Seuraa 
Viestejä109

Voiko olla alkuainetta, joka ei ole yhdiste?

Tiede on kiinnostanut minua vuosikymmenien ajan. Mielenkiintoista on seurata tieteen kehitystä ja miettiä, mikä siinä on todellista tiedettä ja mikä on oletteellista.

Sivut

Kommentit (54)

hmk
Seuraa 
Viestejä1082

Käyttäjä3990 kirjoitti:
Voiko olla alkuainetta, joka ei ole yhdiste?

Kaikki puhtaat alkuaineet ovat tuollaisia: happi O2(g), rauta Fe(s), bromi Br2(l), jne...  Määritelmällisesti ne eivät ole yhdisteitä.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ertsu
Seuraa 
Viestejä7350

Lyde19 kirjoitti:
Voi. Vaikka onhan ne toisaalta atomiytimien ja elektronien yhdisteitä. Jatkokysymyksenä kysyn kysyjältä että missä on atoytimiä ilman elektroneja?

Eiköhän neutronitähdet ja mustat aukot ole juuri sellaisia.

JPI
Seuraa 
Viestejä29583

Ertsu kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Voi. Vaikka onhan ne toisaalta atomiytimien ja elektronien yhdisteitä. Jatkokysymyksenä kysyn kysyjältä että missä on atoytimiä ilman elektroneja?

Eiköhän neutronitähdet ja mustat aukot ole juuri sellaisia.


Myös kosmisessa säteilyssä on mukana pelkkiä atomiytimiä, pääasiassa vety-ytimiä eli protoneita, mutta himpun verran myös raskaampien alkuaineiden esim. raidan ytimiä.
Muuten, kaikista mahdollisista hiukkasista koostuva kosminen säteily on siinä mielessä harhaanjohtava ilmaisu, että yleensä säteilyllä tarkoitetaan vain sähkömagneertista säteilyä, mutta jos käsite on selvä, niin eihän siihen silloin ongelmaa liity.

3³+4³+5³=6³

Käyttäjä3990
Seuraa 
Viestejä109

Lyde 19 alottajn vastaus:  Elegtronit muodostavat vasta ytimen, muuten on olemassa vain hiukkanen, jossa kuitenkin on heikko sähköinen kenttä.

Tiede on kiinnostanut minua vuosikymmenien ajan. Mielenkiintoista on seurata tieteen kehitystä ja miettiä, mikä siinä on todellista tiedettä ja mikä on oletteellista.

Käyttäjä3990
Seuraa 
Viestejä109

Puhtaista ns. alkuaineista vielä: Täysin itsenäisiä alkuaineita ei voi ollakaan, se on mahdotonta. Esim. kirjoitit 3 ns. puhdasta alkuainetta. Mieti tarkemmin? Happi ei ole itsenäinen olemassaan, vaan yhteytyksen tulos esim. kasvikunnan yhteytys. Rauta on peräisin kallioperästä ja niin ollen kiviaineista kooste kuumuuden tuote. 

Bromi samoin kiviaineiden yhdiste, ihmisen valmistamana.

Tiede on kiinnostanut minua vuosikymmenien ajan. Mielenkiintoista on seurata tieteen kehitystä ja miettiä, mikä siinä on todellista tiedettä ja mikä on oletteellista.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7350

Käyttäjä3990 kirjoitti:
Puhtaista ns. alkuaineista vielä: Täysin itsenäisiä alkuaineita ei voi ollakaan, se on mahdotonta. Esim. kirjoitit 3 ns. puhdasta alkuainetta. Mieti tarkemmin? Happi ei ole itsenäinen olemassaan, vaan yhteytyksen tulos esim. kasvikunnan yhteytys. Rauta on peräisin kallioperästä ja niin ollen kiviaineista kooste kuumuuden tuote. 

Bromi samoin kiviaineiden yhdiste, ihmisen valmistamana.

Kyllä jalokaasut ovat puhtaita 1-atomisia alkuaineita.

hmk
Seuraa 
Viestejä1082

Käyttäjä3990 kirjoitti:
Puhtaista ns. alkuaineista vielä: Täysin itsenäisiä alkuaineita ei voi ollakaan, se on mahdotonta. Esim. kirjoitit 3 ns. puhdasta alkuainetta. Mieti tarkemmin? Happi ei ole itsenäinen olemassaan, vaan yhteytyksen tulos esim. kasvikunnan yhteytys. Rauta on peräisin kallioperästä ja niin ollen kiviaineista kooste kuumuuden tuote. 

Bromi samoin kiviaineiden yhdiste, ihmisen valmistamana.


Termodynaamisen systeemin (tasapaino)tila ei riipu sen aiemmasta historiasta. Niinpä esim. kaasupulloon suljettu tietty ainemäärä happikaasua on ihan samanlaista riippumatta siitä, miten se on valmistettu, kunhan kaasu on asettunut termiseen tasapainoon. (ol. että isotooppikoostumus on sama)
Esimerkin happikaasu on määritelmällisesti puhdasta alkuainetta, eikä yhdiste.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33952

Ertsu kirjoitti:
Eiköhän neutronitähdet ja mustat aukot ole juuri sellaisia.

Eivät ole. Atomi on määritelmän mukaan vahvan vuorovaikutuksen sitoman ytimen ja ytimen ympärille sähkömagneettisesti sitoutuneiden elektronien muodostama kokonaisuus. Gravitaation sitoma neutronitähti ei ole atomiydin, vaikka siinä onkin samoja rakenneosia. Musta aukko on vielä eksoottisempi olio, jossa ei ole edes neutroneita ja protoneja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33952

Käyttäjä3990 kirjoitti:
Puhtaista ns. alkuaineista vielä: Täysin itsenäisiä alkuaineita ei voi ollakaan, se on mahdotonta.

Alkuaineet on määritelty kemiassa tietyllä tavalla. Jos sinä tarvitset jotain muuta omiin mietteisiin, älä turhaan kutsu sitä samalla nimellä jolla on jo vakiintunut merkitys.

Lainaus:
Esim. kirjoitit 3 ns. puhdasta alkuainetta. Mieti tarkemmin? Happi ei ole itsenäinen olemassaan, vaan yhteytyksen tulos esim. kasvikunnan yhteytys. Rauta on peräisin kallioperästä ja niin ollen kiviaineista kooste kuumuuden tuote. 

Bromi samoin kiviaineiden yhdiste, ihmisen valmistamana.

Vety ja osa heliumista ovat syntyneet alkuräjähdyksessä. Ihminen ei ole varsinaisesti valmistanut alkuaineita kuin hyvin vähäisiä määriä ydinreaktioissa. Ylivoimainen valtaosa ihmisen käyttämistä atomeista on peräisin alkuräjähdyksestä (vety) ja muinaisista tähdistä, jotka loistivat, räjähtivät ja sammuivat ennen kuin Aurinko ja Maa syntyivät. Kemialliset prosessit (sekä teolliset että luonnolliset) eivät muuta alkuaineita toisikseen vaan vain yhdistelevät ja erottelevat niitä eri tavoin.

Käyttäjä3990
Seuraa 
Viestejä109

Kuitenkin happi. olkoonpa se nestemäisenä, tai kaasuna ei ole itsenäisenä alkujaan. Seos se on kuitenkin jo alkujaan.

Tiede on kiinnostanut minua vuosikymmenien ajan. Mielenkiintoista on seurata tieteen kehitystä ja miettiä, mikä siinä on todellista tiedettä ja mikä on oletteellista.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33952

Käyttäjä3990 kirjoitti:
Kuitenkin happi. olkoonpa se nestemäisenä, tai kaasuna ei ole itsenäisenä alkujaan. Seos se on kuitenkin jo alkujaan.

No on, mutta se, että happi on sekoittuneena tai kemiallisesti yhdistyneenä (ne ovat oleellisesti eri asioita) ei vaikuta hapen alkuainestatukseen. Happi on aina alkuaine ja sen atomit ovat yhdisteiden selvästi erillisiä rakenneosia. Alkuaineet tosiaan syntyvät aina jonkinlaisina seoksina, sekä alkuräjähdyksessä, tähdissä että ydinreaktoreissa, jos makroskooppisella mittakaavalla on väliä. Tosin mikroskooppisella tasolla ne muodostuvat atomi kerrallaan. Luonnossa on joitain prosesseja, jotka rikastavat kohtuullisen puhtaita alkuaineita, mutta ne ovat hyvin harvinaisia (esim. kultahiput) ja puhtaus ei ole mitään laboratoriolaatua.

Haamu
Seuraa 
Viestejä1145

Käyttäjä3990 kirjoitti:
Kuitenkin happi. olkoonpa se nestemäisenä, tai kaasuna ei ole itsenäisenä alkujaan. Seos se on kuitenkin jo alkujaan.

En ole oikein varma mihin viittaat tällä alkujaan termillä, mutta jos aineiden alkuperään, niin jokainen alkuaine on syntyessään puhdas yksittäinen atomi tai ydin. Toki heti kohta synnyttyään aine voi päätyä jonkin yhdisteen komponentiksi.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7350

Neutroni kirjoitti:
Ertsu kirjoitti:
Eiköhän neutronitähdet ja mustat aukot ole juuri sellaisia.

Eivät ole. Atomi on määritelmän mukaan vahvan vuorovaikutuksen sitoman ytimen ja ytimen ympärille sähkömagneettisesti sitoutuneiden elektronien muodostama kokonaisuus. Gravitaation sitoma neutronitähti ei ole atomiydin, vaikka siinä onkin samoja rakenneosia. Musta aukko on vielä eksoottisempi olio, jossa ei ole edes neutroneita ja protoneja.

Missä sää oot päässyt tutkimaan mustia aukkoja? Kun punainen jättiläinen räjähtää supernovana, niin sen sisus luhistuu joko neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi, riippuen sen massasta. Ja se, onko joku tähti neutronitähti vai musta aukko, riippuu niinikään sen massasta. Riittävän massiivinen neutronitähti on musta aukko, mutta samaa tavaraa ne ovat.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33952

Ertsu kirjoitti:
Kun punainen jättiläinen räjähtää supernovana, niin sen sisus luhistuu joko neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi, riippuen sen massasta. Ja se, onko joku tähti neutronitähti vai musta aukko, riippuu niinikään sen massasta. Riittävän massiivinen neutronitähti on musta aukko, mutta samaa tavaraa ne ovat.

Eivät ne ole "samaa tavaraa". Teoria ennustaa hyvin yksikäsitteisesti, että degeneroituneen neutronikaasun paine ei pysty vastustamaan gravitaatiota, kun tähden massa ylittää tietyn rajan. Silloin tapahtuu jonkinlainen faasimuutos, jossa aine ei enää ole neutroneina ja protoneina, vaan muuttuu johonkin muuhun, toistaiseksi tuntemattomaan ja paljon tiheämpään, muotoon. Sitä sanotaan mustaksi aukoksi ja degeneroituneen neutronikaasun muodostamaa kappaletta neutronitähdeksi. Ei noita ole mitään muuta mielekästä syytä erottaa toisistaan vain massan ylittäessä jonkin rajan.

111
Seuraa 
Viestejä2526

Lyde19 kirjoitti:
Voi. Vaikka onhan ne toisaalta atomiytimien ja elektronien yhdisteitä. Jatkokysymyksenä kysyn kysyjältä että missä on atoytimiä ilman elektroneja?

Kaukana muista atomien ytimistä. Siellä ytimen ympäristössä ei ole yhtään elektronia.

Laajenevat atomien ytimet kierrättävät laajenevaa työntävää jonka vastaan työntyvät laajenevan työntävän voiman aallot ryhmittävät aalloiksi.

Meidän laitteilla näitä laajenevan työntävän voiman aaltoja ei voi rekisteröidä, mutta niiden olemassaolo työntyy esiin rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla.

Fotonit ovat näiden aaltojen vaahtopäitä.

Elektronit näiden aaltojen tyrskyjä, joita nämä laajenevat aallot eivät pysty kuljettamaan mukanaan, niinkuin fotoneita pystyvät.

Eli laajenevien atomien ytlmien ympärillä ei ole elektroneja, mutta näistä meille pimeistä laajenevista aalloista syntyy sopivissa olosuhteissa uusia elektroneja.

Tutkija lähettää sopivan energian omaavia fotoneita kohti laajenevia atomien ytimiä ja nämä vuorovaikuttavat ytimestä ulos työntyneen laajenevan työntävän voiman kanssa, saaden siitä syntymään uuden laajenevan elektronin.

Nyt tutkija luulee irroittaneensa jo olemassa olleen elektronin ytimen ympäriltä, ymmärtämättä että hän sai syntymään uuden elektronin.

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7350

"Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa. Valkoisen kääpiötähden tiheys ja painovoima pinnalla ovat valtavia. Valkoinen kääpiö syntyy, kun Auringon massan luokkaa oleva punainen jättiläinen muuttuu epävakaaksi singoten ulko-osansa pois planetaariseksi sumuksi. Valkoinen kääpiö saa alkunsa tähdestä, jonka massa on alle 8 (5–9) Auringon massaa. Ydinreaktioiden päättyessä tähden ytimessä kaasun paine laskee, jolloin painovoima vetää ytimen kasaan ja tiheys nousee. Lopulta tiheys on niin suuri (miljoonia kiloja kuutiometriä kohti), että atomien elektroniverhot valkoisen kääpiön sisäosissa särkyvät eli aine degeneroituu... Raskaammissa, yli 1,44 Auringon massaisissa tähdissä degeneraatiosta aiheutuva paine ei riitä vastustamaan painovoimaa, vaan ne luhistuvat joko neutronitähdiksi tai mustiksi aukoiksi."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_k%C3%A4%C3%A4pi%C3%B6

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33952

Ertsu kirjoitti:
Raskaammissa, yli 1,44 Auringon massaisissa tähdissä degeneraatiosta aiheutuva paine ei riitä vastustamaan painovoimaa, vaan ne luhistuvat joko neutronitähdiksi tai mustiksi aukoiksi."

Valkoisen kääpiön luhistumista vastustaa degeneroituneen elektronikaasun paine. Se johtuu elektronien kvanttimekaanisista ominaisuuksista. Valkoinen kääpiö on stabiili tila, jossa pieni puristaminen nostaa painetta enemmän kuin puristusta lisäävää gravitaatiota. Mutta jos massaa lisätään, gravitaatio käy aina vain voimakkammaksi ja elektronikaasun paine ei voi vastustaa sitä. Tuossa Chandrasekarin rajalla ollaan tilanteessa, jossa pieli lisäpuristus lisää gravitaatiota enemmän kuin degeneraatiopainetta. Tähti muuttuu epästabiiliksi ja alkaa romahtaa.

Tiheyden ja lämpötilan kasvaessa rajusti tapahtuu faasimuunnos, jossa atomiytimistä (yleensä hiilestä, hapesta jne.) ja elektroneista koostuva plasma hajoaa, ytimet hajoavat ja elektronit absorboituvat protoneihin muodostaen neutroneja. Neutronitähti on hvyin oleellisella tavalla ei materiaalia kuin valkoinen kääpiö. Neutronit ovat myös fermioneja ja noudattavat Paulin kieltosääntöä. Niilläkin on degeneratiopaine ja jos romahtava massa on toista rajaa, Oppenheimer-Volkoffin massaa, pienempi, muodostuu stabiili tila, jossa neutronien degenraatiopaine estää tähteä luhistumasta. Se on neutronitähti.

Mutta aivan kuin elektronien, myös neutronien kyky vastustaa puristusta on rajallinen, ja sen rajan ylityttyä tapahtuu uusi romahdus mustaksi aukoksi. Tuntemamme fysiikka ei kerro paljoakaan mikä on seuraava stabiili tila tai onko sitä, mutta se on selvää, että se on yhtä oleellisesti erilainen kuin neutronitähti on valkoista kääpiötä. On täysin virheellistä ja mieletöntä väittää mustaa aukkoa vain painavaksi neutronitähdeksi.

Jotkut spekuloivat, että neutronitähden ja mustan aukon välissä voisi olla kvarkkiaineesta koostuva kvarkkitähti. Siinä neutronit ja protonit ovat hajonneet vapaiksi kvarkeiksi. Ei kuitenkaan ole varmuutta onko sellaisia olemassa tai voiko ylipäätään olla. Kvanttikromodynamiikka äärioloissa on suhteellisen huonosti tunnettu tieteenala. Mutta jos kvarkkitähtiä on, kvarkkien denegeraatiopainekin on rajallinen eikä pysty vastustamaan jotain rajaa suuremman massan gravitaatiota.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat