Sivut

Kommentit (512)

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.

Massa 2 kg ja kiihtyvyys2 m/s^2.

Maasa*kiihtyvyys= 4 N.

Kuinka monta  lukua?

Goswell
Seuraa 
Viestejä15163

PPo kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.

Massa 2 kg ja kiihtyvyys2 m/s^2.

Maasa*kiihtyvyys= 4 N.

Kuinka monta  lukua?

Trakoitin sitä että se muuttuu kiihtyvyyden suhteessa,se ei ole kuin massa.

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
111
Seuraa 
Viestejä2530

Goswell kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
jarppah kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Väliaineessa vastus aiheuttaa kiihtyvyyttä joka laskee nopeutta ja liike lakkaa kun nopeus loppuu.

Kiihtyvyys aiheuttaa hitausvoiman jolla kappale puskee vasten väliaineen vastusta.  Vastus taas riippuu väliaineesta, esim sen tiheydestä. Väliaineen suurempi tiheys aiheuttaa suuremman vastuksen ja sitä kautta suuremman kiihtyvyyden ja kappaleen nopeus laskee nopemmin.


Monimutkaista on... väliaineen vastus johtuu siitä että liiketilan muutos eli kiihtyvyys vaatii energiaa. Väliaineen sekä heitetyn liiketila muuttuu kun heitetty kappale sekä väliaine törmäilee jolloin ”energiaa” siirtyy kappaleista toisiin josta seuraa kiihtyvyyksiä eli liiketilojen muutoksia. Ei kovin monimutkaista kuitenkaan.

Niin, ei niin. Se että heitetty pallo yleensä pystyy läpäisemään ilmakehää, törmäilemään hitaudellaan, siitä tässä on kymysys. Hitaus, selkeästi todellinen voima, em jutustakin selviää että on, seuraus hitausvoima. Ei kovin monimutkaista todellakaan.

°Hitaus, selkeästi todellinen voima, em jutustakin selviää että on, seuraus hitausvoima°

Yllä olevia voimia on mahdoton sovittaa klassisen mekanikan voimaksi.

Miksei, se selittää vain massanhitauden.

Tämän.

"Vaikutelma voimasta johtuu kappaleen hitaudesta eli sen kyvystä vastustaa liiketilan muutosta."

Höpötät. " Vaikutelma voimasta johtuu hitaudesta eli kappaleiden ominaisuudesta muuttaa liiketilaansa vain vuorovaikutuksesta."

Kappaleella ei ole minkäänlaista kykyä vastustaa voiman aiheuttamaa kiihtymistä kuten kitkalla esimerkiksi on - vain toisella voimalla on kyky eliminoida voimaa.

Nimenomaan sillä on, siitähän tässä on juuri kysymys. Kappale on sitä "kvanttipuuroa", sitä teistä ei voi kieltää yksikään. Tuo puuro on kuitenkin kaikkea muuta kuin staattinen, se on räjähtävää voimaa, liike-energiaa hirvittävillä nopeuksilla  joka on kvanttimaailman lainalaisuuksilla sidottu kappaleen massaan.  Se "lukko" eli lainalaisuudet voidaan purkaa antimaterialla, kyllä lähtee.

Se että kappale käyttätyy kuten sen on havaittu käyttäytyvän johtuu vain siitä että tuo räjähtävä voima on tasapainossa, symmetrinen, symmetria ei voi muuttaa kappaleen liiketilaa. Tarvitaan aina ulkoinen voima jotta tuo symmetria voidaan rikkoa, sm-pintavoiman kanssa puhutaan aina liike-energista, virtuaalifotoneitten impulsseista, niistä ihan samoista joita kappaleen massa  on turvoksissa.

Kun työnnät kappaletta, tuo epäsymmetrinen voima kohdistuu sinuun suoraan, sinua kohti työntönä..

Kun vedät kappaletta, tuo epäsymmetrinen voima kohdistuu sinusta poispäin, mutta sidoksen kautta se kohdistuu edeleen sinuun, nyt vetona

Lopettaisit nyt nuo höpötykset kvanttipuusta tms, koska sillä ei ole mitään temistä Newtonin mekaniikan kanssa.

Ei sillä sen kanssa olekkaan tekemistä, mutta todellisuuden kanssa on. Mitä ihmeen virkaa on mekaniikalla joka ei ole tästä maailmasta.

Kvanttipuurosta höpöttämällä et pysty antamaan minkäänlaista kvantitatiivista ennustetta kokeeseen, joka liittyy  kappaleen liikkeeseen.

Klassinen mekaniikka pystyy:-) 

Se selittää juuri sen mikä sen tarviikin selittää, hitaan massan ja vieläpä kvanttimekaniikan kautta, lopputulos on täysin sama, vaijeri jännittyy moukarin ja pyörittäjän välillä, tällä kertaa vain todellisella voimalla eikä näennäisvoimalla joka nyt onkin taattua tiedettä..

Moukaria pyörittävä tyyppi kohdistaa kahvaan työntävää voimaa.

Laajenevan kahvan ja laajenevan ketjun sisäisesti ei pääse syntymään pitkää välimatkaa laajenevien atomien ytimien välisesti koska heti kun etäisyys vähänkään kasvaa laajenevien atomien ytimien välisesti, työnnetään laajenevaa atomin ydintä enemmän sinne päin mistä sitä työnnetään vähemmän pois päin.

Laajeneva työntävä voima välittyy laajenevan valon nopeudella jokaisesta laajenevasta atomin ytimestä jokaiseen laajenevaan atomin ytimeen.

Sinä Goswell yrität ängätä fysiikkaan mukaan lisää voimia vaikka sinun pitää pystyä hylkäämään kaikki muut voimat paitsi työntävä voima.

Einstein yritti kehittää yhtenäisteoriaa jossa kaikki ilmiöt selittyvät yhdellä voimalla.

Mikä hinku sinulla on tempoa hatusta lisää voimia.

Et sinä sitä fysiikan kaiken teoriaa siten pysty kehittämään.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Goswell
Seuraa 
Viestejä15163

111 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
jarppah kirjoitti:
Goswell kirjoitti:

Väliaineessa vastus aiheuttaa kiihtyvyyttä joka laskee nopeutta ja liike lakkaa kun nopeus loppuu.

Kiihtyvyys aiheuttaa hitausvoiman jolla kappale puskee vasten väliaineen vastusta.  Vastus taas riippuu väliaineesta, esim sen tiheydestä. Väliaineen suurempi tiheys aiheuttaa suuremman vastuksen ja sitä kautta suuremman kiihtyvyyden ja kappaleen nopeus laskee nopemmin.


Monimutkaista on... väliaineen vastus johtuu siitä että liiketilan muutos eli kiihtyvyys vaatii energiaa. Väliaineen sekä heitetyn liiketila muuttuu kun heitetty kappale sekä väliaine törmäilee jolloin ”energiaa” siirtyy kappaleista toisiin josta seuraa kiihtyvyyksiä eli liiketilojen muutoksia. Ei kovin monimutkaista kuitenkaan.

Niin, ei niin. Se että heitetty pallo yleensä pystyy läpäisemään ilmakehää, törmäilemään hitaudellaan, siitä tässä on kymysys. Hitaus, selkeästi todellinen voima, em jutustakin selviää että on, seuraus hitausvoima. Ei kovin monimutkaista todellakaan.

°Hitaus, selkeästi todellinen voima, em jutustakin selviää että on, seuraus hitausvoima°

Yllä olevia voimia on mahdoton sovittaa klassisen mekanikan voimaksi.

Miksei, se selittää vain massanhitauden.

Tämän.

"Vaikutelma voimasta johtuu kappaleen hitaudesta eli sen kyvystä vastustaa liiketilan muutosta."

Höpötät. " Vaikutelma voimasta johtuu hitaudesta eli kappaleiden ominaisuudesta muuttaa liiketilaansa vain vuorovaikutuksesta."

Kappaleella ei ole minkäänlaista kykyä vastustaa voiman aiheuttamaa kiihtymistä kuten kitkalla esimerkiksi on - vain toisella voimalla on kyky eliminoida voimaa.

Nimenomaan sillä on, siitähän tässä on juuri kysymys. Kappale on sitä "kvanttipuuroa", sitä teistä ei voi kieltää yksikään. Tuo puuro on kuitenkin kaikkea muuta kuin staattinen, se on räjähtävää voimaa, liike-energiaa hirvittävillä nopeuksilla  joka on kvanttimaailman lainalaisuuksilla sidottu kappaleen massaan.  Se "lukko" eli lainalaisuudet voidaan purkaa antimaterialla, kyllä lähtee.

Se että kappale käyttätyy kuten sen on havaittu käyttäytyvän johtuu vain siitä että tuo räjähtävä voima on tasapainossa, symmetrinen, symmetria ei voi muuttaa kappaleen liiketilaa. Tarvitaan aina ulkoinen voima jotta tuo symmetria voidaan rikkoa, sm-pintavoiman kanssa puhutaan aina liike-energista, virtuaalifotoneitten impulsseista, niistä ihan samoista joita kappaleen massa  on turvoksissa.

Kun työnnät kappaletta, tuo epäsymmetrinen voima kohdistuu sinuun suoraan, sinua kohti työntönä..

Kun vedät kappaletta, tuo epäsymmetrinen voima kohdistuu sinusta poispäin, mutta sidoksen kautta se kohdistuu edeleen sinuun, nyt vetona

Lopettaisit nyt nuo höpötykset kvanttipuusta tms, koska sillä ei ole mitään temistä Newtonin mekaniikan kanssa.

Ei sillä sen kanssa olekkaan tekemistä, mutta todellisuuden kanssa on. Mitä ihmeen virkaa on mekaniikalla joka ei ole tästä maailmasta.

Kvanttipuurosta höpöttämällä et pysty antamaan minkäänlaista kvantitatiivista ennustetta kokeeseen, joka liittyy  kappaleen liikkeeseen.

Klassinen mekaniikka pystyy:-) 

Se selittää juuri sen mikä sen tarviikin selittää, hitaan massan ja vieläpä kvanttimekaniikan kautta, lopputulos on täysin sama, vaijeri jännittyy moukarin ja pyörittäjän välillä, tällä kertaa vain todellisella voimalla eikä näennäisvoimalla joka nyt onkin taattua tiedettä..

Moukaria pyörittävä tyyppi kohdistaa kahvaan työntävää voimaa.

Laajenevan kahvan ja laajenevan ketjun sisäisesti ei pääse syntymään pitkää välimatkaa laajenevien atomien ytimien välisesti koska heti kun etäisyys vähänkään kasvaa laajenevien atomien ytimien välisesti, työnnetään laajenevaa atomin ydintä enemmän sinne päin mistä sitä työnnetään vähemmän pois päin.

Laajeneva työntävä voima välittyy laajenevan valon nopeudella jokaisesta laajenevasta atomin ytimestä jokaiseen laajenevaan atomin ytimeen.

Sinä Goswell yrität ängätä fysiikkaan mukaan lisää voimia vaikka sinun pitää pystyä hylkäämään kaikki muut voimat paitsi työntävä voima.

Einstein yritti kehittää yhtenäisteoriaa jossa kaikki ilmiöt selittyvät yhdellä voimalla.

Mikä hinku sinulla on tempoa hatusta lisää voimia.

Et sinä sitä fysiikan kaiken teoriaa siten pysty kehittämään.

🤔

Tottahan se on että kahvan ja käden välillä on työntävä voima, ja se kasvaa moukarin nopeuden  kasvaessa, mutta ei se poista vetämistä ja jännitystä vaijerissa, vaikka se jännityskin on työntämistä pohjimmiltaan..

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä29583

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä15163

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.

Minun mielestä noin.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6502

Tuolla kommentissa 449 oli taas kirjoitusvirhe tässä lauseessa:  Professorini nimittäin....

Piti olla: Professori nimittäin.... (Tensorimattilan luennolla olin vain sen yhden kerran)

JPI
Seuraa 
Viestejä29583

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä15163

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

Ei rajoitakkaan, mutta tuottaa vastakkaisen saman suuruisen voiman tuotetusta kiihtyvyydestä, että ihan vaan sikäli sikäli rajoittaa että ilman voimaa ei voi kiihdyttää.

Minun mielestä noin.

111
Seuraa 
Viestejä2530

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

Ei rajoitakkaan, mutta tuottaa vastakkaisen saman suuruisen voiman tuotetusta kiihtyvyydestä, että ihan vaan sikäli sikäli rajoittaa että ilman voimaa ei voi kiihdyttää.

Avaruusaluksen polttoaine on osa avaruusalusta.

Kun ihminen saa polttoaineen hajaantumaan / laajenemaan avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen voimakkaasti, sitä työntyy joka suuntaan, myös kohti alusta, kohdistaen alukseen työntävää voimaa.

Eli voimakas hajaantuminen avaruudessa ja osittain kohti alusta ja näin tämä voimakkaasti hajaatuva aine työntää alusta pois siltä avaruuden alueelta jossa alus on.

Tämä todistaa sen että aine itsessään on vain ja ainoastaan työntävää voimaa.

Laajenevaa työntävää voimaa jonka voi aktivoida laajenevan työntävän voiman avulla laajenemaan voimakkaammin.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
.
Lisäksi neliliikemäärä ei ole invariantti (toisin kuin sanoit), vaan se muuntuu siirryttäessä kehyksestä toiseen. Kirjoittamasi neliliikemäärä kuvaa massallisen hiukkasen neliliikemäärää sen omassa lepokehyksessä.

Kiinnitin vielä huomiota lukutekniikkaasi. En väittänyt neliliikemäärää invariantiksi vaan juuri samoin yksittäistapauksena kuin kirjoitat heti perään. :)

Kirjoitit ainakin aiemmin näin - Eusa: "Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0)."

Invariantilla tarkoitetaan koordinaatistomuunnoksissa samana säilyvää suuretta. Lorentzinvariantit suureet ovat  skalaareja. Suhteellisuusteoriassa energia ei ole skalaari, vaan 4-liikemäärävektorin yksi komponentti, joka ei ole invariantti vaan riippuu valitusta koordinaatistosta.

Jos tarkoitit kappaleen lepokehyksessä säilyvää energiaa, niin sitten tulisi puhua energian säilymisestä kappaleen lepokehyksessä eikä invariantista. Lepokehyksessä energia kyllä säilyy erikseen, ja 3-liikemäärä on nolla, koska kappale ei liiku avaruusakselien suhteen.

Eusa kirjoitti:
Jonkin kappaleen massakeskipistekoordinaatisto on erikoistapaus, mutta sen tulee tavoittelemassani kahden tensorikentän (pelkkä sisäenergia, pelkkä sisäliikemäärä) ekvivalenssissa olla tietysti keskimäärin yhteinen - tensoritiheydestä kai voi ekvivalenssin sitten todeta...?

Massakeskipistekoordinaatisto ei ole sama asia kuin lepokoordinaatisto.

Tensoritiheyden ja ekvivalenssin väliseen yhteyteen en osaa sanoa, kun en näe yhteyttä.

Eusa kirjoitti:
Tensorin kulkemisella jonkin mukana tarkoitin moniston rakentumista yksiulotteisia tensorin johtolinjoja pitkin. Periaatteessahan jokaisella kehyksen samanaikaisuushetkellä sisäisten liikemäärien summa on nolla, mutta energiaa vastaava itseisarvointegraali vakioskalaari.

Ajattelin ehkä turhan perinpohjaisesti kaikki valonluonteiset reitit ja orbitaalit. Jos unohdetaan kappaleen muodon ja paineen vaihtelut, voisi eka yksinkertaistettu ratkaisu olla jokin niiden singulaarien keskiöiden tensorikenttäosien tiheyksien diskreetti summa kiinteähilaisessa aineessa...

1-ulotteinen tensorin johtolinja...? ..jne..?


Invariantti energia = massa
Oma kehys = massakeskipisteen kehys
Ja sillä on vastine saman kehyksen sisäisenä liikemääränä (itseisarvosummana, impulssitiheytenä x tilavuus), joka voidaan saada vain yhdenlaisena kehyksessään.

Enpä arvannut, ettei toisellakaan lukukerralla auennut. : (

Höps. Eusa: "Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0)."

juttusi kohteena oleva neliverktorin komponentti on E/c. Se ei ole invariantti massa vaan energia, joka muuntuu lorentzmuunnoksessa nelivektorin yhtenä komponenttina. Energia sisältää suureen m, joka on ainoa invariantti suure tuon vektorin sisällä. Se ei ole mikään invariantti energia vaan lepomassa. Pysy nyt vaan  fysiikan normaaleissa käsitteissä ilman turhaa eusafysikointia.

Kun lähtökohtana on invariantin massan tarkastelu, silloin E = mcc massakappaleena ja tuo E/c = mc. Varmastikin ymmärrät mistä on kyse, kun kirjoitan (mc, 0, 0, 0). Kun tensorikenttää konstruoidaan eri tavoilla, täytyy tietysti lähtökohtana olla yhteismitalliset suureet, tässä massakappaleen oman lepokehyksen vaikutusintegraali reduktiona valonluonteisiin impulsseihin. Kun puhutaan massasta ja vain sisäenergiasta/-liikemäärästä, on kyseessä hiukkanen/kappale eli massakeskipistekoordinaatisto ja lepokoordinaatisto ovat yhtenevät.

En ymmärrä kuinka oikomiseni tekstissä "oma kehys" (kappaleen massakeskipisteen lepokoordinaatisto) tai "invariantti energia" (kappaleen massa) oli niin kamalaa käsittää. Totta kai kappaleen ideaalissa on sitten huomioitava myös kiertosymmetrian identiteetti ulkoisen ympäristön suhteen, mutta tässä vaiheessa harjoitusta se on housten halkomista.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

Ehkä houksiakin voi halkoa ja vaikka todeta, ettei se massan invarianssikaan ole lopultakaan päivänselvä asia, mutta kätevä oletus, joka yleisimmin tarkastelumittakaavoissa toimii luotettavasti. Perustefysiikassa sitä ei kuitenkaan voi pitää liikemäärää kummempana suureena, jos jossain suhteellistetussa tarkastelussa on edullisempaa antaa massan varioida.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

QS
Seuraa 
Viestejä5672

Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
.
Lisäksi neliliikemäärä ei ole invariantti (toisin kuin sanoit), vaan se muuntuu siirryttäessä kehyksestä toiseen. Kirjoittamasi neliliikemäärä kuvaa massallisen hiukkasen neliliikemäärää sen omassa lepokehyksessä.

Kiinnitin vielä huomiota lukutekniikkaasi. En väittänyt neliliikemäärää invariantiksi vaan juuri samoin yksittäistapauksena kuin kirjoitat heti perään. :)

Kirjoitit ainakin aiemmin näin - Eusa: "Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0)."

Invariantilla tarkoitetaan koordinaatistomuunnoksissa samana säilyvää suuretta. Lorentzinvariantit suureet ovat  skalaareja. Suhteellisuusteoriassa energia ei ole skalaari, vaan 4-liikemäärävektorin yksi komponentti, joka ei ole invariantti vaan riippuu valitusta koordinaatistosta.

Jos tarkoitit kappaleen lepokehyksessä säilyvää energiaa, niin sitten tulisi puhua energian säilymisestä kappaleen lepokehyksessä eikä invariantista. Lepokehyksessä energia kyllä säilyy erikseen, ja 3-liikemäärä on nolla, koska kappale ei liiku avaruusakselien suhteen.

Eusa kirjoitti:
Jonkin kappaleen massakeskipistekoordinaatisto on erikoistapaus, mutta sen tulee tavoittelemassani kahden tensorikentän (pelkkä sisäenergia, pelkkä sisäliikemäärä) ekvivalenssissa olla tietysti keskimäärin yhteinen - tensoritiheydestä kai voi ekvivalenssin sitten todeta...?

Massakeskipistekoordinaatisto ei ole sama asia kuin lepokoordinaatisto.

Tensoritiheyden ja ekvivalenssin väliseen yhteyteen en osaa sanoa, kun en näe yhteyttä.

Eusa kirjoitti:
Tensorin kulkemisella jonkin mukana tarkoitin moniston rakentumista yksiulotteisia tensorin johtolinjoja pitkin. Periaatteessahan jokaisella kehyksen samanaikaisuushetkellä sisäisten liikemäärien summa on nolla, mutta energiaa vastaava itseisarvointegraali vakioskalaari.

Ajattelin ehkä turhan perinpohjaisesti kaikki valonluonteiset reitit ja orbitaalit. Jos unohdetaan kappaleen muodon ja paineen vaihtelut, voisi eka yksinkertaistettu ratkaisu olla jokin niiden singulaarien keskiöiden tensorikenttäosien tiheyksien diskreetti summa kiinteähilaisessa aineessa...

1-ulotteinen tensorin johtolinja...? ..jne..?


Invariantti energia = massa
Oma kehys = massakeskipisteen kehys
Ja sillä on vastine saman kehyksen sisäisenä liikemääränä (itseisarvosummana, impulssitiheytenä x tilavuus), joka voidaan saada vain yhdenlaisena kehyksessään.

Enpä arvannut, ettei toisellakaan lukukerralla auennut. : (

Höps. Eusa: "Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0)."

juttusi kohteena oleva neliverktorin komponentti on E/c. Se ei ole invariantti massa vaan energia, joka muuntuu lorentzmuunnoksessa nelivektorin yhtenä komponenttina. Energia sisältää suureen m, joka on ainoa invariantti suure tuon vektorin sisällä. Se ei ole mikään invariantti energia vaan lepomassa. Pysy nyt vaan  fysiikan normaaleissa käsitteissä ilman turhaa eusafysikointia.

Kun lähtökohtana on invariantin massan tarkastelu, silloin E = mcc massakappaleena ja tuo E/c = mc. Varmastikin ymmärrät mistä on kyse, kun kirjoitan (mc, 0, 0, 0). Kun tensorikenttää konstruoidaan eri tavoilla, täytyy tietysti lähtökohtana olla yhteismitalliset suureet, tässä massakappaleen oman lepokehyksen vaikutusintegraali reduktiona valonluonteisiin impulsseihin. Kun puhutaan massasta ja vain sisäenergiasta/-liikemäärästä, on kyseessä hiukkanen/kappale eli massakeskipistekoordinaatisto ja lepokoordinaatisto ovat yhtenevät.

En ymmärrä kuinka oikomiseni tekstissä "oma kehys" (kappaleen massakeskipisteen lepokoordinaatisto) tai "invariantti energia" (kappaleen massa) oli niin kamalaa käsittää. Totta kai kappaleen ideaalissa on sitten huomioitava myös kiertosymmetrian identiteetti ulkoisen ympäristön suhteen, mutta tässä vaiheessa harjoitusta se on housten halkomista.

Invariantti massa on lepomassa m. Neliliikemäärä kappaleen lepokoordinaatistossa P = (m, 0, 0, 0), ja massa-energia E = m. Tee pusku ja massa-energia on E' = γm.
Kysymys: Invariantti suure ei muutu puskussa. Kai näet, että E ei ole invariantti, ja sanoit sitä kuitenkin invariantiksi energiaksi. Miksi et alunperin sanonut invariantti massa. Kaikki ymmärtäisivät heti mistä kyse.

Kun käsittelet yksittäistä jäykkää massakappaletta, niin kyllä, massakeskipiste- ja lepokoordinaatisto voidaan saattaa yhteneviksi. Mutta miksi kehittelit "oma kehys"-käsitteen, jota kukaan ei ymmärrä? On olemassa vakiintuneet määritelmät lepo- ja massakeskipistekoordinaatistoille.

Kun tämä perkeleen fysiikka perustuu täsmällisiin määritelmiin ja niiden avulla muodostettaviin täsmällisiin yhtälöihin, niin ethän sä ikinä etene mihinkään kun lähtökohdat voidaan lukijasta riippuen tulkita ihan miten päin kukainenkin sattuu sanasi ymmärtämään.

Kyllä hiukan sloppy saa olla siellä täällä, mutta yhden postauksen tusinasta peruskäsitteestä min 80% pitäisi olla oikein, että saisi otteen kirjoittajan ideasta.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
QS kirjoitti:
.
Lisäksi neliliikemäärä ei ole invariantti (toisin kuin sanoit), vaan se muuntuu siirryttäessä kehyksestä toiseen. Kirjoittamasi neliliikemäärä kuvaa massallisen hiukkasen neliliikemäärää sen omassa lepokehyksessä.

Kiinnitin vielä huomiota lukutekniikkaasi. En väittänyt neliliikemäärää invariantiksi vaan juuri samoin yksittäistapauksena kuin kirjoitat heti perään. :)

Kirjoitit ainakin aiemmin näin - Eusa: "Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0)."

Invariantilla tarkoitetaan koordinaatistomuunnoksissa samana säilyvää suuretta. Lorentzinvariantit suureet ovat  skalaareja. Suhteellisuusteoriassa energia ei ole skalaari, vaan 4-liikemäärävektorin yksi komponentti, joka ei ole invariantti vaan riippuu valitusta koordinaatistosta.

Jos tarkoitit kappaleen lepokehyksessä säilyvää energiaa, niin sitten tulisi puhua energian säilymisestä kappaleen lepokehyksessä eikä invariantista. Lepokehyksessä energia kyllä säilyy erikseen, ja 3-liikemäärä on nolla, koska kappale ei liiku avaruusakselien suhteen.

Eusa kirjoitti:
Jonkin kappaleen massakeskipistekoordinaatisto on erikoistapaus, mutta sen tulee tavoittelemassani kahden tensorikentän (pelkkä sisäenergia, pelkkä sisäliikemäärä) ekvivalenssissa olla tietysti keskimäärin yhteinen - tensoritiheydestä kai voi ekvivalenssin sitten todeta...?

Massakeskipistekoordinaatisto ei ole sama asia kuin lepokoordinaatisto.

Tensoritiheyden ja ekvivalenssin väliseen yhteyteen en osaa sanoa, kun en näe yhteyttä.

Eusa kirjoitti:
Tensorin kulkemisella jonkin mukana tarkoitin moniston rakentumista yksiulotteisia tensorin johtolinjoja pitkin. Periaatteessahan jokaisella kehyksen samanaikaisuushetkellä sisäisten liikemäärien summa on nolla, mutta energiaa vastaava itseisarvointegraali vakioskalaari.

Ajattelin ehkä turhan perinpohjaisesti kaikki valonluonteiset reitit ja orbitaalit. Jos unohdetaan kappaleen muodon ja paineen vaihtelut, voisi eka yksinkertaistettu ratkaisu olla jokin niiden singulaarien keskiöiden tensorikenttäosien tiheyksien diskreetti summa kiinteähilaisessa aineessa...

1-ulotteinen tensorin johtolinja...? ..jne..?


Invariantti energia = massa
Oma kehys = massakeskipisteen kehys
Ja sillä on vastine saman kehyksen sisäisenä liikemääränä (itseisarvosummana, impulssitiheytenä x tilavuus), joka voidaan saada vain yhdenlaisena kehyksessään.

Enpä arvannut, ettei toisellakaan lukukerralla auennut. : (

Höps. Eusa: "Invariantiksi ajatellulle energiaosuudelle voidaan hyväksyä sen oman kehyksen neliliikemääräksi (E/c, 0, 0, 0)."

juttusi kohteena oleva neliverktorin komponentti on E/c. Se ei ole invariantti massa vaan energia, joka muuntuu lorentzmuunnoksessa nelivektorin yhtenä komponenttina. Energia sisältää suureen m, joka on ainoa invariantti suure tuon vektorin sisällä. Se ei ole mikään invariantti energia vaan lepomassa. Pysy nyt vaan  fysiikan normaaleissa käsitteissä ilman turhaa eusafysikointia.

Kun lähtökohtana on invariantin massan tarkastelu, silloin E = mcc massakappaleena ja tuo E/c = mc. Varmastikin ymmärrät mistä on kyse, kun kirjoitan (mc, 0, 0, 0). Kun tensorikenttää konstruoidaan eri tavoilla, täytyy tietysti lähtökohtana olla yhteismitalliset suureet, tässä massakappaleen oman lepokehyksen vaikutusintegraali reduktiona valonluonteisiin impulsseihin. Kun puhutaan massasta ja vain sisäenergiasta/-liikemäärästä, on kyseessä hiukkanen/kappale eli massakeskipistekoordinaatisto ja lepokoordinaatisto ovat yhtenevät.

En ymmärrä kuinka oikomiseni tekstissä "oma kehys" (kappaleen massakeskipisteen lepokoordinaatisto) tai "invariantti energia" (kappaleen massa) oli niin kamalaa käsittää. Totta kai kappaleen ideaalissa on sitten huomioitava myös kiertosymmetrian identiteetti ulkoisen ympäristön suhteen, mutta tässä vaiheessa harjoitusta se on housten halkomista.

Invariantti massa on lepomassa m. Neliliikemäärä kappaleen lepokoordinaatistossa P = (m, 0, 0, 0), ja massa-energia E = m. Tee pusku ja massa-energia on E' = γm.
Kysymys: Invariantti suure ei muutu puskussa. Kai näet, että E ei ole invariantti, ja sanoit sitä kuitenkin invariantiksi energiaksi. Miksi et alunperin sanonut invariantti massa. Kaikki ymmärtäisivät heti mistä kyse.

Kun käsittelet yksittäistä jäykkää massakappaletta, niin kyllä, massakeskipiste- ja lepokoordinaatisto voidaan saattaa yhteneviksi. Mutta miksi kehittelit "oma kehys"-käsitteen, jota kukaan ei ymmärrä? On olemassa vakiintuneet määritelmät lepo- ja massakeskipistekoordinaatistoille.

Kun tämä perkeleen fysiikka perustuu täsmällisiin määritelmiin ja niiden avulla muodostettaviin täsmällisiin yhtälöihin, niin ethän sä ikinä etene mihinkään kun lähtökohdat voidaan lukijasta riippuen tulkita ihan miten päin kukainenkin sattuu sanasi ymmärtämään.

Kyllä hiukan sloppy saa olla siellä täällä, mutta yhden postauksen tusinasta peruskäsitteestä min 80% pitäisi olla oikein, että saisi otteen kirjoittajan ideasta.

Tottahan tuo tällaisella palstalla, kun on kaikkea lööperiäkin välissä. Tarina alkoi aiempaa siitä, että Goswell höpötti epäsymmetrioistaan ja JPI osoitti kehäpäätelmän. Esitin, että kyllä lepomassan käsitettä voi analysoida ilman kehäpäätelmiä, kun lähdetään perusteista ja viestini, jossa aloin käsitellä tensorikentän kehittelyä, oli sille jatkumoa.

Myötämielistä lukijaa ajatellen heiluttelin käpäliä "invariantin energian" tarkastelusta puhtaan sisäliikemäärän pohjalta. Tuskin tästä täällä mitään kehittelyä syntyy, mutta katsotaan...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

Niin, täällä tarttuu kaikenlaista sananpartta noista maallikkojen höpinöistä ja empaattisena koittaa sitten käytellä niitä, mutta tuota "oma kehys" -käsitettä voin kyllä puolustella, että tieteellisissä julkaisuissakin taajaan käytetään esim. ilmaisua "in its own frame of reference", tarkista vaikka ;) (esim. The average lifetime of a π meson in its own frame of reference is 26.0 ns.)

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

JPI
Seuraa 
Viestejä29583

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

Ei rajoitakkaan


No hyvä
Lainaus:

, mutta tuottaa vastakkaisen saman suuruisen voiman tuotetusta kiihtyvyydestä, että ihan vaan sikäli sikäli rajoittaa että ilman voimaa ei voi kiihdyttää.

Jos kaksi kappaletta vuorovaikuttaa, niin kumpaankin kappaleeseen kohdistuu silloin AINA samansuuruiset ja vastakakkaissuuntaiset voimat, muuten ne eivät vuorovaikuttaisi ollenkaan eli kumpaankaan kappaleeseen ei kohdistuisi voimaa. Noin on kiihtyivätpä ne kappaleet tai eivät. Esim. Jos ne kappaleet ovat ruuvipenkissä vastakkain puristettuina, törmäävät toisiinsa ta hylkivät sähköiseti toisiaan kiihtyen erilleen toisistaan, niin niiden väliset voimat toisiinsa ovat kaikissa noissa tapauisissa saman suuruiset. Tuo tarkoittaa sitä, että kiihtyvyys ei tuota noista voimista kumpaakan eikä niiden lisäksi jotain lisävoimaa.
Siis summa summarum:
Ilman voimaa ei voi kiihtyä, totta. Juuri siksi mitään kiihtyvyyttä vastustavaa voimaa ei voi olla olemassa, eikä kumpikaan kappaleen välisistä voimista aiheudu kiihtyvyydestä koska jos voimaa on, niin ne voimat ovat muutenkin kappaleiden välillä yhtä suurina.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

Ei rajoitakkaan


No hyvä
Lainaus:

, mutta tuottaa vastakkaisen saman suuruisen voiman tuotetusta kiihtyvyydestä, että ihan vaan sikäli sikäli rajoittaa että ilman voimaa ei voi kiihdyttää.

Jos kaksi kappaletta vuorovaikuttaa, niin kumpaankin kappaleeseen kohdistuu silloin AINA samansuuruiset ja vastakakkaissuuntaiset voimat, muuten ne eivät vuorovaikuttaisi ollenkaan eli kumpaankaan kappaleeseen ei kohdistuisi voimaa. Noin on kiihtyivätpä ne kappaleet tai eivät. Esim. Jos ne kappaleet ovat ruuvipenkissä vastakkain puristettuina, törmäävät toisiinsa ta hylkivät sähköiseti toisiaan kiihtyen erilleen toisistaan, niin niiden väliset voimat toisiinsa ovat kaikissa noissa tapauisissa saman suuruiset. Tuo tarkoittaa sitä, että kiihtyvyys ei tuota noista voimista kumpaakan eikä niiden lisäksi jotain lisävoimaa.
Siis summa summarum:
Ilman voimaa ei voi kiihtyä, totta. Juuri siksi mitään kiihtyvyyttä vastustavaa voimaa ei voi olla olemassa, eikä kumpikaan kappaleen välisistä voimista aiheudu kiihtyvyydestä koska jos voimaa on, niin ne voimat ovat muutenkin kappaleiden välillä yhtä suurina.

Itse asiassa eräs aineen isotropian syistä katsotaan korreloivan klassisen vastavoimien lain kanssa ja tuota vastikään mitattiinkin, eikä anomaliaa löytynyt.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä15163

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

Ei rajoitakkaan


No hyvä
Lainaus:

, mutta tuottaa vastakkaisen saman suuruisen voiman tuotetusta kiihtyvyydestä, että ihan vaan sikäli sikäli rajoittaa että ilman voimaa ei voi kiihdyttää.

Jos kaksi kappaletta vuorovaikuttaa, niin kumpaankin kappaleeseen kohdistuu silloin AINA samansuuruiset ja vastakakkaissuuntaiset voimat, muuten ne eivät vuorovaikuttaisi ollenkaan eli kumpaankaan kappaleeseen ei kohdistuisi voimaa. Noin on kiihtyivätpä ne kappaleet tai eivät. Esim. Jos ne kappaleet ovat ruuvipenkissä vastakkain puristettuina, törmäävät toisiinsa ta hylkivät sähköiseti toisiaan kiihtyen erilleen toisistaan, niin niiden väliset voimat toisiinsa ovat kaikissa noissa tapauisissa saman suuruiset. Tuo tarkoittaa sitä, että kiihtyvyys ei tuota noista voimista kumpaakan eikä niiden lisäksi jotain lisävoimaa.
Siis summa summarum:
Ilman voimaa ei voi kiihtyä, totta. Juuri siksi mitään kiihtyvyyttä vastustavaa voimaa ei voi olla olemassa, eikä kumpikaan kappaleen välisistä voimista aiheudu kiihtyvyydestä koska jos voimaa on, niin ne voimat ovat muutenkin kappaleiden välillä yhtä suurina.

Miten tämän nyt muotoilisi fiksusti, se on se saatanan massa. ;-)

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä29583

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Tensorit ovat siis vain tapa käsitellä suureita, joita ei voi esittää yhtenä lukuna.
Niiden avulla matematiikka saa paljon yksinkertaisemman muodon varsinkin yleisessä esityksessä, joissa komponentteja kuten Jxx, vx jne. ei käytetä.

Ok. hitausvoimaa ei todellakaan voi esittää yhtenä lukuna, kun se on massan ja kiihtyvyyden tulosta.

Silti, jos se hyväksytty tapa tuottaa voimaa näennäisvoimalla tai ominaisuudella niin ei hyvää päivää.


Hah, itsehän sinä yrität tuottaa näennäisvoimaa todellisella voimalla. Fysiikassa sen sijaan ei tehdä päinvastaista eli tuoteta voimaa näennäisvoimalla. Fysiikassa ei muutenkaan voimia tuoteta toisilla voimilla.

Näennäisvoimalla ei vaijeria jännitetä.


No ei todellakaan, olet täysin oikeassa. Kun vielä tajuaisit, että kappaleiden kiihtyvyyttä ei mikään rajoita, niin ymmärtäisit, että sitä ei silloin myöskään kiihtyvyydestä sikiävä näennäisvoima eli hitausvoima rajoita.

Ei rajoitakkaan


No hyvä
Lainaus:

, mutta tuottaa vastakkaisen saman suuruisen voiman tuotetusta kiihtyvyydestä, että ihan vaan sikäli sikäli rajoittaa että ilman voimaa ei voi kiihdyttää.

Jos kaksi kappaletta vuorovaikuttaa, niin kumpaankin kappaleeseen kohdistuu silloin AINA samansuuruiset ja vastakakkaissuuntaiset voimat, muuten ne eivät vuorovaikuttaisi ollenkaan eli kumpaankaan kappaleeseen ei kohdistuisi voimaa. Noin on kiihtyivätpä ne kappaleet tai eivät. Esim. Jos ne kappaleet ovat ruuvipenkissä vastakkain puristettuina, törmäävät toisiinsa ta hylkivät sähköiseti toisiaan kiihtyen erilleen toisistaan, niin niiden väliset voimat toisiinsa ovat kaikissa noissa tapauisissa saman suuruiset. Tuo tarkoittaa sitä, että kiihtyvyys ei tuota noista voimista kumpaakan eikä niiden lisäksi jotain lisävoimaa.
Siis summa summarum:
Ilman voimaa ei voi kiihtyä, totta. Juuri siksi mitään kiihtyvyyttä vastustavaa voimaa ei voi olla olemassa, eikä kumpikaan kappaleen välisistä voimista aiheudu kiihtyvyydestä koska jos voimaa on, niin ne voimat ovat muutenkin kappaleiden välillä yhtä suurina.

Miten tämän nyt muotoilisi fiksusti, se on se saatanan massa. ;-)

Niinpä, se saatanan massa nyt vain on.
Ja kyllä tieteessä tutkitaan mitä kvanttipörinöitä siellä kappaleiden sisällä tapahtuu atomeissa. Tutkitaan myös niitä alkeishiukkasia, joista ne atomit koostuvat. Jopa vuorovaikutuksia/voimia niiden kaikkien hiukkasten välillä tutkitaan.
Kun kaikkea tuota tutkitaan, niin tiedetään tutkimattakin, että kappaleilla on massa aiheutuipa se osin tai kokonaan millaisista pörinöistä tahansa. Lisäksi tiedetään tutkimattakin, että noilla kvanttipörinöillä ei ole kappaleiden liikkeisiin voimien vaikutuksen alaisina mitään vaikutusta . Se tiedetään siitä, että periaatteet kappaleiden liikkeistä voimien niihin vaikuttaessa hallittiin jo satoja vuosia sitten ihan yhtä hyvin kuin nykyään, vaikka kellään ei silloin ollut harmainta aavistustakaan kvanttipöhinöista tai edes atomeista?

3³+4³+5³=6³

QS
Seuraa 
Viestejä5672

Eusa kirjoitti:
Niin, täällä tarttuu kaikenlaista sananpartta noista maallikkojen höpinöistä ja empaattisena koittaa sitten käytellä niitä, mutta tuota "oma kehys" -käsitettä voin kyllä puolustella, että tieteellisissä julkaisuissakin taajaan käytetään esim. ilmaisua "in its own frame of reference", tarkista vaikka ;) (esim. The average lifetime of a π meson in its own frame of reference is 26.0 ns.)

Kyllä, tuossa yhteydessä own frame on hyvin selkeä, kyseessä on yksittäinen hiukkanen.

Määritelmäsi "Oma kehys = massakeskipisteen kehys" on kovin moniselitteinen, koska yleensä omalla kehyksellä tarkoitetaan juurikin yllä mainittua yhden hiukkasen lepokoordinaatistoa.

Massakeskipistekehys viittaa lähes poikkeuksetaa useamman hitusen systeemiin, ja relativistisessa fysiikassa poikkeaa jonkin verran perinteisesta ei-relativistisesta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat