Kävely vs juoksu liikuntamuotona

Seuraa 
Viestejä281
Liittynyt17.3.2005

Kuluttaako saman matkan kävely yhtä paljon kaloreita kuin matkan juokseminen/hölkkääminen? Miten nuo eroavat kunnon parantamisen kannalta?

Alennuskoodi ensitilaajille @ iherb.com: RIX283

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Nopeuden kasvu lisää kulutusta enemmän mitä suoritusaika lyhenee.
Syketaso kertoo millä rasitustasolla mennään. Kävellen ei ihan samoille sykkeille pääse tasaisella. Erään arvion mukaan kävelessä pääsee 76% maksimisykkeestä (MET 6) ja juosten 94-100% (MET 11)
MET 1 = 96 kJ/kg/vrk nukkuessa. Maksimisyke: 220-ikä.
Kunto kohoaa 60-87% sykkeillä. Mitä kovempi kunto sitä kovempia sykkeitä tarvitaan nostamaan kuntoa. Aloittelijat harjoittelevat yleensä liian kovilla sykkeillä ja liian lyhyen aikaa yhtäjaksoisesti.

Tuolla hyvä suomalainen sivu aiheesta:
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/t ... 7945cbae7a

Vierailija

Taitaa olla melkoista kilpakävelyä, jos ravataan 76% maksimisykkeestä. Minun maksimisykkeeni on n. 190 ja 76% siitä olisi 144. Tuo vastaa kuitenkin käytännössä jotain 12km/h juoksua. Kävellessä sykkeeni on n. 80.

Vierailija

Itse kävelen 60-70% sykkeillä 2-3h lenkkejä. Yksilölliset erot, ikä ja kunto ratkaisevat. Mittari vain ranteeseen ja tutkimaan omia rajojaan. Kuntoilu on muuten tärkeimpiä opittavia asioita!

Vierailija

Mitä kovempi kunto, sitä rauhallisemmin mennään
Paitsi että huomattavasti pidempään kuin tavalliset dallaajat.
Tämä siis sykkeiden osalta taas kerran karkeasti ottaen.

Maltti on valttia ja hiljaa hyvä tulee. Hyvä nyrkkisääntö liikkumisessa on se että mitä pidempään mennään, niin sitä rauhallisemmin kannattaa ottaa.
Jos oikeasti haluaa tehdä jotain kehittävää, niin joka päivä kannattaa tehdä jotain. 45min on sellainen raja liikkumisessa, jolla saadaan elimistössä jonkinlainen muutos elikkäs kehitys aikaan.
Kunto kyllä kohoaa jo 50-60% maksimistakin, kun aika on riittävä, esim. 2-3h.
Myös pienet kovemmat rykäisyt tekee erittäin hyvää silloin tällöin, mutta maks. kuitenkin kerran viikossa

Ja treenejä ei sitten voi tehdä liian rauhassa, mieluummin vähän rauhallisemmin kuin turhan kovaa, koska treenit voi tehdä liian lujaa ja siitä ei hyvää seuraa.

Alkuperäisen kirjoittajan kysymykseen vastaisin, että kunto paranee parhaiten itselleen sopivalla liikuntamuodolla, joka ei ole liian rankka. Lajilla ei ole mitään väliä. Toisilla se on hölkkä, toisilla kävely, toisilla vesijumppa..

Vierailija

No se nyt vähän riippuu, mitä koettaa kehittää. Jos treenaa esim. maitohappokestävyyttä, niin siinä ei paljon kävely lämmitä.

Vierailija
Andy
No se nyt vähän riippuu, mitä koettaa kehittää. Jos treenaa esim. maitohappokestävyyttä, niin siinä ei paljon kävely lämmitä.

Kyllä se lämmittää sen verran, että se ylipäätään mahdollistaa treenaamisen maitohappoja vastaan. Ja samalla kuin peruskuntoa treenataan, oli se sitten kävelyä tai mitä muuta itselleen sopivaa liikuntaa, niin samalla paranee myös hapenottokyky, maitohappokestävyys jne. vaikkakin vähän epäsuorasti eikä niin paljoa kuin suoraan rankkaa treeniä tehtäessä.

Viestin aloittaja kuitenkin haluaa tietoa kunnon parantamisesta, niin ei maitohappokestävyyden kehittäminen ihan ykkösprioriteetillä ole..

Vierailija
Do'h
Kuluttaako saman matkan kävely yhtä paljon kaloreita kuin matkan juokseminen/hölkkääminen?

No onhan tuo ihan selvä, että mitä nopeammin juoksee, niin kroppakin joutuu sitä kovemmalle. Lihakset huutavat happea, aineenvaihdunta joutuu huolehtimaan ylikuumenemisesta, verenkierto kiihtyy, ja sydän ja keuhkot joutuvat tositoimiin. Kyllä siinä sitten kaloreitakin kuluu, kun lujaa mennään.

Mikäli lenkkeilyä aloittelee, niin kannattaa aloittaa rauhallisesti, kuten edelläkin jo mainittu. Aloittaa kävelemällä, ja välillä lisää vähän vauhtia, ja taas hiljentää. Miellyttävämpää se on, kun ei jo ensimmäiseen ylämäkeen hyydy, ja on sitten mielenkiintoa lähteä uudelleenkin. Ei liian rankasta treenistä heti alkuun ole juuri hyötyä, vaan pikkuhiljaa nostaa treenin tasoa, jotta elimistökin ehtii tottua moiseen muutokseen.

Kannattaa pyrkiä lenkkeilemään vaihtelevassa maastossa, se pitää paljon virkeämpänä, ja tulee tietynlaista progressiivisuutta treeniinkin. Ainakin itse tylsistyn nopeasti kiertämällä vaikkapa pelkkää urheilukenttää. Pitkien matkojen juokseminen vaikkapa asfaltilla, ei sekään ole kannattavaa.

ImmoTee
Viestin aloittaja kuitenkin haluaa tietoa kunnon parantamisesta, niin ei maitohappokestävyyden kehittäminen ihan ykkösprioriteetillä ole..

Öhh.. en kyllä muista milloin olisi kävellessä alkaneet maitohapot jylläämään, aika huono kunto saa olla, jos näin käy. Mutta lenkkeilyn aloittaessa ne maitohapot kyllä yleensä ensimmäisenä tulee tutuksi, hapenottokyvyn ohella. Jompaan kumpaan noista se matkanteko yleensä ensimmäisenä tyssää, jos tyssää. Eli eikös se maitohappokestävyyden parantaminenkin aika korkealla prioriteetilla silloin juuri ole. Hapenottokyvyn lisäksi, tietysti.

Intervalli-harjoitukset ovat varsinkin erityisen mukavia maitohapoille! Ja hapenottokykykin paranee.

Eikä pidä treenata maitohappoja vastaan, hyvä ImmoTee. Maitohapot ovat ystäviäsi. Niin mielenkiintoista kun se onkin, pikkuhiljaa elimistö oppii käyttämään maitohappoja energianlähteenä, kun lihaksista on puhti jo alkanut loppumaan.

Vierailija

Mikäs hemmetin maitohappokestävyys?

Maitohapoille lihakset menevät kun happi ja kreatiinimonofosfaatti loppuvat. Eli mitä kovempi kunto,eli paljon punasoluja veressä,hyvä hapenottokyky jne. niin sitä kauemmin kestää, että lihakset joutuvat turvautumaan kreatiinin ja maitohappokäymisen tuottamaan energiaan. Maitohapot ovat kivuliaita sen vuoksi, että silloin on lihaksista happi loppunut ja se kipu estää ihmistä rikkomasta itseään,eli suoritus loppuu.

Vierailija

Itse olen vetänyt kovia intervalleja puoli vuotta ja ehkä sen vuoksi en saa maitohappokipuja juuri koskaan, vaikka liikun anaerobisella tasolla tunninkin yhtäjaksoisesti.

Vierailija
Ville1SuuriI
Jaa, no mites sun lihakset toimii tunnin ilman happea? anaerobinen=hapeton

Tuo on urhelutermi, joka tarkoittaa jotain maitohappo-energiantuottoa. Käytännössä se merkitsee menemistä hengästyneenä tai jopa läähättäen veren maku suussa ja yskien, lihakset kipuisina ja jäykkinä. Minulta tuntuu kadonneen nuo kivut jonnekkin?

Vierailija

Ootkos kuullut, että jos treenaa kovalla sykkeellä niin hapenottokyky kasvaa ja verenkiertoelimistö muutenkin kehittyy + veren punasolut lisääntyy, jotka kuljettavat happea lihaksiin. Eli jos on hyvä kunto, sykkeen kuuluukin nousta suureksi isossa rasituksessa, jotta lihaksiin ehtii tarpeeksi happea. Anaerobista on mm. jalkakyykky lyhyinä sarjoina(toistoja vaikkapa 10-50), silloin menee jalat hapoille ja sitä tuskin jaksat tuntia?

EDIT:mikäs urheilutermi se on? Missä käytetään? Ainakin se on virheellinen ja harhaanjohtava.

Vierailija
tietää
Itse olen vetänyt kovia intervalleja puoli vuotta ja ehkä sen vuoksi en saa maitohappokipuja juuri koskaan, vaikka liikun anaerobisella tasolla tunninkin yhtäjaksoisesti.

Hahahahah

Vierailija

Kyykyt loppuu noin pariin minuuttiin, vain lihasten toiminnan loppumiseen, ei kivuntunteeseen. Jalkaprässissä meni kaikki sen 250 kg rautaa useita toistoja, kun kerran pääsin sellaiseen. En pelleile tai isottele. Ihmettelin vain tuota kivuntunteen kaikkoamista.

Vierailija

Se anaerobinen treeni määritellään veren laktaattipitoisuuden perusteella, mikä vaatii verinäytteen oton. Käytännössä tämä tehdään kuntotestissä, jossa sitten määritellään yksilölliset sykearvot anaerobiselle kynnykselle. Sattumoisin juuri odottelen omia arvoja.

Jalkakyykkyä ei tietenkään kukaan tee tuntia, mutta vaikkapa juoksua on hyväkuntoisen ihmisen mahdollista sinnitellä tunti anaerobisella tasolla. Aloittelijalle tätä ei voi suositella. ei etenkään silloin, jos hapenottokyky on sillä tasolla, että jo kävelykin kehittää sitä.

Halusin tällä maitohappojutulla kuitenkin tuoda esiin sitä, että ei oikeastaan ole sellaista asiaa, kuin "hyvä kunto". Ihmiskeholla on useita erilaisia ominaisuuksia, joita kehitetään eri tavoin. Jos lähtökohta on se, että pitää arpoa, aloittaisiko kävelyn vai juoksun, suosittelisin lähinnä kävelylenkkejä, joihin voi ripotella hölkkäosuuksia. Vaikkapa aluksi kolme minuutin hölkkäosuutta 40min kävelylenkkiin. Siitä sitten pikkuhiljaa kasvattaa hölkän osuutta.

Lenkkien lisäksi suosittelisin kevyttä lihaskuntoharjoittelua. Joko punttisalilla tai sitten ihan perusliikkeitä kotona: etunojapunnerrus, vatsalihasliike,selkälihasliike, kyykky jne.

Eniten olen kyllä ohjatun liikunnan kannattaja. Ehkä siksi, että vedän itse treenejä. Omatoiminen kuntoprojekti jää vain niin kovin helposti kesken.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat