Tieteellinen tutkimus ja syy-seuraus suhteet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tätä olen ihmetellyt jo pitkään, miten todistetaan syy-seuraus suhde tieteellisissä tutkimuksissa?

Esimerkiksi tämä tutkimus, jonka mukaan talousvaikeudet aiheuttavat mielenterveysongelmia, miten tälläinen päätelmä on tehty?
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id37334.html

Koska äkkiseltäänhän tulee mieleen, että mielenterveysongelmat johtavat talousvaikeuksiin, koska ne haittaavat työn tekemistä, joka on kuitenkin ihmisten pääasiallinen tulonlähde.

Toinen kysymys on että onko tieteellisissä tutkimuksissa itsearviointia, esimerkiksi tutkimuksen lopputulos on oikein X prosentin todennäköisyydellä, ja onko niissä käyty läpi asioita, jotka ovat saattaneet mennä pieleen tutkimusta tehdessä?

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija
Tätä olen ihmetellyt jo pitkään, miten todistetaan syy-seuraus suhde tieteellisissä tutkimuksissa?



Vaihe vaiheelta kulkevalla todistus ketjulla joka aloittaa todistamisensa ilmeisestä tosiasasta ja sen ilmeisestä vaikutuksesta toiseen ilmeiseen asiaan.

1.Olla olemassa.

2.Ajatella

3. Varasto opittuja käsitteitä

Tiedän, että olen olemassa koska ajattelen.

Toinen kysymys on että onko tieteellisissä tutkimuksissa itsearviointia, esimerkiksi tutkimuksen lopputulos on oikein X prosentin todennäköisyydellä, ja onko niissä käyty läpi asioita, jotka ovat saattaneet mennä pieleen tutkimusta tehdessä?

Tilastotieteellisesti suurin osa tieteen väittämistä tulee muuttumaan, mutta vastaus kysymykseen on, että ei ole. Totta on totuus ja todistetun asian totuus arvo on 1, eli on totta kun sitä kielenkautta vahvistetaan ulkomaailmaan.

Rauha teille.

Vierailija
fool
Tätä olen ihmetellyt jo pitkään, miten todistetaan syy-seuraus suhde tieteellisissä tutkimuksissa?

Esimerkiksi tämä tutkimus, jonka mukaan talousvaikeudet aiheuttavat mielenterveysongelmia, miten tälläinen päätelmä on tehty?
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id37334.html

Koska äkkiseltäänhän tulee mieleen, että mielenterveysongelmat johtavat talousvaikeuksiin, koska ne haittaavat työn tekemistä, joka on kuitenkin ihmisten pääasiallinen tulonlähde.

Toinen kysymys on että onko tieteellisissä tutkimuksissa itsearviointia, esimerkiksi tutkimuksen lopputulos on oikein X prosentin todennäköisyydellä, ja onko niissä käyty läpi asioita, jotka ovat saattaneet mennä pieleen tutkimusta tehdessä?

Todistaminen ei mielestäni kuulu tuollaisiin oikean maailman ilmiöiden tutkimuksiin joissa ei voida tietää kaikkea ja on pakko yleistää ja tulkita. Kysymys näissä on tosiaankin enemmänkin ehdottamisesta ja pohdiskelusta.

Näissä antamasi esimerkin tapaisissa tutkimuksissa käytetään usein tilastomenetelmiä, ns. tilastollista päättelyä, jolloin kerätystä tilastomatskusta päästään tietyllä esitetyllä varmuudella tulokseen ja tuloksen perusteella arvotaan johtopäätöksiä. Tuloksena tosiaan on tämän tästä tavaraa, joissa jäätelön syönti ja hukkumiskuolemat korreloivat vuodenajan -nimeltään kesä- takia. Tämän takia on tärkeää, että esimerkkisi tutkimuksessa tutkija ymmärtää tuota aluetta johon nuo mielentervysongelmat ja talousvaikeudet kuuluu.

Seuraavassa urlissa on lyhyesti ja helposti selitetty mistä usein käytetyissä, eli tilastollisesta merkittävyydestä ja luottamusväleistä on kyse:

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/p ... ttely.html

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1350
Liittynyt13.11.2014

Olenkin jo odotellut tämänkaltaista tutkimusta:

Uuden tutkimuksen mukaan maailmassa julkaistaan liikaa uusia tutkimuksia. Tutkimus, jonka tekemiseen on osallistunut Aalto-yliopiston tutkijoita, toteaa tieteellisten julkaisujen menettäneen merkitystään valtavan julkaisumäärän vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_uusia_tutkimuksia_on_liikaa/7861745

Myös tieteen popularisointi on jäänyt puolitiehen, julkaistaan vain raflaavimmat tulokset ilman taustaselitystä.

Tässä olisi esim. Tiede-lehdellä työsarkaa.

MooM
Seuraa 
Viestejä5527
Liittynyt29.6.2012
fool

Tätä olen ihmetellyt jo pitkään, miten todistetaan syy-seuraus suhde tieteellisissä tutkimuksissa?

Esimerkiksi tämä tutkimus, jonka mukaan talousvaikeudet aiheuttavat mielenterveysongelmia, miten tälläinen päätelmä on tehty?
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id37334.html

Koska äkkiseltäänhän tulee mieleen, että mielenterveysongelmat johtavat talousvaikeuksiin, koska ne haittaavat työn tekemistä, joka on kuitenkin ihmisten pääasiallinen tulonlähde.

Kyllä tutkimuksissa yritetään tehdä selvä ero korrelaation ja kausaliteetin välille. Kausaliteetin (joku havainto on jonkin asian syytä) todistaminen on todella vaikeaa yleisesti ottaen, varsinkin tuollaisissa ihmistutkimuksissa, joissa koeasetelmaa ei voi muokata samalla tavalla kuin esim. jossain fysiikan alan mekanismin tutkimuksessa.

Yleensä se on populaarilehdistö, joka vetää mutkat suoriksi ja otsikoi tuloksen tyyliin X aiheuttaa Y:tä.

(tuossa linkittämässäsi jutussa puhuttiin muuten lapsuudenkodin talousvaikeuksista ja sellaisesta taustasta tulevan aikuisen mielenterveydestä. Toki myös tietyt mielenterveyden ongelmat ovat perinnöllisiä, joten joissain tapauksissa se voi selittää sitä, miksi vanhemmilla meni taloudellisesti huonosti ja myös sitä, miksi jälkeläisellä on tavallista enemmän MT-ongelmia)

Toinen kysymys on että onko tieteellisissä tutkimuksissa itsearviointia, esimerkiksi tutkimuksen lopputulos on oikein X prosentin todennäköisyydellä, ja onko niissä käyty läpi asioita, jotka ovat saattaneet mennä pieleen tutkimusta tehdessä?

Tietenkin havainnot testataan tilastollisesti. Pelkkä ero ei kerro mitään, koska lähes aina, jos verrataan veikka keskiarvoja, ne ovat erilaiset. Pitää katsoa ryhmien sisäistä hajontaa ja vasta jos ryhmien välinen ero on riittävän paljon suurempi kuin hajonta, tulos on "totta".

Yleensä rajana on 95% (= on alle 5 % todennäköisyys, että tulos "on eroa" on sattumalta saatu). Usein merkitsevyys on paljon korkeampikin. Se, mitä tilastomenetelmiä käytetään ja miten ne ovat sovellettavissa tutkimuksen dataan on tutkijan ammattitaitoa, joka on joskus puutteellistakin.

Myös tutkimuksen heikkoidet, mahdolliset virhelähteet ja niiden vaikutus tulokseen ovat osa raportin pohdintaosuutta, Jos nämä puuttuvat, on tukimuksen tekjöiden/kirjoittajien  lisäksi vertaisarvioinnissa ollut vikaa.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5567
Liittynyt8.11.2012

Suurelta osaltaan väitetyt syy-seuraus suhteet tulevat tutkijan ajatuksistä asiasta. Miltei mitä vaan pystyy yhteiskuntatieteissä osoittamaan halutessaan. Näin tutkijan työkaluksi jää vain oma kiinnostus ja halu perehtyä syvemmin itselleen rehellisesti tutkimusaiheeseensa.

 

Käytännössä ei mene noin ruusuisasti. Monesti tutkijat edustavat erityyppisiä ääriryhmiä ja niiden mielipiteitä, jolloin oma kiinnostus ja löydöt peilaavat lähinnä tutkijan mieltymyksen mukaisen kultin arvomaailmaa.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
HuuHaata

Monesti tutkijat edustavat erityyppisiä ääriryhmiä ja niiden mielipiteitä, jolloin oma kiinnostus ja löydöt peilaavat lähinnä tutkijan mieltymyksen mukaisen kultin arvomaailmaa.

 

Muista liittää tämä osaksi virheentarkastelua kun itse julkaiset yhdenkin tutkimuksen edes jostain.

 

MooM
Seuraa 
Viestejä5527
Liittynyt29.6.2012
HuuHaata

Suurelta osaltaan väitetyt syy-seuraus suhteet tulevat tutkijan ajatuksistä asiasta. Miltei mitä vaan pystyy yhteiskuntatieteissä osoittamaan halutessaan. Näin tutkijan työkaluksi jää vain oma kiinnostus ja halu perehtyä syvemmin itselleen rehellisesti tutkimusaiheeseensa.

 

Käytännössä ei mene noin ruusuisasti. Monesti tutkijat edustavat erityyppisiä ääriryhmiä ja niiden mielipiteitä, jolloin oma kiinnostus ja löydöt peilaavat lähinnä tutkijan mieltymyksen mukaisen kultin arvomaailmaa.

Jos nyt tuota yrittää tulkita provosoitumatta, niin joo, kyllä tietenkin jokainen tieteenala on oman tutkimustraditionsa (tekotapa, tulosten analysointi ja tulkinta) edustaja. Ja toisen alan tapa tehdä ja tulkita ei mene helposti läpi.

Ääriryhmiä ei taida löytyä enemmistönä miltään tieteenalalta. Ehkä joku naistutkimus voi olla sellainen, jos nyt feminismiä pidetään ääriliikkeenä. Tai teologian puolelta tuleva historian tutkimus (pardon epämääräinen käsite, tarkoitan tilannetta, jossa tutkijaporukan lähtöasetelma on, että uskonto on totta ja tästä sitten tutkitaan jotain uskontoon liityvää historiaa)

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Huuhaa tarkoittaa ääriryhmillä mm. ilmatieteenlaitosta ja yleisradiota jotka ovat osa vielä toistaiseksi määrittelemätöntä maailmanlaajuista salaliittoa. Yhteistyössä nämä tahot rahoittavat tutkijoita ja pakottavat heidät erilaisilla määrittelemättömillä menetelmillä väärentämään tutkimustuloksia suuren kokonaisuuden tarpeita vastaaviksi. En ole varma, mutta luullakseni sirkusta rahoittavat sekä juutalaiset, että myös hipit. Juutalaisten ja hippien yhteisistä intresseistä ei ole vielä tietoa, mutta ne selvinnevät kunhan kansannousu alkaa.

 

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Tutkijakin syö leipää. Ja kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Siinä ovat tieteellisen tutkimuksen syyt ja seuraukset.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8919
Liittynyt18.8.2008
George Hanson

Olenkin jo odotellut tämänkaltaista tutkimusta:

Uuden tutkimuksen mukaan maailmassa julkaistaan liikaa uusia tutkimuksia. Tutkimus, jonka tekemiseen on osallistunut Aalto-yliopiston tutkijoita, toteaa tieteellisten julkaisujen menettäneen merkitystään valtavan julkaisumäärän vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_uusia_tutkimuksia_on_liikaa/7861745

Myös tieteen popularisointi on jäänyt puolitiehen, julkaistaan vain raflaavimmat tulokset ilman taustaselitystä.

Tässä olisi esim. Tiede-lehdellä työsarkaa.

Olisi siinä työsarkaa poliitikoillekin. Tavaraa tulee nimittäin enemmän kuin ehditään niellä ja siitä on suurin osa sekulia. Se alkaa olla jo vaara demokratiallekin. On liikaa tarjolla vinksahtanutta tai peräti väärää tietoa kauniissa paketissa. Maallikon on joskus mahdotonta löytää oikeaa tietoa hirmuisesta masssasta ja seuraukset näkyvät.

Ongelma ei ole välttämättä tutkimusjulkaisujen määrä vaan tutkijoita on enemmän kuin tarvis eikä heidän työtään enää kyetä kohdentamaan oikein. Katsoo vaikka Suomemn tutkimuslaitosten henkilöstön kehitystä sotien jälkeen. Se on moninkertaistunut. Aalto yliopistoakaan ei olisi enää tarvittu.

Seuraava tutkmus voisikin tutkia eri tieteen alojen sisäsiä klikkejä. Niitä kun löytyy ja tappelevat hiljakseen verissäpäin. Varsinainen asia on unohtunut usein aikoja sitten.

Tietysti väitteeni tuntuu tutkimusvihalta, mutta se ei ole sitä. Merkittävästi pienempi porukka tuotti ennen melkoisen pätevää ja luotettavaa tietoa, ja epäilen sekulinkin määrän olleen huomattavasti vähäisempi.

Ehkä ennen tutkijaporukka voitiin pitää paremmin "ruodussa" ja rajalliset varat kohdistaa tärkeään eikä tyhjänpäiväisyyksiin malliin Himanen.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Epäilen kuitenkin, että suurin osa tehdyistä tutkimuksista jää julkaisematta.

On yksilönsuojaa, liikesalaisuuksia, maanpuolustusta, poliisitointa, ulkopolitiikkaa jne...

Tahdon sanoa, että se, mitä yleisö tieteellisenä tutkimuksena näkee, on surkea minimaalinen osa kaikesta tutkimuksesta. Sitä pimeää massaa on valtavasti.

Niiden syy-ja-seuraus-suhteita voimme vain arvailla.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

tammukka
Seuraa 
Viestejä2435
Liittynyt9.5.2010
syytinki
George Hanson

Olenkin jo odotellut tämänkaltaista tutkimusta:

Uuden tutkimuksen mukaan maailmassa julkaistaan liikaa uusia tutkimuksia. Tutkimus, jonka tekemiseen on osallistunut Aalto-yliopiston tutkijoita, toteaa tieteellisten julkaisujen menettäneen merkitystään valtavan julkaisumäärän vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_uusia_tutkimuksia_on_liikaa/7861745

Myös tieteen popularisointi on jäänyt puolitiehen, julkaistaan vain raflaavimmat tulokset ilman taustaselitystä.

Tässä olisi esim. Tiede-lehdellä työsarkaa.

Olisi siinä työsarkaa poliitikoillekin. Tavaraa tulee nimittäin enemmän kuin ehditään niellä ja siitä on suurin osa sekulia. Se alkaa olla jo vaara demokratiallekin. On liikaa tarjolla vinksahtanutta tai peräti väärää tietoa kauniissa paketissa. Maallikon on joskus mahdotonta löytää oikeaa tietoa hirmuisesta masssasta ja seuraukset näkyvät.

Ongelma ei ole välttämättä tutkimusjulkaisujen määrä vaan tutkijoita on enemmän kuin tarvis eikä heidän työtään enää kyetä kohdentamaan oikein. Katsoo vaikka Suomemn tutkimuslaitosten henkilöstön kehitystä sotien jälkeen. Se on moninkertaistunut. Aalto yliopistoakaan ei olisi enää tarvittu.

Seuraava tutkmus voisikin tutkia eri tieteen alojen sisäsiä klikkejä. Niitä kun löytyy ja tappelevat hiljakseen verissäpäin. Varsinainen asia on unohtunut usein aikoja sitten.

Tietysti väitteeni tuntuu tutkimusvihalta, mutta se ei ole sitä. Merkittävästi pienempi porukka tuotti ennen melkoisen pätevää ja luotettavaa tietoa, ja epäilen sekulinkin määrän olleen huomattavasti vähäisempi.

Ehkä ennen tutkijaporukka voitiin pitää paremmin "ruodussa" ja rajalliset varat kohdistaa tärkeään eikä tyhjänpäiväisyyksiin malliin Himanen.

Miten perustelet väitteesi että tutkimuksista SUURIN osa sekundaa ? Ei tutkimusten määrä ole uhka demokratialle koska vaikuttaa siltä että ihmisiä kiinnostaa kaikki "hömppäkin" vieläpä monesti useammin kuin aidot tutkimukset.

Tutkimuksen kohdentaminen on vaikeaa koska eihän etukäteen voi tietää mikä on tärkeää tutkimusta tulevaisuuden kannalta. En käsitä miksi esim. Aalto-yliopisto olisi turha.

Tutkijoiden sisällä on luonnollisesti "klikkejä" koska niitä on muutenkin ihmisyhteisöissä. Puolueet, uskonnot, maailmankatsomukset yleensä, kahvipöytäporukat yms. Ja varsinkin tällaiset keskustelupalstat.

Tutkimuksen ohjaaminen on aina kaksipiippuinen juttu. Kuka ohjaa ? Rahakirstun vartijat valtion taholla eivät useinkaan ymmärrä riittävästi tieteestä ja miten sitä tehdään. Tämä porukkako laitetaan ohjaamaan tutkimuskenttää ?

syytinki
Seuraa 
Viestejä8919
Liittynyt18.8.2008
tammukka
syytinki
George Hanson

Olenkin jo odotellut tämänkaltaista tutkimusta:

Uuden tutkimuksen mukaan maailmassa julkaistaan liikaa uusia tutkimuksia. Tutkimus, jonka tekemiseen on osallistunut Aalto-yliopiston tutkijoita, toteaa tieteellisten julkaisujen menettäneen merkitystään valtavan julkaisumäärän vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_uusia_tutkimuksia_on_liikaa/7861745

Myös tieteen popularisointi on jäänyt puolitiehen, julkaistaan vain raflaavimmat tulokset ilman taustaselitystä.

Tässä olisi esim. Tiede-lehdellä työsarkaa.

Olisi siinä työsarkaa poliitikoillekin. Tavaraa tulee nimittäin enemmän kuin ehditään niellä ja siitä on suurin osa sekulia. Se alkaa olla jo vaara demokratiallekin. On liikaa tarjolla vinksahtanutta tai peräti väärää tietoa kauniissa paketissa. Maallikon on joskus mahdotonta löytää oikeaa tietoa hirmuisesta masssasta ja seuraukset näkyvät.

Ongelma ei ole välttämättä tutkimusjulkaisujen määrä vaan tutkijoita on enemmän kuin tarvis eikä heidän työtään enää kyetä kohdentamaan oikein. Katsoo vaikka Suomemn tutkimuslaitosten henkilöstön kehitystä sotien jälkeen. Se on moninkertaistunut. Aalto yliopistoakaan ei olisi enää tarvittu.

Seuraava tutkmus voisikin tutkia eri tieteen alojen sisäsiä klikkejä. Niitä kun löytyy ja tappelevat hiljakseen verissäpäin. Varsinainen asia on unohtunut usein aikoja sitten.

Tietysti väitteeni tuntuu tutkimusvihalta, mutta se ei ole sitä. Merkittävästi pienempi porukka tuotti ennen melkoisen pätevää ja luotettavaa tietoa, ja epäilen sekulinkin määrän olleen huomattavasti vähäisempi.

Ehkä ennen tutkijaporukka voitiin pitää paremmin "ruodussa" ja rajalliset varat kohdistaa tärkeään eikä tyhjänpäiväisyyksiin malliin Himanen.

Miten perustelet väitteesi että tutkimuksista SUURIN osa sekundaa ? Ei tutkimusten määrä ole uhka demokratialle koska vaikuttaa siltä että ihmisiä kiinnostaa kaikki "hömppäkin" vieläpä monesti useammin kuin aidot tutkimukset.

Tutkimuksen kohdentaminen on vaikeaa koska eihän etukäteen voi tietää mikä on tärkeää tutkimusta tulevaisuuden kannalta. En käsitä miksi esim. Aalto-yliopisto olisi turha.

Tutkijoiden sisällä on luonnollisesti "klikkejä" koska niitä on muutenkin ihmisyhteisöissä. Puolueet, uskonnot, maailmankatsomukset yleensä, kahvipöytäporukat yms. Ja varsinkin tällaiset keskustelupalstat.

Tutkimuksen ohjaaminen on aina kaksipiippuinen juttu. Kuka ohjaa ? Rahakirstun vartijat valtion taholla eivät useinkaan ymmärrä riittävästi tieteestä ja miten sitä tehdään. Tämä porukkako laitetaan ohjaamaan tutkimuskenttää ?

En ole ainoa, joka väittää suurimman osa olevan sekundaa. Olen myös tutustunut useampaan kuin yhteen tutkimukseen.

Sinällään sekundan suuri osuus ei ole varsinainen ongelma. Temppu on löytää ne helmet sekundan joukosta.

Väität "Ei tutkimusten määrä ole uhka demokratialle koska vaikuttaa siltä että ihmisiä kiinnostaa kaikki "hömppäkin" vieläpä monesti useammin kuin aidot tutkimukset". Vai ei ole. Itse tuossa asian toteat olevan niin. Päättäjät käyttävät päätään valitessaan tukitutkimuksensa. Siinäpä sitä demokratian vaaraa löytyy, jos erehtyvät sekundan kannattajiksi. Pim.

Tottakai klikkeja löytyy kaikkialta. Tutkimuksen piirissä ne vain joskus karkaavat käsistä. 80 -luvun lopun ja 90 -luvun suurten metsäkuolemien vuodet ovat hyvä esimerkki. Jumalauta kun tuli kalliiksi. Nyt on menossa ilmastonmuutos hypetys.

Metsäkuoleman yksi sivujuonne tuhlaa edelleen kansakunnan varoja. Yksi porukka ratsastaa auringon laskuun ns. jatkuvalla kasvatuksella ja yrittää tarmokkaasti pilata kansallisomaisuuttamme.

Tutkimuksen ohjaaminen on luku sinänsä, juu. Tottakai sen tiedän. Suurimmaksi osaksi tutkimusta kuitenkin yrittää ohjata tutkijan oma isäntäorganisaatio.

Päättäjien suorittama ohjailu on lähinnä sitä, että valitsevat itselleen mieluisat asiantuntijat ja joskus heittävät rahaa tärkeäksi kokemaansa aiheeseen. Varalta huomautun, että niin päättäjien tulee toimiakin ja muu ei edes ole mahdollista.

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Lääketieteen alan julkaisuiden ongelmista on keskusteltu pitkään. Kun uuden lääkkeen kehityskulut ovat luokkaa pari miljardia euroa niin houkutus väärinkäytöksiin on suuri. Labratutkimusten toistettavuudesta keskustellaan runsaasti.

http://blog.scielo.org/en/2014/02/27/reproducibility-of-research-results-the-tip-of-the-iceberg/

http://www.nature.com/nrd/journal/v10/n9/full/nrd3439-c1.html

Ongelma ei tietenkään rajoitu vain lääketieteen puolelle. Yliopistojenkin puolella tutkijalla on usein edessään publish or perish - tilanne eli jos julkaisuja ei tee niin mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ja uralla etenemiseen ovat huonot. Seurauksena on julkaisujen tason laskeminen kun niitä sitten tehtaillaan.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

tammukka
Seuraa 
Viestejä2435
Liittynyt9.5.2010
syytinki
tammukka
syytinki
George Hanson

Olenkin jo odotellut tämänkaltaista tutkimusta:

Uuden tutkimuksen mukaan maailmassa julkaistaan liikaa uusia tutkimuksia. Tutkimus, jonka tekemiseen on osallistunut Aalto-yliopiston tutkijoita, toteaa tieteellisten julkaisujen menettäneen merkitystään valtavan julkaisumäärän vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_uusia_tutkimuksia_on_liikaa/7861745

Myös tieteen popularisointi on jäänyt puolitiehen, julkaistaan vain raflaavimmat tulokset ilman taustaselitystä.

Tässä olisi esim. Tiede-lehdellä työsarkaa.

Olisi siinä työsarkaa poliitikoillekin. Tavaraa tulee nimittäin enemmän kuin ehditään niellä ja siitä on suurin osa sekulia. Se alkaa olla jo vaara demokratiallekin. On liikaa tarjolla vinksahtanutta tai peräti väärää tietoa kauniissa paketissa. Maallikon on joskus mahdotonta löytää oikeaa tietoa hirmuisesta masssasta ja seuraukset näkyvät.

Ongelma ei ole välttämättä tutkimusjulkaisujen määrä vaan tutkijoita on enemmän kuin tarvis eikä heidän työtään enää kyetä kohdentamaan oikein. Katsoo vaikka Suomemn tutkimuslaitosten henkilöstön kehitystä sotien jälkeen. Se on moninkertaistunut. Aalto yliopistoakaan ei olisi enää tarvittu.

Seuraava tutkmus voisikin tutkia eri tieteen alojen sisäsiä klikkejä. Niitä kun löytyy ja tappelevat hiljakseen verissäpäin. Varsinainen asia on unohtunut usein aikoja sitten.

Tietysti väitteeni tuntuu tutkimusvihalta, mutta se ei ole sitä. Merkittävästi pienempi porukka tuotti ennen melkoisen pätevää ja luotettavaa tietoa, ja epäilen sekulinkin määrän olleen huomattavasti vähäisempi.

Ehkä ennen tutkijaporukka voitiin pitää paremmin "ruodussa" ja rajalliset varat kohdistaa tärkeään eikä tyhjänpäiväisyyksiin malliin Himanen.

Miten perustelet väitteesi että tutkimuksista SUURIN osa sekundaa ? Ei tutkimusten määrä ole uhka demokratialle koska vaikuttaa siltä että ihmisiä kiinnostaa kaikki "hömppäkin" vieläpä monesti useammin kuin aidot tutkimukset.

Tutkimuksen kohdentaminen on vaikeaa koska eihän etukäteen voi tietää mikä on tärkeää tutkimusta tulevaisuuden kannalta. En käsitä miksi esim. Aalto-yliopisto olisi turha.

Tutkijoiden sisällä on luonnollisesti "klikkejä" koska niitä on muutenkin ihmisyhteisöissä. Puolueet, uskonnot, maailmankatsomukset yleensä, kahvipöytäporukat yms. Ja varsinkin tällaiset keskustelupalstat.

Tutkimuksen ohjaaminen on aina kaksipiippuinen juttu. Kuka ohjaa ? Rahakirstun vartijat valtion taholla eivät useinkaan ymmärrä riittävästi tieteestä ja miten sitä tehdään. Tämä porukkako laitetaan ohjaamaan tutkimuskenttää ?

En ole ainoa, joka väittää suurimman osa olevan sekundaa. Olen myös tutustunut useampaan kuin yhteen tutkimukseen.

Sinällään sekundan suuri osuus ei ole varsinainen ongelma. Temppu on löytää ne helmet sekundan joukosta.

Väität "Ei tutkimusten määrä ole uhka demokratialle koska vaikuttaa siltä että ihmisiä kiinnostaa kaikki "hömppäkin" vieläpä monesti useammin kuin aidot tutkimukset". Vai ei ole. Itse tuossa asian toteat olevan niin. Päättäjät käyttävät päätään valitessaan tukitutkimuksensa. Siinäpä sitä demokratian vaaraa löytyy, jos erehtyvät sekundan kannattajiksi. Pim.

Tottakai klikkeja löytyy kaikkialta. Tutkimuksen piirissä ne vain joskus karkaavat käsistä. 80 -luvun lopun ja 90 -luvun suurten metsäkuolemien vuodet ovat hyvä esimerkki. Jumalauta kun tuli kalliiksi. Nyt on menossa ilmastonmuutos hypetys.

Metsäkuoleman yksi sivujuonne tuhlaa edelleen kansakunnan varoja. Yksi porukka ratsastaa auringon laskuun ns. jatkuvalla kasvatuksella ja yrittää tarmokkaasti pilata kansallisomaisuuttamme.

Tutkimuksen ohjaaminen on luku sinänsä, juu. Tottakai sen tiedän. Suurimmaksi osaksi tutkimusta kuitenkin yrittää ohjata tutkijan oma isäntäorganisaatio.

Päättäjien suorittama ohjailu on lähinnä sitä, että valitsevat itselleen mieluisat asiantuntijat ja joskus heittävät rahaa tärkeäksi kokemaansa aiheeseen. Varalta huomautun, että niin päättäjien tulee toimiakin ja muu ei edes ole mahdollista.

Ei muihin vetoaminen ole tässä mikään perustelu. Tuskin kuitenkaan olet tutustunut niin moniin tutkimuksiin että johtopäätelmäsi on perusteltu. Mitä tarkoittaa helmet sekundan joukossa ?

Demokratiassa aina joku ottaa hieman turpiin koska enemmistöpäätöksillä mennään. Minusta tutkimuksen liiallinen ohjaaminen valtion taholta  tai tutkimuksen vähyys on suurempi uhka demokratialle. Aina politiikassa joku erehtyy "sekundatutkimuksen" kannattajaksi. Esim. persuissa ja kristillisissä on varsin monta kreationismiin uskovaa

Ei tutkijoiden kinastelu nyt niin "veristä" ole. Minusta pahempaa jälkeä tekee poliittisten ja etnisten ryhmien "klikkeily".

En usko että esim. yhteiskunnan ylläpitämissä yliopistoissa tutkijoiden työtä kovin paljon pyritään kahlitsemaan. Tietenkin rahoittajan velvollisuus on katsoa perään että rahoilla saadaan jotain aikaiseksikin.

 

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat