Heips!

Mikähän onkaan ideaalikaasun lämppölaajenemiskerroin? Voiko sen suoraan derivoida ideaalikaasun tilayhtälöstä dV/dT kun pidetään paine, ainemäärä ja luonnonvakiot vakioina? Vai onko kaikille kaasuille oma lämpölaajenemisketoimensa jota ei voi aproksimoida läheisiksi toisilleen ideaalimallin avulla?

Kerroin
dV/dT=NR/P
dV/dT=NR/P
75.0%
joku muu
joku muu
25.0%
Ääniä yhteensä: 4

Kommentit (11)

mltOpiskelija
Seuraa 
Viestejä27

Niin kun ideaalikaasulle on ominaista, että kaasumolekyylit ovat pistemäisiä, kaasumolekyylin liikkeen suunta on satunaista ja törmäykset täysin kimmottomia ja ainoa vuorovaikutus molekyylien välillä on on törmäyksistä johtuva. Niin mitenkä ideaalikaasun lämpölaajenemiskerroin voisi kaasusta riippua. Kyseessähän on vain yksinkertaistettu malli kaikille kaasuille, joka sitten toimii paremmin tai huonommin kaasusta riippuen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mltOpiskelija
Seuraa 
Viestejä27

Van Der Waalsin yhtälössä reaalikaasuille taas on ns. vuorovaikutuskorjaus ,(jonka tarkoituksena on siis ottaa huomioon kuinka todellisen kaasun molekyylit vuorovaikuttavat toisiinsa), jolloinka sinun täytyy tietää arvo kahdelle parametrille, jotka ovat kaasusta riippuvia. 

Eli: Ei, et voi käyttää ideaalikaasun tilyhtälöä reaalikaasuihin olettaen saavasi tarkkoja tuloksia.

Mutta ideaalikaasun lämpölaajenemiskerroin saadaan ehdottamallasi tavalla derivoimalla.

Diam
Seuraa 
Viestejä3091

Arvot riippuvat lämpötiloista, niitä voi laskea Excel-taulukoilla, jos semmoisen sattuu löytämään. Ne perustuvat VDI-Wärmetlas-teokseen.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

Käyttaäjä20756 kirjoitti:
Heips!

Mikähän onkaan ideaalikaasun lämppölaajenemiskerroin? Voiko sen suoraan derivoida ideaalikaasun tilayhtälöstä dV/dT kun pidetään paine, ainemäärä ja luonnonvakiot vakioina? Vai onko kaikille kaasuille oma lämpölaajenemisketoimensa jota ei voi aproksimoida läheisiksi toisilleen ideaalimallin avulla?

Jos paine on vakio, niin ideaalikaasun tilavuuden lämpölaajenemiskerroin gamma=dV/dT=nR/p.

Kelpaa approksimaatioksi myös reaalikaasuille kunhan paine ei ole kamalan suuri jä lämpötila on siedettävä-)

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä1604

Voisiko joku nyt sitten kertoa meille,  miten CO2 molekyylit (0,040 %)   käyttäytyvät ilmassa,

Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):

typpeä 78,084 %,happea 20,946 %, argonia 0,934 %, hiilidioksidia 0,040 %

neonia 0,001818 %, heliumia 0,000524 %, metaania 0,0001745 %, kryptonia 0,000114 %,vetyä 0,000055 %

Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1 %.

Vettä on myös vetenä ja jäänä, yhteensä 2-5 % paikasta ja pilvisyydestä riippuen. CO2 ei muodosta pilviä. Hiilihappojää höyryää, mutta eiköhän se ole vesihöyry, joka jäähtyy palasen lähellä niin, että muodostuu jäätä.

Co2 molekyylejä on niin vähän, että niillä täytyisi olla joku salattu ominaisuus, että ne siinä ohessa heijastaisivat lämpöä takaisin maan pinnalle, mutta yllättävää kyllä, ei takaisin avaruuteen.

CO2 molekyylipaino on  on muistaakseni 44. Se on ilmaa raskaampaa ja niin ollen pyrkii "laskeutumaan" alas päin. Ilmavirtaukset tietysti sekoittavat ilmaa.

Itse kukin voi ruveta mittaamaan Väisälän CO2 mittarilla pitoisuuksia

https://www.kosteusmittari.fi/tuotteet.html?id=33/161&gclid=EAIaIQobChMI...

esko

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä536

Käyttäjä4369 kirjoitti:
Voisiko joku nyt sitten kertoa meille,  miten CO2 molekyylit (0,040 %)   käyttäytyvät ilmassa,

Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):

typpeä 78,084 %,happea 20,946 %, argonia 0,934 %, hiilidioksidia 0,040 %

neonia 0,001818 %, heliumia 0,000524 %, metaania 0,0001745 %, kryptonia 0,000114 %,vetyä 0,000055 %

Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1 %.

Vettä on myös vetenä ja jäänä, yhteensä 2-5 % paikasta ja pilvisyydestä riippuen. CO2 ei muodosta pilviä. Hiilihappojää höyryää, mutta eiköhän se ole vesihöyry, joka jäähtyy palasen lähellä niin, että muodostuu jäätä.

Co2 molekyylejä on niin vähän, että niillä täytyisi olla joku salattu ominaisuus, että ne siinä ohessa heijastaisivat lämpöä takaisin maan pinnalle, mutta yllättävää kyllä, ei takaisin avaruuteen.

CO2 molekyylipaino on  on muistaakseni 44. Se on ilmaa raskaampaa ja niin ollen pyrkii "laskeutumaan" alas päin. Ilmavirtaukset tietysti sekoittavat ilmaa.

Itse kukin voi ruveta mittaamaan Väisälän CO2 mittarilla pitoisuuksia

https://www.kosteusmittari.fi/tuotteet.html?id=33/161&gclid=EAIaIQobChMI...

Hiilidioksidi absorboi lämpösäteilyä. Päivisin hiiliioksidia sisätävä ilma lämpenee nopeammin ja öisin maa sen alla jäähtyy hitaammin. Tämän vuoksi pienetkin määrät vaikuttavat. Kun hiilidioksidi on sekoittunut ilmaan, niin se ei siitä enää painovoimaisesti erotu.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat