa vasarassa, moukarissa, autossa, ihan missä vaan, ainoa ero löytyy siitä mikä sen kiihtyvyyden aiheuttaa, sm-voima vai gravitonisäteily, tässä gravitaatiossakin ajatus toimii täydellisesti..

Nuo termit, esim keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin, se ei poikkea painovoimasta mitenkään käytännössä, tismalleen samaa kvanttien vaihtoa molemmat.

Tietysti löytyy ne koordinaatistokikkailuista johtuvat näennäisyydet, mutta ne on eri asiaa..

Sanot:  keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin.

Kun keskeisvoima ottaa tukea esimerkiksi auton rekailla tiestä, eli vastavoima kohdistuu tiehen, niin sinun mielestäsi on vielä toinen voima keskipakovoima, joka kampeaa autoa ulkokurviin. Yritä nyt käsittää, ettei autoon voi kohdistua kahta vastakkaista voimaa, jotka kumoaisivat toisensa, jolloin  auto ei voisi kaartaa, vaan menisi suoraan. Kun penkki työntää ihmistä sisäkaarteen suuntaan, hänestä tuntuu häntä työnnettävän ulkokaarteen suuntaan, vaikka mitään työntävää voimaa ei tunne sisäkaarteen puoleisella kyljellään, ja siksi se onkin vain tunne, ja siksi näennäinen voima.

Kun lähdet fillarilla liikkeelle, tunnetko jonkin voiman työntävän sinua vastaan, kun et heti ole täydessä vaihdissa?

No mutta kun se siinä on, se selvästi kampeaa autoa ulkokaarteeseen, rengas valittaa auton alla sen takia. Jos sitä ei olisi, rengas ei valittaisi, eikä kahvi läikkyisi mukissa joka on telineessä kojelaudalla.

Mikä se sitten on joka painaa minua auton oveen kun ovi painaa minua sisäkaarteeseen.

Minun mielestä noin.

QS
Seuraa 
Viestejä5617

Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan pseudotensorin kulkemista valosignaalin mukana. Fotoniloukussa impulssivirrat silloin fluktuoivat.

Kun energia-impulssi-tensori kiinnitetään hiukkasolettamiin, silloin oletetaan massa kuten Gossu. Massan alkuperän selvittämiseksi on konstruoitava aine periaatteessa fotoniloukuiksi jatkumonaan valonluonteinen vuorovaikutus ja katsottava mitä saadaan...

Käsittääkseni kyseeseen tulevat Landau-Lifshitz pseudotensorit, koska valon mukana suunta rajoittaa.

Valoon ei voida kiinnittää kehystä myöskään YST:ssä. "Valon mukana kulkeva tensori" on hömppä lause. Tai no, ylipäänsä "jonkun mukana kulkeva tensori" on perin eriskummallinen tapa ajatellan tensoreita.

Landau-Lifshitz pseudotensorilla kuvataan gravitaation itsensä energiaa normaalin energia-impulssitensorin lisäksi. LL-pseudotensori voi olla nolla joissakin kehyksissä, mutta siellä missä se ei ole nolla, ei myöskään sen T00-komponentti voi olla nolla muiden komponenttien poiketessa nollasta (sanoit aiemmin  fluktuaatiojutuissasi että pakotat T00:n nollaksi silloin kun muut komponentit eivät ole nollia. Ei mun käsityksen mukaan ole mahdollista edes LL-pseudotensorille).


Ainakin on tavanomaista muodostaa erikseen säilyvät tensoriprojektiot: ajanluonteinen energialle ja tilanluonteinen liikemäärälle. Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0).

projektio ('-operaattoreita') käytetään, kun kirjoitetaan liikkuvan havaitsijan lepokehyksessään määrittelemät energian ja 3-liikemäärän säilymisyhtälöt. Projektoituna ne eivät ole aivan samaa muotoa kuin koordinaatisto-vapaa (∇_v)( T_uv) = 0.

Projektoidut yhtälöt ovat voimassa vain jossakin valitussa lepokehyksessä. Valolla ei ole lepokehystä, joten ei voida projektoida. Lisäksi neliliikemäärä ei ole invariantti (toisin kuin sanoit), vaan se muuntuu siirryttäessä kehyksestä toiseen. Kirjoittamasi neliliikemäärä kuvaa massallisen hiukkasen neliliikemäärää sen omassa lepokehyksessä. Fotonin liikemäärä olisi esim. x-akselin suuntaiselle fotonille (E, E, 0,0), ja tämä ei voimassa fotonin omassa lepokehyksessä, koska sellaista ei ole.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18216

QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:

Impulssin fluktuoinnilla tarkoitan pseudotensorin kulkemista valosignaalin mukana. Fotoniloukussa impulssivirrat silloin fluktuoivat.

Kun energia-impulssi-tensori kiinnitetään hiukkasolettamiin, silloin oletetaan massa kuten Gossu. Massan alkuperän selvittämiseksi on konstruoitava aine periaatteessa fotoniloukuiksi jatkumonaan valonluonteinen vuorovaikutus ja katsottava mitä saadaan...

Käsittääkseni kyseeseen tulevat Landau-Lifshitz pseudotensorit, koska valon mukana suunta rajoittaa.

Valoon ei voida kiinnittää kehystä myöskään YST:ssä. "Valon mukana kulkeva tensori" on hömppä lause. Tai no, ylipäänsä "jonkun mukana kulkeva tensori" on perin eriskummallinen tapa ajatellan tensoreita.

Landau-Lifshitz pseudotensorilla kuvataan gravitaation itsensä energiaa normaalin energia-impulssitensorin lisäksi. LL-pseudotensori voi olla nolla joissakin kehyksissä, mutta siellä missä se ei ole nolla, ei myöskään sen T00-komponentti voi olla nolla muiden komponenttien poiketessa nollasta (sanoit aiemmin  fluktuaatiojutuissasi että pakotat T00:n nollaksi silloin kun muut komponentit eivät ole nollia. Ei mun käsityksen mukaan ole mahdollista edes LL-pseudotensorille).


Ainakin on tavanomaista muodostaa erikseen säilyvät tensoriprojektiot: ajanluonteinen energialle ja tilanluonteinen liikemäärälle. Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0).

projektio ('-operaattoreita') käytetään, kun kirjoitetaan liikkuvan havaitsijan lepokehyksessään määrittelemät energian ja 3-liikemäärän säilymisyhtälöt. Projektoituna ne eivät ole aivan samaa muotoa kuin koordinaatisto-vapaa (∇_v)( T_uv) = 0.

Projektoidut yhtälöt ovat voimassa vain jossakin valitussa lepokehyksessä. Valolla ei ole lepokehystä, joten ei voida projektoida. Lisäksi neliliikemäärä ei ole invariantti (toisin kuin sanoit), vaan se muuntuu siirryttäessä kehyksestä toiseen. Kirjoittamasi neliliikemäärä kuvaa massallisen hiukkasen neliliikemäärää sen omassa lepokehyksessä. Fotonin liikemäärä olisi esim. x-akselin suuntaiselle fotonille (E, E, 0,0), ja tämä ei voimassa fotonin omassa lepokehyksessä, koska sellaista ei ole.


Jep. Energia - sisäinen liikemäärä -vastaavuus on tarkastelupremissi, josta kehitellään kenttätensoritiheyksien vastaavuus.

Tämä tietty vasta idea-asteella. Kiva olisi saada vinkkejä kuinka päästä eteenpäin.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6081

Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Impulssi, siitäkin saadaan todiste gossuhopinälle, katsokaan kun ne impulssit on syyllisiä myös kappaleiden kontaktipinnan vuorovaikutukseen, siis siihen että kappaleet ei todellisuudessa edes kosketa toisiaan, sama periaate pätee sielläkin.

Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino, tuossa tapahtuu tismalleen sama kuin siellä mistä minä puhuin, siis tapahtumista atomin ytimen eri puolilla.

Virtuaalihiukkasiksi kutsuttujen öttiäisten absorptio ja emissio taajuus kasvaa tiiliä lisättäessä, ihan sama määrä kaikkea, mutta vain tuo vaihtottaajuus kasvaa.

Tässäkin voi miettiä minne se massallinen massa menisi ja mistä se tulisi jos sellaista tuossa välissä vaihdettaisiin ja miten. No, ei vaihdeta, mutta nuo massattomat olisi mahdottoman työn edessä jos todellista massallista massaa olisi olemassa.

Sanot: Laita pöydälle vaa'an päälle  tiili, lue sen paino, lisää toinen tiili ja lue paino

Nyt on niin hankala tilanne, että kun punnitset tiiliä, sinulla on vain yksi  1 kg puntti. 

Laitat tiilen vaa-alle, mutta kilon puntti ei riitä. Pilkot toisen tiilen kappaleiksi, ja laitat siitä paloja kilon puntin kaveriksi. Kolmanneksen tiilestä laitettuasi vaaka on tasapainossa.

Paljonko painaa nuo kaksi tiiltä yhteensä?

Liityykös tämä nyt mihinkään, tai siis mihin tämä liitttyy.

 3 kiloa..

Se oli samantasoinen fysiikan pikku kompa, kuin se pallon heitto veturin keulaan. 

Kun sinulla on pakkomielle tuohon hitausvoimaan ainaisena riidan aiheena, niin suosittelen sen sijalle termiä  lienvoima eli liike-energiavoima. Vasaran tapauksessa ilman muuta pelaa ja ympyräliikkeessä keskeisvoima on sitä suurempi, mitä enemmän liike-energiaa on. Kiihdytettävän kappaleen tapauksessa taitasi olla ongelmallista saada pelaamaan, mutta jarrutettavan kappaleen tapauksessa pelaa mainiosti.

Nyt pitäisi ymmärtää se että tässä mennään hiukan pintaa syvemmälle, tässä selitetään sitä miksi ja miten ko asia syntyy, asiaa josta ei tunnu olevan kiinnostusta kenelläkään.

Kaikki kiihtyvyydet aiheuttaa saman imiön, lineaariset tai vänkyrät, ei mitään eroa vasarassa, moukarissa, autossa, ihan missä vaan, ainoa ero löytyy siitä mikä sen kiihtyvyyden aiheuttaa, sm-voima vai gravitonisäteily, tässä gravitaatiossakin ajatus toimii täydellisesti..

Nuo termit, esim keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin, se ei poikkea painovoimasta mitenkään käytännössä, tismalleen samaa kvanttien vaihtoa molemmat.

Tietysti löytyy ne koordinaatistokikkailuista johtuvat näennäisyydet, mutta ne on eri asiaa..

Sanot:  keskipakovoima on jo olemassa ympyräliikkeeseen, mutta se että sitä sanotaan näennäiseksi on väärin.

Kun keskeisvoima ottaa tukea esimerkiksi auton rekailla tiestä, eli vastavoima kohdistuu tiehen, niin sinun mielestäsi on vielä toinen voima keskipakovoima, joka kampeaa autoa ulkokurviin. Yritä nyt käsittää, ettei autoon voi kohdistua kahta vastakkaista voimaa, jotka kumoaisivat toisensa, jolloin  auto ei voisi kaartaa, vaan menisi suoraan. Kun penkki työntää ihmistä sisäkaarteen suuntaan, hänestä tuntuu häntä työnnettävän ulkokaarteen suuntaan, vaikka mitään työntävää voimaa ei tunne sisäkaarteen puoleisella kyljellään, ja siksi se onkin vain tunne, ja siksi näennäinen voima.

Kun lähdet fillarilla liikkeelle, tunnetko jonkin voiman työntävän sinua vastaan, kun et heti ole täydessä vaihdissa?

No mutta kun se siinä on, se selvästi kampeaa autoa ulkokaarteeseen, rengas valittaa auton alla sen takia. Jos sitä ei olisi, rengas ei valittaisi, eikä kahvi läikkyisi mukissa joka on telineessä kojelaudalla.

Mikä se sitten on joka painaa minua auton oveen kun ovi painaa minua sisäkaarteeseen.

Kun mekaniikan matematiikka perustuu fysikaalisiin tosiasioihin, ei siihen voi sisällyttää voimia, jotka eivät ole todellisia, vaikka ne siltä vaikuttaisivat. Helposti voi ajatella, että keskipakovoima olisi keskeisvoiman vastavoima. Mutta kun vastavoima ei koskaan voi kohdistua samaan kappaleeseen, se ei silloin voi olla vastavoima. Voithan sinä ajatella että keskipakovoima tekee sitä mitä kuvittelet, mutta jos sitä käytettäisiin laskuissa, tulokset eivät olisi oikeita - ne nollautuisivat.

Ei keskipakovoima paina autoa ulkokaarteeseen, koska sellaista voimaa ei ole. Keskeisvoiman vastavoima se renkaita kiljuttaa.

Sinä olet kiihtyvässä liikkeessä sisäkaarteeseen, josta seuraa sinussa vaikuttava keskeisvoima, ja sen vastavoimana ovi painaa sinua sisäkaarteeseen.

Kun nestepinta lasissa kiihtyvässä liikkeessä kallistuu, kyllä siinä juuri massan inertia tulee mieleen - miten sen muuten voisi ymmärtää. Niin kauan kuin hitausmomentin (tai inertiamomentin) tilalle ei löydy kuvaavampaa nimeä, niin kauan tuon nestepinnan kallistumisen syyksi täytyy kelvata inertia.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14829

Mikä on keskeisvoiman vastavoima.

Keskeisvoima vaikuttaa minun ahteriin joka on penkkiä vasten, saa sieltä tuen ja kiihtyy sisäsurviin, ylisuureen päänuppiin ei vaikuta yhtään keskeisvoimaa, vain oven ikkuna kiihdyttää päätäni sisäkurviin ja sen vastavoima on...

Sama autossa, renkaat pakottaa koko autoa sisäkurvin suuntaan kaarteessa, selvyyden vuoksi muutetaan lineaariseksi kiihtyvyydeksi, renkaat kiihdyttää autoa, auton massa tuottaa vastavoima kiihtyvyydelle joten voimaa tarvitaan kiihdyttämiseen, jotenkin se sen tuottaa, miten.

Minun mielestä noin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat