Seuraa 
Viestejä8643

Ei oikein kulje ja on pakko kysyä kouluja käyneiltä nyt. Jos siirrämme vettä tislaamalla astiasta A astiaan B, niin millä ulkoisen energian kulutuksella se minimissään onnistuu?

Sen verran tarkennusta, että käytetään apuna kaikenlaiset vastavirtauslämmönsiirtimet ja pelataan hieman yli- ja alipaineellakin. Mutta vaatiiko siirtäminen aina saman energian, joka siis riippuu höyrystymislämmöstä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (20)

Veden höyrystymisenegia on 2257 kJ/kg

Mitenkäs se nyrkkisääntö meni, että ämpärillinen vettä kiehuu kilowattitunnilla, eli 20 -> 100. Siihen vielä päälle tuo höyrystymisenergia, niin siinäpä taitaa olla se ideaalinen tislausprosessi.

Alipaineiden yms. tuottaminen vaatii työn tekemistä, joka tarkoittaa sitä että höyrystymisen aikaansaamiseksi käytetään energiaa. Toisinsanoen - tietyn määrän tislaamiseen tarvitaan aina saman verran energiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

boddah
Seuraa 
Viestejä77

Alipaineistamalla tislauskammio kiehumispiste
tosiaan putoaa ja vesi siis höyrystyy helpommin.
Alipainetta voidaan ylläpitää ejektorin ja
ei-kodensoituvien kaasujen avulla, kun tislausprosessi
on jo käynnissä.

Menetelmää käytetään juomaveden tuottamiseen
merivedestä ja se on siis tehokkaampaa (tislauksen
kannalta) kuin normaalipaineessa tislaaminen.

Paul M
Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.

Entäs kylmäkoneet/lämpöpumput, tai vaikka peltierit, stirlingit ja mitä niitä kaikkia nyt käytetäänkään kun siirretään lämpöenergiaa alemmasta lämpötilasta korkeampaan?

Aika vanha pätkä, mutta kommentoin kuitenkin.

Lämpöpumpulla tehostetun tislauksen nykytila Suomessa löytyy täältä http://www.schulzpartner.com/prospekte/WPV-fin.pdf

Suhteellisen helppolukuinen teksti lämpöpumpuista löytyy täältä http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/a8c79e11f75754f6c2256...$file/84642005.pdf

Jos tislaus on "kallis" prosessi, niin miten lämpöpumpuissa tapahtuva lämmönsiirtoa tehostava tislaus voi olla energiatehokasta?

Veli Hopea
Seuraa 
Viestejä1249

Näköjään huoneenlämmössä vesi höyrystyy noin 0,01 bar paineessa. Eli periaatteessa höyrystäminen ei vaadi muuta lämmitystä kuin lämmönvaihtimen ulkoilmasta höyrystettävään veteen.

New ideas are always criticized - not because an idea lacks merit, but because it might turn out to be workable, which would threaten the reputations of many people whose opinions conflict with it.

ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=&p=3C7052B7ADA587B6&i...) (video)

Veli Hopea
Näköjään huoneenlämmössä vesi höyrystyy noin 0,01 bar paineessa. Eli periaatteessa höyrystäminen ei vaadi muuta lämmitystä kuin lämmönvaihtimen ulkoilmasta höyrystettävään veteen.

Laitetaan paremmaksi. Helsingin Energia keittelee vettä kohtuullisen kylmänä, kuten animaation kohdasta "Höyrystin" voidaan todeta:
http://www.helen.fi/energia/kj_absorbtio.html

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Unterseeboot
Paul M
Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.



Entäs kylmäkoneet/lämpöpumput, tai vaikka peltierit, stirlingit ja mitä niitä kaikkia nyt käytetäänkään kun siirretään lämpöenergiaa alemmasta lämpötilasta korkeampaan?



Tuo on juuri sitä paineitten kanssa pelaamista. Asia ei ole miksikään 3,5 vuodessa muuttunut.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Edullisin ja yksinkertaisin keino saada tislattua vettä näin talvella on ottaa pudasta lunta ämpäriin sulamaan sisätiloin. Mahdolliset epäpuhtaudet voi siivilöidä pois.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
Paul M
Ei oikein kulje ja on pakko kysyä kouluja käyneiltä nyt. Jos siirrämme vettä tislaamalla astiasta A astiaan B, niin millä ulkoisen energian kulutuksella se minimissään onnistuu?

Sen verran tarkennusta, että käytetään apuna kaikenlaiset vastavirtauslämmönsiirtimet ja pelataan hieman yli- ja alipaineellakin. Mutta vaatiiko siirtäminen aina saman energian, joka siis riippuu höyrystymislämmöstä.




Minimi teoriassa on ihan ilman ulkoista energiaa, jos ensimmäisessäkin astiassa on tislattua vettä. Esimerkiksi suolan erottaminen vaatii energiaa, jota ei voi millään lämmönvaihtimilla saada takaisin, ei edes teoriassa.
Minimi käytännössä on tietenkin jotain muuta.

Tarkkailija
Edullisin ja yksinkertaisin keino saada tislattua vettä näin talvella on ottaa pudasta lunta ämpäriin sulamaan sisätiloin. Mahdolliset epäpuhtaudet voi siivilöidä pois.

Ei ole puhdasta nähnytkään jos tislattuun verrataan.

tietää
En tiedä kuuluko tämä asiaan mutta vettä voi suodattaa mempraanikalvoilla ainakin suolasta ym. tavarasta.



Suodatus vaatii korkean paineen, ulkopuolista energiaa ei kuitenkaan kulu ollenkaan jos tehtäisiin korkeita vesitorneja, jonne pumpattaisiin vettä aaltoenergian avulla, suodatus onnistuisi vesipatsaan paineen avulla.
Tornin huipulle voisi laittaa samalla tuulivoimalan, jos joku tarvitsee sähköä.
Aaltovoiman avulla voisi tuottaa alipaineenkin, silloin tislauslaitteen lämmitystä ei tarvittaisi ainakaan saharassa.

Veikko
Veden höyrystymisenegia on 2257 kJ/kg



Nipotampa sen verran että veden höyrystymislämpö ei ole vakio. Riippuu kiehumislämpötilasta/paineesta. Tuota kokoluokkaa kuitenkin kaikissa käytännön sovellutuksissa.

Unterseeboot
Paul M
Sen verran Veikolla pielessä, että ainakin esilämmitys 100 asteeseen on tehtävissä höyryn tiivistymisenergialla. Mutta tiivistymisenergialla ei voi höyrystää uudelleen, koska lämpö ei siirry 100-asteisesta höyrystä 100-asteiseen veteen. Siirtyy vain paineitten kanssa pelaamalla. Pienellä paineen nostolla höyryn lämpötila nousee tai sitten kiehutussysteemin paineen alentamisella kiehumispiste alenee.



Entäs kylmäkoneet/lämpöpumput, tai vaikka peltierit, stirlingit ja mitä niitä kaikkia nyt käytetäänkään kun siirretään lämpöenergiaa alemmasta lämpötilasta korkeampaan?



Noissahan ei lämpö siirry luonnostaan. Täytyy tehdä työdä. Peltierin tarkemmasta toiminnasta en osaa sanoa, mutta noissa muissa ei missään vaiheessa lämpö siirry suoraan kylmemmästä aineesta kuumempaan.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Jorma kirjoitti:
Paul M
Ei oikein kulje ja on pakko kysyä kouluja käyneiltä nyt. Jos siirrämme vettä tislaamalla astiasta A astiaan B, niin millä ulkoisen energian kulutuksella se minimissään onnistuu?

Sen verran tarkennusta, että käytetään apuna kaikenlaiset vastavirtauslämmönsiirtimet ja pelataan hieman yli- ja alipaineellakin. Mutta vaatiiko siirtäminen aina saman energian, joka siis riippuu höyrystymislämmöstä.

Minimi teoriassa on ihan ilman ulkoista energiaa, jos ensimmäisessäkin astiassa on tislattua vettä. Esimerkiksi suolan erottaminen vaatii energiaa, jota ei voi millään lämmönvaihtimilla saada takaisin, ei edes teoriassa.
Minimi käytännössä on tietenkin jotain muuta.

Tosiaan. Siihen erotettuun suolaan ei liene mahdollista liuottaa uudelleen vettä liukenemiskylmällä pelaamiseksi. Jos olisi, voisi lämpötilan muutosta hyödyntää jäähdytyspuolella.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Vierailija kirjoitti:
Veikko
Veden höyrystymisenegia on 2257 kJ/kg

Nipotampa sen verran että veden höyrystymislämpö ei ole vakio. Riippuu kiehumislämpötilasta/paineesta. Tuota kokoluokkaa kuitenkin kaikissa käytännön sovellutuksissa.

Tämä onkin uusi asia. Olen elänyt surkeaa elämääni onnellisena tähän asti luulemalla faasimuutoksen olevan jokseenkin vakio vedellä. Fysiikassa ja tekniikassa kokoluokka/suuruusluokka tarkoittaa dekadin muutosta. Onneksi ei sentään suuruusluokkaa ole ero faasimuutoksessa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Mietitään sitten sitä hermeettisesti suljettua lasista astiaparia, joista toisessa on vesi ja toisessa tyhjä. Huoneenlämpö ja yhdistys putkella. Alipaine on tehty 0,01 bar paineeseen. Mitä tapahtuu, kun toiseen astiaan kosketaan kämmenellä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Lyde19
Seuraa 
Viestejä8058

Nestekaasunkuljetuslaivoissa kaasun jäähdtys tehdään (muistaakseni) niin että merivettä höyrystetään ja tiivistetään, joka muodostaa tarvittavan alipaineen. Höyrystys tapahtuu noin puolen ilmakehän paineessa. Oletan että tuon mittakaavan koneet toimivat lähellä optimaalia.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat