Veden tislaaminen

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Ei oikein kulje ja on pakko kysyä kouluja käyneiltä nyt. Jos siirrämme vettä tislaamalla astiasta A astiaan B, niin millä ulkoisen energian kulutuksella se minimissään onnistuu?

Sen verran tarkennusta, että käytetään apuna kaikenlaiset vastavirtauslämmönsiirtimet ja pelataan hieman yli- ja alipaineellakin. Mutta vaatiiko siirtäminen aina saman energian, joka siis riippuu höyrystymislämmöstä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Auringon lämmöllä ainakin.
Jaa mutta taitaa olla hukkaprosentti melko suuri...jos sitä käyttää vain yhden astian haihduttamiseen...

Vierailija

Veden höyrystymisenegia on 2257 kJ/kg

Mitenkäs se nyrkkisääntö meni, että ämpärillinen vettä kiehuu kilowattitunnilla, eli 20 -> 100. Siihen vielä päälle tuo höyrystymisenergia, niin siinäpä taitaa olla se ideaalinen tislausprosessi.

Alipaineiden yms. tuottaminen vaatii työn tekemistä, joka tarkoittaa sitä että höyrystymisen aikaansaamiseksi käytetään energiaa. Toisinsanoen - tietyn määrän tislaamiseen tarvitaan aina saman verran energiaa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005

Alipaineistamalla tislauskammio kiehumispiste
tosiaan putoaa ja vesi siis höyrystyy helpommin.
Alipainetta voidaan ylläpitää ejektorin ja
ei-kodensoituvien kaasujen avulla, kun tislausprosessi
on jo käynnissä.

Menetelmää käytetään juomaveden tuottamiseen
merivedestä ja se on siis tehokkaampaa (tislauksen
kannalta) kuin normaalipaineessa tislaaminen.

Vierailija
Paul M
Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.

Entäs kylmäkoneet/lämpöpumput, tai vaikka peltierit, stirlingit ja mitä niitä kaikkia nyt käytetäänkään kun siirretään lämpöenergiaa alemmasta lämpötilasta korkeampaan?

Vierailija

Aika vanha pätkä, mutta kommentoin kuitenkin.

Lämpöpumpulla tehostetun tislauksen nykytila Suomessa löytyy täältä http://www.schulzpartner.com/prospekte/WPV-fin.pdf

Suhteellisen helppolukuinen teksti lämpöpumpuista löytyy täältä http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/a8c79e11f75754f6c2256...$file/84642005.pdf

Jos tislaus on "kallis" prosessi, niin miten lämpöpumpuissa tapahtuva lämmönsiirtoa tehostava tislaus voi olla energiatehokasta?

Veli Hopea
Seuraa 
Viestejä1249
Liittynyt29.11.2006

Näköjään huoneenlämmössä vesi höyrystyy noin 0,01 bar paineessa. Eli periaatteessa höyrystäminen ei vaadi muuta lämmitystä kuin lämmönvaihtimen ulkoilmasta höyrystettävään veteen.

New ideas are always criticized - not because an idea lacks merit, but because it might turn out to be workable, which would threaten the reputations of many people whose opinions conflict with it.

ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=&p=3C7052B7ADA587B6&i...) (video)

Vierailija
Veli Hopea
Näköjään huoneenlämmössä vesi höyrystyy noin 0,01 bar paineessa. Eli periaatteessa höyrystäminen ei vaadi muuta lämmitystä kuin lämmönvaihtimen ulkoilmasta höyrystettävään veteen.

Laitetaan paremmaksi. Helsingin Energia keittelee vettä kohtuullisen kylmänä, kuten animaation kohdasta "Höyrystin" voidaan todeta:
http://www.helen.fi/energia/kj_absorbtio.html

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot
Paul M
Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.



Entäs kylmäkoneet/lämpöpumput, tai vaikka peltierit, stirlingit ja mitä niitä kaikkia nyt käytetäänkään kun siirretään lämpöenergiaa alemmasta lämpötilasta korkeampaan?



Tuo on juuri sitä paineitten kanssa pelaamista. Asia ei ole miksikään 3,5 vuodessa muuttunut.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Edullisin ja yksinkertaisin keino saada tislattua vettä näin talvella on ottaa pudasta lunta ämpäriin sulamaan sisätiloin. Mahdolliset epäpuhtaudet voi siivilöidä pois.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
Paul M
Ei oikein kulje ja on pakko kysyä kouluja käyneiltä nyt. Jos siirrämme vettä tislaamalla astiasta A astiaan B, niin millä ulkoisen energian kulutuksella se minimissään onnistuu?

Sen verran tarkennusta, että käytetään apuna kaikenlaiset vastavirtauslämmönsiirtimet ja pelataan hieman yli- ja alipaineellakin. Mutta vaatiiko siirtäminen aina saman energian, joka siis riippuu höyrystymislämmöstä.




Minimi teoriassa on ihan ilman ulkoista energiaa, jos ensimmäisessäkin astiassa on tislattua vettä. Esimerkiksi suolan erottaminen vaatii energiaa, jota ei voi millään lämmönvaihtimilla saada takaisin, ei edes teoriassa.
Minimi käytännössä on tietenkin jotain muuta.

Vierailija
Tarkkailija
Edullisin ja yksinkertaisin keino saada tislattua vettä näin talvella on ottaa pudasta lunta ämpäriin sulamaan sisätiloin. Mahdolliset epäpuhtaudet voi siivilöidä pois.

Ei ole puhdasta nähnytkään jos tislattuun verrataan.

Vierailija
tietää
En tiedä kuuluko tämä asiaan mutta vettä voi suodattaa mempraanikalvoilla ainakin suolasta ym. tavarasta.



Suodatus vaatii korkean paineen, ulkopuolista energiaa ei kuitenkaan kulu ollenkaan jos tehtäisiin korkeita vesitorneja, jonne pumpattaisiin vettä aaltoenergian avulla, suodatus onnistuisi vesipatsaan paineen avulla.
Tornin huipulle voisi laittaa samalla tuulivoimalan, jos joku tarvitsee sähköä.
Aaltovoiman avulla voisi tuottaa alipaineenkin, silloin tislauslaitteen lämmitystä ei tarvittaisi ainakaan saharassa.

Vierailija
Veikko
Veden höyrystymisenegia on 2257 kJ/kg



Nipotampa sen verran että veden höyrystymislämpö ei ole vakio. Riippuu kiehumislämpötilasta/paineesta. Tuota kokoluokkaa kuitenkin kaikissa käytännön sovellutuksissa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat